RAKENNUSPARKKI

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni helmi-huhtikuussa 5,5 prosenttia vuodentakaisesta

June 23, 2015 by kerttuvali

Tilastokeskuksen estimoitujen tietojen perusteella rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015 helmi-huhtikuussa yhteensä 8,3 miljoonalle kuutiometrille, joka on 5,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan rakennushankkeita aloitettiin 10,2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja rakennustuotannon kiinteähintainen volyymi jäi vielä 12 prosenttia alemmalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen estimoituun rakennus- ja asuntotuotantotilastoon, jonka laadinnassa vuoden 2015 osalta aineistoa on korjattu menetelmällisesti edellisvuoden tietojen perusteella.

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennukset, milj. m3, liukuva vuosisumma:

*) Tiedot perustuvat estimointiin

Rakennuslupia myönnettiin vuoden 2014 aikana 17 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin

Vuoden 2014 osalta tilastotuotanto on palautunut normaaliksi ja tiedot perustuvat Väestörekisterikeskuksen rakennuslupa-aineistoon, eikä aineistoa ole korjattu menetelmällisesti. Näiden tietojen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2014 aikana 29,7 miljoonalle kuutiometrille, joka on 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Samaan aikaan myönnettiin rakennuslupa 27 500 asunnolle, joka on 7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kuitenkin asuinrakennuksille myönnettyjen lupakuutioiden määrä väheni 3,3 prosenttia vuodentakaisesta. Lupakuutioilla mitattuna rakennuksia aloitettiin 11 prosenttia edellisvuotta vähemmän ja uudisrakentamisen volyymi-indeksi laski 11 prosenttia edellisvuodesta.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2010=100, trendi

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston aineisto

Nyt julkaistut tiedot perustuvat vuoteen 2014 asti rekisteripohjaiseen aineistoon. Vuoden 2015 tammi-huhtikuun tietoja on edelleen estimoitu edellisvuoden rakennuslupatiedoilla. Estimoinnista johtuen kaikkia tietoja ei ole saatavilla tarkimmalla käyttötarkoitus- ja aluejaoilla. Käytössä oleva aineisto täydentyy tulevien kuukausien aikana ja nyt julkaistut tiedot voivat vielä tarkentua.

Alla olevassa kuviossa on tammikuusta huhtikuuhun Tilastokeskukseen saapuneiden ja imputoitujen myönnettyjen rakennuslupien osuudet kuukausittain. Imputointiaste valmiissa aineistossa edellä mainitulle aikavälille on n. 13 %. Imputoinnin tarve aineistossa on selvästi vähentynyt viimeisen kuukauden aikana.

Imputoitujen rakennuslupien osuus (tilavuus)

Tilastokeskus ei ole voinut käynnistää rakennus- ja asuntotuotantotilaston tuotantoa uudelleen kokonaisuudessaan, koska Väestörekisterikeskus ei ole pystynyt toimittamaan Tilastokeskukseen tilastojen tietolähteenä käytettäviä rakennusrekisteritietoja riittävän kattavasti kuluvan vuoden osalta. Väestörekisterikeskus jatkaa tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa, jotta tilaston normaali tuotanto päästään aloittamaan mahdollisimman pian.

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus

Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun voittaja selvillä

June 23, 2015 by kerttuvali

Guggenheim -museon voittajasuunnitelma näyttää tältä. (DESIGNGUGGENHEIMHELSINKI)

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kiittää Guggenheim-säätiötä suurimman Suomessa koskaan järjestetyn ja kansainvälisestikin poikkeuksellisen laajan arkkitehtuurikilpailun toteutuksesta. Samalla hän onnittelee voittajaa, arkkitehtitoimisto Moreau Kusunokia ja kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita.

”Voittajatyö on kaikkien tutustuttavana. Nyt on mahdollista pohtia aikaisempaa konkreettisemmin mitä uutta Guggenheim-Helsinki kaupungillemme antaisi”, Pajunen sanoo.

Arkkitehtuurikilpailu, johon osallistui yli 1700 ryhmää ehdotuksineen, on herättänyt paljon kansainvälistä mielenkiintoa Helsinkiä, Suomea ja suomalaista arkkitehtuuria ja kulttuuria kohtaan.

Voittanut ehdotus, arkkitehtitoimisto Moreau Kusunoki Architectsin suunnitelma Art in the City, on merellinen ja sopii hienosti Eteläsataman ja Kauppatorin tunnelmaan, sanoo Helsingin sivistystoimen apulaiskaupungin johtaja Ritva Viljanen, joka on yksi kaupungin edustajista arkkitehtuurikilpailun juryssa.

”Siitä tulisi uusi maamerkki Helsinkiin ja se avaisi rannan uudella tavalla kaupunkilaisten käyttöön.”

Viljasen mukaan arkkitehtuurikilpailun ehdotuksissa korostuivat ekologisuus, vihreys ja kierrätys. Poikkeuksellisen moni työ oli puurakenteinen kuten voittajatyökin.

”Kilpailutöissä ei ideoitu vain rakennusta, vaan museo oli huolella istutettu Helsingin merelliseen ympäristöön ja nähty myös suhteessa viereiseen Kaivopuistoon. Voittajarakennuksen myötä avattaisiin Eteläsataman rantaan uusi kaupunkibulevardi, joka houkuttelee ihmisiä viettämään aikaa alueella myös iltaisin ja viikonloppuisin.”

Helsingin kaupunki valmistautuu arkkitehtuurikilpailun jälkeiseen vaiheeseen.

Guggenheim Helsinki –säätiö on kutsunut Helsingin kaupungin neuvotteluihin yhteistyön ehdoista. Tarkoitus on selvittää millä edellytyksillä Guggenheim-museo voitaisiin toteuttaa Helsingissä.

Kaupungin puolelta valmistelu tapahtuu apulaiskaupunginjohtaja Viljasen johdolla normaalina virkatyönä, jossa häntä tukevat hallintokuntien asiantuntijat. Jatkovaiheessa käydään läpi myös hankkeen rahoitus ja taloutta koskevat kysymykset.

Helsingin kaupungin oma arvio Guggenheim Helsinki -hankkeen taloudellisista ja elinkeinovaikutuksista valmistuu kesän aikana.

Alustava ehdotus jatkotoimista valmistunee syksyllä, jonka jälkeen se tuodaan poliittiseen päätöksentekoon eli ensi vaiheessa kaupunginhallituksen pohdittavaksi. Lopullisen päätöksen mahdollisesta hankkeeseen osallistumisesta tekee Helsingin osalta kaupunginvaltuusto.

Lujabetoni ja Molok yhteistyöhön jätesäiliöiden valmistuksessa

June 22, 2015 by kerttuvali

Lujabetoni valmistaa jatkossa Molok Oy:lle kaikki kuitubetoniset syväkeräyssäiliöt.

Lujabetonin Loimaan tehdas on aloittanut kuitubetonisten syväkeräysastioiden valmistuksen Molok Oy:lle 1.6.2015 allekirjoitetun sopimuksen myötä. Erityistä valmistusmenetelmää vaativaa tuotantoa on testattu Loimaan tehtaalla maalis-huhtikuussa ja varsinainen tuotanto on aloitettu toukokuun alussa.

Kotimainen Molok Oy tarjoaa eri käyttäjäryhmille jätehuoltoratkaisuja eri puolilla maailmaa patentoidun ja innovatiivisen SYVÄKERÄYS^® järjestelmän tuotteilla. Valikoima on laajentunut Domino –tuoteperheellä, joka koostuu betonisista neliön muotoisista säiliöistä. Arvion mukaan tänä vuonna betonisyväkeräyssäiliötä valmistetaan 600 – 800 kappaletta.

Teknisesti haasteellinen kuitubetonisten syväkeräysastioiden valmistusprosessi on vakiintunut ja tuotanto saatu optimoitua materiaalien sekä tekniikan testaamisen myötä. Säiliöiden valmistusmenetelmänä on täysin omanlaisensa muottitekniikka, jolla aikaansaadaan sileäpintainen ja ohutseinäinen käyttökohteeseen sopiva 5m³ ja 3m³ kokoinen säiliö. Betoniseinämän paksuus on 2,5 metriä korkean säiliön yläosassa vain 55 mm.

Tuotteen ominaisuuksista erityisen tärkeää on säiliön sileä sisäpinta, jotta säiliön sisällä oleva jätepussi saadaan rikkoutumatta poistettua. – Luonnollisesti betonisäiliön pinnassa ei saa olla halkeamia, jotta kosteus ei pääse sisään säiliöön kertoo Loimaan tehdaspäällikkö Tuomas Vähä-Jaakkola. Kuituvahvisteisesta itsetiivistyvästä massasta valmistuu syväkeräyssäiliöitä seitsemän säiliön päivävauhdilla, joista kaikki menevät suoraan toimituksiin.

– MolokDomino –kuitubetonisäiliöiden kysyntä on jatkuvassa kasvussa, sillä betoni on oivallinen syväsäiliöiden materiaali, kertoo Molok Oy:n toimitusjohtaja Hannu Jokinen.

Molok Oy on myöntänyt Lujabetonille oikeuden käyttää rekisteröityä SYVÄKERÄYS^®-nimeä kuitubetonisten syväkeräysastioiden valmistuksessa ja markkinoinnissa.

Puuelementtitehdas LapWall kymmenkertaisti liikevaihtonsa

June 22, 2015 by kerttuvali

Pyhännällä sijaitseva LapWall Oy on kohonnut vauhdilla Suomen suurimmaksi puuelementtitehtaaksi niin tuotantokapasiteetilla kuin valmistettavien neliöiden määrällä mitattuna. Kuluvan vuoden liikevaihto tulee olemaan noin 20 miljoonaa euroa, mikä on kymmenkertainen määrä parin vuoden takaiseen verrattuna. Kasvun taustalla on puurakentamisen kuluvalla vuosikymmenellä räjähdysmäisesti kasvanut suosio.

Puurakentaminen on lyönyt läpi erityisesti julkisessa rakentamisessa. Yhä useampi hoiva- ja päiväkoti, liiketila tai teollisuusrakennus rakennetaan nykyisin puuelementeistä. Ympäristöystävällisen puun suosio näkyy myös rivi- ja kerrostalorakentamisessa.

– Puurakentamisen merkittävin etu on nopeus. Puun työstämiseen käytettävä teknologia on kehittynyt huimasti, minkä ansiosta puurakentamisesta on tullut entistäkin laadukkaampaa ja kustannustehokkaampaa. Olemme vastanneet puurakentamisen kysyntään LapWall-elementtiratkaisulla, jolla laadun, nopeuden ja kannattavuuden parantaminen on tehty ammattirakentajille äärimmäisen helpoksi. Tarjoamme aidon ekologisemman vaihtoehdon betonirakentamiselle, LapWall Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen kertoo.

Suomalainen puurakentaminen kiinnostaa myös maailmalla.

– Erityisesti puukerrostalot ovat nouseva trendi. Kasvavan arkkitehtuuri- ja suunnitteluosaamisen sekä tehokkuutta tuovan elementointimenetelmän myötä puurakentaminen on nousemassa yhdeksi Suomen erityisosaamisalueeksi sekä merkittäväksi vientituotteeksi. LapWall on toimittanut puuelementtejä kotimaan lisäksi esimerkiksi Ruotsiin, Norjaan, Saksaan sekä Venäjälle, sanoo Pekkarinen.

Vauhdilla kansainvälistyvä LapWall nostaa tuotantokapasiteettiaan heinäkuussa Pyhännälle valmistuvan uuden tuotantolaitoksen myötä.

– Kyseessä on uudella LapWall Oy:n kehittämällä hybridihallitekniikalla valmistettu 4000 m² tuotantolaitos, jonne tulee kaksi tuotantolinjaa. Hybridihallitekniikka mahdollisti ennätysnopean rakennusaikataulun ja kustannusten puolittamisen vanhoihin rakennusmenetelmiin verrattaessa. Uusien tehdasinvestointien valmistuttua voimme tuottaa jopa 1 km verran puuelementtiä päivässä, Pekkarinen esittelee.

Pyhännällä sijaitseva LapWall Oy on Suomen suurin ja Euroopan modernein puuelementtitehdas. Puuelementoinnin edelläkävijä tarjoaa ammattirakentajille kustannustehokkaan tavan rakentaa puusta. LapWall vie puuelementtejä Pohjoismaiden lisäksi Eurooppaan ja Venäjälle.

Hovioikeus: Kulku rakennustyön vaara-alueella olisi tullut estää

June 22, 2015 by kerttuvali

Turun hovioikeus pysytti loppelaisen rakennusliikkeen toimitusjohtajalle Pirkanmaan käräjäoikeudessa tuomitun 15 päiväsakon eli 930 euron sakkorangaistuksen työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta.

Käsiteltävänä oli Mänttä-Vilppulassa paperitehtaalla tammikuussa 2012 sattunut työtapaturma. Tehtaalla tehtiin muutostöitä. Paperikoneen tuotanto oli päätetty pitää käynnissä valvomon muutosrakennustöistä huolimatta. Valvomon työntekijät joutuivat kulkemaan rakennustöiden vaikutuspiirissä olevalla alueella. Valvomon oviaukon edustaa ei ollut suojattu mahdollisilta putoavilta esineiltä, vaikka sen yläpuolella tehtiin rakennustöitä. Valvomon katolla noin 3,5 metrin korkeudella työskennelleeltä työntekijältä putosi noin kahden metrin pituinen profiiliteräs, joka osui valvomoon menossa olleeseen paperitehtaan työntekijään aiheuttaen tälle vammoja.

Työsuojeluviranomainen totesi, että paperitehdas käyttää pääasiallista määräysvaltaa tehdasalueella. Paperikone oli käynnissä ja yhtiön työntekijät työtehtäviensä takia joutuivat kulkemaan valvomossa. Yhtiön edustajien olisi tullut varmistua siitä, että työntekijöiden kulkureitti valvomoon olisi järjestetty turvalliseksi. Toisaalta rakennustöitä tehneen yrityksen edustajien olisi tullut huolehtia siitä, että työmaan vaikutuspiirissä ollut kulkutie valvomoon olisi suojattu putoavilta esineiltä rakentamista koskevien työturvallisuusmääräysten mukaisesti.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi sekä paperitehtaan projektiorganisaation edustajan että rakennusliikkeen toimitusjohtajan sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Toimitusjohtaja valitti tuomiosta Turun hovioikeuteen. Hän vetosi mm. siihen, ettei ko. kulkureittiä olisi voinut suojata.

Hovioikeus piti uskottavana, ettei kulkutietä olisi voinut suojata. Näin ollen toimitusjohtajan velvollisuutena olisi ollut huolehtia, että pääsy kulkutielle olisi estetty teknisin järjestelyin ja viime kädessä keskeyttämällä työ, kunnes olosuhteet ovat turvalliset. Työkohteeseen asetettu lippusiima ei ollut estänyt kulkua ovelle eikä rakennusliikkeen työntekijän muiden töiden ohella suorittama vartiointi oven ulkopuolella ollut ollut riittävä järjestely estämään pääsyä vaara-alueelle. Näin käräjäoikeuden päätöstä ei muutettu.

Maarakennusalan kustannukset laskivat toukokuussa 1,1 prosenttia vuodentakaisesta

June 18, 2015 by kerttuvali

Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset laskivat 1,1 prosenttia vuoden 2014 toukokuusta vuoden 2015 toukokuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin päällysteiden -11,1 prosentista kalliorakenteiden 2,4 prosenttiin.

Maarakennuskustannusindeksi 2010=100, toukokuu 2015

Indeksi 2010=100	Pisteluku	Vuosimuutos, %
Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi	111,4	-1,1
Pohjarakenteet	110,1	0,9
Maarakenteet	113,0	0,0
Kalliorakenteet	116,2	2,4
Päällysteet	103,8	-11,1
Kunnallistekniset järjestelmät	111,2	-0,4
Betonirakenteet	115,8	1,9
Tekniset ja muut järjestelmät	106,4	-0,0
Murskaustyöt 1)	111,3	-0,6
Teiden ylläpito 1)	112,9	0,6
Katujen ylläpito 1)	112,8	0,3
Ratojen ylläpito 1)	112,0	0,1
Ylläpito yhteensä 1)	112,6	0,4

1) erillisindeksi

Kokonaisindeksin laskuun vaikutti erityisesti bitumin sekä polttoaineiden ja energian halpeneminen edellisen vuoden toukokuusta. Työvoiman kallistuminen hidasti kustannusten laskua.

Lähde: Maarakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Fennovoima: Uusi urakkasopimus allekirjoitettu

June 18, 2015 by kerttuvali

Fennovoima on tänään allekirjoittanut mittavan urakkasopimuksen Graniittirakennus Kallio Oy:n kanssa. Sopimus käsittää laitosalueen, työpaikka-alueen sekä majoituskylän maa- ja tienrakennustyöt. Urakka pitää sisällään myös vesi- ja talousviemäriputkistojen ja sähkökaapeleiden suojaputkien rakentamisen sekä esimerkiksi pysäköintialueiden rakentamisen.

Graniittirakennus Kallio Oy vastaa urakan suunnittelusta ja toteutuksesta. Tehdyn sopimuksen arvo on noin 8 miljoonaa euroa. Suunnittelutyöt alkavat vielä kesäkuun aikana ja rakennustyöt heinäkuussa. Urakka on kokonaan valmis syyskuuhun 2016 mennessä.

Laitospaikalle johtava yhdystie on jo saanut asfalttipinnoitteen ja on työmaaliikenteen käytössä heinäkuuhun mennessä. Myös aitaurakka etenee: laitosalueelle rakennetaan aitaa yhteensä noin kahdeksan kilometriä.

Tämänhetkiset rakennustyöt valmistelevat aluetta tulevaa voimalaitoksen rakentamista varten. Voimalaa voidaan alkaa rakentaa, kun valtioneuvosto on myöntänyt ydinenergialain mukaisen rakentamisluvan. Ydinvoimalaa rakentaa enimmillään noin 4000 ihmistä.

Turun Seudun Rakennustekniikka Oy aloittaa yt-neuvottelut

June 17, 2015 by kerttuvali

Turun Seudun Rakennustekniikka Oy käynnistää 18.6. yhteistoimintaneuvottelut. Syynä on tilauskannan voimakas heikentyminen sekä raskaat kulurakenteesta johtuvat syyt.

Yt-neuvottelujen toimenpiteiden kohteena on koko henkilökunta ja mahdolliset irtisanomiset ja lomauttamiset koskevat noin 50 henkilöä. Yhtiössä on 104 työntekijää.

Turun Seudun Rakennustekniikka Oy on Turun kaupunkikonsernin omistama yhtiö, joka aloitti toimintansa 1.1.2012.

Talonrakentajien kannattavuus heikkeni edelleen, rakennustuoteteollisuudessa tulos suurin piirtein ennallaan

June 16, 2015 by kerttuvali

Vuonna 2014 talonrakentamisen kannattavuus heikkeni 0,6 prosentilla, rakennustuoteteollisuuden kohdalla laskua tapahtui vain 0,1 prosentin verran. Kuluvan vuoden aikana kannattavuuden kuitenkin ennakoidaan kääntyvän parempaan molempien kohdalla.

Talonrakennusyritysten keskimääräinen tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja jäi viime vuonna 3,1 prosenttiin. Käyttökate vastaavana aikana oli 6,8 prosenttia. Rakennustuoteteollisuudessa tilanne oli aavistuksen parempi sekä käyttökatteella että liikevoitolla mitattuna.

Kannattavuuden heikentyminen niin talonrakentajien kuin rakennustuoteteollisuusyritystenkin kohdalla on ollut tasaista viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2015 rakentamisen suhdanteen ennakoidaan saavuttaneen pohjansa, jonka arvioidaan heijastuvan positiivisesti myös rakennusalan yritysten kannattavuuteen.

Tiedot käyvät ilmi Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n kannattavuusselvityksestä. Vuoden 2014 tilinpäätöstietojen perusteella toteutettu selvitys tehtiin ensi kertaa yhteistyössä Balance Consulting Oy:n kanssa. Selvitykseen osallistuneiden jäsenyritysten tilinpäätöstiedot haettiin suoraan kaupparekisteriaineistosta.

Mukana oli yhteensä 208 talonrakennusteollisuuden yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 6,8 miljardia euroa. Rakennustuoteteollisuuden yrityksiä oli mukana 68, joiden liikevaihto oli 1,8 yhteensä miljardia euroa. Uudistetun toteutustavan myötä aineisto on vertailukelpoista vuodesta 2012 lähtien.

Rakennusteollisuuden kannattavuusselvitys 2014 -julkaisu sisältää sekä Talonrakennusteollisuus ry:n että Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n kannattavuusselvitykset.

Maximize it! arkkitehtiopiskelijakilpailu on ratkaistu

June 16, 2015 by kerttuvali

Helsingin ja Uudenmaan arkkitehdit HESA-SAFA on järjestänyt yhdessä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian oppituolin kanssa ideakilpailun elokuvateatteri Maximin kiinteistön kehittämiseksi. Palkintolautakunta ilmoittaa voittajan ja muut palkitut työt kilpailun tulosten julkistus- ja palkintojenjakotilaisuudessa tiistaina 16.6. klo 15.30 elokuvateatteri Maximissa.

Kilpailussa haettiin uusia ja oivaltavia näkökulmia monikerroksisen kaupunkikuvan ja tilan käsittelyyn sekä uuden ja vanhan vuoropuheluun. Kilpailun toivottiin antavan lisäaineksia jo virinneeseen julkiseen keskusteluun kiinteistön kehittämisestä, joka alkoi kiinteistön omistajan ilmoitettua tutkivansa suunnitelmia saada kiinteistöstä parempaa tuottoa kuin mitä nykyisestä elokuvateatterista saadaan. Kilpailu haastoi opiskelijat pohtimaan, miten näennäisen ristiriitaiset tavoitteet säilyttää vanhaa ja rakentaa uutta voidaan yhdistää.

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin opiskelijoiden lisäksi myös Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen sekä Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston opiskelijat olivat oikeutettuja osallistumaan kilpailuun. Kilpailuun jätettiin määräaikaan mennessä 12 ehdotusta.

Kilpailussa tuli esiin kiinnostavia mahdollisuuksia kehittää Maximin kiinteistöä elokuvakulttuurin lähtökohdista. Rakennuksen katolle ja sisäpihalle olisi mahdollista rakentaa erityyppisiä elokuvasaleja sekä kahviloita, ravintoloita, näyttelytiloja ja muita tiloja, joissa voi pistäytyä ennen elokuvaesitystä tai jatkaa iltaa sen jälkeen.

Kilpailun voitti Leevi Kerola Tampereen teknillisestä yliopistosta ehdotuksellaan Nostalgia. Suunnitelma pohjalta Helsingin keskustaan voisi kehittyä uudentyyppinen kulttuuripalatsi, joka maksimoisi kiinteistön kulttuuriarvon. Tekijä on sijoittanut rakennuksen katolle uuden elokuvasalin, kahvilan, monitoimitilan ja elokuvaterassin ulkoilmanäytöksiä varten. Uusi kattokerros ja osa sisäpihasta on katettu aaltoilevalla lasirakenteella, joka olisi kiehtova uusi kerrostuma Kluuvikadun katukuvaan.

Toisen palkinnon sai Tatu Rauhala Tampereen teknillisestä yliopistosta ehdotuksellaan EST1909. Tekijä on kehitellyt nykyisten tilojen ympärille monipuolisen elokuvakeskuksen. Uudessa pihasiivessä on kahvila ja kaksi uutta teatterisalia ja uudessa kattokerroksessa kattoikkunoiden valaisema monitoimitila. Lasiseinäinen korotusosa täydentää hienovaraisesti nykyistä lasijulkisivua.

Kolmannen palkinnon saivat ehdotuksen Kattojen yllä tekijät Anna Grönlund Oulun yliopistosta ja Satoshi Ohtaki Aalto-yliopistosta. Suunnitelmassa on pohdittu vakavasti elokuvissakäynnin tulevaisuutta ja kehitetty uudenlaisia salikonsepteja, kuten ravintolateatteri, baariteatteri ja keittiöteatteri.

Kunniamaininta annettiin Hanna Kiemalle Aalto-yliopistosta ehdotuksesta 2110H. Tekijä on suunnitellut rakennuksen katolle omaperäisen ravintolamaailman, jonka yhteydessä on laaja kattoterassi ja ulkoilmanäyttämö.

Palkintolautakuntaan kuuluivat:

Aino Niskanen, arkkitehti SAFA, professori, Aalto-yliopisto, palkintolautakunnan puheenjohtaja
Mikko Heikkinen, arkkitehti SAFA, professori, Aalto-yliopisto
Juha Ilonen, arkkitehti SAFA, taiteilijaprofessori, Arkkitehtitoimisto Juha Ilonen
Samuli Woolston, arkkitehti SAFA, Arkkitehtitoimisto ALA Oy
Dome Karukoski, elokuvaohjaaja
Aleksi Neuvonen, tutkimuksen johtaja, Demos Helsinki.
Palkintolautakunnan sihteerinä on toiminut arkkitehti, Aalto-yliopiston tuntiopettaja Kristo Vesikansa

Kilpailun pääsponsori on Helsinki-filmi. Lisäksi palkintoja ja järjestelyjä ovat ovat tukeneet mm. Rakkautta ja Anarkiaa -festivaali, Cinema Mondo, B-plan Distribution Oy, Bufo Oy, Finnkino Oy, Movision Oy, Ravintola Sunn, Karl Fazer Café, Rosebud Oy, Suomen elokuvatuottajien keskusliitto SEK sekä WIFT/ Women in Film & Television Finland ry.