Skanska peruskorjaa Turun Normaalikoulun

Skanska on solminut Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa sopimuksen Turun Normaalikoulun peruskorjauksesta.  Työt ovat alkaneet kesäkuun alussa, ja projekti valmistuu lokakuussa 2016. Urakan arvo on noin 18 miljoonaa euroa.

Vaativa peruskorjaus sisältää kolmekymmentävuotiaan koulukiinteistön lähes täydellisen saneerauksen. Koulurakennuksen sisätilat, vesikatto ja koko talotekniikka uusitaan vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Peruskorjaus tehdään Suomen Yliopistokiinteistöjen ympäristöluokitus- ja sisäilmatavoitteiden mukaisesti Terve Talo -kriteerien pohjalta.

”On hienoa olla mukana toteuttamassa vaativaa saneerausta, jolla Turun normaalikoulu saadaan vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Hanke on myös merkittävä työllistäjä sekä Skanskalle että alihankintaverkostollemme. Työmaalla tulee työskentelemään enimmillään yli sata henkilöä”, kertoo Skanskan tulosyksikön johtaja Olli-Pekka Otava.

”Peruskorjauksen tavoitteena on yhdessä Turun normaalikoulun kanssa luoda nykyaikaisia opetusmenetelmiä tukevat oppimisympäristöt sekä toimivat ja muuntojoustavat tilaratkaisut. Yhteistyöurakkamallillamme Skanskan kanssa olemme kehittäneet toteutusratkaisuja jo yleissuunnitteluvaiheessa, ja tämä työ jatkuu toteutussuunnittelussa rakennustyön rinnalla”, sanoo Suomen Yliopistokiinteistöjen rakennuttamis- ja ylläpitojohtaja Aki Havia.

Turun normaalikoulu toimii tilapäisissä tiloissa peruskorjauksen ajan. Perusopetus on Varissuolla paviljongeissa ja lukio Sepänkatu 2:ssa. Turun normaalikoulu on Turun yliopiston harjoittelukoulu, jossa opiskelevat peruskoulun alakoululaiset, yläkoululaiset ja lukiolaiset. Koulussa suorittavat opetusharjoitteluaan sekä luokan- että aineenopettajaharjoittelijat osana opettajan pedagogisia opintojaan.​ Koulussa on kaikkiaan noin 1 200 oppilasta. Työntekijöitä on 178 työntekijää, joista opettajia 137 ja lisäksi noin 280 opettajaopiskelijaa. Turun Normaalikoulu valmistui vuonna 1980, ja sen on suunnitellut arkkitehti Björn Krogius.

Caverion toimittaa massatorneja Metsä Fibren uuteen biotuotetehtaaseen Äänekoskelle

Caverion on tehnyt sopimuksen Metsä Fibre Oy:n kanssa kuitulinjan massatornien toimittamisesta Äänekoskelle rakenteilla olevaan uuteen biotuotetehtaaseen. Sopimus kattaa projektin johtamisen, suunnittelun, materiaalihankinnat sekä esivalmistuksen ja asennuksen. Sopimuksen arvoa ei julkisteta.

Caverion toimittaa uudelle tehtaalle yhteensä viisi massatornia. Kaksi näistä on kooltaan jopa 15 000 m3 ja ne lukeutuvat täten maailman suurimpien massatornien joukkoon. Massatornien suunnittelu ja esivalmistus alkavat vuoden 2015 aikana ja asennus tapahtuu vuoden 2016 aikana.

Nyt rakenteilla oleva biotuotetehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Metsä Fibre Oy:n kokonaisinvestointi hankkeeseen on noin 1,2 miljardia euroa. Valmistuttuaan vuonna 2017 tehdas tuottaa vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia sellua ja sen lisäksi monipuolisesti erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä, biosähköä ja puupolttoainetta. Uuden tehtaan suunnittelussa keskeisiä kriteerejä ovat olleet päästöjen minimointi, pieni veden ominaiskulutus sekä korkea energia- ja materiaalitehokkuus.

”Nyt tehty sopimus on merkittävin metsäteollisuuden massatornien toimitus Pohjoismaissa viime vuosina. Caverionilla on laaja-alainen kokemus vastaavanlaisten massatornien valmistuksesta ja olemme erittäin iloisia, että Metsä Fibre valitsi Caverionin toimittajakseen tässä vaativassa projektissa”, kertoo divisioonajohtaja Juhani Pitkäkoski Caverionin Teollisuuden ratkaisut -divisioonasta.

”Metsä Fibrellä on pitkäaikainen kokemus hyvästä yhteistyöstä Caverionin kanssa. Uskomme, että Caverion on luottamuksemme arvoinen tässäkin vaativassa projektitoimituksessa”, kertoo biotuotetehtaan projektinjohtaja Timo Merikallio Metsä Fibre Oy:stä.

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre Oy kuuluu Caverionin Teollisuus-asiakassegmenttiin.

Euroopan Investointipankki (EIP) rahoittaa Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamista Espoossa

Blominmaki_havainnekuva

Euroopan Investointipankki (EIP) on myöntänyt 100 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:lle. Lainalla rahoitetaan jätevedenpuhdistamon rakentamista Espoon Blominmäkeen. Energiatehokkaalla jätevedenpuhdistamolla on erittäin tiukat ympäristövaatimukset ja se korvaa vanhan laitoksen, joka palvelee alueella Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Siuntio ja Länsi-Vantaa.

Uusi jätevedenpuhdistamo käsittelee 550 000 asukkaan jätevedet vuonna 2040. Laitos käynnistyy loppuvuodesta  2020, sen pinta-ala on noin 13 hehtaaria, josta maan alla on suurin osa, noin 10 hehtaaria.

Puhdistamo on suunniteltu käsittelemään jätevedet erittäin tiukkojen vaatimusten mukaisesti. Itämeren herkkää ekosysteemiä turvataan asettamalla sekä EU:n yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä että paikallisia ympäristötavoitteita tiukemmat puhdistustavoitteet. Puhdistamolietteestä tuotetaan mädättämössä biokaasua, joka hyödynnetään. Myös tuotannosta syntyvä lämpö otetaan tehokkaasti talteen, lämpöenergiaa puhdistamo voi tuottaa yli oman tarpeen. Jäljelle jäänyttä kiintoainesta voidaan käyttää maataloudessa, se sisältää runsaasti orgaanista ainetta ja ravinteita.

“Euroopan Investointipankin yksi tavoitteista on tarjota tukea kestävälle juomaveden tuotannolle, jätevesien käsittelylle ja vesiympäristön biologisen monimuotoisuuden parantamiselle. Me olemme tyytyväisiä saadessamme olla HSY:n kumppani tässä hankkeessa, joka vähentää merkittävästi jätevesikuormitusta ja pienentää osaltaan ilmastonmuutosta hyödyntämällä talteen otettavaa energiaa. Näillä toimilla hanke tukee yleisesti sekä pääkaupunkiseudun asukkaita että Itämeren tilannetta”, kertoo EIP:n varapääjohtaja Jonathan Taylor, joka vastaa Suomen lainoituksesta.

”Uusi jätevedenpuhdistamo on suuri ja pitkäkestoinen investointi, johon HSY tarvitsee poikkeuksellisen pitkäaikaista rahoitusta. Tähän EIP tarjoaa vakaan ja järkevän ratkaisun”, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Hanke tarjoaa myös merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia etuja alueella. Se työllistää noin 1500 ihmistä rakennusvaiheen aikana.

Tällaiset EIP:n tarjoamat pitkän laina-ajan rahoituslähteet monipuolistavat lainatarjontaa ja houkuttelevat julkista sektoria kuten HSY:tä yhteisiin projekteihin.

Taustatietoa:

Euroopan investointipankki
Euroopan investointipankki on pitkäaikaisrahoitusta tarjoava Euroopan unionin rahoituslaitos. Pankin jäseniä ja osakkeenomistajia ovat kaikki EU:n jäsenvaltiot. Se myöntää pitkäaikaista rahoitusta taloudellisesti mielekkäisiin investointeihin, joilla edistetään EU:n toimintapoliittisten päämäärien toteuttamista. Vuonna 2014 EIP myönsi Suomelle yli yhden miljardin euron lainat kahteentoista eri hankkeeseen. Siinä on kasvua edellisvuoteen verrattuna 13 prosenttia (2013: 919 milj. euroa). Luotonannon painopiste oli Suomen kuntien kehitystä edistävissä hankkeissa sekä teollisuuden alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) tukevissa hankkeissa.

HSY
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY on Suomen vahvin julkinen ympäristöalan toimija. HSY:n perustehtävä on tuottaa ja järjestää korkealaatuisia vesi- ja jätehuoltopalveluita sekä ajantasaista seudullista tietoa kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

HSY:n asiakkaita ovat pääkaupunkiseudun asukkaat ja yritykset. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa.

Lisätietoja

 

Blominmäki-hankkeen verkkosivut

Caverion toteuttaa EPC-energiansäästöhankkeen Mossin kunnalliselle kiinteistöyhtiölle Norjassa

Caverion on allekirjoittanut sopimuksen norjalaisen Mossin kunnan kanssa elinkaarihankkeen toteuttamisesta EPC (Energy Performance Contracting) -mallilla. EPC on energiansäästösopimusmalli, jossa Caverion analysoi kunnan kiinteistökannan sekä toteuttaa toimenpiteitä sen energiankulutuksen ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Sopimuksen arvoa ei julkisteta.

Hanke kattaa 34 julkista rakennusta Mossin kunnassa. Rakennusten kokonaispinta-ala on noin 91 000 m2. Tavoitteena on pienentää kyseisten kiinteistöjen energiankulutusta 45 prosentilla muun muassa modernisoimalla, parantamalla ja optimoimalla niiden talotekniikkaa. Hankkeeseen kuuluvat lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointi-, sekä automaatiojärjestelmät.

Hankkeen ensimmäinen kolmesta vaiheesta alkaa kesäkuussa 2015, jolloin kartoitetaan keinoja vähentää kunnan energiankulutusta. Tämä jälkeen Mossin kunnallinen kiinteistöyhtiö aikoo toteuttaa toisen ja kolmannen vaiheen. Toisessa vaiheessa aloitetaan talotekniikan tehostaminen. Kolmannessa vaiheessa 5-vuotisella optimointivaiheella varmistetaan energiankäytön seuranta sopimuksen mukaisten energiasäästöjen takaamiseksi.

Mossin kunnallinen kiinteistöyhtiö sijoittaa kaikkiin kolmeen vaiheeseen 4,5 miljoonaa euroa, jotka kunta saa takaisin vähentyneiden energiakustannusten muodossa noin kahdeksan vuoden kuluessa.

”Olemme ylpeitä, että saamme osallistua ympäristövaikutusten minimoimiseen ja että Mossin kunta valitsi meidät auttamaan julkisten rakennusten modernisoinnissa energiatehokkaiksi rakennuksiksi”, kertoo Caverion Norjan divisioonajohtaja Knut Gaaserud.

Mossin kunnallinen kiinteistöyhtiö kuuluu Caverionin Julkinen sektori -asiakassegmenttiin.

YIT valittiin Kotkan poliisitalon rakentajaksi

YIT on allekirjoittanut sopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa Kotkan poliisitalon uudisrakennuksen rakentamisesta. Projekti toteutetaan allianssihankkeena Senaatti-kiinteistöjen Kärkihankemallin mukaan ja sen arvo on noin 11 miljoonaa euroa. Rakentaminen aloitetaan heinäkuussa 2015 ja hanke valmistuu lokakuussa 2016.

Uudet, vajaan 6 000 neliömetrin laajuiset tilat nousevat Kotkan kaupungin Kotkansaaren kaupunginosaan nykyisen poliisitalon länsipuolella sijaitsevaan kortteliin. Hankkeessa tehdään Kaakkois-Suomen poliisilaitokselle poliisitalokonseptin mukaiset toimivat ja nykypäivän tekniset, taloudelliset vaatimukset täyttävät terveelliset ja turvalliset tilat kustannustehokkaasti toteutettuna.

Posted in:

Caverion toimittaa yli 14 miljoonan euron arvoiset talotekniikkaratkaisut Deutsche Telekomin Hampurin toimistorakennukseen Saksassa

KSP Architekten / Überseering

KSP Architekten / Überseering

Caverion on solminut noin 14,3 miljoonan euron arvoisen sopimuksen kiinteistönhallintayhtiö TAS Kommanditgesellschaftin (TAS KG) kanssa talotekniikkaratkaisujen toimittamisesta Deutsche Telekomin uuteen Hampurissa sijaitsevaan toimistorakennukseen Saksassa. Sopimus kattaalämmitys-, vesi- ja viemäri-, jäähdytys- ja sähköistysjärjestelmät. Caverion vastaa projektin toteutuksesta.

Uuden yhdeksänkerroksisen toimistorakennuksen pinta-ala on 34 000 m², ja siinä tulee työskentelemään 1 500 Deutsche Telekomin työntekijää. Talotekniikkaratkaisujen asennustyöt alkavat heinäkuussa 2015, ja niiden odotetaan valmistuvan vuodessa.

”Olemme tyytyväisiä, että TAS KG on valinnut Caverionin taloteknisten ratkaisujen toimittajaksi tähän laajaan hankkeeseen, sillä yhteistyömme on ollut hyvää muissa projekteissa vuosien varrella”, toteaa Werner Kühn, Caverion Saksan divisioonajohtaja.

TAS KG kuuluu Caverionin Kiinteistöjen omistajat ja kiinteistökehittäjät -asiakassegmenttiin.

Empowerille Carunan Melo-Elovaara 110 kV:n voimajohtourakointi

Sähkönsiirtoyhtiö Caruna Oy ja Empower -konsernin Sähköverkkodivisioona (Empower PN Oy) ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen Carunan Melo-Elovaara 110kV-voimajohdon toteutuksesta. Urakka sisältää 10 kilometriä pitkän, uuden 110 kV-johdon rakentamisen liityntäjärjestelyineen Nokialla sijaitsevalla Melon vesivoimalaitoksen lähellä olevalla sähköasemalla. Sopimuksen arvo on noin kolme miljoonaa euroa. Hankkeen rakennustyöt alkavat heinäkuussa 2015 ja voimajohto otetaan käyttöön vuoden 2016 kesäkuun alussa.

Urakka liittyy Carunan sähkönsiirtoverkossa meneillään olevaan investointiohjelmaan, joka mahdollistaa verkon häiriöttömän ja tehokkaan käytön pitkälle tulevaisuuteen. Caruna investoi vuosittain noin 150miljoonaa euroa sähköverkkoon.

Melo-Elovaara voimajohdon toteutus on Empowerin Voimajohdot -toimialan ydinosaamista. Empower työskentele tällä hetkellä myös muissa 110 kV:n voimajohtoprojekteissa, ja voi siten hyödyntää vahvaa osaamista ja resursseja.

”Olemme erittäin tyytyväisiä Caruna-yhteistyömme laajentuessa nyt tehtävistä jakeluverkkohankkeista myös voimajohtoprojekteihin, joissa voimme hyödyntää pitkäaikaisesta yhteistyöstämme jo kertynyttä kokemusta”, kertoo Voimajohdot -toimialasta vastaava johtaja Markku Holappa.

”Kehitämme sähköverkkoamme aktiivisesti ja Empowerin valinta kumppaniksi Melo-Elovaara hankkeeseen laajentaa voimajohtourakoinnin toimittajakenttäämme ja mahdollistaa osaltaan investointiohjelmamme tehokkaan ja onnistuneen toteutuksen”, toteaa Carunan Alueverkkopäällikkö Jukka Ihamäki.

Yara ja Lujabetoni säästävät ympäristöä innovatiivisella kierrätyksellä

bffe4bc14b322b36_800x800ar

Yara Suomi Oy ja Lujabetoni Oy ovat sopineet Yaran Siilinjärven kaivoksessa syntyvän kiviaineksen hyödyntämisestä betonin raaka-aineena. Yaran tuotantoprosessissa käyttämättä jäävä kiviaines eli sivukivi murskataan ja toimitetaan Lujabetonin tehtaille Siilinjärvelle ja Kuopioon käytettäväksi betonintuotantoon. Käytettävä sivukivi on korkealaatuista graniittigneissiä ja alkava kierrätys korvaa suoraan muuta Lujabetonin kiviaineskäyttöä.

Kalliomurskeella korvataan vastaava määrä luonnonsoraa tai neitseellistä kalliolouhintaa, joten soraharjujen kaivamisen tarve vähenee ja Yaralle tarpeeton louhe saadaan hyötykäyttöön. Luonnonsoran saatavuus on nykyisin heikkoa asutuskeskusten lähiympäristöissä ja jäljellä olevia harjuja halutaan suojella. Kalliosta valmistettu sora on siksi betoniteollisuudelle mielenkiintoinen tulevaisuuden raaka-aine. Toisin kuin soraharjuja, kalliota on Suomessa lähes ehtymätön määrä.

– Yaran Siilinjärven kaivos hyödyntää tällä hetkellä noin kolmasosan sivukivestään.  Suurista louhintamääristä jää myös hyödyntämättä runsaasti kiveä, jonka läjittäminen vaatii paljon tilaa ja energiaa. Yaran Siilinjärven kaivos pyrkii aktiivisesti etsimään uusia käyttökohteita sivukivelleen ja Lujabetonin kanssa tehty sopimus on uusi päänavaus kohti korkeampaa kierrätysastetta, toteaa Yaran kaivoksen tuotantopäällikkö Teija Kankaanpää .

– Graniittigneissilouheen jalostus betonin raaka-aineeksi vaatii kehittämistä ollakseen kustannuksiltaan kilpailukykyistä. Meillä on nyt hyvä tilaisuus tehdä tätä kehitystyötä yhdessä Yaran kanssa, kun merkittävien volyymien raaka-ainelähde on löytynyt, kertoo hankintajohtaja Tapio Voutilainen Lujabetonilta.

Tuotantomäärät ovat viime vuosien aikana kasvaneet Yaran Siilinjärven toimipaikalla. Vuonna 2014 kaivoksella tuotettiin apatiittia enemmän kuin koskaan aiemmin, lähes miljoona tonnia. Sivukiven määrä vaihtelee, viime vuonna sivukiveä syntyi kaivoksen louhoksilta yhteensä noin 20 miljoonaa tonnia.

Lujabetoni tuottaa Siilinjärvellä valmisbetonia, rakennuselementtejä, maatalouden tuotantorakennusten erikoiselementtejä sekä ratapölkkyjä. Siilinjärven tehdas on Lujabetonin suurin tehdas ja se käyttää noin 100.000 tonnia kiviainesta vuodessa. Kuopion tehtaalla tuotetaan valmisbetonia ja se käyttää noin 40.000 tonnia kiviainesta vuodessa.

Pääkaupunkiseudun asemakaavoissa on 6,2 miljoonaa k-m2 liike- ja toimistotilavarantoa

2015-06-24 12_41_28-Paakaupunkiseudun_tonttivarantokatsaus_2015.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus osoittaa, että liike- ja toimistotilaksi kaavoitetun, käyttämättömän kerrosalan määrä on lisääntynyt yli puolella miljoonalla kerrosneliömetrillä syksystä 2013. Asumisen varantoa oli tammikuussa 2015 hieman yli 7 miljoona kerrosneliömetriä.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n tuottama Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 esittelee asemakaavavarantoa ja maankäyttöön liittyviä tunnuslukuja. Katsauksen mukaan pääkaupunkiseudun eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan voimassa olevissa asemakaavoissa oli tammikuussa 6,2 miljoonaa kerrosneliömetriä liike- ja toimistotilalle asemakaavoitettua kerrosalaa käyttämättä. Varanto jakautuu melko tasaisesti Espoon, Helsingin ja Vantaan kesken. Luvussa ovat mukana sekä tyhjien että vajaasti rakennettujen tonttien varanto.

Liike- ja toimistotilan kaavoitus oli ripeää vuonna 2014, jolloin liike- ja toimistotilalle tarkoitetun lainvoimaistuneen kerrosalan määrä oli yli 800 000 kerrosneliömetriä. Liike- ja toimistotilavarannon määrä on kasvanut yli puolella miljoonalla kerrosneliömetrillä syksyn 2013 tilanteeseen verrattuna.

Asumisen kerrostalovaranto on kasvanut erityisesti Helsingissä

Pääkaupunkiseudulla asumisen varantoa oli tammikuussa kaikkiaan hieman yli 7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Täysin tyhjillä tai melkein tyhjillä tonteilla asumisen varannon määrä oli hieman alle 4 miljoonaa kerrosneliömetriä. Koko asumisen varannosta kerrostalovarannon osuus oli noin 2,7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Täysin tai melkein tyhjillä tonteilla varanto jakautui lähes tasan pientalo- ja kerrostalovarannon kesken.

Syksyn 2013 tilanteeseen verrattuna kerrostalovarannon määrä on kasvanut erityisesti Helsingissä. Huomattavia kerrostalovarantokeskittymiä on esimerkiksi Laajasalossa, Kalasatamassa ja Länsisatamassa. Pientalovaranto jakautuu alueellisesti huomattavasti tasaisemmin ympäri pääkaupunkiseutua.

Asumiseen kaavoitettuja tontteja riittää noin neljäksi vuodeksi

Tyhjien ja melkein tyhjien asumiseen kaavoitettujen tonttien varannon arvioitu ajallinen riittävyys on noin neljä vuotta, mikäli asuntotuotanto noudattelisi Helsingin seudulla voimassa olevan MAL-aiesopimuksen asuntotuotantotavoitteita.

Asumisen varantoa on absoluuttisin luvuin mitattuna eniten Helsingissä ja vähiten Kauniaisissa. Kun varannon määrä suhteutetaan MAL-aiesopimuksen asuntotuotantotavoitteisiin, on Helsingissä varannon ajallinen riittävyys kuitenkin seudun vähäisin. Helsingissä varannon ajallinen riittävyys on alle neljä vuotta tyhjillä tai melkein tyhjillä tonteilla, vaikka laskennallinen varanto otettaisiin kokonaisuudessaan käyttöön.

Varannon käyttöönotettavuus riippuu monista tekijöistä, kuten maanomistajien halukkuudesta käyttää asumiselle kaavoitettuja tontteja rakentamiseen. Kaupunkien omilla toimenpiteillä käyttöönotettavissa oleva varannon määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka suuri osa varannosta on kaupungin omistamalla maalla. Pääkaupunkiseudun kunnat omistavat suurimman osan tyhjien ja melkein tyhjien asuintonttien varannosta. Toiseksi suurin omistajaryhmä on yksityishenkilöt ja perikunnat. Pientalovarannosta suurin osa on yksityishenkilöiden tai perikuntien omistuksessa, kun taas kerrostalovaranto on pääasiallisesti kuntien omistuksessa.

Tonttivarantokatsauksen lähdeaineistona käytetään HSY:n tuottamaa SeutuRAMAVA-aineistoa, jonka viimeisin poikkileikkaus kuvaa tilannetta tammikuussa 2015. Kahdesti vuodessa tuotettava SeutuRAMAVA-aineisto sisältää kaavayksikkötasoista paikkatietoa pääkaupunkiseudulla voimassa olevista asemakaavoista. Tonttivarantokatsaus tuotetaan vuosittain. SeutuRAMAVA-aineisto on saatavilla HSY:n kotisivuilta kaupunginosatasolle yleistettynä avoimena datana.

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015

TVO ei nyt hae rakentamislupaa OL4:lle

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) yhtiökokous on päättänyt yhtiön hallituksen esityksen mukaisesti, ettei Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikölle haeta rakentamislupaa vuonna 2010 tehdyn periaatepäätöksen voimassaoloaikana.

TVO kertoi pörssitiedotteessaan 13. toukokuuta, että yhtiön hallitus on päättänyt esittää koolle kutsuttavalle ylimääräiselle yhtiökokoukselle, ettei Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikölle haeta nyt rakentamislupaa. Esityksen taustalla on Olkiluoto 3 -laitosyksikön valmistumisen viivästyminen.

Yhtiökokous on kokouksessaan 24. kesäkuuta tehnyt hallituksen esityksen mukaisen päätöksen. Näin ollen valtioneuvoston tekemä ja eduskunnan vahvistama periaatepäätös raukeaa kesäkuun lopussa 2015.

TVO ylläpitää valmiutta uuden periaatepäätöksen hakemiseksi OL4-laitosyksikölle. Hakemuksen jättämisestä päätetään erikseen.