Telineala yhtyy OTKES:in suosituksiin Espoon siltasortumasta: Varaa parantaa on

Ala päivittää omaa ohjeistustaan. Lisäksi se painottaa hyvää suunnittelua, tarkastamista ja osaamista.

Telineiden käyttö on entisestään laajentunut työmaiden ulkopuolelle. Niiden avulla rakennetaan esimerkiksi väliaikaisia kulkusiltoja ja muita ratkaisuja, joilla mahdollistetaan muun muassa liikenteen sujuvuus.

Espoon Tapiolassa sortui tällainen yleisessä käytössä ollut telinemateriaaleista koottu väliaikainen jalankulkusilta 11.5.2023. Onnettomuudessa loukkaantui 23 henkilöä, joista kuudelle jäi pysyvä haitta tai vamma. Kyseistä onnettomuutta ei olisi koskaan saanut tapahtua.

Onnettomuustutkintakeskus OTKES suosittelee tutkintansa perusteella, että kuntien pysyville ja väliaikaisille silloille pitää laatia selkeät menettelyt, joilla varmistetaan suunnittelun ja toteutuksen turvallisuus. Lisäksi se suosittelee ohjeistuksen laatimista suunnittelua edellyttävien ja perustelinerakentamisesta poikkeavien vaativien telinerakenteiden tunnistamiseksi.

Jälkimmäinen suosituksista on kohdistettu Rakennusteollisuus RT:n alla jo pitkään toimineelle telinejaostolle. Se ryhtyy onnettomuuden seurauksena päivittämään ohjeistustaan ja tulee julkaisemaan OTKES:in suosituksen mukaisesti Hyvät suunnittelukäytännöt -ohjeen. Lisäksi jaosto alleviivaa seuraavia teline- ja väliaikaisrakentamisen turvallisuuteen ratkaisevasti liittyviä seikkoja.

Rakenteen vaativuus määrittelee suunnittelun tason

”Yleisesti ottaen telineet rakennetaan joko telinevalmistajan käyttöohjeen perusteella niin sanottuna valmiina tyyppiratkaisuna tai mikäli valmista ratkaisua ei ole, rakennelmasta pitää laatia rakennesuunnitelma. Tällaiset tyyppiratkaisut toimivat yksinkertaisissa rakenteissa, joissa käytetään ratkaisun mukaisia materiaaleja. Vaativammat ratkaisut kuten sillat, sääsuojaukset sekä yleisötapahtumien rakenteet lähes poikkeuksetta ovat kuitenkin erillistä suunnittelua vaativia tilanteita”, toteaa Telinekatajan tekninen päällikkö Aki Parkkinen.

”Onnistuneen suunnittelun avain on lähtötietojen saaminen, joissa tilaaja ilmaisee tarpeensa. Mitä tilaajan tarpeisiin vastaaminen edellyttää ja mitä tietoja suunnittelua varten tarvitaan ovat tehtäviä, jotka kuuluvat sitten telinetoimittajalle”, Parkkinen jatkaa.

Ammattimaisen rakentamisen ulkopuolelta tulevilla tilaajilla ei useinkaan ole kykyä tunnistaa vaativia rakennelmia, jollainen Espoossa sortunut siltarakennelmakin oli. Espoon kaupunki ei ollut tilauksessaan esittänyt teknisiä vaatimuksia sillalle, vaan telinetoimittaja teki siihen suuntaa antavan suunnitelman, jota lopullinen toteutus ei kuitenkaan vastannut.

Tarkastuksilla varmistetaan turvallinen rakenne

Telinerakentamiseen yleensä liittyvät tarkastukset voidaan jakaa kahteen osaan: käyttöönotto- ja kunnossapitotarkastuksiin. Ramirentin suunnittelupäällikkö Jani Bolotin avaa telinerakennelmien tarkastuskäytäntöä yleisemminkin rakennustyömailla.

”Käyttöönottotarkastus varmistaa, että tarkastettava kohde vastaa vaatimuksia, on toteutettu suunnitelmien mukaisesti, ja että rakennelma on käyttötarkoitukseensa soveltuva. Vaatimukset koskevat sekä valmistajan tyyppiratkaisuja että erillisen rakennesuunnittelun tuloksena toteutettuja telineitä”, Bolotin sanoo.

Kunnossapitotarkastuksilla varmistetaan rakennelman säilyminen käyttökuntoisena ja vaurioitumattomana. Bolotinin mukaan esimerkiksi rakennustyömailla erilaiset käyttötarkoitukset altistavat telinettä kuormalle ja rasitukselle, kuten liikenteestä johtuville törmäyksille ja vaurioille.

Tarkastuksia koskeva sääntely on peräisin työlainsäädännöstä, mutta tarkastuksille on tarvetta myös työlainsäädännön ulkopuolelle jäävissä soveltamistilanteissa, kuten Espoon sortumaonnettomuus osoittaa. RT:n telinejaosto painottaa, että tarkastukset ovat keskeinen osa telinerakennelmien turvallisuuden varmistamista.

”Olennainen seikka ei ole se, kuka tarkastukset tekee vaan se, että ne tehdään huolella ja ammattitaidolla”, Jani Bolotin painottaa.

Ammattitaito varmistaa turvallisen toteutuksen

”Telinejaosto lähti jo vuosia sitten rakentamaan omaa koulutusta asentajille, jonka kautta pyritään antamaan perustietoa telinerakentamisesta alalle tulevalle työntekijälle. Koulutus tunnetaan eTeline-koulutuksen nimellä ja se on yksi vaihtoehto muiden joukossa hankkia ammattitaitoa telineasennuksesta, toteaa Cramon myyntipäällikkö Antti Määttä.

Kokeneemmille osaajille Telinejaosto on yhteistyössä Inspecta Sertifioinnin kanssa luonut telineasentajan henkilösertifioinnin, jolla voidaan osoittaa asentajan kokemus ja syvempi osaaminen.

”Vuoden 2013 alussa käyttöön otettu telineasentajan henkilösertifiointi ei valitettavasti ole saanut tuulta alleen toivotulla tavalla”, Määttä harmittelee. Määtän mukaan tämä johtuu muun muassa siitä, että lainsäädäntö tai työn tilaajat eivät edellytä asentajilta henkilösertifikaattia.

”Vaikka jokainen työnantaja vastaakin oman henkilöstönsä sekä käyttämiensä alihankkijoiden ammattitaidosta, toivoisin etenkin tilaajilta arvostusta telineasentajien ammattitaitoa kohtaan, jotta nämä osaisivat sitä paremmin kysyä ja vaatia telinetoimittajiltaan”, Määttä sanoo.

“Espoon valitettava onnettomuus ja sen tutkinta osoittavat, että koko ketjussa tilaamisesta ja suunnittelusta aina lopulliseen käyttöön saakka on paljon parannettavaa. Telinejaosto on valmis tekemään siitä oman osansa ja päivittää ohjeet vastaamaan hyviä nykykäytäntöjä. Kaikkien osapuolten välinen yhteistyö on tässä onnistumisen avain”, toteaa puolestaan Rakennusteollisuus RT:n turvallisuuden asiantuntija Henri Litmanen.

Rakennusteollisuus RT:n telinejaosto on telinealaa, sen työmenetelmiä ja turvallisuutta edistävä jaosto, jonka jäseninä on kymmenen alan merkittävää urakointi- ja asennustoimintaa harjoittavaa yritystä.

Tutkimus: Ilmanpuhdistimista ei ole kouluissa kaikissa tilanteissa hyötyä – tarve ja mitoitus selvitettävä ennen hankintaa

Ilmanpuhdistimista oli niukasti hyötyä koululuokkien ilmanlaadun parantamisessa laitteiden puhtaan ilman tuoton nykyisellä mitoituksella ja kun lähtökohtaisesti epäpuhtauksia oli hyvin vähän, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi pesuaineista, hajusteista tai pintamateriaaleista peräisin olevien kaasumaisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) aleni luokkahuoneissa, joissa käytettiin ilmanpuhdistimia. Sen sijaan sienien, bakteerien tai koronaviruksen sekä muiden hiukkasten pitoisuuksiin ilmanpuhdistimen käytöllä ei todettu olevan merkittävää vaikutusta.

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon ilmanpuhdistimet vähentävät sisäilman mikrobiologisia, kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia alakouluissa. Tutkimuksessa oli mukana kuusi kuopiolaiskoulua. Tavoitteena oli selvittää, miten ilmanpuhdistimet vaikuttavat sisäilman laatuun, kun niitä käytetään esimerkiksi Kuopion kaupungilla yleisesti käytössä olevalla mitoituksella.

”Vaikka tutkimukseen oli valittu mukaan eri kuntoisia ja eri ympäristöissä sijaitsevia kouluja, niiden epäpuhtauspitoisuudet osoittautuivat jo lähtökohtaisesti pieniksi. Tutkimuskouluissa ilmanpuhdistimista ei havaittu olevan hyötyä mikrobi- ja hiukkaspitoisuuksien pienentämisessä”, sanoo THL:n erikoistutkija Hanna Leppänen.

Ennen kuin kouluun hankitaan ilmanpuhdistimia, tulisi selvittää epäpuhtauspitoisuuksien lähtötaso ja tilan ilmanvaihto. Näin voidaan arvioida, onko puhdistimen käytöstä hyötyä.

“Vaikka pitoisuudet olivat lähtökohtaisesti pieniä, havaittiin TVOC-pitoisuuksien pienenevän, mikä viittaa siihen, että ilmanpuhdistimesta voi olla hyötyä väliaikaisratkaisuna tilanteessa, jossa TVOC-pitoisuus on kohonnut”, jatkaa Leppänen.

Oireiden raportointi väheni hieman

Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka ilmanpuhdistimien käyttö vaikuttaa koulujen työntekijöiden ja oppilaiden kokemien oireiden sekä olosuhdehaittojen, kuten kuumuuden, kylmyyden ja epämiellyttävien hajujen, raportointiin.

Samoista luokkahuoneista mitattiin sekä epäpuhtauspitoisuuksia että raportoitiin koettuja oireita ja olosuhdehaittoja kolmessa tutkimusvaiheessa: kun ilmanpuhdistin oli luokassa, mutta ei käynnissä, kun ilmanpuhdistin suodatti ilmaa ja kun ilmanpuhdistin kierrätti ilmaa ilman HEPA-suodattimia.

Tutkimuksessa oppilaat raportoivat vähemmän ylähengitystie-, alahengitystie- ja muita oireita ja olosuhdehaittoja silloin, kun ilmanpuhdistin suodatti ilmaa. Oireita raportoitiin kuitenkin jopa vielä vähemmän, kun puhdistimissa ei ollut HEPA- ja aktiivihiilisuodattimia.

“Koska oireet vähenivät myös silloin, kun näitä suodattamia ei ollut käytössä, emme voi sanoa, mikä lopulta vaikutti oireiden raportoinnin vähenemiseen. On esimerkiksi mahdollista, että jo pelkkä havainto ilmanpuhdistimen toiminnasta luokkahuoneessa vähensi koettuja oireita”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Anne Hyvärinen.

Ilmanpuhdistimia on käytetty jo pitkään esimerkiksi kuntien käytössä olevissa rakennuksissa, joissa on sisäilmaan liittyviä ongelmia.

”Ilmanpuhdistimia tulisi käyttää ainoastaan väliaikaisratkaisuna tilanteissa, joissa on todettu poikkeava epäpuhtauspitoisuus. Ensisijaisesti huomio tulisi kiinnittää rakennuksen kunnossapitoon sekä energiatehokkaaseen, oikein mitoitettuun ja ulkoilman hiukkaset suodattavaan ilmanvaihtoon”, sanoo Hyvärinen.

Hiukkaset, mikrobit ja kemikaalit – ilmanpuhdistimien vaikutukset altistumiseen kouluissa (HiMiKKo) -hankkeessa oli mukana yhteensä 29 luokkatilaa kuudesta kuopiolaisesta alakoulusta. Tiloja säännöllisesti käyttävät 24 työntekijää ja 209 3.–6. luokan oppilasta täyttivät koettuja olosuhdehaittoja ja oireita päiväkirjaan kuuden viikon tutkimusjakson ajan. Aineisto kerättiin vuosien 2021–2022 aikana.

Hankkeen rahoittivat Työsuojelurahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, Kuopion Tilapalvelut, Kuopion Ympäristöterveydenhuolto sekä THL.

Leppänen H, Juntunen M, Yli-Tuomi T, Taimisto P, Siponen T, Jalkanen K, Täubel M, Valkonen M, Hyvärinen A (2024). Hiukkaset, mikrobit ja kemikaalit – ilmanpuhdistimien vaikutukset altistumiseen kouluissa (HiMiKKo)THL Työpaperi 5/2024.

Helsingin uusi maamerkki kohoaa yli sataan metriin jo tänä vuonna

Pylonin rakentaminen on käynnissä torninosturin kohdalla. Torninosturin korkeus on kuvassa noin 60 metriä. Pylonista tulee 135 metriä korkea. HTJ/Kruunusillat-raitiotie

Uuden Kruunuvuorensillan keskituki eli pyloni on nyt kohonnut sillan kansitasoon, noin 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kuluvan vuoden aikana ylitetään sata metriä ja valmistuessaan pylonin huippu on 135 metrin korkeudella.

Pyloni on näkyvin Kruunuvuorensillan tukirakenteista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Jos huomioidaan myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 metriä.

Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan ns. kiipeävän muotin tekniikalla. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irrotetaan valupinnasta. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.

Muottitason alapuolella ylöspäin nousee samalla pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt.

Betonin valukertoja pylonissa tulee yhteensä noin viisikymmentä ennen kuin pyloni on huipussaan. Nyt valuja on tehty kahdeksan, ja seuraava valu on vuorossa helmikuussa. Pylonin betoniraudoitus on suunniteltu tavallisesta raudoituksesta poiketen korvaamalla osa harjateräsraudoitteesta 50 mm korkealujuustangoilla eli SAS-tangoilla.

Pylonin rakenne

Pyloni on perustettu kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on 9,5 metriä merenpinnan alapuolella. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 x 18 x 4,5 metriä ja sen muottina toimi kallioon louhittu potero. Tämän kalliovaraisen peruslaatan päälle valettiin toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Alempi peruslaatta tehtiin vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle tulee pylonin jalusta.

Rakennettavan pylonin osat ovat perustus, jalusta, sidepalkki, pylonin alaosa, pylonin yläosa ja köysialue sekä pylonin huippu. Pylonin jalusta on alue, joka alkaa merenpinnan alapuolelta ja ylettyy 19,5 metrin korkeuteen. Jalusta on umpinainen teräsbetonirakenne.

Sidepalkiksi sanotaan osuutta 19 metrin korkeudesta 25 metrin korkeuteen. Sidepalkissa yhdistyvät kannen teräsrakenne ja pylonirakenne toisiinsa. Sidepalkin yläpuolelta, 25 metrin tasosta 78 metrin korkeudelle on pylonin alaosa. Alaosan kaksi haaraa (jalkaa) ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee 98 metrin korkeuteen.  Portaat jatkuvat huipulle asti.

78 metrin korkeudelta alkaa pylonin yläosa ja tämä osa kohoaa aina tasolle 101 metriin. Tällä alueella pylonin haarat yhdistyvät taas yhdeksi rakenteeksi. Köysialue alkaa korkeudelta 101 metriä ja päättyy 124 metrin korkeuteen.

Köysitasolta huipulle on matkaa vielä kolme valujaksoa, kunnes saavutetaan taso +135 metriä. Pylonin huipulla on ”parveke”, joka mahdollistaa muun muassa lentoestevalojen huoltamisen. Huipulle asennetaan myös salamasuojauksena toimiva salamamasto.

Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja raitiotien matkustajaliikenne alkaa sillalla vuonna 2027.

Kruunusillat-raitiotie Kruunusillat-raitiotie yhdistää Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman Helsingin keskustaan. Samalla se luo uuden merellisen reitin myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Tavoitteena on aloittaa raitiotien matkustajaliikenne Laajasalon ja Hakaniemen välillä vuonna 2027.

Kruunusillat-raitiotie toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa, eli Finkensilta ja Kruunuvuorensilta, sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana. Kruunuvuorensillasta, noin 1200 metriä, tulee Suomen pisin silta. Yhteyden muu rakentaminen tehdään puolestaan allianssimallilla. Allianssiin sisällytetään myös yhteyden varrella olevia muita maarakennus-, kadunrakennus- ja kunnallisteknisiä töitä. Yksi tällainen työ on uuden Hakaniemensillan rakentaminen ja vanhan purkaminen.

Kruunusillat-allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, Kaupunkiliikenne Oy, YIT Suomi Oy, NRC Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sweco Finland Oy ja Sitowise Oy.

Komissio haluaa lisätä suojelua asbestin haitoilta ja päästä asbestista kokonaan eroon

Asbesti on erittäin vaarallinen, syöpää aiheuttava aine, jota on edelleen monissa rakennuksissa ja josta monet vältettävissä olevat kuolemantapaukset EU:ssa johtuvat. Komissio esittelee tänään kokonaisvaltaisen toimintatavan, jolla ihmisiä ja ympäristöä voidaan suojella paremmin asbestin haitoilta. Tavoitteena on päästä asbestin käytöstä tulevaisuudessa kokonaan eroon.

Pakettiin kuuluvat seuraavat osat:

Tiedonanto: Tavoitteena kokonaan asbestiton tulevaisuus. Tiedonannossa asbestin käyttöä tarkastellaan eri näkökulmista asbestin aiheuttamien sairauksien diagnosoinnin ja hoidon kehittämisestä aina asbestin tunnistamiseen ja turvalliseen poistamiseen sekä asbestijätteen käsittelyyn.

Ehdotus asbestialtistuksesta työssä annetun direktiivin muuttamisesta. Direktiivissä olevia työperäisen asbestialtistuksen raja-arvoja aiotaan tuntuvasti laskea työntekijöiden suojelun parantamiseksi.

Asbesti kiellettiin EU:ssa kaikissa muodoissaan vuonna 2005, mutta vanhoissa rakennuksissa sitä on edelleen. Asbesti on uhka terveydelle etenkin silloin, kun asbestia sisältävät materiaalit altistuvat käsittelylle esimerkiksi rakennuksia remontoidessa, jolloin asbestikuituja vapautuu ilmaan ja joutuu hengitysteihin.

Jopa 78 prosenttia jäsenvaltioissa havaituista työperäisistä syövistä liittyy asbestiin. Ilmasta hengitysteihin joutuneet asbestikuidut saattavat aiheuttaa esimerkiksi mesoteliooman tai keuhkosyövän. Altistumisen ja ensimmäisten taudin oireiden ilmaantumisen välillä on tyypillisesti noin 30 vuoden viive.

Asbestille altistumisesta koituvien terveysriskien torjuminen on siis olennaisen tärkeää paitsi ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemisen, myös ihmisarvoisten elin- ja työolojen takaamisen kannalta. Kysymyksellä on huomattava merkitys myös vihreässä siirtymässä sekä EU:n pyrkimyksessä lisätä rakennusten peruskorjausastetta. Peruskorjaamalla saadaan aikaan terveellisemmät ja miellyttävämmät asuinolot sekä pienennetään energiakustannuksia. Samalla kuitenkin kasvaa myös etenkin rakennustyöntekijöiden asbestille altistumisen riski.

Tänään esitetyt toimet ovat osa EU:n syöväntorjuntasuunnitelman ennaltaehkäisyä koskevaa pilaria, ja niillä edistetään myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, saasteettomuustoimintasuunnitelman jaEuroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteita.

Tavoitteena päästä asbestista jatkossa kokonaan eroon

Komission tavoitteena on varjella ihmisiä asbestille altistumiselta ja ehkäistä tuleville sukupolville koituvia riskejä. Tätä varten komissio esittää kattavaa, kansanterveystoimiin pohjautuvaa lähestymistapaa, jonka tavoitteet ovat seuraavat:

Tuen lisääminen asbestiperäisistä sairauksista kärsiville.

Komissio kuulee työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaa kolmikantaista komiteaa siitä, olisiko asbestiperäiset sairaudet syytä katsoa ammattitaudeiksi.

Komissio on ehdottanut EU:n uutta lähestymistapaa syövän havaitsemiseen. Siihen kuuluu mm. vuonna 2003 syöpäseulonnasta annetun neuvoston suosituksen saattaminen ajan tasalle.

Työntekijöiden tehokkaampi suojaaminen asbestilta. Komissio aikoo

esittää tänään asbestialtistuksesta työssä annetun direktiivin tarkistamista siten, että direktiivissä mainittuja työperäisen asbestialtistuksen raja-arvoja lasketaan tuntuvasti

päivittää suuntaviivat, joista jäsenmaat, työnantajat ja työntekijät saavat tukea tarkistetun direktiivin täytäntöönpanossa

käynnistää asbestin turvallista poistamista koskevan tiedotuskampanjan.

Rakennuksissa olevaa asbestia koskevan tiedon lisääminen. Komissio aikoo

esittää rakennuksissa olevan asbestin seulontaa ja rekisteröintiä koskevan lainsäädäntöehdotuksen, jonka osana jäsenvaltioita pyydetään laatimaan kansalliset asbestinpoistamisstrategiat

esittää lainsäädäntöä, jolla otetaan käyttöön digitaaliset rakennuspäiväkirjat, jotka helpottavat kaiken rakennukseen liittyvän tiedon jakamista ja käyttöä suunnitteluvaiheesta rakentamiseen ja lopulta purkamiseen saakka.

Asbestin turvallisesta ja saasteettomasta hävittämisestä huolehtiminen. Komissio aikoo

tarkistaa EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallia sekä rakennusten purku- ja kunnostustöitä edeltäviä jätehuoltotarkastuksia koskevia ohjeita

aloittaa tutkimuksen, jolla kartoitetaan asbestijätteen käsittelykäytäntöjä ja uusia jätehuoltotekniikoita.

Jäsenvaltiot voivat hakea elpymis- ja palautumistukivälineestä, Euroopan sosiaalirahasto plussasta ja Euroopan aluekehitysrahastosta EU-rahoitusta ehkäisevään terveydenhuoltoon ja asbestisairauksien hoitoon sekä peruskorjauksiin ja asbestin turvalliseen poistamiseen.

EU aikoo myös olla jatkossakin johtavassa asemassa maailmanlaajuisissa asbestintorjuntapyrkimyksissä ja pitää kysymystä esillä esimerkiksi Rotterdamin yleissopimuksen osapuolten konferenssissa, Kansainvälisessä työjärjestössä sekä G7- ja G20-maiden kokouksissa.

Työntekijöiden suojeleminen asbestialtistukselta

Kaikkein suurimmassa vaarassa altistua syöpää aiheuttavalle asbestille ovat työntekijät. Heidän suojelunsa parantamiseksi komissio esittää tänään ehdotuksen asbestialtistuksesta työssä annetun direktiivin muuttamisesta. Direktiiviä muutetaan esimerkiksi siten, että työperäisen asbestialtistuksen raja-arvoa pienennetään kymmenesosaan entisestä (ennen 0,1 kuitua (k) cm³:ssa, nyt 0,01 k/cm³). Muutokseen on päädytty uusimman tieteellisen ja teknisen tiedon perusteella.

Ehdotus – kuten myös valistus sekä entistä kehittyneempi ehkäisevä terveydenhuolto ja asbestisairauksien hoito – auttaa osaltaan EU:n syöväntorjuntaan liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Ehdotuksella myös luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset eri puolilla EU:ta toimiville yrityksille ja pienennetään sairaanhoidon kustannuksia.

Mitä seuraavaksi tapahtuu

Komissio kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita, työmarkkinaosapuolia ja muita sidosryhmiä tehostamaan toimiaan, jotta nykyiset ja tulevat sukupolvet saavat elää kokonaan asbestittomassa EU:ssa. Asbestialtistuksesta työssä annetun direktiivin muuttamista koskevasta komission ehdotuksesta keskustellaan seuraavaksi Euroopan parlamentissa ja jäsenvaltioissa. Komissio kehottaa niitä hyväksymään ehdotuksen pikaisesti. Kun ehdotus on hyväksytty, jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Komission jäsenet kommentoivat asiaa seuraavasti:

Työllisyysasioista ja sosiaalisista oikeuksista vastaava komissaari Nicolas Schmit palauttaa mieleen työntekijöiden suojelemista asbestilta koskevan Euroopan parlamentin mietinnön, joka hyväksyttiin vuosi sitten. ”Mietinnössä esitettyjen toimintakehotusten johdosta komissio esittää nyt toimenpiteitä, joilla parannetaan työntekijöiden suojelua ja otetaan aimo harppaus kohti kokonaan asbestitonta Eurooppaa. Jopa 78 prosenttia jäsenvaltioissa havaituista työperäisistä syövistä liittyy asbestiin. Tänään ehdotettavalla muutosdirektiivillä vähennetään merkittävästi työntekijöiden altistumista asbestille sekä parannetaan työnantajille annettavaa koulutusta ja ohjausta.”

Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Stella Kyriakides lisää, että ennaltaehkäisy toimii tehokkaammin kuin mitkään syöpähoidot. ”Syövistä 40 prosenttia on ehkäistävissä, ja siksi ennaltaehkäisy on kaikkein tehokkain pitkän aikavälin strategia. Osana EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaan kuuluvia toimia haluamme ehkäistä syöpää vähentämällä altistumista vaarallisille aineille. Asbesti on niistä yksi. Tänään esitetyt ehdotukset ovat yksi EU:n syöväntorjuntasuunnitelman merkittävistä tuotoksista ja uusi askel kohti vahvaa Euroopan terveysunionia.”

Tausta

Tänään annetussa tiedonannossa esitetyt toimet ovat jatkoa Euroopan parlamentin 20. lokakuuta 2021 hyväksymälle mietinnölle työntekijöiden suojelemisesta asbestilta. Komission puheenjohtaja von der Leyen sitoutui poliittisissa suuntaviivoissaan vastaamaan asianmukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaisiin mietintöihin noudattaen kaikilta osin suhteellisuuden, toissijaisuuden ja paremman lainsäädännön periaatteita.

Asbestin kaltaisille syöpää aiheuttaville aineille tapahtuvan altistumisen tehokas vähentäminen on osa EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaa ja saasteettomuustoimintasuunnitelmaa. Komissio ilmoitti vuoden 2022 työohjelmassaan ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa EU:n strategiakehyksessä kaudelle 2021–2027, että se aikoo antaa ehdotuksen työperäisen asbestialtistuksen raja-arvon laskemisesta. Myös Euroopan tulevaisuuskonferenssin yhteydessä EU:n kansalaiset toivat esiin asbestialtistuksesta työssä annetun direktiivin tarkistamisen tärkeyden. Tänään annettavan ehdotuksen pohjana on laaja kuulemisprosessi, jossa on hyödynnetty työmarkkinaosapuolten kaksivaiheista kuulemista, sekä tiivis yhteistyö tutkijoiden sekä työntekijöiden, työnantajien ja jäsenvaltioiden edustajien kanssa.

Työperäiset syövät ovat tärkein työperäisten kuolemantapausten syy EU:ssa, ja työperäisiksi todetuista syövistä jopa 78 prosenttia liittyy asbestiin. Pelkästään vuonna 2019 EU:ssa kuoli yli 70 000 ihmistä työssä aiemmin tapahtuneen asbestialtistuksen vuoksi. On arvioitu, että tälläkin hetkellä asbestille altistuu 4,1–7,3 miljoonaa työntekijää, joista 97 prosenttia työskentelee rakennusalalla ja kaksi prosenttia jätehuollossa. EU on ryhtynyt toimiin asbestista aiheutuvien riskien poistamiseksi, ja kuluneen 40 vuoden aikana asbestin käyttöä rajoitettiin, kunnes se kiellettiin kokonaan vuonna 2005.

Ennen kieltoa on valmistunut kuitenkin yli 220 miljoonaa yksittäistä rakennusta, joten todennäköistä on, että monet rakennukset sisältävät edelleen asbestia ja muodostavat näin terveysuhan. Myös asbestijätettä joudutaan edelleen käsittelemään ja hävittämään. Rakennusten perusparannusaallolla pyritään nostamaan rakennusten perusparannusaste vähintään kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä, mikä korostaa entisestään tarvetta asbestin torjuntaa koskevalle kokonaisvaltaiselle toimintatavalle. Joulukuussa 2021 esitetyssä ehdotuksessa rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin muuttamisesta todetaan, että jäsenmaiden olisi tuettava nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista ja edistettävä näin sisäilman terveellisyyttä esimerkiksi poistamalla rakennuksista asbestin kaltaiset vaaralliset aineet.

Lisätietoa

Kysymyksiä ja vastauksia: Tavoitteena kokonaan asbestiton tulevaisuus

Tiedote: Ihmisten suojeleminen asbestilta

Tiedonanto: Tavoitteena kokonaan asbestiton tulevaisuus

Ehdotus asbestialtistuksesta työssä annetun direktiivin muuttamisesta

Snellmaniaa peruskorjataan perinteitä kunnioittaen – Helsingin yliopiston uudet tilat otetaan käyttöön tammikuussa 2023

Snellmaniaa peruskorjataan perinteitä kunnioittaen – Helsingin yliopiston uudet tilat otetaan käyttöön tammikuussa 2023

SRV toteuttaa Helsingin Yliopistokiinteistöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Snellmanian peruskorjausta. Helsingin Kruununhaassa osoitteessa Unioninkatu 37 sijaitsevan rakennuksen peruskorjaustyöt alkoivat keväällä 2021 ja nyt hanke on saavuttanut harjakorkeuden. Peruskorjaus toteutetaan perinteisin menetelmin mahdollisimman paljon vanhaa materiaalia uusiokäyttäen. Samalla rakennuksen talotekniikka uudistetaan. Peruskorjaus valmistuu syksyllä 2022 ja uudet tilat otetaan käyttöön ensi vuoden alussa.

Rakennus on suojeltu rakennusperintölain nojalla, ja korjaustöiden toteutusta on tehty tiiviissä yhteistyössä museoviraston kanssa. Rakennus muodostuu päärakennuksesta ja kahdesta siipirakennuksesta. Peruskorjauksen laajuus on noin 5300 bruttoneliömetriä.

”Uudistamme Snellmanian sen kulttuurihistoriallisesti merkittävää alkuperää kunnioittaen. Toteutuksen ytimessä on tilojen uusiminen perinteisiä rakenteita, materiaaleja ja työtapoja mukaillen. Samalla huomioimme vastuulliset ja kestävät korjausratkaisut rakennuksen koko elinkaarta ja hiilijalanjälkeä ajatellen ja yhdessä tilaajan kanssa varmistamme, että uudistuvat tilat palvelevat hyvin tulevia käyttäjiään. SRV:llä on parhaillaan käynnissä useita muitakin peruskorjaushankkeita kaupunkien keskustoissa”, SRV:n yksikönjohtaja Marko Räisänen.

Projektinjohtourakana toteutettava hanke käynnistettiin neljä kuukautta kestäneillä purkutöillä, ja tämän jälkeen alkoi sisävalmistusvaihe. Julkisivua suojaamaan asennettiin mittava sääsuoja rakennuksen ympärille syksyllä 2021. Rakennuksen A-osa valmistui ja osaluovutettiin tilaajalle jo toukokuussa 2022. Rakennuksen B- ja C-osa valmistuvat marraskuussa 2022. Parhaillaan käynnissä ovat julkisivun kunnostustyöt ja kattopellitykset, sekä sisällä talotekniikan toimintakokeet ja sisävalmistuksen viimeistelytyöt. Työmaan vahvuus on tällä hetkellä noin 85 henkilöä.

”Yksi hankkeen haastavimmista vaiheista oli kellarikerroksessa toteutettu uusi käytävä. Tilassa puhkaistiin kulkuaukko yli metrin paksuiseen luonnonkivimuuriin. Puhkaiseminen kesti lähes kolme viikkoa, mutta kulkutie parantaa merkittävästi tilojen käytettävyyttä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Janne Helander.

Vanhaa materiaalia on pyritty uusiokäyttämään mahdollisimman paljon. Esimerkiksi vanhoista välipohjalankuista on toteutettu uutta lattiapinnoitusta. Vesikatolla kattopeltejä tukeva ruodelaudoitus on vahvistettu uusilla laudoilla välejä tilkiten ja mahdolliset lahovauriot korjaten. Porraskäytävissä puolestaan kiviportaat on pesty ja suojakäsitelty. Myös hissi uusitaan alkuperäiselle 60–70 -luvun paikalleen. Talotekniikka on uusittu kauttaaltaan lämmitysjärjestelmiä lukuun ottamatta. Lisäksi rakennukseen on asennettu kaukojäähdytysjärjestelmä.

”Snellmanian kattava peruskorjaus on osa yliopiston keskustakampuksen pitkän tähtäimen kehittämistä. Samalla se on merkittävä osa valtiotieteellisen tiedekunnan käytössä olevien tilojen kehittämistä. Tilaratkaisut suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä tiedekunnan kanssa tilojen toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi”, kertoo Helsingin yliopiston kampusarkkitehti Ari Nisonen.

1830-luvulla rakennettu alun perin sairaalakäyttöön tehty kiinteistö muutettiin 1990-luvulla Helsingin yliopiston opetus- ja toimistotiloiksi, jotka ovat valtiotieteellisen tiedekunnan käytössä. Rakennus tunnetaan myös nimellä Vanhan klinikan päärakennus.

Posted in:

Kalasataman kolmas pilvenpiirtäjä valmistui – loput muutot uusiin koteihin käynnistyivät tänään

Helsingin Kalasatamaan on valmistunut kolmas tornitalo, Lumo One. 120 metrin korkeuteen yltävän tornitalon 31 kerroksesta löytyy 291 vuokrattavaa Kojamon Lumo-kotia. Muutot tornitalon uusiin koteihin on porrastettu kerroksittain. Ensimmäiset asukkaat muuttivat kesäkuussa ja tänään käynnistyivät muutot tornitalon kerroksiin 13-31.

Lumo One tornitalon rakentaminen käynnistyi keväällä 2020. Se on osa kahdeksan tornitalon kokonaisuutta, jota rakennetaan Helsingin suositulle uudistuvalle asuinalueelle Kalasatamaan. Tornitaloista ensimmäisenä valmistui vuonna 2019 Majakka, ja vuonna 2021 Loisto. Parhaillaan rakenteilla on Visio, joka valmistuu vuoden 2023 lopussa.

”Kalasatamaan rakennettavat kahdeksan tornia ovat SRV:n historian suurin rakennushanke. Tornitalot tarjoavat ensimmäisenä Suomessa mahdollisuuden elämiseen pilvenpiirtäjässä. Korkea rakentaminen on myös kestävää kaupunkikehitystä, kun tontit hyödynnetään tehokkaasti tiiviissä kaupunkiympäristössä ylöspäin rakentaen ja hyvien julkisten liikenneyhteyksien lähelle. Toivotamme Lumo Onen asukkaille lämpimästi onnea uusiin koteihin”, kertoo SRV:n asuntoliiketoiminnan johtaja Jorma Seppä.

”Pian pääsevät talon loputkin asukkaat muuttamaan uusiin koteihinsa – tälläkin kertaa jopa suunniteltua aiemmin. Kaikki asukkaat ovat saaneet valita itselleen parhaiten sopivan muuttoajan 24.8–2.9. Muuttopäivien sujuvuuden varmistamiseksi olemme varanneet talon edustalta katualueen, porrastaneet muutot ja Lumo-kotien henkilökuntaa on paikalla opastamassa muuttajia. Osa asiakkaista on hankkinut myös täydenpalvelun muuttopalvelun kauttamme” Lumo-kotien aluejohtaja Laura Koiranen kertoo.

Kalasatamassa vanha teollinen Helsinki kohtaa uuden, joten alue tarjoaa uniikkia ja urbaania asumista merellisessä miljöössä. Alueella yhdistyy luonnon läheisyys, monipuoliset palvelut kauppakeskuksineen, toimivat liikenneyhteydet ja hyvä asuntotarjonta houkuttelevaksi kokonaisuudeksi. Kalasatama onkin kehittynyt yhdeksi Helsingin halutuimmista uusista asuinalueista.

Kalasataman torneissa tarjolla olevat asumisen palvelut tuovat helpotusta arjen kiireeseen

Tornirakentaminen kaupunkikeskuksiin luo mahdollisuuden Suomessa ennen näkemättömille palvelukokonaisuuksille, joiden avulla ihmisten aikaa voidaan vapauttaa arjen ikävistä rutiineista itselle mieluisaan tekemiseen. Monipuoliset palvelut ja toimivat yhteistilat ovat torniasukkaille tekemämme tutkimuksen mukaan arvokas lisä asumiseen.

Merenrantaan, kauppakeskus REDI:n yhteyteen kohoava Lumo One on upeiden merimaisemien ja ylivertaisten palveluiden ympäröimä. Kotiovelta pääsee hissillä kauppakeskukseen monipuolisten palveluiden ytimeen ja erinomaisten liikenneyhteyksien äärelle.

”Tornitalon asunnot ovat huolella suunniteltuja, viihtyisiä ja laadukkaita kaupunkikoteja. Maisemien ihailun mahdollistavat lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat, ja lisäksi kodeista löytyy parvekkeen sijaan raikas viherhuone. Talon 29. kerroksesta löytyvät myös hulppeat yhteistilat, joiden lasitetut terassit, upeat saunatilat sekä monikäyttöinen asukaslounge houkuttelevat vaikkapa kokkaamaan ystäville tai nauttimaan löylyistä kantakaupungin yllä. Talon asukkaille on myös tulossa kattava valikoima erilaisia asumisen palveluita arkea ja eloa helpottamaan” Koiranen kuvailee.

Helsinkiin nousee uusi puurakenteinen luonnontiedelukio – harjakorkeuden saavuttanut rakennus valmistuu käyttöön syyslukukaudeksi 2023

Kuva: SRV

Puurakenteinen Helsingin luonnontiedelukio toteutetaan Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselle. Tavoitteena on luoda yliopistokampuksen osana oleva turvallinen, terveellinen, tarkoituksenmukainen ja muuntojoustava oppimisympäristö. Uudisrakennuksessa ja yhteiskäyttöisissä tiloissa voidaan järjestää toimintaa noin 900 lukio-opiskelijalle. Viisikerroksisen uudisrakennuksen laajuus on noin 5400 bruttoneliömetriä. Rakennustyöt käynnistyivät kesällä 2021 ja uusi lukio valmistuu opiskelijoiden käyttöön syyslukukaudeksi 2023. Puisen rakennuksen rungon pystytyksessä avainasemassa ovat olleet yksityiskohtainen ennakkosuunnittelu, kattava kosteudenhallintasuunnitelma ja olosuhteiden hallinta työmaalla.

Helsingin Yliopistokiinteistöille toteutettavan koulun rakentamisesta vastaa SRV, arkkitehtisuunnitelmista Arkkitehdit AFKS ja talotekniikkaurakasta Quattroservices. Uudisrakennuksen toteuttaminen yliopiston Kumpulan kampuksen yhteyteen mahdollistaa lukiolle suunniteltavan uudisrakennuksen sekä yliopiston olemassa olevien tilojen tehokkaan yhteiskäytön. Toteuttamalla osittain yhteiskäyttöisiä tiloja luodaan monipuolisia mahdollisuuksia luonnontieteen opiskeluun ja yhteisöllisyyden lisäämisen kampuksella.

Keväällä 2021 käynnistyneellä työmaalla aloitettiin maanpäällisten kerrosten runkorakenteiden pystytys maaliskuussa 2022. Puuelementtirunko valmistui kesäkuussa ja samanaikaisesti rakennus saatiin säältä suojaan. Vaipan sulkemisen jälkeen alkoivat julkisivun puuverhous-, vesikatto-, väliseinä-, palosuojaus- ja talotekniikkatyöt. Rakennuksen lämmittämiseen käytetään maa- ja kaukolämpöä. Kesäkuussa porattiin maalämpöreiät ja maalämmön keruupiiriputkistot kokoomakaivoineen asennettiin heinäkuussa. Työmaalla on työskennellyt sisätyövaiheen käynnistyttyä enimmillään noin 80 henkilöä.

Puurakenteiden asennusjärjestys ja työnaikaiset rakenteet on suunniteltu hyvissä ajoin yhteistyössä urakoitsijan ja rakennesuunnittelijan kanssa. ”Rakennustekniset yksityiskohdat on suunniteltu erityisesti kosteudenhallinta huomioiden. Mm. elementtien saumat on puhdistettu tarkasti ennen saumojen sulkemista kosteus- ja höyrytiiviisti. CLT-elementtien piiloon jäävät syrjäpinnat on käsitelty tehtaalla kosteussuoja-aineella”, kuvailee projektipäällikkö Jani Lundberg SRV:ltä.

Kosteudenhallinnan suunnitteluun panostettiin merkittävästi ennen puurunkotöiden aloittamista

Massiivipuu soveltuu rakentamiseen ilman sääsuojaa erinomaisesti, sillä puulla on luonnollinen kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta. Puun käyttö rakennusmateriaalina on ilmaston kannalta älykäs valinta ja kestävä ratkaisu. Puurakentaminen on ekologinen vaihtoehto, jolla on muita materiaaleja pienempi hiilijalanjälki.

Merkittävä osa hankkeen kosteudenhallintaa on suunnitteluun liittyvien detaljien ennakointi ja suunnittelu. Hankkeessa on etsitty yhdessä tilaajan, käyttäjän, urakoitsijan, suunnittelijoiden ja eri asiantuntijoiden kanssa kosteudenhallinnan kannalta parhaat ratkaisut, joilla saadaan kokonaisuuden kannalta laadukkain mahdollinen toteutus. Puurakenteet on suunniteltu kestämään asennusaikana ilmankosteuden vaihteluita ja sateita. ”Ratkaisuja on haettu yhdessä parhaiden asiantuntijoiden kanssa tavoitteena turvallinen ja terveellinen lopputulos”, kertoo hanketta rakennuttavan Helsingin Ylipistokiinteistöjen toimitusjohtaja Jaana Ihalainen.

Helsingin luonnontiedelukion CLT-levyt hankitaan Stora Ensolta, puurunkourakoitsijana toimii Puurakentajat.

Tutustu hankkeeseen: https://www.srv.fi/tyomaat/2869-helsingin-luonnontiedelukio/

Posted in:

Uuteenkaupunkiin nousee Suomen monipuolisin monitoimijatalo Wintteri – rakennuksen peruskivi muurattiin tänään

Kuva: Uudenkaupungin kaupunki, SRV

Uuteenkaupunkiin nousee Suomen monipuolisin monitoimijatalo Wintteri – rakennuksen peruskivi muurattiin tänään

Uudenkaupungin kaupungin historian suurin investointi, monitoimijatalo Wintteri, on edennyt rakentamisessa peruskiven muuraukseen. Oppimaan, polskimaan ja palloilemaan uuteen rakennukseen pääsee vuonna 2025. Rakentaminen etenee aikataulussa. SRV rakentaa hanketta elinkaarimallilla, jossa se vastaa rakennuksen ylläpidosta myös 20 vuotta valmistumisen jälkeen.

Monitoimijatalo Wintteriin sijoittuvat perusopetuksen, lukion, varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen sekä mittavien liikuntapalvelujen lisäksi työväenopisto ja musiikkiopisto. Lisäksi rakennukseen tulee liikuntahalli ja uimahalli. Wintterin pinta-ala on kaikkiaan 22 600 bruttoneliömetriä, joista oppimisen ja kasvun tilat ovat 13 000 ja liikuntatilat 9 600 bruttoneliömetriä. Päivittäisiä käyttäjiä on arvioitu olevan noin 1700.

Wintterin tuleva palvelutarjonta on Suomen monipuolisin ja sinne sijoittuu poikkeuksellisen moniammatillinen yhteisö. Wintteri palvelee valmistuessaan jopa 1700 päivittäistä käyttäjää. Hankkeen suunnittelussa on poikkeuksellisen laajasti kuultu tulevien käyttäjien toiveita.

”Koulutuksen tasa-arvoa vahvistaneen Oikeus oppia -ohjelman myötä olemme havainneet, että lasten ja nuorten toiveissa toistuu tarve aikuisten turvalliselle ja kiireettömälle läsnäololle. Wintterin kaltainen monitoimijatalo palveluineen luo erinomaiset perusedellytykset laaja-alaiselle moniammatilliselle yhteistyölle. Kyse ei ole vain neliöistä, vaan siitä, kuinka niitä osataan ja halutaan käyttää”, sanoo opetusministeri Li Andersson, joka osallistui maanantaina 20.6. Wintterin peruskiven muurauksen juhlatilaisuuteen.

”Tämä on meille juhlahetki, kun pitkään odotettu ja hartaasti suunniteltu hanke on edennyt rakennusvaiheeseen. Wintterin tarjoamat mahdollisuudet ja palvelut ovat Uudellekaupungille merkittävä hyvinvoinnin lähde ja seudullinen vetovoimatekijä. Meillä on ollut ja on luja tahto satsata asukkaidemme hyvinvointiin ja sivistyspalveluihin”, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio sanoo.

Elinkaarimallin ylläpitovastuu 20 vuotta

Wintteri toteutuu elinkaarimallilla, jossa SRV on sitoutunut rakentamaan kiinteistön sekä huolehtimaan sen kunnosta ja ylläpidosta seuraavat 20 vuotta. Wintterissä energiatehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, sillä hanke toteutetaan A-energialuokkaan. Etenkin uimahallin energiatehokkuuteen panostetaan erityisesti. Hankkeen lämmitys- ja jäähdytysenergia toteutetaan uusiutuvalla maalämmöllä, mikä mahdollistaa rakennukselle pienen käytönaikaisen hiilijalanjäljen. Lisäksi kiinteistösähkö tuotetaan osittain aurinkopaneeleilla. Sisäilman laatuun ja valvontaan kiinnitetään hankkeessa erityistä huomiota koko elinkaaren ajan.

”Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointihankkeessa yhteistyö kaupungin ja suunnittelutiimin välillä on ollut erinomaista. Uskomme vakaasti, että toteutettava rakennus tuo valmistuessaan merkittävää lisäarvoa kaupungille, ja elinkaarimalli varmistaa sivistys- ja hyvinvointikeskuksen optimaalisen kunnon pitkälle tulevaisuuteen, kun kiinteistön rakentaminen ja ylläpito toteutetaan elinkaarimallilla yhden toimijan toimesta”, toteaa SRV:llä hankkeesta vastaava Lounais-Suomen aluejohtaja Lari Mallius.

Rakentaminen on edennyt aikataulussaan. Työmaa käynnistyi purkutöillä tammikuussa 2022. Pohitullin koulun ruokalan ja Viikaisten koulun purkutöistä syntyi purkujätettä yhteensä reilu 14 000 tonnia. Purkujätteestä 95% on koostunut kiviaineksesta. Työmaalta on kuljetettu pois lähes 800 kuorma-autollista purkujätettä. Betonimurske menee pääosin uusiokäyttöön ja purkujätteen hyötykäyttöaste on 98,7%.

Louhintatyöt on pääsääntöisesti tehty viemärilinjojen louhimista lukuun ottamatta. Parhaillaan työmaalla ovat käynnissä ovat monitoimihallin ja uimahallin perustustyöt. Kesän aikana rakennetaan väestösuojat ja paikallavalutyöt. Alkusyksystä käynnistyy rakennuksen betonielementtiasennus. Wintterin monitoimijatalo otetaan käyttöön vuonna 2025.

Posted in:

Seurantalojen korjauksiin jaettiin 1,68 miljoonaa euroa

Seurantalojen korjauksiin jaettiin tänä vuonna avustuksia 1 681 000 € euroa. Korjausavustusten tarkoitus on säilyttää seurantalojen arvokasta rakennusperintöä sekä mahdollistaa talojen käytettävyyttä parantavat korjaukset.

Vuonna 2022 seurantalojen korjausavustuksia jaettiin 127 yhdistykselle tai yhteisölle. Avustusta haettiin viime vuosien tapaan erityisesti vesikaton korjauksiin, julkisivujen korjaamiseen ja maalaamiseen sekä töiden suunnittelukustannuksiin. Eniten avustuksia myönnettiin Uudellemaalle, Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle, joista saapui myös runsaimmin hakemuksia.

Tänä vuonna avustussumma on keskimäärin 13 240 euroa avustuksen saajaa kohti. Maakuntakohtaiset erot eivät ole suuret. Yleinen rakentamiskustannusten nousu näkyi hakemusten kustannusarvioissa, ja siten avustussummissa.

Suurin yksittäinen avustus menee itäiselle Uudellemaalle Loviisaan. Hembygdens Vänner i Nord-Västra Pernå r.f. saa 57 000 euroa 1932 rakennetun Byahemmet-talon kunnostukseen. Toiseksi suurimmat avustukset myönnetään Vehmasmäen Nuorisoseuralle Pohjois-Savoon, Kuopioon ja Vahijärven Nuorisoseuralle Uudellemaalle, Askolaan. Molemmille on myönnetty 50 000 euron avustus muun muassa vesikaton uusimiseen.

Suurten peruskorjausten ohella kyetään rahoittamaan myös pienempiä, mutta talon kunnolle ja erityisesti käytettävyydelle tärkeitä töitä: turvallisuuden, terveellisyyden ja esteettömyyden edistämistä. Moni yhteisö saa lisää avustusta käynnissä olevien hankkeisiin. Poikkeusolot ovat kahden vuoden ajan vaikeuttaneet monin tavoin sekä hankkeiden läpivientiä että rahoituksen järjestämistä.

Avustusta haki kaikkiaan 206 seurantalon omistavaa yhteisöä. Yhteensä avustuksia haettiin yli 5,4 miljoonaa euroa.

Seurantalojen korjausavustus

Seurantalojen korjausavustus on valtion määräraha, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusta voivat saada yhdistykset ja yhteisöt, jotka omistavat vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Seurantalojen korjausavustus jaetaan veikkausvoittovaroista. Suomen Kotiseutuliitto vastaa seurantalojen korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.

Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja on Suomessa nykyisin lähes 2 500. Ne ovat arvokasta kansallista kulttuuriperintöä, joiden korjaustyöstä ja ylläpidosta huolehtivat usein paikalliset yhdistykset pääosin talkoovoimin.

Avustusten saajat maakunnittain:

YIT käynnistää Tapiolan Tuultenristin toimistotalon rakentamisen Espoossa

YIT Tuultenristi Merituulentori

YIT käynnistää Tapiolan Tuultenristin viisikerroksisen toimiston ja asumisen käyttöön tulevan paikoituslaitoksen rakentamisen.

Tuultenristiin valmistuu yhteensä 4 200 m² toimistotilaa, joista avautuu avarat ja viihtyisät näkymät Merituulentorille ja Tuuliniityn yli Hakalehtoon. Tuultenristin ensimmäiset ankkurivuokralaiset ovat Helsingin Seudun Osuuspankki ja Uudenmaan Martat. Välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kauppakeskus Ainoan palvelut sekä Tapiolan keskuksen kulttuuripalvelut.

Rakentaminen tehdään vaiheittain ja hankkeen on arvioitu valmistuvan keväällä 2023. Työt ovat alkaneet väliaikaisten reittien järjestämisellä sekä suojaavien rakenteiden asennuksilla. Tuultenristin työmaa sijaitsee erittäin vilkkaassa liikenteellisessä solmukohdassa, jossa vaaditaan erityisen huolellista suunnittelua turvallisuuden- ja liikkumisen näkökulmasta.

”Rakennustyömaan läheisyydessä ja alla kulkee päivässä lähes 900 linja-autoa, satoja autoja ja tuhansia ihmisiä, joten panostamme erityisesti turvallisuuteen ja liikenteen sekä logistiikan sujuvuuteen. Yritämme minimoida työmaamme aiheuttamaa haittaa huolellisella ennakkosuunnittelulla ja hyvällä viestinnällä”, kertoo hankkeen työpäällikkö Tero Seppänen, YIT:ltä.

CO2-päästöjen vähentämiseksi* ja hiilijalanjäljen todentamiseksi Tuultenristin CO2-päästöt määritellään jo rakentamisen alussa ja niitä seurataan laskelmien kautta koko rakentamisen ajan. Kohteen rakentamisen aikaisia ilmastovaikutuksia vähennetään muun muassa kierrättämällä ja lajittelemalla materiaaleja yli 70 %. Rakennus on suunniteltu YIT:n Smart Building -konseptin mukaisesti, joka mahdollistaa tulevaisuudessa esim. kiinteistön energiankäytön, huollon ja ylläpidon optimoinnin. Tuultenristille haetaan LEED-ympäristösertifikaattia.

”Tuultenristin toimistotalo sijoittuu katseen vangitsevalle paikalle lähestyttäessä Tapiolan keskustaa lännestä. Kokonaisuus tuo Tapiolan ytimeen uutta modernia ilmettä ja toimintaa, joka lisää koko alueen vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä entisestään”, kertoo hankekehityspäällikkö Anne Suojoki.

YIT:n kehittämän Tuultenristi-hybridihankkeen kokonaisuuteen kuuluvat myös kaksi 12-kerroksista ja yksi 9-kerroksinen asuinkerrostalo sekä läheisyydessä sijaitsevat Itätuulenkuja 6 ja 8 sijaitsevat tontit. Kokonaisuudessaan alue mahdollistaa lähes 700 uuden asukkaan muuton Tapiolan keskustaan. Ensimmäisen asuinhankkeen, Asunto Oy Espoon Itätuulen rakentaminen alkoi keväällä 2021.

* YIT on sitoutunut ensimmäisenä suomalaisena rakennusyhtiönä Science Based Target (SBTi ) -aloitteeseen ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.