Korjausrakentaminen selvisi hyvin koronavuodesta

Korjausrakentaminen kehittyi odotuksia paremmin koronavuonna 2020. Korjaamiselle oli positiivisia kasvuodotuksia ennen koronaa, muutaman varsin heikon vuoden jälkeen. Korona muutti korjausrakentamisen tilannetta nopeasti, mutta korjaamisen uskottiin silti pysyvän plussalla. Kuluttajien omatoimiselle korjaamiselle tuli otollinen aika, varsinkin kun edeltävät vuodet kuluttajien remontoinnissa olivat olleet vaisuhkoja. Patoumaakin oli siis hieman olemassa.

Kuluttajien omatoimiset remontit kasvoivat paljon ja korona sai aikaan varsinaisen DIY boomin. Kuluttajien korjaamisen kasvusta on puhuttu paljon ja se on näkynyt mm. rautakaupan vahvana kasvuna. Kotien ja mökkien viihtyisyyttä parannettiin paljon ja remontointi kosketti niin sisä- kuin ulkotiloja.

Korjausrakentamisen tilastotiedot ovat uudisrakentamista selvästi vähäisemmät ja korjaamisen toteuma tarkentuu jälkikäteen tilastojen valmistumisen myötä. Korjaamisen kokonaisuus muodostetaan monesta lähteestä ja toteuman mallinnus pyritään saamaan vastaamaan todellisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Tilastokeskus on kehittänyt aktiivisesti korjausrakentamisen tilastointia mm. parin vuoden takaisen korjausrakentamisen tilastoinnin kehittämisryhmän suositusten perusteella. Korjausrakentamiseenhan käytetään vuosittain lähes yhtä paljon rahaa kuin uudisrakentamiseen, mutta tilastoinnissa on huima ero. Korjausrakentamisen tilastointiin liittyy paljon haasteita, kun se ei ole samassa määrin luvanvaraista kuin uudisrakentaminen.

Ennusteet korjaamisen kasvulle olivat hitusen nollan yläpuolella akuuttiin korona-aikaan viime keväänä. Korjaamisen kasvu näyttää kuitenkin yltäneen lähes prosentin kasvuun viime vuonna. Ero ei vaikuta kovin suurelta, mutta kun korjaaminen on iso kokonaisuus, varsin hyvästä korjaamisen vuodesta voidaan puhua.

 

Korjaamisen hankkeita on ollut hyvin ja varsinkin toimitilojen korjaaminen on ollut yllättävän aktiivista. Tiloja huollettiin ja kunnostettiin, kun tilat olivat tyhjillään. Myös työt pystyivät etenemään nopeasti, mikä lisäsi korjaamisen tuotantoa. Selvin kärsijä korjaamisessa on ollut asuinkerrostalojen korjaaminen, erityisesti taloyhtiöremontit.

Korjausrakentamisen näkymä on paranemassa. Hankkeita näyttäisi olevan tulossa. DIY pysyy aktiivisena vielä tänä vuonna. Kun korona hellittää, alkaa kuluttajien mielenkiinto kääntyä taas enemmän palveluiden kulutukseen, ja remontoinnin terävin kasvu alkaa laantua. Ammattimainen korjaaminen kärsii edelleen rajoituksista ja epävarmuudesta. Ammattimaisen korjaamisen vahvempi elpyminen alkaa vasta loppuvuonna ja ajoittuu enemmän ensi vuoteen.

Koronan vaikutukset rakentamiseen eivät pääty tartuntojen vähenemiseen ja rajoitusten purkamiseen. Korona on tuonut uusia ajatuksia asumiseen ja työntekoon ja sitä kautta tiloihin ja ympäristöön. Niitä toteutetaan sekä korjaus- että uudisrakentamisella lähivuosina. Toinen suuri haaste korjausrakentamiselle on rakennuskannan päästöjen vähentäminen energiakorjauksilla vastaamaan EU:n ja Suomen hiilineutraalisuustavoitteita.

Senaatti Kiinteistöt: Oulun pääpoliisiaseman ja Oulun vankilan yhteishankkeen rakentamista valmistellaan Ruskonselkään

Senaatti-kiinteistöt jatkaa yhdessä Poliisihallituksen ja Rikosseuraamuslaitoksen sekä suunnittelijoiden kanssa yhteishankkeen suunnittelua tarkennettua kustannusarviota ja vuokrasopimuksia varten Ruskonselän tontille. Yleissuunnitteluvaiheen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä. Vankilan osalta rahoituspäätös on olemassa ja rakentaminen käynnistetään heti, kun asemakaava on vahva. Tavoitteena on, että vankila valmistuu vuoden 2025 lopulla. Mikäli poliisitalohankkeen rahoitus varmistuu, pääpoliisiasema voisi valmistua vuoden 2024 lopulla. Vuokrasopimuksille tarvitaan vielä valtioneuvoston raha-asianvaliokunnan puolto. 

Yhteinen tilaratkaisu toisi monia etuja

Ratkaisussa poliisille ja vankilalle rakennettaisiin omat tilat, joiden väliin sijoittuisivat sisäyhteydellä yhteiset tilat. Yhteisiä tiloja olisivat muun muassa istuntosali, kokoustilat ja ruokala sekä tavaraliikenteen edellyttämä terminaali ja siihen liittyvät varastot. Hankkeen kokonaislaajuus olisi noin 26 500 brm² ja valmistuessaan Ruskonselän uusissa tiloissa työskentelisi n. 300 työntekijää. Poliisin lupapalvelut säilyisivät jatkossakin Oulun keskustassa.

Poliisin ja vankilan yhteinen tilaratkaisu toisi merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä käyttäjilleen. Suunnittelussa painottuvat tilojen turvallisuus ja terveellisyys sekä erityisesti yhteisen tilaratkaisun tuomat synergiaedut. Merkittävimmät säästöt syntyisivät toimijoiden henkilöstön fyysisten siirtymien tarpeen vähenemisestä. Aika- ja kustannussäästöjä saataisiin esimerkiksi vapautensa menettäneiden kuljetuksista.

Yhteissuunnittelua jatketaan Ruskonselän tontille

Ruskonselän tontti sijaitsee noin 7 kilometriä kaupungin keskustasta työpaikka-alueen pohjoisosassa.

” Poliisin hälytystehtävissä keskusta ja koko Oulun toimialue on mahdollista saavuttaa nopeasti, sillä poliisipartiot eivät yleensä lähde hälytystehtäville poliisiasemalta, vaan ovat pääsääntöisesti liikkeellä kentällä. Tietojohtoisella poliisitoiminnalla varmistetaan tehtäville lyhyt toimintavalmiusaika”, Oulun poliisin poliisipäällikkö Mika Heinilä sanoo.

Suunnittelua ohjaavat uudistunut poliisitalokonsepti sekä vankilakonsepti, joiden linjausten mukaisesti tilat suunnitellaan. Molemmat konseptit on laadittu virastojen ja Senaatti-kiinteistöjen yhteistyössä, ja konsepteihin on määritelty parhaat ratkaisut kunkin toimijan toiminnan näkökulmasta. Vankilan sijoittuminen tontille vaatii vielä asemakaavan muutoksen.

”Ruskonselän hanke on valmistuttuaan toteutustavaltaan maassa edelläkävijä ja sen arvioidaan viitoittavan tietä myöhemmin myös muille vastaaville hankkeille”, Senaatin rakennuttamisryhmän päällikkö Harri Karjula kertoo.

Senaatti on selvittänyt mahdollisten ympäristöhäiriöiden vaikutuksia Ruskossa sijaitsevan jäte- ja kierrätyskeskuksen toiminnasta Ruskonselän alueella. ELY-keskukselta saatujen tietojen perusteella jätekeskus ei aiheuta suunniteltuun sijaintipaikkaan ulottuvia melu- tai hajuhaittoja ja selvityksen perusteella alue soveltuu hyvin poliisin ja vankilan käyttöön.

 

Kruunusillat-raitiotie rakennetaan ensin Hakaniemestä Laajasaloon

Havainnekuva Kruunuvuorensillasta. Kuva: Kruunusillat, Helsingin kaupunki, WSP, Knight Architects

Kruunusillat-raitiotie suunnitellaan toteutettavaksi kahdessa vaiheessa. Raitiotie tehdään ensin Hakaniemestä Laajasaloon ja osuus Hakaniemestä keskustaan rakennetaan tämän jälkeen. Aikaisemman suunnitelman mukaan yhteys oli tarkoitus rakentaa kerralla.

Päivitetyn suunnitelman mukaan Kruunusillat-allianssi rakentaa vuosina 2021–2026 yhteyden Laajasalosta Hakaniemeen, jonne tulee väliaikainen päätepysäkki.  Raitiolinja aloittaa liikennöinnin ensin Laajasalosta Hakaniemeen.

Hakaniemestä Kaivokadulle keskustaan rakentaminen jatkuu aikaisintaan vuodesta 2026 eteenpäin. Toteuttajasta päätetään myöhemmin. Jakamalla raitiotien rakentaminen kahteen osaan kaupunki haluaa vähentää hankkeeseen liittyviä riskejä ja niiden kustannusvaikutuksia.

Kaupunkilaisten elämään muutos ei onneksi juurikaan vaikuta. Esimerkiksi Hakaniemessä ja Siltavuorenrannassa rakentamisaikataulu pysyy pääosin ennallaan. Ensimmäisessä vaiheessa raitiotien päätepysäkki tulee Hakaniemenrantaan Hakaniementorin etelälaidalle, mistä matkustajilla on erinomaiset vaihtoyhteydet metroon, raitiovaunuihin ja busseihin.

Raitiotie Laajasalosta keskustaan tärkein tavoite

Kruunusillat-hankkeen tärkein tavoite on rakentaa raitiotieyhteys Laajasalosta keskustaan. Kasvavan Laajasalon asukkaille tarvitaan nopea joukkoliikenneyhteys. Metron kapasiteetti on täyttymässä Itä-Helsingissä tulevaisuudessa, ja Laajasalon raitiotie helpottaa metron ruuhkia.

”Vaiheistus on osa tarkentuvaa aikataulua. Teemme vaativaa suunnitteluprosessia, jossa tieto täsmentyy työn edetessä”, kommentoi projektinjohtaja Ville Alajoki.

Enimmäishinta tulossa poliitikkojen päätettäväksi

Kruunusillat-hankkeen alustava kustannusarvio oli 260 miljoonaa euroa, kun Helsingin valtuusto teki hankkeesta enimmäishintapäätöksen vuonna 2016. Tämän hetkisen arvion mukaan hankkeen kustannukset ovat suuremmat kuin neljä vuotta sitten arvioitiin. 19.1.2021 summan kerrottiin olevan 350 miljoonaan euroa vuoden 2015 hintatasossa. Hankkeen enimmäishinta on täsmentymässä kevään aikana.

Päätös enimmäishinnan korotuksesta viedään hyvin todennäköisesti uudelleen valtuuston käsiteltäväksi. Arvion mukaan asiasta päättää uusi kaupunginvaltuusto ensi syksynä.

Hanke on jaettu kahteen osaan

Kruunusillat-hanke toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa (Finkensilta ja Kruunuvuorensilta) sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana. Tämän urakan kilpailutus on parhaillaan käynnissä.

Yhteyden muu rakentaminen, mukaan lukien reitin kolmas uusi silta eli Merihaansilta, tehdään puolestaan allianssimallilla.

Kruunusillat-allianssissa on käynnissä kehitysvaihe. Kehitysvaiheessa laaditaan vuoden 2016 hankesuunnitelmaa tarkemmat raitiotien suunnitelmat sekä määritellään rakentamisen aikataulu ja kustannukset. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen eli toteutusvaihe ensi syksynä.

Myös Kruunuvuorensillan ja Finkensillan rakentaminen alkaa tavoiteaikataulun mukaan ensi syksynä.

Valmistelevat työt ovat alkamassa

Tänä keväänä ovat alkamassa valmistelevat rakennustyöt Kruunuvuorenrannassa ja todennäköisesti myös Hakaniemen alueella. Kruunuvuorenrannassa alkaa uusien katujen esirakennus Koirasaarentien länsipäässä. Hakaniemessä valmistellaan uuden Hakaniemensillan rakentamista. Nämä työt allianssi toteuttaa liittyvinä hankkeina, jotka kaupunki rakentaisi joka tapauksessa ilman raitiotietäkin.

Seurantalojen korjauksiin yli 2 miljoonaa euroa

Seurantalojen korjauksiin jaetaan tänä vuonna avustuksia 2 174 000 euroa. Korjausavustusten tarkoitus on säilyttää seurantalojen arvokasta rakennusperintöä sekä mahdollistaa talojen käytettävyyttä parantavat korjaukset.

Vuonna 2021 seurantalojen korjausavustuksia jaetaan 130 yhdistykselle tai yhteisölle. Avustusta haettiin erityisesti vesikaton korjauksiin, julkisivujen korjaamiseen ja maalaamiseen sekä töiden suunnittelukustannuksiin. Eniten avustuksia myönnettiin Uudellemaalle, Pohjois-Pohjanmaalle ja Pirkanmaalle. Tänä vuonna avustussumma on keskimäärin 16 700 euroa avustuksen saajaa kohti.

Suurimmat yksittäiset avustukset myönnetään tällä kertaa itäiselle Uudellemaalle. Borgå Frivilliga Brandkår r.f. saa 87 000 euroa Porvoon keskustassa sijaitsevan palokunnantalon korjaamiseen. Arvokas 1890 rakennettu talo on suojeltu. Avustuksella korjataan rakennuksen katto sekä parannetaan lämmöneristystä ja ilmanvaihtoa. Toiseksi suurin avustus menee Loviisaan Hembygdens Vänner i Nord-Västra Pernå r.f.:lle, joka saa 80 000 euroa 1932 rakennetun Byahemmet-talon kunnostukseen.

Avustusta haki kaikkiaan 209 seurantalon omistavaa yhteisöä. Kaikkiaan korjauksiin haettiin avustuksia yli viiden miljoonan euron edestä.

Seurantalojen korjausavustus

Seurantalojen korjausavustus on valtion määräraha, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusta voivat saada yhdistykset ja yhteisöt, jotka omistavat vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Seurantalojen korjausavustus jaetaan veikkausvoittovaroista. Suomen Kotiseutuliitto vastaa seurantalojen korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.

Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja on Suomessa nykyisin lähes 2 500. Ne ovat arvokasta kansallista kulttuuriperintöä, joiden korjaustyöstä ja ylläpidosta huolehtivat usein paikalliset yhdistykset pääosin talkoovoimin.

Myönnetyt seurantaloavustukset 2021 maakunnittain

SEURANTALOJEN KORJAUSAVUSTUKSET VUONNA 2021

Uusimaa

Asolan Vapaaehtoinen Palokunta ry, VANTAA 3 500,00 €

Borgå Frivilliga Brandkår r.f., PORVOO 87 000,00 €

Halkian Työväenyhdistys ry, PORNAINEN 12 000,00 €

Hamarin ja Gammelbackan Demarit ry, PORVOO 20 000,00 €

Helsinge Kyrkoby Ungdomsförening r.f., VANTAA 37 000,00 €

Hembygdens Hopp r.f., LAPINJÄRVI 14 000,00 €

Hembygdens Vänner i Nord-Västra Pernå r.f., LOVIISA 80 000,00 €

Hembygdens Vänner i Pernå r.f., LOVIISA 10 000,00 €

Karis Frivilliga Brandkår r.f., RAASEPORI 60 000,00 €

Kellokosken Linjamäen Pienviljelijäyhdistys ry, TUUSULA 15 000,00 €

Kullo-Mickelsböle byaförening – Kulloo-Mickelsbölen kyläyhdistys, PORVOO 3 000,00 €

Lohjan Saaristo -seura ry, LOHJA 40 000,00 €

Malmin Työväentalo Osakeyhtiö, HELSINKI 9 000,00 €

Monninkylän Nuorisoseura ry, ASKOLA 25 000,00 €

Nuuksio-Seura ry, ESPOO 16 000,00 €

Pohjois-Tuusulan Demarit ry, TUUSULA 10 500,00 €

Pornaisten Nuorisoseura ry, PORNAINEN 24 000,00 €

Prästkullanejdens Hembygdsförening r.f., RAASEPORI 15 000,00 €

Puistokulma-Säätiö rs, VANTAA 31 000,00 €

Selin Nuorisoseura ry, VIHTI 4 600,00 €

Skärgårdens Vänner i Strömfors rf., LOVIISA 15 000,00 €

Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund ry, HELSINKI 4 000,00 €

Tuusulan Demarit ry, TUUSULA 22 000,00 €

Uusimaa yhteensä:
557 600,00 €

Varsinais-Suomi

De Ungas Vänner i Högsåra r.f., KEMIÖNSAARI 10 000,00 €

Dragsfjärds Ungdomsförening r.f., KEMIÖNSAARI 8 000,00 €

Hirvensalon Urheilun ja Kulttuurin Ystävät ry, TURKU 27 000,00 €

Koski as. kyläyhdistys ry, SALO 44 000,00 €

Marttilan Nuorisoseura ry, MARTTILA 12 000,00 €

Merimaskun maamiesseurantalon kannatusyhdistys ry, NAANTALI 28 000,00 €

Nötö Hembygdsförening r.f., PARAINEN 7 000,00 €

Rantakulman VPK, KAARINA 26 000,00 €

Uudenkaupungin Sosialidemokraatit ry, UUSIKAUPUNKI 23 000,00 €

Varsinais-Suomi yhteensä:
185 000,00 €

Satakunta

Leväsjoen Kyläyhdistys ry, SIIKAINEN 15 000,00 €

Säkylän Honkala Oy, SÄKYLÄ 12 000,00 €

Unajan Urheilijat ry, RAUMA 53 000,00 €

Satakunta yhteensä:
80 000,00 €

Kanta-Häme

Forssan Järjestöjentalo ry, FORSSA 3 000,00 €

Haminankylän Nuorisoseura ry, HAUSJÄRVI 3 500,00 €

Letkun Maamiesseura ry, TAMMELA 2 000,00 €

Pohjantähden Työväen Retkeilijät ry, JANAKKALA 5 000,00 €

Viisarin Sosialidemokraatit ry, HÄMEENLINNA 5 000,00 €

Vähikkälän Maa- ja Kotitalousseura ry, JANAKKALA 14 000,00 €

Kanta-Häme yhteensä:
32 500,00 €

Pirkanmaa

Aitoniemen-Hirviniemen Kyläläiset ry, TAMPERE 9 000,00 €

Kulttuuriosuuskunta Saurio, YLÖJÄRVI 24 000,00 €

Kyläyhdistys Vatulan Nykäys ry , IKAALINEN 3 000,00 €

Lempäälän Työväenyhdistys ry, LEMPÄÄLÄ 7 000,00 €

Messukylän Työväentalo Oy, TAMPERE 6 000,00 €

Oriveden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry, ORIVESI 25 000,00 €

Osuuskunta Lamminpää, TAMPERE 17 000,00 €

Tampereen Työväenyhdistys ry, TAMPERE 50 000,00 €

Uudenkylän Työväentalo Oy, TAMPERE 12 000,00 €

Viialan Työväenyhdistys ry, AKAA 17 000,00 €

Visuveden Nuorisoseura ry, RUOVESI 30 000,00 €

Pirkanmaa yhteensä:
200 000,00 €

Päijät-Häme

Kuivannon Maamiesseura ry, ORIMATTILA 15 000,00 €

Kärkölän Demarit ry, KÄRKÖLÄ 5 000,00 €

Lappilan Sos.Dem. Työväenyhdistys ry, KÄRKÖLÄ 18 000,00 €

Nuorisoseura Suovola ry, ASIKKALA 1 500,00 €

Onkiniemen Nuorisoseura ry, SYSMÄ 8 000,00 €

Suopellon Nuorisoseura Kulo ry, SYSMÄ 2 500,00 €

Virenojan Nuorisoseura ry, ORIMATTILA 35 000,00 €

Päijät-Häme yhteensä:
85 000,00 €

Kymenlaakso

Sunilan Sisu ry, KOTKA 30 000,00 €

Kymenlaakso yhteensä:
30 000,00 €

Etelä-Karjala

Korven Honka ry ja Joutsenon Korvenkylän Marttayhdistys ry, LAPPEENRANTA 11 000,00 €

Parkkarilan Sos.dem. Työväenyhdistys ry, LAPPEENRANTA 4 000,00 €

Etelä-Karjala yhteensä:
15 000,00 €

Etelä-Savo

Enonkosken Ihamaniemen Maamiesseura ry, ENONKOSKI 2 000,00 €

Kangasniemen Hokan Metsästysseura r.y., KANGASNIEMI 5 000,00 €

Kangasniemen Työväenyhdistys ry, KANGASNIEMI 35 000,00 €

Etelä-Savo yhteensä:
42 000,00 €

Pohjois-Savo

Iisalmen Sos.dem. Työväenyhdistys ry, IISALMI 33 000,00 €

Kärkkäälän Kyläyhdistys ry , SUONENJOKI 32 000,00 €

Lempyyn Kyläyhdistys ry, SUONENJOKI 7 000,00 €

Maarianvaaran Nuorisoseura ry, KAAVI 18 000,00 €

Nissilän Riistamiehet ry, VIEREMÄ 60 000,00 €

Ryhälänmäen maa- ja kotitalousseura ry, IISALMI 14 000,00 €

Salahmin Nuorisoseura ry, VIEREMÄ 5 000,00 €

Vasemmistoliiton Kiuruveden Kunnallisjärjestö ry, KIURUVESI 7 000,00 €

Vasemmistoliiton Siilinjärven Työväenyhdistys ry, SIILINJÄRVI 7 000,00 €

Vehmasmäen Nuorisoseura ry, KUOPIO 2 500,00 €

Vieremän Järjestötaloyhdistys ry, VIEREMÄ 27 000,00 €

Pohjois-Savo yhteensä:
212 500,00 €

Pohjois-Karjala

Hammaslahden Nuorisoseura ry, JOENSUU 25 000,00 €

Höljäkän Nuorisoseura ry, NURMES 2 500,00 €

Jakokosken Seuratalo Osakeyhtiö , KONTIOLAHTI 9 000,00 €

Koveron Nuorisoseura ry, JOENSUU 26 000,00 €

Lieksa-Pielisjärvi-Seura ry, LIEKSA 8 000,00 €

Paalasmaan Kyläyhdistys ry, JUUKA 36 000,00 €

Pohjois-Karjala yhteensä:
106 500,00 €

Keski-Suomi

Itä-Jämsän Maamiesseura ry, JÄMSÄ 18 000,00 €

Jyväskylän seudun Nuorisoseura ry , JYVÄSKYLÄ 30 000,00 €

Karstulan Kiva ry, KARSTULA 15 000,00 €

Saarijärven Työväenyhdistys ry, SAARIJÄRVI 10 000,00 €

Keski-Suomi yhteensä:
73 000,00 €

Etelä-Pohjanmaa

Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura ry, KAUHAVA 19 000,00 €

Lehtimäen Nuorisoseura ry, ALAJÄRVI 1 000,00 €

Peräseinäjoen Viitalan Nuorisoseura ry, SEINÄJOKI 5 000,00 €

Sarvijoen Veikkola -yhdistys ry, KURIKKA 2 000,00 €

Teuvan Nuorisoseura ry, TEUVA 19 500,00 €

Ähtärin Peränteen Kyläseura ry, ÄHTÄRI 11 000,00 €

Etelä-Pohjanmaa yhteensä:
57 500,00 €

Pohjanmaa

Djupsund Lövsund Teugmo byaråd r.f., VÖYRI 6 000,00 €

Föreningen Essegården r.f., PEDERSÖRE 50 500,00 €

Harrström ungdoms och hembygdsförening r.f., KORSNÄS 7 000,00 €

Kaskisten Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry, KASKINEN 6 000,00 €

Lillby Marthaförening r.f., PEDERSÖRE 900,00 €

Smedsby Ungdomsförening r.f., MUSTASAARI 9 500,00 €

Solf Ungdomsförening r.f., MUSTASAARI 4 000,00 €

Västerhankmo Ungdomsförening r.f., MUSTASAARI 14 000,00 €

Pohjanmaa yhteensä:
97 900,00 €

Keski-Pohjanmaa

Oskari Tokoi seura ry, KANNUS 22 000,00 €

Sykäräisten Nuorisoseura ry, TOHOLAMPI 2 000,00 €

Keski-Pohjanmaa yhteensä:
24 000,00 €

Pohjois-Pohjanmaa

Iin Urheilijat ry, II 42 000,00 €

Iinattijärven Nuorisoseura ry, PUDASJÄRVI 7 500,00 €

Kiimingin Alakylän Nuorisoseura Toivola ry, OULU 3 000,00 €

Limingan Nuorisoseura ry, LIMINKA 4 000,00 €

Maliskylän Nuorisoseura ry, NIVALA 7 000,00 €

Matkanivan Nuorisoseura ry, OULAINEN 10 000,00 €

Nivalan Nuorisoseura ry, NIVALA 24 500,00 €

Nivalan Sos.Dem. Työväenyhdistys ry, NIVALA 4 500,00 €

Oulaisten Nuorisoseura ry, OULAINEN 41 500,00 €

Oulunsalon Nuorisoseura ry, OULU 24 000,00 €

Oulunsalon Vasemmisto ry, OULU 21 200,00 €

Oulunsuun Nuorisoseura ry, OULU 12 000,00 €

Piippolan Nuorisoseura ry, SIIKALATVA 12 000,00 €

Raahen Demokraattinen Yhdistys ry, RAAHE 1 500,00 €

Revonlahden Kotikyläyhdistys ry , SIIKAJOKI 2 000,00 €

Ylivieskan Nuorisoseura ry, YLIVIESKA 10 000,00 €

Pohjois-Pohjanmaa yhteensä:
226 700,00 €

Kainuu

SKDL:n Puokion Yhdistys ry, PUOLANKA 6 500,00 €

Suomussalmen Nuorisoseura ry, SUOMUSSALMI 39 000,00 €

Suomussalmen Vasemmisto ry, SUOMUSSALMI 27 300,00 €

Kainuu yhteensä:
72 800,00 €

Lappi

Kantojärven kyläyhdistys ry, TORNIO 6 000,00 €

Karihaaran Järjestöyhdistys ry, KEMI 9 000,00 €

Kemijärven VPK ry, KEMIJÄRVI 9 000,00 €

Liakan Nuorisoseura ry, TORNIO 2 500,00 €

Osakeyhtiö Kansantalo, ROVANIEMI 10 000,00 €

Tervolan Järjestöyhdistys ry, TERVOLA 1 500,00 €

Tornion Kansantalosäätiö, TORNIO 2 000,00 €

Vaalajärven Kansantaloyhdistys ry, SODANKYLÄ 29 000,00 €

Veitsiluodon Työväentalo Oy, KEMI 7 000,00 €

Lappi yhteensä:
76 000,00 €

YHTEENSÄ
2 174 000,00 €

NCC peruskorjaa Espoon perhekeskukselle uudet tilat Espoon keskukseen

Valokuvaaja: Kuva: NCC

NCC on sopinut yhteiskuntakiinteistöihin sijoittavan Hemsön kanssa Kiinteistö Oy Espoon Asemankulman korjaamisesta. Kiinteistön perusparannuksessa rakennetaan nykyaikaiset, turvalliset ja terveelliset tilat Espoon uuden perhekeskus Campuksen käyttöön. Sopimuksen arvo on noin 9 MEUR.

1980-luvulla valmistuneeseen rakennukseen tehdään kattava perusparannus, jossa tilojen kaikki pintarakenteet ja talotekniikka uudistetaan. Työt käynnistyvät maaliskuussa ja valmistuvat kevääksi 2022.

– Yhteistyön jatkuminen Hemsön kanssa tämän uuden projektin myötä on osoitus luottamuksesta ja toimivasta dialogista, joka NCC:n ja Hemsön välille on syntynyt. Yhteistoiminnalliset urakkamuodot sopivat erinomaisesti korjaus- ja konversiohankkeiden läpivientiin, joissa teknisten ratkaisujen monialainen tutkiminen on oleellista – pystymme aidosti yhdessä kehittämään ja löytämään teknisesti parhaat ja kustannustehokkaat ratkaisut hankkeeseen, sanoo NCC:n toimialajohtaja Jarkko Heinonen.

– Hemsölle tärkeä asiakas, Espoon kaupunki, on asettanut perhekeskukselle korkeat tavoitteet. NCC:llä on kohteen vaativuuteen sopivaa korjausrakentamisen osaamista.  Avoimuus ja ratkaisuhakuisuus ovat avaintekijöitä korjausrakennushankkeiden onnistuneessa läpiviennissä, kertoo Hemsön projektikehitysjohtaja Simo Karjalainen.

Perusparannuksessa panostetaan erityisesti tilojen terveellisyyteen, toimivuuteen ja turvallisuuteen. Asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuutta parannetaan esimerkiksi niin, että toimistotilat ja asiakasvastaanottotilat eriytetään toisistaan. Tilasuunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ammattilaiset voivat entistä helpommin tehdä monialaista yhteistyötä ja konsultoida toisiaan. Rakennukseen toteutetaan myös muunneltavia tiloja esimerkiksi ryhmätoiminnalle.

Uuteen perhekeskukseen siirtyvät Espoon keskuksen neuvolapalvelut, perheneuvola ja lasten kuntoutuspalvelut, perhesosiaalityö ja perheoikeudelliset palvelut sekä lastensuojelun sosiaalityön palvelut.

Parolannummen kasarmi 125:n peruskorjaus käynnistyy

Vuoden alussa perustettu Puolustuskiinteistöt käynnistää Parolannummella Hattulassa sijaitsevan Panssariprikaatin kasarmi 125 peruskorjauksen. Peruskorjauksessa varusmiesten tilat uudistetaan kauttaaltaan vastaamaan nykyisiä kasarmeille asetettuja vaatimuksia. Rakennustyöt käynnistyvät maaliskuun puolivälissä ja kokonaisuudessaan kolmivaiheinen peruskorjaus valmistuu arviolta loppuvuonna 2022.

1970-luvulla rakennettu kasarmirakennus korjataan kolmessa vaiheessa porrasrappu kerrallaan. Ensimmäinen rappu, uusi ulkorakennus ja pyörävarasto valmistuvat ensimmäisenä arvion mukaan marraskuussa 2021. Seuraavat raput korjataan aina edellisen valmistumisen jälkeen ja korjatut tilat voidaan ottaa heti valmistuessaan käyttöön. Seuraavat raput valmistuvat noin puolen vuoden välein, jolloin kokonaisuudessaan kasarmin peruskorjaus valmistuu arviolta loppuvuonna 2022. Korjattavan alueen laajuus on noin 9 000 m2 ja kokonaiskustannukset ovat kustannusarvion mukaan noin 13,5 miljoonaa euroa.

Peruskorjaus turvaa palvelusajan hyvinvointia nykyaikaisen rakentamisen keinoin

Kasarmin toimisto- ja opetustilat sekä varusmiesten tuvat korjataan turvallisiksi, terveellisiksi ja viihtyisiksi tiloiksi. Ilmanvaihtoputket uusitaan, alakatot korjataan, lämpöpatterit uusitaan sekä ikkunat ja sisäovet uusitaan. Lisäksi piha-alueelle rakennetaan uusi ulkorakennus, joka sisältää tiloja materiaalien kuivaamiseen ja varastointiin.

Sisäilman laatu paranee, kun tuvissa säilytetään jatkossa vain sisävaatteita ja -varusteita sekä ilmastointilaitteet uusitaan. Tilat jäsennetään kerroksittain uusiksi niin, ettei märkiä ja likaisia ulkovaatteita säilytetä majoitustiloissa vaan niille on varattu erilliset säilyttämiseen suunnitellut kuivaustilat kellarikerroksesta. Tupien uudistamisessa hyödynnetään Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustusvoimien yhteistyössä suunnittelemaa työ- ja oppimisympäristökonseptia. Tiloihin asennetaan WLAN.

Hankkeen rakennuttajana toimii kiinteistön omistaja Puolustuskiinteistöt ja pääurakoitsijaksi on valittu Pallas Rakennus Oy.

Puolustusvoimien tilojen omistus siirrettiin Senaatti-kiinteistöille vuonna 2003, minkä jälkeen tiloja on kehitetty yhteistyössä Puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kanssa. Vuodesta 2003 lähtien Puolustusvoimien kiinteistöjen parantamiseen, peruskorjauksiin ja uudisrakennuksiin on investoitu noin 1,3 miljardia euroa. Puolustusvoimien kohteet omistaa ja ylläpitää 1.1.2021 alkaen Puolustuskiinteistöt liikelaitos, joka on Senaatti-konsernin tytärliikelaitos.

Matkalla hiilineutraaliuteen – Swecon suunnittelema puurakenteinen Lidl avautuu Riihimäelle

Havainnekuva Riihimäen Lidlin myymälästä. Kuva: Sweco

Enemmän puuta, vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Lidl tuo Suomeen jo Ruotsissa kokeillun puurakenteisen myymälän.

Lidl rakentaa Riihimäelle ensimmäisen puurakenteisen myymälänsä Suomessa. Sweco on ollut vastuussa myymälärakennuksen kokonaissuunnittelusta. Avajaisia on tarkoitus viettää Kulmalan puistokadulla loppuvuodesta 2021.

Myymälärakennuksen teräsrakenteet on korvattu puulla lattiasta ylöspäin. Myös ulkoseinät ja kattorakenteet ovat puuta. Materiaalivalinnan taustalla on osin Swecon aiemmin Lidlille tekemä hiilijalanjälkilaskenta, joka kartoitti erilaisilla rakenteilla toteutettujen tyyppimyymälöiden ympäristövaikutusta.

”Saimme Swecon tuottamasta työkalusta hiilijalanjäljet eri rakennusmateriaaleille, ja se oli yhtenä perusteena, kun päätimme puurakenteisesta myymälästä”, kertoo Lidlin rakentamisen tiiminvetäjä Ossi Jarmas.

Puurakenteisen myymälän rakennusmateriaaleista aiheutuva hiilijalanjälki on neljänneksen pienempi verrattuna teräkseen ja betoniin. Jarmaksen mukaan puurakenteisen myymälän pilottiprojekti sopii hyvin Lidlin tavoitteeseen olla oman toimintansa osalta hiilineutraali vuonna 2025.

Swecon vähähiilisyyden asiantuntija Kari Nöjd oli vastuussa Lidlille tehdystä tyyppimyymälöiden hiilijalanjälkilaskennasta. Nöjdin mukaan puun käyttö rakentamisessa on yksi hyvä keino, kun tavoitellaan hiilineutraaliutta.

”Ennen kuin puuta käytetään rakentamiseen, se kasvaa ja hengittää hiiltä pois ilmakehästä. Hiili pysyy sitoutuneena puuhun koko sen olemassaolon ajan. Se kasvattaa rakennuksen hiilikädenjälkeä, eli positiivista ilmastovaikutusta”, Nöjd sanoo.

Puurakentamisen yhteiskunnallinen vaikutus

Swecon Susanna Friman toimi hankkeen vastaavana rakennesuunnittelijana ja projektipäällikkönä. Jo aiemmin hän oli päässyt Ruotsin Swecon kautta mukaan hankkeisiin, joissa suunniteltiin Lidlille puurakenteiset myymälät Visbyyn ja Sigtunaan.

Friman näkee, että Suomen ensimmäisellä puurakenteisella Lidl-myymälällä on kokoaan isompi yhteiskunnallinen vaikutus. Aiemmin tämän kokoluokan puurakentamista on nähty Suomessa lähinnä julkisella puolella, kuten koulurakennuksissa. Friman arvelee, että syynä toistaiseksi melko vähäiseen puurakentamiseen on, että jokainen projekti on vielä tässä vaiheessa uniikki ja suunniteltava tarkoin erikseen. Betonikerrostalojen rakentamisesta puolestaan on kokemusta jo kymmenien vuosien ajalta.

”On hienoa nähdä, että myös yksityisellä puolella nähdään puurakentamisen hyödyt ja uskalletaan ottaa sitä käyttöön”, Friman sanoo.

Vaikka puisilla rakenteilla voi vähentää hiilidioksidipäästöjä, Friman korostaa, että kaikki suunnittelu tehdään rakennuksen tarpeet edellä. Puu ei taivu kaikkeen, kuten perustuksiin ja kiinnikkeisiin.

”Tarkoitus on hyödyntää puuta silloin, kun se toimii parhaiten”, Friman sanoo.

Lidlin Jarmaksen mukaan yhtiön tarkoituksena on toimia vastuullisesti ja olla etunenässä vähentämässä rakentamisen ympäristövaikutuksia. Jarmas toteaa, että Suomen ensimmäinen puurakenteinen Lidl on pilottiprojekti, jolla kartoitetaan kokemuksia siitä, miten puiset rakenteet vaikuttavat rakennuksen suunnitteluun, aikatauluun, prosessiin ja hintaan. Tähän mennessä kokemus Swecon suunnittelusta ja yhteistyöstä elementtitoimittajien kanssa on ollut positiivinen.

”Swecon kanssa on tehty hyvää yhteistyötä jo aiemmin. Sweco tuntee meidän toimintakulttuurin ja vaatimustason ja pystyy kokeneena rakennesuunnittelijana tarjoamaan jo hyväksi todettuja ratkaisuja”, Jarmas sanoo.

Sama tuttu asiakaskokemus pienillä lisäyksillä

Vaikka Riihimäen Lidlin rakentamisessa teräs ja betoni vaihdettiin puurakenteisiin, tavoitteena oli silti luoda myymälän asiakkaille samanlainen kokemus kuin missä tahansa Lidlin myymälässä.

”Myymälämme on hyvin pitkälti konseptoitu ja sama hyvä laatutaso ja asiakaskokemus on saavutettava kaikissa myymälärakennuksissa”, Jarmas sanoo.

Pieniä erikoisuuksia uuteen myymälärakennukseen kuitenkin tulee. Suunnittelussa kassa-alueelle lisättiin paljasta puuta sen rauhoittavan vaikutuksen vuoksi. Lisäksi Jarmas paljastaa, että myymälän katolle on tulossa 300 aurinkopaneelia.

Jarmas toivoo, että muutkin toimijat tarttuisivat puurakentamiseen – onhan hallituksenkin tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Pilotoimalla ja kokeilemalla saadaan jatkuvasti lisätietoa puun mahdollisuuksista rakentamisessa.

Kemijoki Oy jatkaa Sierilän hankkeen valmistelua ja hakee jatkoaikaa rakentamistöiden aloittamiselle

Kemijoki Oy hakee Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta lupaa aloittaa Sierilän voimalaitoksen rakennustyöt vesitalousluvassa määriteltyä määräaikaa myöhemmin. Syynä on pitkittynyt koneasemarakennuksen rakennuslupaan liittyvä lupaprosessi, minkä johdosta yhtiöltä puuttuu edelleen edellytykset käsitellä Sierilän investointipäätöstä. Näin ollen töiden aloittaminen ennen toukokuuta 2021 ei ole mahdollista.

Jatkoaikaa rakentamisen aloittamiselle haetaan kolme vuotta. Sierilän rakentaminen voi kuitenkin alkaa myös aiemmin investointipäätöksen edellytysten täyttyessä.

Sierilän voimalaitokselle myönnetty vesitalouslupa sai lainvoiman toukokuussa 2017. Vesilain (264/1961) mukaisesti rakennustyöhön on ryhdyttävä enintään neljän vuoden ajassa tai lupa raukeaa. Aluehallintovirasto voi erityisestä syystä pidentää määräaikaa enintään kolmella vuodella.

Sierilän hanke sai yhteiskunnallisen hyväksynnän pitkän, 12 vuotta kestäneen vesitalouslupaprosessin yhteydessä, jossa arvioitiin kattavasti hankkeen hyödyt ja haitat. Vesitalouslupa mahdollistaa hankkeen toteuttamisen. Tämän lisäksi tarvitaan muun muassa hankkeeseen kuuluville koneasemarakennukselle ja luukkuaseman rakennukselle erilliset rakennusluvat, joihin liittyvien valitusten käsittely on kestänyt kauan ja on edelleen kesken.

”Vesitalouslupa on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Muihin lupiin liittyvät valitusprosessit ovat kuitenkin viivästyttäneet hanketta kohtuuttoman pitkään. Kemijoki Oy:llä ei ole edellytyksiä käsitellä investointia, jotta rakentamistyöt voitaisiin aloittaa kevään 2021 aikana”, toteaa Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

”Sierilän voimalaitoksen tarve on edelleen olemassa ja se korostuu entisestään Suomen sähköistyessä. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää entistä enemmän puhdasta sähköä, jota Sierilä voi tuottaa 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuisen sähköntarpeen verran. Lisäksi Sierilä mahdollistaa osaltaan muiden päästöttömien sähköntuotantomuotojen lisäämisen, sillä se parantaa koko Kemijoen kykyä tuottaa joustavaa vesivoimaa ”, Timonen sanoo.

Taustaa

Kemijoki Oy:llä on vesilain mukainen lupa Sierilän voimalaitoshankkeelle. Vesitalouslupa mahdollistaa voimalaitoshankkeen toteuttamisen ja se sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä toukokuussa 2017. Hankkeeseen kuuluville koneasemalle ja luukkuaseman rakennukselle tarvitaan lisäksi Rovaniemen kaupungin rakennuslupa, jonka kaupunki myönsi syyskuussa 2020.

Rakennusluvan vahvistaminen edellyttää kuitenkin poikkeuslupaa poiketa rakentamisrajoituksesta ja yleiskaavan käyttötarkoituksesta, minkä Rovaniemen kaupunki on niin ikään myöntänyt Kemijoki Oy:lle. Päätöksestä tehtiin yksi valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on kestänyt jo yli vuoden. Myös varsinaisesta rakennusluvasta on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on niin ikään kesken.

Siirtyminen uusiutuvaan ja päästöttömään sähköjärjestelmään edellyttää lisää joustavaa sähköntuotantoa, joka kykenee tuottamaan sähköä silloin kun ei paista tai tuule. Vesivoima on paras tapa tarvittavan jouston tuottamiseen. Sierilä mahdollistaa koko Kemijoen pääuoman laitosten tehokkaan vesivoiman tuotannon ja sitä kautta lisää joustavaa sähköntuotantoa.

Valmistuessaan Sierilän voimalaitos tuottaisi vuodessa 155 GWh päästötöntä, uusiutuvaa ja kotimaista sähköä. Sierilän tuottamalla sähköllä katettaisiin noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuinen sähköntarve. Laitoksen teho olisi 44 MW ja se olisi teholtaan Suomen 23. suurin vesivoimalaitos.

Sierilän hankkeen kotimaisuusaste on suuri, arviolta 70–80 %. Hankkeella on lisäksi merkittävät paikalliset ja alueelliset työllisyysvaikutukset. Hanke hyödyttää aluetaloutta myös mm. kiinteistöverotulolla, joka on noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Fortum investoi merkittävästi patoturvallisuuteen Ruotsissa

Fortum panostaa Ruotsissa patoturvallisuuteen. Yhtiö investoi vuosien 2021-2025 välillä hieman yli 450 miljoonaa kruunua (noin 45 miljoonaa euroa) Forshuvudin vesivoimalaitoksen parannustöihin.

Forshuvudin vesivoimalaitos sijaitsee Daljoen (ruotsiksi Dalälven) varrella. Yli satavuotiaalle laitokselle suunnitellaan laajamittaisia parannustöitä. 1920-luvulta peräisin olevalle laitokselle tehtiin viimeisimmät peruskorjaukset vuosina 1990 ja 1998.  Käynnistyvässä projektissa yhteistyötä Fortumin kanssa tekee ruotsalainen rakennusyhtiö NCC.

Forshuvud on tärkeä osa Ruotsin energiajärjestelmää. Laitoksen teho on 44 MW ja vuositasolla se tuottaa sähköä noin 229 GWh. Investoinnilla Fortum haluaa ylläpitää laitosta turvallisena uusiutuvan sähköntuottajana jatkossakin.

Toissavuonna Fortum asensi suuren akun Forshuvudin yhteyteen tukemaan sähköverkon vakautta. Akkuratkaisu mahdollistaa sähköverkon säätelemisen jopa muutaman sekunnin viiveellä. Ratkaisu tekee vesivoimasta entistäkin luotettavamman energiamuodon. Akut myös vähentävät jakeluverkon häiriöitä sekä voimalaitoksen kulumista.

“Tällaiset investoinnit ovat ratkaisevia, jotta vesivoima saadaan pidettyä Ruotsin hiilidioksidipäästöttömän sähköntuotannon kulmakivenä”, sanoo Fortumin vesivoimatuotannosta vastaava johtaja Toni Kekkinen.

Nyt käynnistyvä uudistushanke tukee energiansaannin luotettavuutta ja vakautta. Daljoen alajuoksulla on raskasta teräs- ja paperiteollisuutta, joille vakaa sähkönsaanti on välttämätöntä.

“Tämä investointi lisää patoturvallisuutta. Se tuo turvaa vesivoimalaitoksemme työntekijöille ja lähellä olevalle ympäristölle. On hienoa saada NCC yhteistyökumppaniksi projektiin, joka takaa laitoksen tehokkaan ja luotettavan toiminnan tulevaisuudessakin”, Kekkinen jatkaa.

SRV rakentaa Tampereen Ranta-Tampellaan kaksi vuokrataloa

Kuva: Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy, SRV

SRV ja Tampereen Asunnot Ky ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen kahden vuokra-asuntokohteen sekä yhteisen pysäköintilaitoksen toteuttamisesta Tampereen Ranta-Tampellaan. Talot ovat osa Puistokorttelin kuuden asuinkerrostalon kokonaisuutta, joista kaksi ensimmäistä ovat valmistuneet vuonna 2020. Nyt julkaistujen kohteiden rakentaminen aloitetaan keväällä 2021, ja talot valmistuvat vuonna 2022.

9-kerroksiseen As Oy Tampereen Adeleen tulee 65 asuntoa sekä liiketilaa ja toiseen 9-kerroksiseen As Oy Tampereen Gustafiin 56 asuntoa sekä liiketilaa. Asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Lisäksi sopimus sisältää maanalaisen pysäköintihallin rakentamisen.

”Uusi Ranta-Tampellan alueen Puistokortteli sijaitsee lähellä Tampereen keskustaa, avarien Näsijärven näkymien ääressä, aivan Soukkapuiston ja Massunlastenpuiston viheralueiden vieressä. Sijainti on hyvien palvelujen ääressä, ja uudet asunnot vastaavat hyvin alueen kasvavaan asuntokysyntään”, sanoo SRV:n aluejohtaja Henri Sulankivi.

SRV myi vuosi sitten Ranta-Tampella -asuntohankkeen omistuksestaan 5/6 kanssasijoittajille ja omistaa kaupan jälkeen hankkeesta 8,3 prosenttia. SRV pysyy hankkeessa edelleen pääurakoitsijana. Nyt rakennettavien kohteiden sopimuskumppanina puolestaan toimii Tampereen Asunnot Ky, joka on LähiTapiolan, OP:n ja Ilmarisen yhteisyritys.