Seurantalojen korjauksiin jaettiin 1,68 miljoonaa euroa

Seurantalojen korjauksiin jaettiin tänä vuonna avustuksia 1 681 000 € euroa. Korjausavustusten tarkoitus on säilyttää seurantalojen arvokasta rakennusperintöä sekä mahdollistaa talojen käytettävyyttä parantavat korjaukset.

Vuonna 2022 seurantalojen korjausavustuksia jaettiin 127 yhdistykselle tai yhteisölle. Avustusta haettiin viime vuosien tapaan erityisesti vesikaton korjauksiin, julkisivujen korjaamiseen ja maalaamiseen sekä töiden suunnittelukustannuksiin. Eniten avustuksia myönnettiin Uudellemaalle, Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle, joista saapui myös runsaimmin hakemuksia.

Tänä vuonna avustussumma on keskimäärin 13 240 euroa avustuksen saajaa kohti. Maakuntakohtaiset erot eivät ole suuret. Yleinen rakentamiskustannusten nousu näkyi hakemusten kustannusarvioissa, ja siten avustussummissa.

Suurin yksittäinen avustus menee itäiselle Uudellemaalle Loviisaan. Hembygdens Vänner i Nord-Västra Pernå r.f. saa 57 000 euroa 1932 rakennetun Byahemmet-talon kunnostukseen. Toiseksi suurimmat avustukset myönnetään Vehmasmäen Nuorisoseuralle Pohjois-Savoon, Kuopioon ja Vahijärven Nuorisoseuralle Uudellemaalle, Askolaan. Molemmille on myönnetty 50 000 euron avustus muun muassa vesikaton uusimiseen.

Suurten peruskorjausten ohella kyetään rahoittamaan myös pienempiä, mutta talon kunnolle ja erityisesti käytettävyydelle tärkeitä töitä: turvallisuuden, terveellisyyden ja esteettömyyden edistämistä. Moni yhteisö saa lisää avustusta käynnissä olevien hankkeisiin. Poikkeusolot ovat kahden vuoden ajan vaikeuttaneet monin tavoin sekä hankkeiden läpivientiä että rahoituksen järjestämistä.

Avustusta haki kaikkiaan 206 seurantalon omistavaa yhteisöä. Yhteensä avustuksia haettiin yli 5,4 miljoonaa euroa.

Seurantalojen korjausavustus

Seurantalojen korjausavustus on valtion määräraha, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusta voivat saada yhdistykset ja yhteisöt, jotka omistavat vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Seurantalojen korjausavustus jaetaan veikkausvoittovaroista. Suomen Kotiseutuliitto vastaa seurantalojen korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.

Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja on Suomessa nykyisin lähes 2 500. Ne ovat arvokasta kansallista kulttuuriperintöä, joiden korjaustyöstä ja ylläpidosta huolehtivat usein paikalliset yhdistykset pääosin talkoovoimin.

Avustusten saajat maakunnittain:

YIT käynnistää Tapiolan Tuultenristin toimistotalon rakentamisen Espoossa

YIT Tuultenristi Merituulentori

YIT käynnistää Tapiolan Tuultenristin viisikerroksisen toimiston ja asumisen käyttöön tulevan paikoituslaitoksen rakentamisen.

Tuultenristiin valmistuu yhteensä 4 200 m² toimistotilaa, joista avautuu avarat ja viihtyisät näkymät Merituulentorille ja Tuuliniityn yli Hakalehtoon. Tuultenristin ensimmäiset ankkurivuokralaiset ovat Helsingin Seudun Osuuspankki ja Uudenmaan Martat. Välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kauppakeskus Ainoan palvelut sekä Tapiolan keskuksen kulttuuripalvelut.

Rakentaminen tehdään vaiheittain ja hankkeen on arvioitu valmistuvan keväällä 2023. Työt ovat alkaneet väliaikaisten reittien järjestämisellä sekä suojaavien rakenteiden asennuksilla. Tuultenristin työmaa sijaitsee erittäin vilkkaassa liikenteellisessä solmukohdassa, jossa vaaditaan erityisen huolellista suunnittelua turvallisuuden- ja liikkumisen näkökulmasta.

”Rakennustyömaan läheisyydessä ja alla kulkee päivässä lähes 900 linja-autoa, satoja autoja ja tuhansia ihmisiä, joten panostamme erityisesti turvallisuuteen ja liikenteen sekä logistiikan sujuvuuteen. Yritämme minimoida työmaamme aiheuttamaa haittaa huolellisella ennakkosuunnittelulla ja hyvällä viestinnällä”, kertoo hankkeen työpäällikkö Tero Seppänen, YIT:ltä.

CO2-päästöjen vähentämiseksi* ja hiilijalanjäljen todentamiseksi Tuultenristin CO2-päästöt määritellään jo rakentamisen alussa ja niitä seurataan laskelmien kautta koko rakentamisen ajan. Kohteen rakentamisen aikaisia ilmastovaikutuksia vähennetään muun muassa kierrättämällä ja lajittelemalla materiaaleja yli 70 %. Rakennus on suunniteltu YIT:n Smart Building -konseptin mukaisesti, joka mahdollistaa tulevaisuudessa esim. kiinteistön energiankäytön, huollon ja ylläpidon optimoinnin. Tuultenristille haetaan LEED-ympäristösertifikaattia.

”Tuultenristin toimistotalo sijoittuu katseen vangitsevalle paikalle lähestyttäessä Tapiolan keskustaa lännestä. Kokonaisuus tuo Tapiolan ytimeen uutta modernia ilmettä ja toimintaa, joka lisää koko alueen vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä entisestään”, kertoo hankekehityspäällikkö Anne Suojoki.

YIT:n kehittämän Tuultenristi-hybridihankkeen kokonaisuuteen kuuluvat myös kaksi 12-kerroksista ja yksi 9-kerroksinen asuinkerrostalo sekä läheisyydessä sijaitsevat Itätuulenkuja 6 ja 8 sijaitsevat tontit. Kokonaisuudessaan alue mahdollistaa lähes 700 uuden asukkaan muuton Tapiolan keskustaan. Ensimmäisen asuinhankkeen, Asunto Oy Espoon Itätuulen rakentaminen alkoi keväällä 2021.

* YIT on sitoutunut ensimmäisenä suomalaisena rakennusyhtiönä Science Based Target (SBTi ) -aloitteeseen ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

SATOlle 92 uutta vuokra-asuntoa Tuusulan Rykmentinpuistoon

Suomen suurimpiin vuokrakotien tarjoajiin kuuluva SATO rakennuttaa Tuusulan Rykmentinpuistoon Hyrylän keskustaan uusia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Rakentaminen alkaa touko-kesäkuussa 2022 ja asunnot ovat muuttovalmiita maaliskuussa 2024.

SATO on allekirjoittanut 8.4.2022 urakkasopimuksen Jatke Uusimaa Oy:n kanssa uuden kerrostalokohteen rakentamisesta Tuusulan Rykmentinpuistoon, osoitteeseen Pataljoonantie 3−5. Kohteeseen rakennetaan kaksi viisikerroksista kerrostaloa, joissa on yhteensä 92 uutta vuokra-asuntoa.

Rakennusten julkisivu on vaaleaa tiililaattaa. Kerrostalojen kaikissa asunnoissa on parvekkeet, kadunpuolella alimpien kerrosten asunnoissa on ranskalainen parveke.

”Olemme mukana kuntien ja kaupunkien kanssa kehittämässä asuinalueita. Tuusulan Rykmentinpuisto toteutetaan monen eri toimijan yhteistyönä ja alueelle tulee erilaisia asumismuotoja. SATO rakennuttaa alueelle vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Kohteeseen tulee erikokoisia asuntoja tehokkaista yksiöistä isompiin perheasuntoihin”, SATOn investoinneista vastaava liiketoimintajohtaja Arto Aalto kertoo.

”Pataljoonantien hanke on SATOn ensimmäinen uusi asuntoinvestointi Tuusulaan yli 15 vuoteen”, Aalto jatkaa.

Kestävät valinnat ohjaavat vuokra-asuntojen suunnittelua

Asuinrakennusten suunnittelussa on huomioitu energiatehokkuus ja vuosikymmeniä kestävät rakennusratkaisut. Kohde on A-energialuokkaa. Rakennusten lämmönlähteeksi tulee kaukolämpö, sillä pohjavesialueelle ei voida toteuttaa maalämpöä. Rakennuksissa on myös aurinkopaneelit sekä tuloilman viilennys.

Kiinteistön omalla pihalla on 61 katettua autopaikkaa ja kymmenen autotallia. Kaikilla autopaikoilla on sähköauton latausmahdollisuus. Rakennuksen suunnittelussa on huomioitu myös mahdollisuus yhteiskäyttöautoon talon asukkaille.

Asuinrakennuksessa on kaikille asukkaille yhteiset sauna-, kerho-, pesula- ja kuivaushuonetilat ja ulkovälinevarasto sekä irtaimistovarastot jokaiselle huoneistolle.

Kerrostalojen yksiöiden suunnittelussa on huomioitu muuntojoustavuus. Osa yksiöiden kantavista betoniseinistä on korvattu asuntojen välisillä kevyillä seinillä tai kantavissa betoniseinissä on aukkovaraus. Näin ne ovat tulevaisuudessa tarvittaessa yhdistettävissä naapuriasuntoihin, mikäli nykyistä suuremmille asunnoille on kysyntää.

Tuusulan Rykmentinpuisto

Tuusulan Rykmentinpuistoon rakentuva uusi asuinalue sijaitsee Hyrylän vanhalla kasarmialueella liikenteen pääväylien läheisyydessä. Rykmentinpuiston valmistuessa, alueella asuu yli 15 000 asukasta. Rykmentinpuistosta Helsinkiin on reilu puolen tunnin matka autolla ja Helsinki-Vantaan lentokentälle noin 15 minuutin matka. Tuusulan julkinen liikenne toimii HSL-alueella: bussilla pääsee kolmen kilometrin päässä sijaitsevalle Keravan rautatieasemalle, kehäradalle Leinelään ja myös suoraan Helsinkiin. Ruokakaupat, terveyskeskus, uimahalli, urheilukeskus ja kirjasto ovat kävelymatkan päässä. Alueelle on tulossa uusia päiväkoteja, peruskoulu sekä Lukiokampus Monio, jonka rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Lähistöllä oleva Tuusulanjärvi pyöräilyreitteineen ja kulttuurikohteineen tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen vapaa-ajanviettoon.

Tuusulan Hyrylän alue on yksi Helsingin seudun merkittävistä ja kehittyvistä aluekeskuksista, jossa hyvät palvelut, viihtyisä asuminen ja pikkukaupunkimainen ympäristö yhdistyy erinomaisten liikenneyhteyksien kautta koko laajaan pääkaupunkiseudun alueeseen.

Korjausrakentaminen selvisi hyvin koronavuodesta

Korjausrakentaminen kehittyi odotuksia paremmin koronavuonna 2020. Korjaamiselle oli positiivisia kasvuodotuksia ennen koronaa, muutaman varsin heikon vuoden jälkeen. Korona muutti korjausrakentamisen tilannetta nopeasti, mutta korjaamisen uskottiin silti pysyvän plussalla. Kuluttajien omatoimiselle korjaamiselle tuli otollinen aika, varsinkin kun edeltävät vuodet kuluttajien remontoinnissa olivat olleet vaisuhkoja. Patoumaakin oli siis hieman olemassa.

Kuluttajien omatoimiset remontit kasvoivat paljon ja korona sai aikaan varsinaisen DIY boomin. Kuluttajien korjaamisen kasvusta on puhuttu paljon ja se on näkynyt mm. rautakaupan vahvana kasvuna. Kotien ja mökkien viihtyisyyttä parannettiin paljon ja remontointi kosketti niin sisä- kuin ulkotiloja.

Korjausrakentamisen tilastotiedot ovat uudisrakentamista selvästi vähäisemmät ja korjaamisen toteuma tarkentuu jälkikäteen tilastojen valmistumisen myötä. Korjaamisen kokonaisuus muodostetaan monesta lähteestä ja toteuman mallinnus pyritään saamaan vastaamaan todellisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Tilastokeskus on kehittänyt aktiivisesti korjausrakentamisen tilastointia mm. parin vuoden takaisen korjausrakentamisen tilastoinnin kehittämisryhmän suositusten perusteella. Korjausrakentamiseenhan käytetään vuosittain lähes yhtä paljon rahaa kuin uudisrakentamiseen, mutta tilastoinnissa on huima ero. Korjausrakentamisen tilastointiin liittyy paljon haasteita, kun se ei ole samassa määrin luvanvaraista kuin uudisrakentaminen.

Ennusteet korjaamisen kasvulle olivat hitusen nollan yläpuolella akuuttiin korona-aikaan viime keväänä. Korjaamisen kasvu näyttää kuitenkin yltäneen lähes prosentin kasvuun viime vuonna. Ero ei vaikuta kovin suurelta, mutta kun korjaaminen on iso kokonaisuus, varsin hyvästä korjaamisen vuodesta voidaan puhua.

 

Korjaamisen hankkeita on ollut hyvin ja varsinkin toimitilojen korjaaminen on ollut yllättävän aktiivista. Tiloja huollettiin ja kunnostettiin, kun tilat olivat tyhjillään. Myös työt pystyivät etenemään nopeasti, mikä lisäsi korjaamisen tuotantoa. Selvin kärsijä korjaamisessa on ollut asuinkerrostalojen korjaaminen, erityisesti taloyhtiöremontit.

Korjausrakentamisen näkymä on paranemassa. Hankkeita näyttäisi olevan tulossa. DIY pysyy aktiivisena vielä tänä vuonna. Kun korona hellittää, alkaa kuluttajien mielenkiinto kääntyä taas enemmän palveluiden kulutukseen, ja remontoinnin terävin kasvu alkaa laantua. Ammattimainen korjaaminen kärsii edelleen rajoituksista ja epävarmuudesta. Ammattimaisen korjaamisen vahvempi elpyminen alkaa vasta loppuvuonna ja ajoittuu enemmän ensi vuoteen.

Koronan vaikutukset rakentamiseen eivät pääty tartuntojen vähenemiseen ja rajoitusten purkamiseen. Korona on tuonut uusia ajatuksia asumiseen ja työntekoon ja sitä kautta tiloihin ja ympäristöön. Niitä toteutetaan sekä korjaus- että uudisrakentamisella lähivuosina. Toinen suuri haaste korjausrakentamiselle on rakennuskannan päästöjen vähentäminen energiakorjauksilla vastaamaan EU:n ja Suomen hiilineutraalisuustavoitteita.

Senaatti Kiinteistöt: Oulun pääpoliisiaseman ja Oulun vankilan yhteishankkeen rakentamista valmistellaan Ruskonselkään

Senaatti-kiinteistöt jatkaa yhdessä Poliisihallituksen ja Rikosseuraamuslaitoksen sekä suunnittelijoiden kanssa yhteishankkeen suunnittelua tarkennettua kustannusarviota ja vuokrasopimuksia varten Ruskonselän tontille. Yleissuunnitteluvaiheen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä. Vankilan osalta rahoituspäätös on olemassa ja rakentaminen käynnistetään heti, kun asemakaava on vahva. Tavoitteena on, että vankila valmistuu vuoden 2025 lopulla. Mikäli poliisitalohankkeen rahoitus varmistuu, pääpoliisiasema voisi valmistua vuoden 2024 lopulla. Vuokrasopimuksille tarvitaan vielä valtioneuvoston raha-asianvaliokunnan puolto. 

Yhteinen tilaratkaisu toisi monia etuja

Ratkaisussa poliisille ja vankilalle rakennettaisiin omat tilat, joiden väliin sijoittuisivat sisäyhteydellä yhteiset tilat. Yhteisiä tiloja olisivat muun muassa istuntosali, kokoustilat ja ruokala sekä tavaraliikenteen edellyttämä terminaali ja siihen liittyvät varastot. Hankkeen kokonaislaajuus olisi noin 26 500 brm² ja valmistuessaan Ruskonselän uusissa tiloissa työskentelisi n. 300 työntekijää. Poliisin lupapalvelut säilyisivät jatkossakin Oulun keskustassa.

Poliisin ja vankilan yhteinen tilaratkaisu toisi merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä käyttäjilleen. Suunnittelussa painottuvat tilojen turvallisuus ja terveellisyys sekä erityisesti yhteisen tilaratkaisun tuomat synergiaedut. Merkittävimmät säästöt syntyisivät toimijoiden henkilöstön fyysisten siirtymien tarpeen vähenemisestä. Aika- ja kustannussäästöjä saataisiin esimerkiksi vapautensa menettäneiden kuljetuksista.

Yhteissuunnittelua jatketaan Ruskonselän tontille

Ruskonselän tontti sijaitsee noin 7 kilometriä kaupungin keskustasta työpaikka-alueen pohjoisosassa.

” Poliisin hälytystehtävissä keskusta ja koko Oulun toimialue on mahdollista saavuttaa nopeasti, sillä poliisipartiot eivät yleensä lähde hälytystehtäville poliisiasemalta, vaan ovat pääsääntöisesti liikkeellä kentällä. Tietojohtoisella poliisitoiminnalla varmistetaan tehtäville lyhyt toimintavalmiusaika”, Oulun poliisin poliisipäällikkö Mika Heinilä sanoo.

Suunnittelua ohjaavat uudistunut poliisitalokonsepti sekä vankilakonsepti, joiden linjausten mukaisesti tilat suunnitellaan. Molemmat konseptit on laadittu virastojen ja Senaatti-kiinteistöjen yhteistyössä, ja konsepteihin on määritelty parhaat ratkaisut kunkin toimijan toiminnan näkökulmasta. Vankilan sijoittuminen tontille vaatii vielä asemakaavan muutoksen.

”Ruskonselän hanke on valmistuttuaan toteutustavaltaan maassa edelläkävijä ja sen arvioidaan viitoittavan tietä myöhemmin myös muille vastaaville hankkeille”, Senaatin rakennuttamisryhmän päällikkö Harri Karjula kertoo.

Senaatti on selvittänyt mahdollisten ympäristöhäiriöiden vaikutuksia Ruskossa sijaitsevan jäte- ja kierrätyskeskuksen toiminnasta Ruskonselän alueella. ELY-keskukselta saatujen tietojen perusteella jätekeskus ei aiheuta suunniteltuun sijaintipaikkaan ulottuvia melu- tai hajuhaittoja ja selvityksen perusteella alue soveltuu hyvin poliisin ja vankilan käyttöön.

 

Kruunusillat-raitiotie rakennetaan ensin Hakaniemestä Laajasaloon

Havainnekuva Kruunuvuorensillasta. Kuva: Kruunusillat, Helsingin kaupunki, WSP, Knight Architects

Kruunusillat-raitiotie suunnitellaan toteutettavaksi kahdessa vaiheessa. Raitiotie tehdään ensin Hakaniemestä Laajasaloon ja osuus Hakaniemestä keskustaan rakennetaan tämän jälkeen. Aikaisemman suunnitelman mukaan yhteys oli tarkoitus rakentaa kerralla.

Päivitetyn suunnitelman mukaan Kruunusillat-allianssi rakentaa vuosina 2021–2026 yhteyden Laajasalosta Hakaniemeen, jonne tulee väliaikainen päätepysäkki.  Raitiolinja aloittaa liikennöinnin ensin Laajasalosta Hakaniemeen.

Hakaniemestä Kaivokadulle keskustaan rakentaminen jatkuu aikaisintaan vuodesta 2026 eteenpäin. Toteuttajasta päätetään myöhemmin. Jakamalla raitiotien rakentaminen kahteen osaan kaupunki haluaa vähentää hankkeeseen liittyviä riskejä ja niiden kustannusvaikutuksia.

Kaupunkilaisten elämään muutos ei onneksi juurikaan vaikuta. Esimerkiksi Hakaniemessä ja Siltavuorenrannassa rakentamisaikataulu pysyy pääosin ennallaan. Ensimmäisessä vaiheessa raitiotien päätepysäkki tulee Hakaniemenrantaan Hakaniementorin etelälaidalle, mistä matkustajilla on erinomaiset vaihtoyhteydet metroon, raitiovaunuihin ja busseihin.

Raitiotie Laajasalosta keskustaan tärkein tavoite

Kruunusillat-hankkeen tärkein tavoite on rakentaa raitiotieyhteys Laajasalosta keskustaan. Kasvavan Laajasalon asukkaille tarvitaan nopea joukkoliikenneyhteys. Metron kapasiteetti on täyttymässä Itä-Helsingissä tulevaisuudessa, ja Laajasalon raitiotie helpottaa metron ruuhkia.

”Vaiheistus on osa tarkentuvaa aikataulua. Teemme vaativaa suunnitteluprosessia, jossa tieto täsmentyy työn edetessä”, kommentoi projektinjohtaja Ville Alajoki.

Enimmäishinta tulossa poliitikkojen päätettäväksi

Kruunusillat-hankkeen alustava kustannusarvio oli 260 miljoonaa euroa, kun Helsingin valtuusto teki hankkeesta enimmäishintapäätöksen vuonna 2016. Tämän hetkisen arvion mukaan hankkeen kustannukset ovat suuremmat kuin neljä vuotta sitten arvioitiin. 19.1.2021 summan kerrottiin olevan 350 miljoonaan euroa vuoden 2015 hintatasossa. Hankkeen enimmäishinta on täsmentymässä kevään aikana.

Päätös enimmäishinnan korotuksesta viedään hyvin todennäköisesti uudelleen valtuuston käsiteltäväksi. Arvion mukaan asiasta päättää uusi kaupunginvaltuusto ensi syksynä.

Hanke on jaettu kahteen osaan

Kruunusillat-hanke toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa (Finkensilta ja Kruunuvuorensilta) sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana. Tämän urakan kilpailutus on parhaillaan käynnissä.

Yhteyden muu rakentaminen, mukaan lukien reitin kolmas uusi silta eli Merihaansilta, tehdään puolestaan allianssimallilla.

Kruunusillat-allianssissa on käynnissä kehitysvaihe. Kehitysvaiheessa laaditaan vuoden 2016 hankesuunnitelmaa tarkemmat raitiotien suunnitelmat sekä määritellään rakentamisen aikataulu ja kustannukset. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen eli toteutusvaihe ensi syksynä.

Myös Kruunuvuorensillan ja Finkensillan rakentaminen alkaa tavoiteaikataulun mukaan ensi syksynä.

Valmistelevat työt ovat alkamassa

Tänä keväänä ovat alkamassa valmistelevat rakennustyöt Kruunuvuorenrannassa ja todennäköisesti myös Hakaniemen alueella. Kruunuvuorenrannassa alkaa uusien katujen esirakennus Koirasaarentien länsipäässä. Hakaniemessä valmistellaan uuden Hakaniemensillan rakentamista. Nämä työt allianssi toteuttaa liittyvinä hankkeina, jotka kaupunki rakentaisi joka tapauksessa ilman raitiotietäkin.

Seurantalojen korjauksiin yli 2 miljoonaa euroa

Seurantalojen korjauksiin jaetaan tänä vuonna avustuksia 2 174 000 euroa. Korjausavustusten tarkoitus on säilyttää seurantalojen arvokasta rakennusperintöä sekä mahdollistaa talojen käytettävyyttä parantavat korjaukset.

Vuonna 2021 seurantalojen korjausavustuksia jaetaan 130 yhdistykselle tai yhteisölle. Avustusta haettiin erityisesti vesikaton korjauksiin, julkisivujen korjaamiseen ja maalaamiseen sekä töiden suunnittelukustannuksiin. Eniten avustuksia myönnettiin Uudellemaalle, Pohjois-Pohjanmaalle ja Pirkanmaalle. Tänä vuonna avustussumma on keskimäärin 16 700 euroa avustuksen saajaa kohti.

Suurimmat yksittäiset avustukset myönnetään tällä kertaa itäiselle Uudellemaalle. Borgå Frivilliga Brandkår r.f. saa 87 000 euroa Porvoon keskustassa sijaitsevan palokunnantalon korjaamiseen. Arvokas 1890 rakennettu talo on suojeltu. Avustuksella korjataan rakennuksen katto sekä parannetaan lämmöneristystä ja ilmanvaihtoa. Toiseksi suurin avustus menee Loviisaan Hembygdens Vänner i Nord-Västra Pernå r.f.:lle, joka saa 80 000 euroa 1932 rakennetun Byahemmet-talon kunnostukseen.

Avustusta haki kaikkiaan 209 seurantalon omistavaa yhteisöä. Kaikkiaan korjauksiin haettiin avustuksia yli viiden miljoonan euron edestä.

Seurantalojen korjausavustus

Seurantalojen korjausavustus on valtion määräraha, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusta voivat saada yhdistykset ja yhteisöt, jotka omistavat vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Seurantalojen korjausavustus jaetaan veikkausvoittovaroista. Suomen Kotiseutuliitto vastaa seurantalojen korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.

Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja on Suomessa nykyisin lähes 2 500. Ne ovat arvokasta kansallista kulttuuriperintöä, joiden korjaustyöstä ja ylläpidosta huolehtivat usein paikalliset yhdistykset pääosin talkoovoimin.

Myönnetyt seurantaloavustukset 2021 maakunnittain

SEURANTALOJEN KORJAUSAVUSTUKSET VUONNA 2021

Uusimaa

Asolan Vapaaehtoinen Palokunta ry, VANTAA 3 500,00 €

Borgå Frivilliga Brandkår r.f., PORVOO 87 000,00 €

Halkian Työväenyhdistys ry, PORNAINEN 12 000,00 €

Hamarin ja Gammelbackan Demarit ry, PORVOO 20 000,00 €

Helsinge Kyrkoby Ungdomsförening r.f., VANTAA 37 000,00 €

Hembygdens Hopp r.f., LAPINJÄRVI 14 000,00 €

Hembygdens Vänner i Nord-Västra Pernå r.f., LOVIISA 80 000,00 €

Hembygdens Vänner i Pernå r.f., LOVIISA 10 000,00 €

Karis Frivilliga Brandkår r.f., RAASEPORI 60 000,00 €

Kellokosken Linjamäen Pienviljelijäyhdistys ry, TUUSULA 15 000,00 €

Kullo-Mickelsböle byaförening – Kulloo-Mickelsbölen kyläyhdistys, PORVOO 3 000,00 €

Lohjan Saaristo -seura ry, LOHJA 40 000,00 €

Malmin Työväentalo Osakeyhtiö, HELSINKI 9 000,00 €

Monninkylän Nuorisoseura ry, ASKOLA 25 000,00 €

Nuuksio-Seura ry, ESPOO 16 000,00 €

Pohjois-Tuusulan Demarit ry, TUUSULA 10 500,00 €

Pornaisten Nuorisoseura ry, PORNAINEN 24 000,00 €

Prästkullanejdens Hembygdsförening r.f., RAASEPORI 15 000,00 €

Puistokulma-Säätiö rs, VANTAA 31 000,00 €

Selin Nuorisoseura ry, VIHTI 4 600,00 €

Skärgårdens Vänner i Strömfors rf., LOVIISA 15 000,00 €

Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund ry, HELSINKI 4 000,00 €

Tuusulan Demarit ry, TUUSULA 22 000,00 €

Uusimaa yhteensä:
557 600,00 €

Varsinais-Suomi

De Ungas Vänner i Högsåra r.f., KEMIÖNSAARI 10 000,00 €

Dragsfjärds Ungdomsförening r.f., KEMIÖNSAARI 8 000,00 €

Hirvensalon Urheilun ja Kulttuurin Ystävät ry, TURKU 27 000,00 €

Koski as. kyläyhdistys ry, SALO 44 000,00 €

Marttilan Nuorisoseura ry, MARTTILA 12 000,00 €

Merimaskun maamiesseurantalon kannatusyhdistys ry, NAANTALI 28 000,00 €

Nötö Hembygdsförening r.f., PARAINEN 7 000,00 €

Rantakulman VPK, KAARINA 26 000,00 €

Uudenkaupungin Sosialidemokraatit ry, UUSIKAUPUNKI 23 000,00 €

Varsinais-Suomi yhteensä:
185 000,00 €

Satakunta

Leväsjoen Kyläyhdistys ry, SIIKAINEN 15 000,00 €

Säkylän Honkala Oy, SÄKYLÄ 12 000,00 €

Unajan Urheilijat ry, RAUMA 53 000,00 €

Satakunta yhteensä:
80 000,00 €

Kanta-Häme

Forssan Järjestöjentalo ry, FORSSA 3 000,00 €

Haminankylän Nuorisoseura ry, HAUSJÄRVI 3 500,00 €

Letkun Maamiesseura ry, TAMMELA 2 000,00 €

Pohjantähden Työväen Retkeilijät ry, JANAKKALA 5 000,00 €

Viisarin Sosialidemokraatit ry, HÄMEENLINNA 5 000,00 €

Vähikkälän Maa- ja Kotitalousseura ry, JANAKKALA 14 000,00 €

Kanta-Häme yhteensä:
32 500,00 €

Pirkanmaa

Aitoniemen-Hirviniemen Kyläläiset ry, TAMPERE 9 000,00 €

Kulttuuriosuuskunta Saurio, YLÖJÄRVI 24 000,00 €

Kyläyhdistys Vatulan Nykäys ry , IKAALINEN 3 000,00 €

Lempäälän Työväenyhdistys ry, LEMPÄÄLÄ 7 000,00 €

Messukylän Työväentalo Oy, TAMPERE 6 000,00 €

Oriveden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry, ORIVESI 25 000,00 €

Osuuskunta Lamminpää, TAMPERE 17 000,00 €

Tampereen Työväenyhdistys ry, TAMPERE 50 000,00 €

Uudenkylän Työväentalo Oy, TAMPERE 12 000,00 €

Viialan Työväenyhdistys ry, AKAA 17 000,00 €

Visuveden Nuorisoseura ry, RUOVESI 30 000,00 €

Pirkanmaa yhteensä:
200 000,00 €

Päijät-Häme

Kuivannon Maamiesseura ry, ORIMATTILA 15 000,00 €

Kärkölän Demarit ry, KÄRKÖLÄ 5 000,00 €

Lappilan Sos.Dem. Työväenyhdistys ry, KÄRKÖLÄ 18 000,00 €

Nuorisoseura Suovola ry, ASIKKALA 1 500,00 €

Onkiniemen Nuorisoseura ry, SYSMÄ 8 000,00 €

Suopellon Nuorisoseura Kulo ry, SYSMÄ 2 500,00 €

Virenojan Nuorisoseura ry, ORIMATTILA 35 000,00 €

Päijät-Häme yhteensä:
85 000,00 €

Kymenlaakso

Sunilan Sisu ry, KOTKA 30 000,00 €

Kymenlaakso yhteensä:
30 000,00 €

Etelä-Karjala

Korven Honka ry ja Joutsenon Korvenkylän Marttayhdistys ry, LAPPEENRANTA 11 000,00 €

Parkkarilan Sos.dem. Työväenyhdistys ry, LAPPEENRANTA 4 000,00 €

Etelä-Karjala yhteensä:
15 000,00 €

Etelä-Savo

Enonkosken Ihamaniemen Maamiesseura ry, ENONKOSKI 2 000,00 €

Kangasniemen Hokan Metsästysseura r.y., KANGASNIEMI 5 000,00 €

Kangasniemen Työväenyhdistys ry, KANGASNIEMI 35 000,00 €

Etelä-Savo yhteensä:
42 000,00 €

Pohjois-Savo

Iisalmen Sos.dem. Työväenyhdistys ry, IISALMI 33 000,00 €

Kärkkäälän Kyläyhdistys ry , SUONENJOKI 32 000,00 €

Lempyyn Kyläyhdistys ry, SUONENJOKI 7 000,00 €

Maarianvaaran Nuorisoseura ry, KAAVI 18 000,00 €

Nissilän Riistamiehet ry, VIEREMÄ 60 000,00 €

Ryhälänmäen maa- ja kotitalousseura ry, IISALMI 14 000,00 €

Salahmin Nuorisoseura ry, VIEREMÄ 5 000,00 €

Vasemmistoliiton Kiuruveden Kunnallisjärjestö ry, KIURUVESI 7 000,00 €

Vasemmistoliiton Siilinjärven Työväenyhdistys ry, SIILINJÄRVI 7 000,00 €

Vehmasmäen Nuorisoseura ry, KUOPIO 2 500,00 €

Vieremän Järjestötaloyhdistys ry, VIEREMÄ 27 000,00 €

Pohjois-Savo yhteensä:
212 500,00 €

Pohjois-Karjala

Hammaslahden Nuorisoseura ry, JOENSUU 25 000,00 €

Höljäkän Nuorisoseura ry, NURMES 2 500,00 €

Jakokosken Seuratalo Osakeyhtiö , KONTIOLAHTI 9 000,00 €

Koveron Nuorisoseura ry, JOENSUU 26 000,00 €

Lieksa-Pielisjärvi-Seura ry, LIEKSA 8 000,00 €

Paalasmaan Kyläyhdistys ry, JUUKA 36 000,00 €

Pohjois-Karjala yhteensä:
106 500,00 €

Keski-Suomi

Itä-Jämsän Maamiesseura ry, JÄMSÄ 18 000,00 €

Jyväskylän seudun Nuorisoseura ry , JYVÄSKYLÄ 30 000,00 €

Karstulan Kiva ry, KARSTULA 15 000,00 €

Saarijärven Työväenyhdistys ry, SAARIJÄRVI 10 000,00 €

Keski-Suomi yhteensä:
73 000,00 €

Etelä-Pohjanmaa

Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura ry, KAUHAVA 19 000,00 €

Lehtimäen Nuorisoseura ry, ALAJÄRVI 1 000,00 €

Peräseinäjoen Viitalan Nuorisoseura ry, SEINÄJOKI 5 000,00 €

Sarvijoen Veikkola -yhdistys ry, KURIKKA 2 000,00 €

Teuvan Nuorisoseura ry, TEUVA 19 500,00 €

Ähtärin Peränteen Kyläseura ry, ÄHTÄRI 11 000,00 €

Etelä-Pohjanmaa yhteensä:
57 500,00 €

Pohjanmaa

Djupsund Lövsund Teugmo byaråd r.f., VÖYRI 6 000,00 €

Föreningen Essegården r.f., PEDERSÖRE 50 500,00 €

Harrström ungdoms och hembygdsförening r.f., KORSNÄS 7 000,00 €

Kaskisten Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry, KASKINEN 6 000,00 €

Lillby Marthaförening r.f., PEDERSÖRE 900,00 €

Smedsby Ungdomsförening r.f., MUSTASAARI 9 500,00 €

Solf Ungdomsförening r.f., MUSTASAARI 4 000,00 €

Västerhankmo Ungdomsförening r.f., MUSTASAARI 14 000,00 €

Pohjanmaa yhteensä:
97 900,00 €

Keski-Pohjanmaa

Oskari Tokoi seura ry, KANNUS 22 000,00 €

Sykäräisten Nuorisoseura ry, TOHOLAMPI 2 000,00 €

Keski-Pohjanmaa yhteensä:
24 000,00 €

Pohjois-Pohjanmaa

Iin Urheilijat ry, II 42 000,00 €

Iinattijärven Nuorisoseura ry, PUDASJÄRVI 7 500,00 €

Kiimingin Alakylän Nuorisoseura Toivola ry, OULU 3 000,00 €

Limingan Nuorisoseura ry, LIMINKA 4 000,00 €

Maliskylän Nuorisoseura ry, NIVALA 7 000,00 €

Matkanivan Nuorisoseura ry, OULAINEN 10 000,00 €

Nivalan Nuorisoseura ry, NIVALA 24 500,00 €

Nivalan Sos.Dem. Työväenyhdistys ry, NIVALA 4 500,00 €

Oulaisten Nuorisoseura ry, OULAINEN 41 500,00 €

Oulunsalon Nuorisoseura ry, OULU 24 000,00 €

Oulunsalon Vasemmisto ry, OULU 21 200,00 €

Oulunsuun Nuorisoseura ry, OULU 12 000,00 €

Piippolan Nuorisoseura ry, SIIKALATVA 12 000,00 €

Raahen Demokraattinen Yhdistys ry, RAAHE 1 500,00 €

Revonlahden Kotikyläyhdistys ry , SIIKAJOKI 2 000,00 €

Ylivieskan Nuorisoseura ry, YLIVIESKA 10 000,00 €

Pohjois-Pohjanmaa yhteensä:
226 700,00 €

Kainuu

SKDL:n Puokion Yhdistys ry, PUOLANKA 6 500,00 €

Suomussalmen Nuorisoseura ry, SUOMUSSALMI 39 000,00 €

Suomussalmen Vasemmisto ry, SUOMUSSALMI 27 300,00 €

Kainuu yhteensä:
72 800,00 €

Lappi

Kantojärven kyläyhdistys ry, TORNIO 6 000,00 €

Karihaaran Järjestöyhdistys ry, KEMI 9 000,00 €

Kemijärven VPK ry, KEMIJÄRVI 9 000,00 €

Liakan Nuorisoseura ry, TORNIO 2 500,00 €

Osakeyhtiö Kansantalo, ROVANIEMI 10 000,00 €

Tervolan Järjestöyhdistys ry, TERVOLA 1 500,00 €

Tornion Kansantalosäätiö, TORNIO 2 000,00 €

Vaalajärven Kansantaloyhdistys ry, SODANKYLÄ 29 000,00 €

Veitsiluodon Työväentalo Oy, KEMI 7 000,00 €

Lappi yhteensä:
76 000,00 €

YHTEENSÄ
2 174 000,00 €

NCC peruskorjaa Espoon perhekeskukselle uudet tilat Espoon keskukseen

Valokuvaaja: Kuva: NCC

NCC on sopinut yhteiskuntakiinteistöihin sijoittavan Hemsön kanssa Kiinteistö Oy Espoon Asemankulman korjaamisesta. Kiinteistön perusparannuksessa rakennetaan nykyaikaiset, turvalliset ja terveelliset tilat Espoon uuden perhekeskus Campuksen käyttöön. Sopimuksen arvo on noin 9 MEUR.

1980-luvulla valmistuneeseen rakennukseen tehdään kattava perusparannus, jossa tilojen kaikki pintarakenteet ja talotekniikka uudistetaan. Työt käynnistyvät maaliskuussa ja valmistuvat kevääksi 2022.

– Yhteistyön jatkuminen Hemsön kanssa tämän uuden projektin myötä on osoitus luottamuksesta ja toimivasta dialogista, joka NCC:n ja Hemsön välille on syntynyt. Yhteistoiminnalliset urakkamuodot sopivat erinomaisesti korjaus- ja konversiohankkeiden läpivientiin, joissa teknisten ratkaisujen monialainen tutkiminen on oleellista – pystymme aidosti yhdessä kehittämään ja löytämään teknisesti parhaat ja kustannustehokkaat ratkaisut hankkeeseen, sanoo NCC:n toimialajohtaja Jarkko Heinonen.

– Hemsölle tärkeä asiakas, Espoon kaupunki, on asettanut perhekeskukselle korkeat tavoitteet. NCC:llä on kohteen vaativuuteen sopivaa korjausrakentamisen osaamista.  Avoimuus ja ratkaisuhakuisuus ovat avaintekijöitä korjausrakennushankkeiden onnistuneessa läpiviennissä, kertoo Hemsön projektikehitysjohtaja Simo Karjalainen.

Perusparannuksessa panostetaan erityisesti tilojen terveellisyyteen, toimivuuteen ja turvallisuuteen. Asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuutta parannetaan esimerkiksi niin, että toimistotilat ja asiakasvastaanottotilat eriytetään toisistaan. Tilasuunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ammattilaiset voivat entistä helpommin tehdä monialaista yhteistyötä ja konsultoida toisiaan. Rakennukseen toteutetaan myös muunneltavia tiloja esimerkiksi ryhmätoiminnalle.

Uuteen perhekeskukseen siirtyvät Espoon keskuksen neuvolapalvelut, perheneuvola ja lasten kuntoutuspalvelut, perhesosiaalityö ja perheoikeudelliset palvelut sekä lastensuojelun sosiaalityön palvelut.

Parolannummen kasarmi 125:n peruskorjaus käynnistyy

Vuoden alussa perustettu Puolustuskiinteistöt käynnistää Parolannummella Hattulassa sijaitsevan Panssariprikaatin kasarmi 125 peruskorjauksen. Peruskorjauksessa varusmiesten tilat uudistetaan kauttaaltaan vastaamaan nykyisiä kasarmeille asetettuja vaatimuksia. Rakennustyöt käynnistyvät maaliskuun puolivälissä ja kokonaisuudessaan kolmivaiheinen peruskorjaus valmistuu arviolta loppuvuonna 2022.

1970-luvulla rakennettu kasarmirakennus korjataan kolmessa vaiheessa porrasrappu kerrallaan. Ensimmäinen rappu, uusi ulkorakennus ja pyörävarasto valmistuvat ensimmäisenä arvion mukaan marraskuussa 2021. Seuraavat raput korjataan aina edellisen valmistumisen jälkeen ja korjatut tilat voidaan ottaa heti valmistuessaan käyttöön. Seuraavat raput valmistuvat noin puolen vuoden välein, jolloin kokonaisuudessaan kasarmin peruskorjaus valmistuu arviolta loppuvuonna 2022. Korjattavan alueen laajuus on noin 9 000 m2 ja kokonaiskustannukset ovat kustannusarvion mukaan noin 13,5 miljoonaa euroa.

Peruskorjaus turvaa palvelusajan hyvinvointia nykyaikaisen rakentamisen keinoin

Kasarmin toimisto- ja opetustilat sekä varusmiesten tuvat korjataan turvallisiksi, terveellisiksi ja viihtyisiksi tiloiksi. Ilmanvaihtoputket uusitaan, alakatot korjataan, lämpöpatterit uusitaan sekä ikkunat ja sisäovet uusitaan. Lisäksi piha-alueelle rakennetaan uusi ulkorakennus, joka sisältää tiloja materiaalien kuivaamiseen ja varastointiin.

Sisäilman laatu paranee, kun tuvissa säilytetään jatkossa vain sisävaatteita ja -varusteita sekä ilmastointilaitteet uusitaan. Tilat jäsennetään kerroksittain uusiksi niin, ettei märkiä ja likaisia ulkovaatteita säilytetä majoitustiloissa vaan niille on varattu erilliset säilyttämiseen suunnitellut kuivaustilat kellarikerroksesta. Tupien uudistamisessa hyödynnetään Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustusvoimien yhteistyössä suunnittelemaa työ- ja oppimisympäristökonseptia. Tiloihin asennetaan WLAN.

Hankkeen rakennuttajana toimii kiinteistön omistaja Puolustuskiinteistöt ja pääurakoitsijaksi on valittu Pallas Rakennus Oy.

Puolustusvoimien tilojen omistus siirrettiin Senaatti-kiinteistöille vuonna 2003, minkä jälkeen tiloja on kehitetty yhteistyössä Puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kanssa. Vuodesta 2003 lähtien Puolustusvoimien kiinteistöjen parantamiseen, peruskorjauksiin ja uudisrakennuksiin on investoitu noin 1,3 miljardia euroa. Puolustusvoimien kohteet omistaa ja ylläpitää 1.1.2021 alkaen Puolustuskiinteistöt liikelaitos, joka on Senaatti-konsernin tytärliikelaitos.

Matkalla hiilineutraaliuteen – Swecon suunnittelema puurakenteinen Lidl avautuu Riihimäelle

Havainnekuva Riihimäen Lidlin myymälästä. Kuva: Sweco

Enemmän puuta, vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Lidl tuo Suomeen jo Ruotsissa kokeillun puurakenteisen myymälän.

Lidl rakentaa Riihimäelle ensimmäisen puurakenteisen myymälänsä Suomessa. Sweco on ollut vastuussa myymälärakennuksen kokonaissuunnittelusta. Avajaisia on tarkoitus viettää Kulmalan puistokadulla loppuvuodesta 2021.

Myymälärakennuksen teräsrakenteet on korvattu puulla lattiasta ylöspäin. Myös ulkoseinät ja kattorakenteet ovat puuta. Materiaalivalinnan taustalla on osin Swecon aiemmin Lidlille tekemä hiilijalanjälkilaskenta, joka kartoitti erilaisilla rakenteilla toteutettujen tyyppimyymälöiden ympäristövaikutusta.

”Saimme Swecon tuottamasta työkalusta hiilijalanjäljet eri rakennusmateriaaleille, ja se oli yhtenä perusteena, kun päätimme puurakenteisesta myymälästä”, kertoo Lidlin rakentamisen tiiminvetäjä Ossi Jarmas.

Puurakenteisen myymälän rakennusmateriaaleista aiheutuva hiilijalanjälki on neljänneksen pienempi verrattuna teräkseen ja betoniin. Jarmaksen mukaan puurakenteisen myymälän pilottiprojekti sopii hyvin Lidlin tavoitteeseen olla oman toimintansa osalta hiilineutraali vuonna 2025.

Swecon vähähiilisyyden asiantuntija Kari Nöjd oli vastuussa Lidlille tehdystä tyyppimyymälöiden hiilijalanjälkilaskennasta. Nöjdin mukaan puun käyttö rakentamisessa on yksi hyvä keino, kun tavoitellaan hiilineutraaliutta.

”Ennen kuin puuta käytetään rakentamiseen, se kasvaa ja hengittää hiiltä pois ilmakehästä. Hiili pysyy sitoutuneena puuhun koko sen olemassaolon ajan. Se kasvattaa rakennuksen hiilikädenjälkeä, eli positiivista ilmastovaikutusta”, Nöjd sanoo.

Puurakentamisen yhteiskunnallinen vaikutus

Swecon Susanna Friman toimi hankkeen vastaavana rakennesuunnittelijana ja projektipäällikkönä. Jo aiemmin hän oli päässyt Ruotsin Swecon kautta mukaan hankkeisiin, joissa suunniteltiin Lidlille puurakenteiset myymälät Visbyyn ja Sigtunaan.

Friman näkee, että Suomen ensimmäisellä puurakenteisella Lidl-myymälällä on kokoaan isompi yhteiskunnallinen vaikutus. Aiemmin tämän kokoluokan puurakentamista on nähty Suomessa lähinnä julkisella puolella, kuten koulurakennuksissa. Friman arvelee, että syynä toistaiseksi melko vähäiseen puurakentamiseen on, että jokainen projekti on vielä tässä vaiheessa uniikki ja suunniteltava tarkoin erikseen. Betonikerrostalojen rakentamisesta puolestaan on kokemusta jo kymmenien vuosien ajalta.

”On hienoa nähdä, että myös yksityisellä puolella nähdään puurakentamisen hyödyt ja uskalletaan ottaa sitä käyttöön”, Friman sanoo.

Vaikka puisilla rakenteilla voi vähentää hiilidioksidipäästöjä, Friman korostaa, että kaikki suunnittelu tehdään rakennuksen tarpeet edellä. Puu ei taivu kaikkeen, kuten perustuksiin ja kiinnikkeisiin.

”Tarkoitus on hyödyntää puuta silloin, kun se toimii parhaiten”, Friman sanoo.

Lidlin Jarmaksen mukaan yhtiön tarkoituksena on toimia vastuullisesti ja olla etunenässä vähentämässä rakentamisen ympäristövaikutuksia. Jarmas toteaa, että Suomen ensimmäinen puurakenteinen Lidl on pilottiprojekti, jolla kartoitetaan kokemuksia siitä, miten puiset rakenteet vaikuttavat rakennuksen suunnitteluun, aikatauluun, prosessiin ja hintaan. Tähän mennessä kokemus Swecon suunnittelusta ja yhteistyöstä elementtitoimittajien kanssa on ollut positiivinen.

”Swecon kanssa on tehty hyvää yhteistyötä jo aiemmin. Sweco tuntee meidän toimintakulttuurin ja vaatimustason ja pystyy kokeneena rakennesuunnittelijana tarjoamaan jo hyväksi todettuja ratkaisuja”, Jarmas sanoo.

Sama tuttu asiakaskokemus pienillä lisäyksillä

Vaikka Riihimäen Lidlin rakentamisessa teräs ja betoni vaihdettiin puurakenteisiin, tavoitteena oli silti luoda myymälän asiakkaille samanlainen kokemus kuin missä tahansa Lidlin myymälässä.

”Myymälämme on hyvin pitkälti konseptoitu ja sama hyvä laatutaso ja asiakaskokemus on saavutettava kaikissa myymälärakennuksissa”, Jarmas sanoo.

Pieniä erikoisuuksia uuteen myymälärakennukseen kuitenkin tulee. Suunnittelussa kassa-alueelle lisättiin paljasta puuta sen rauhoittavan vaikutuksen vuoksi. Lisäksi Jarmas paljastaa, että myymälän katolle on tulossa 300 aurinkopaneelia.

Jarmas toivoo, että muutkin toimijat tarttuisivat puurakentamiseen – onhan hallituksenkin tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Pilotoimalla ja kokeilemalla saadaan jatkuvasti lisätietoa puun mahdollisuuksista rakentamisessa.