Espoon pääpoliisiasema Kilossa uudistetaan

Kuva: POLIISI

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen Espoon Kilossa sijaitsevalla pääpoliisiasemalla on käynnistynyt peruskorjaushanke, jonka toteuttaa rakennuksen omistaja SBB Norden AB. Rakentaminen aloitetaan suunnitteluvaiheen jälkeen arviolta keväällä 2021, ja rakennustyöt valmistuvat lokakuussa vuonna 2022. Peruskorjaus toteutetaan uutta poliisitalokonseptia soveltaen, ja rakennuksesta tulee ensimmäinen uuden mallin mukaan peruskorjattu pääpoliisiasema.

Peruskorjauksella varmistetaan tilojen terveellisyys ja turvallisuus

Nykyinen rakennus on rakennettu useissa vaiheissa 1960-luvun ja 1990-luvun välillä, ja poliisi on toiminut rakennuksessa vuodesta 1994 asti. Peruskorjauksella varmistetaan tilojen terveellisyys ja turvallisuus, minkä lisäksi tilat uudistetaan vastaamaan poliisin muuttuneita tarpeita. Peruskorjauksen jälkeen poliisin käyttöön valmistuvien toimitilojen laajuus on noin 14 000 m2. Pääpoliisiasemalla työskentelee noin 430 henkilöä.

Poliisitoiminta ja asiakaspalvelu säilyvät Kilossa remontin ajan, sillä rakennuksen omistaja tarjoaa samasta kiinteistöstä väistötilat peruskorjaustöiden ajaksi. Väistötiloihin siirrytään vaiheittain vuoden 2021 aikana.

− Kilossa asioi rauhallisinakin ajankohtina yli 200 asiakasta päivässä muun muassa lupapalveluiden, asetarkastusten ja rikosilmoituksen tekemisen tiimoilta. Tiedotamme tulevista muutoksista asiakkaillemme, kun remontti etenee, kertoo apulaispoliisipäällikkö Jarmo Pitkämäki.

Päivitetty poliisitalokonsepti on käytössä ensimmäistä kertaa

Uusissa tiloissa panostetaan teknisesti ja rakenteellisesti joustaviin ratkaisuihin. Tarvittavat tilamuutokset ovat tulevaisuudessa toteutettavissa mahdollisimman nopeasti, helposti ja kustannustehokkaasti.

Peruskorjauksen toteutusta ohjaa tänä vuonna päivitetty poliisitalokonsepti, jota sovelletaan ensimmäisenä pääpoliisiasemana Espoon hankkeen yhteydessä. Mallia hyödynnetään myös muiden poliisiasemahankkeiden suunnittelussa tulevina vuosina.

− Poliisitalokonseptin tarkoituksena on edistää poliisin toimitilojen yhdenmukaisuutta ja nopeuttaa suunnittelua. Sen ovat kehittäneet yhteistyössä valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt ja Poliisihallitus, kertoo aluejohtaja Petri Turku Senaatti-kiinteistöistä.

Tilojen osalta hyödynnetään moderneja ratkaisuja, huomioidaan poliisitalon logistiikka ja muun muassa ajoneuvokaluston kehittymisestä johtuvat muutokset. Uudet tilat ovat valmistuessaan käyttäjille aiempaan verrattuna hyvin erinäköiset, sillä poliisi siirtyy työskentelemään toimistotilojen osalta monitilaympäristöön.

− Vaikka iso osa tekemisestämme on sidottu poliisiasemalla tapahtuvaan työhön, eikä monia asioita voi hoitaa jatkossakaan etänä, työympäristöratkaisuissa on huomioitu poliisin työssä lisääntyvä digitaalisuus ja mobiili työnteko. Uskomme, että työskentelyolosuhteissa tapahtuu merkittävä parannus, ja olemme tyytyväisiä siihen, että hankkeeseen on lähdetty ennen kuin siihen on sisäilmaongelmien tai muiden syiden takia oltu pakotettu, Pitkämäki toteaa.

SBB Norden AB, Senaatti-kiinteistöt ja Poliisihallitus solmivat kohteen uudet vuokrasopimukset heinäkuussa 2020. Senaatti-kiinteistöt, joka vastaa valtion toimitiloista, on solminut vuokrasopimuksen SBB:n kanssa ja vuokraa tilat edelleen Poliisihallitukselle. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 23,6 miljoonaa euroa.

NCC rakentaa taidelukio Lumitin Kuopioon

Kuva: Lukkaroinen arkkitehdit Oy

NCC rakentaa Kuopion ydinkeskustaan odotetun uuden taidelukio Lumitin. Kesällä 2022 Kirkkokadulle valmistuvan rakennusurakan arvo on noin 20 miljoonaa euroa.

Perusteellista ennakkosuunnittelua vaatinut hanke on ollut suunnitteilla jo vuodesta 2015. NCC toimii jaetun urakan pääurakoitsijana ja tilaajana Kuopion Tilapalvelut. Kokonaisuuden bruttopinta-ala on noin 9 500 neliötä ja tilavuus reilut 55 000 kuutiota.

– Taidekeskus Lumitin hanke on meille hieno ja mielenkiintoinen kokonaisuus. On upeaa päästä toteuttamaan uutta ja näyttävää lukiorakennusta kaupungin ydinkeskustaan ruutukaava-alueelle, NCC:n toimialajohtaja Tommi Tiihonen sanoo.Mukana parhaat osaajat

Lähes koko tontin kattava koulurakennus perustetaan betonipaalujen päälle anturoille ja paalulaatoille. Rungon rakenteena ovat betonipilarit ja -palkit, yläpohjassa liittorakenteiset teräspalkit. Julkisivu koostuu tiili-, metalli- ja puuverhouksesta.

– Lumit on laadullisesti ja teknisesti vaativa kokonaisuus, joten mukaan haluttiin parhaat tekijät. Tänä vuonna toteutuneen Kuopion ja Jyväskylän NCC-toimintojen yhdistäminen on tuonut yhteen kahden yksikön osaamiset, joita voimme nyt hyödyntää, työpäällikkö Ilkka Kujala toteaa.

Kuopion Tilapalveluissa arvostetaan hyvää yhteistyötä ja jo edellisestä hankkeesta karttunutta kokemusta.

– Yhteistyö NCC:n kanssa on ollut rakentamisen valmisteluvaiheesta alkaen erittäin toimivaa ja avointa. Selkeät roolit sekä asiansa osaava vastuuntuntoinen henkilöstö vahvistavat luottamusta hankkeen onnistuneeseen läpivientiin. Tästä on hyvä jatkaa, rakennuttaja Hilkka Laakso kertoo.

Tilaa monenlaisiin tarpeisiin

Taidelukio Lumitissa toimii neljä eri linjaa: musiikki- ja tanssilinja sekä ilmaisutaitolinja ja yleislinja. Taiteet ovat osa koulun arkea, monipuolisia kursseja lukio-opintojen ohessa sekä antoisia taide-elämyksiä. Toiminta-ajatuksena on antaa hyvä yleissivistys ja erinomaiset valmiudet jatko-opintoihin.

Uusi taidelukio tuo uudet tilat 600 oppilaalle ja noin 50 työntekijälle, teatteri-, liikunta- ja tanssisaleja sekä yhteiskäyttötiloja naapurissa sijaitsevan Kuopion Musiikkikeskuksen kanssa.

– Odotamme innolla uusien tilojen valmistumista, mikä tarjoaa koululle uusia mahdollisuuksia. Suomen vanhimmalla musiikin valtakunnallisella erikoislukiolla on iso merkitys niin Itä-Suomen alueen kulttuuritoiminnan kuin Kuopion kaupungin kannalta, rehtori Ilkka Raninen sanoo.

Kohde toteutetaan Terve talo -työmaan kriteereitä noudattaen. Rakentamisen puhtausluokka on P1 ja rakennusmateriaalien päästöluokka M1.

Rakentamisen etenemistä voi seurata työmaasivujen kautta: ncc.fi/lumit 

Peab saneeraa Helsingin kaupungin vuokra-asuntoja Pihlajistossa

Peab toteuttaa Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle (HEKA) vuokra-asuntojen laajan saneerauksen Helsingin Pihlajistossa, osoitteessa Salpausseläntie 14. Urakkasumma on 17 milj. euroa.  

Hanke on ensimmäinen osa kolmen tontin peruskorjattavaa kokonaisuutta. Se pitää sisällään yhteensä seitsemän, vuonna 1972 rakennetun asuinkerrostalon peruskorjauksen, joka toteutetaan kahdessa osavaiheessa. Saneerattavia asuntoja on yhteensä 225 kpl. Myös tehottomassa käytössä olleet yhteistilat, kuten talouskellarit ja saunaosastot, peruskorjataan ja otetaan uuteen käyttöön. Kattavassa peruskorjauksessa myös kiinteistöt päivitetään vastaamaan nykypäivän tarpeita ja vaatimuksia Peruskorjauksen yhteydessä parannetaan mahdollisuuksien mukaan rakennusten asukasturvallisuutta, esteettömyyttä ja energiatehokkuutta.

”On todella hienoa, että pääsemme toteuttamaan nyt jo toista peruskorjaushanketta Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle. Tällaiset hankkeet vaativat aina yksilöllistä suunnittelua ja monipuolista osaamista ja yhteistyötä yli ammattikuntarajojen.”, kertoo Peabin Korjausrakentamisen yksikönjohtaja Ilkka Laakeristo.

Projekti käynnistyy marraskuussa 2020 ja valmistuu syyskuussa 2022.

YIT aloitti heinä-syyskuussa viiden kerrostalon rakentamisen Venäjällä

YIT on käynnistänyt viiden uuden kerrostalon rakentamisen Venäjällä heinä-syyskuussa. Kohteet sijaitsevat Pietarissa, Jekaterinburgissa ja Moskovan alueella, ja ne ovat arvoltaan yhteensä yli 40 miljoonaa euroa. Käynnistettyihin taloihin valmistuu yhteensä lähes 800 asuntoa. Asuntoaloitukset kirjataan vuoden 2020 kolmannen neljänneksen tilauskantaan.

Pietarissa YIT aloitti viidennen ja samalla viimeisen kerrostalon rakentamisen Tarmo-asuinkorttelissa. 11-kerroksiseen taloon tulee lähes 170 asuntoa sekä tilat 80 lapsen päiväkodille kahteen ensimmäiseen kerrokseen. Kohteen on tarkoitus valmistua vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Tarmo-asuntokortteli käsittää yhteensä yli 800 asuntoa sekä 450-paikkaisen pysäköintilaitoksen.

Jekaterinburgissa YIT käynnisti Suomen Ranta -kerrostalokorttelissa kolmannen talon rakentamisen. 14-kerroksiseen taloon valmistuu yli 130 asuntoa. Kohteen on tarkoitus valmistua vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Kohde sijaitsee Iset-joen rannalla hyvien ulkoilumaastojen tuntumassa. Asuntokortteliin tulee yhteensä viisi kerrostaloa sekä maanalainen pysäköintilaitos.

Jekaterinburgin esikaupungissa, Verhnaja Pyshmassa, YIT aloitti kahden uuden viisikerroksisen talon rakentamisen Baltym Park -aluerakennushankkeessaan. Taloihin valmistuu lähes 200 asuntoa, joista ensimmäisen kerroksen asunnoissa on oma kompakti terassipiha. Käynnistettyjen talojen on tarkoitus valmistua vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. YIT on rakentanut Baltym Park -aluetta vuodesta 2014 alkaen. Sen 76 hehtaarin suuruiselle tontille rakennetaan yhteensä lähes 5000 asuntoa.

Moskovan alueella YIT aloitti Shchelkovo-aluerakennushankkeessaan 17-kerroksisen talon rakentamisen. Taloon valmistuu 300 asuntoa. Käynnistyspäätös nopeuttaa YIT:n vastuiden kattamista ja kyseisen aluehankkeen hallittua loppuunsaattamista.

VAV Asunnot rakennuttaa ensimmäisen puukerrostalon Vantaalle

VAV Asunnot Oy ja Suomen Puukerrostalot Oy ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen, koskien puukerrostalon rakentamista Vantaan Asolaan. Lipstikankujalle rakentuu ekologinen, turvallinen ja älykäs kerrostalo 2.0 konseptin mukainen puukerrostalo, jonka rakentaminen vauhdittaa osaltaan tulevaisuuden puurakentamista. Huoneistoelementit rakennetaan kuivissa tehdasolosuhteissa.

Vuonna 2022 valmistuva puukerrostalo on kuusikerroksinen ja siinä on 54 asuntoa. Kyseessä on ensimmäinen Joutsenmerkki-kriteerein rakennettava, yli 4-kerroksinen puukerrostalo Suomessa. Kiinteistön on suunnitellut arkkitehti Iiro Toivonen (arkkitehtitoimisto Iiro Toivonen Oy) ja sen pääurakoinnista vastaa Suomen Puukerrostalot Oy.

VAV on rakennuttajan roolissaan panostanut vahvasti ekologiseen asuinrakentamiseen. Muun muassa Vantaan asuntomessuille Kivistöön VAV toteutti luonnonvaratasapainoisen kerrostalon, jossa talon rakentamisessa hyödynnettiin uusiokäytettyjä ja ekologisia materiaaleja, kuten kierrätyslasia ja hamppubetonia. Syyskuun 2018 lopussa valmistui Hakunilaan Kaskelantielle kerrostalo, jolle myönnettiin pohjoismainen Joutsenmerkki. ”Monipuoliset ympäristöystävälliset rakentamisen ratkaisut, kuten Asolaan tuleva puukerrostalo, tukevat VAV:n ja Vantaan tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2030”, toteaa VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski

”VAV Asunnot Oy:n kanssa tehty sopimus on osoitus rakennuttajien kasvavasta kiinnostuksesta vähähiilistä rakentamista kohtaan. Kiinnostus puurakentamiseen on näkynyt markkinassa nyt pari vuotta. On hienoa päästä toteuttamaan kiinteistö VAV Asunnoille. Teollinen rakentaminen mahdollistaa turvallisen ja älykkään rakentamisen. Pyrimme toimimaan suunnannäyttäjinä Suomen markkinoilla ja jatkamaan Linbäcks Bygg:n jalanjälkiä Suomen päässä. Asukkaille puukerrostalossa asuminen luo hiljaisuudella ja ekologisuudella lisäksi kestävämpiä valintoja asumiseen”, kertoo Suomen Puukerrostalot Oy toimitusjohtaja Teppo Laurila.

Kirkkonummen hyvinvointikeskuksen peruskivi muurattiin Jokiniityssä

Valokuvaaja: Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy

Kirkkonummen kunnan historian suurimman investoinnin Kirkkonummen hyvinvointikeskuksen peruskivi muurattiin torstaina 24. syyskuuta. Peruskiveen muurattiin perinteisesti muun muassa päivän lehdet ja kolikot, tulevan rakennuksen piirustukset, sekä Kirkkonummen kunnan taloussuunnitelma. SRV:n toteuttama hanke rakentuu Jokiniittyyn ja korvaa keskustan terveysaseman tilat valmistuessaan keväällä 2022.

“Kirkkonummella on nyt menossa useita merkittäviä investointeja ja meillä SRV:ssä on vahva osaaminen tämän tyyppisten kohteiden rakentamiseen. Rakennamme Kirkkonummella parhaillaan myös elinkaarihankkeena toteutettavaa Jokirinteen oppimiskeskusta ja luovutimme juuri valmistuneen uuden pääkirjaston. Hyvinvointikeskuksen monikäyttöiset tilat ovat hyvä esimerkki siitä, miten investoimalla rohkeasti ja panostamalla kiinteistöjen tehokkaaseen käyttöön voidaan parantaa tulevaisuuden tuottavuutta”, SRV:n varatoimitusjohtaja Juha Toimela kertoi tilaisuudessa pitämässään tervehdyksessä.

Jokiniittyyn uimahallin pohjoispuolelle rakentuvaan hyvinvointikeskukseen siirtyvät kaikki keskustan sosiaali- ja terveyskeskuksessa sijaitsevat palvelut sekä lähes kaikki perusturvan avopalvelut keskustan muista toimipisteistä.

”Asukkaidemme ja työntekijöidemme parin vuosikymmenen odotus palkitaan, kun rakentuva hyvinvointikeskus tuo kuntaamme yhteen paikkaan keskittyvät sosiaali- ja terveystoimen palvelut. Kuntien tiukasta taloustilanteesta huolimatta Kirkkonummi uskoo laadukkaiden ja nykyaikaisten tilojen sekä niissä tarjottavien palvelujen merkitykseen kunnan vetovoimatekijänä”, kertoo Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio.

Kokonaisuus käsittää neljäkerroksisen hyvinvointikeskuksen sekä muuntamo- ja varavoimarakennuksen. Hankkeen kokonaisala on noin 12 500 bruttoneliömetriä ja tilavuus noin 60 000 bruttokuutiota. Rakentaminen käynnistyi tontilla tammikuussa 2020 maanrakennustöillä, ja perustuksia ryhdyttiin rakentamaan toukokuussa. Parhaillaan käynnissä ovat runkotyöt, ja vuoden vaihteessa käynnistyvät sisävaiheen työt. Työmaalla työskentelee tällä hetkellä noin 60 henkeä, ja parhaimmillaan vahvuus tulee olemaan noin 200 henkeä.

Valmistuessaan hyvinvointikeskuksen erityispiirteenä tulee olemaan julkisivua verhoava näyttävä pystysuuntainen massiivipuulankkurimoitus. Verhous tullaan asentamaan rakennuksen aurinkoisiin ilmansuuntiin suuntautuville julkisivuille näkö- ja auringonvalosuojaksi, sekä antamaan rakennukselle omaleimaisen ilmeen. Käsittelemätöntä, säänkestävää ja huoltovapaata massiivipuulankkua asennetaan julkisivuun yhteensä 11 kilometriä.

SRV:n vahva rooli terveyden- ja sairaanhoidon tilojen rakentajana näkyy ympäri Suomen. SRV on toteuttanut muun muassa Tampereen yliopistollisen sairaalan etupihan uudisrakennukset, Uuden lastensairaalan ja Helsingin Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen. SRV rakentaa parhaillaan Keski-Suomen Sairaala Novaa Jyväskylässä, Siltasairaalaa Helsingissä ja Jorvin K-leikkausosaston peruskorjausta Espoossa.

”SRV:n kokemus yhteistyöstä kuntien kanssa on näkynyt myös tässä rakennushankkeessa. Osapuolten keskinäisellä vuorovaikutuksella hankkeen eri vaiheissa varmistamme parhaan mahdollisen lopputuloksen”, kunnanjohtaja Aarnio kertoo.

KONE toimittaa hissit luksusluokan B4 Grande -asuintorniin Dubaissa

Dubai B4 Grande Residential Tower

KONE on saanut tilauksen 17 hissin toimittamisesta ylelliseen B4 Grande -asuintorniin Dubain keskustassa.

Pilvenpiirtäjästä tulee 287 metriä korkea, ja sen 72 kerrokseen tulee yhteensä 882 luksusasuntoa. Lisäksi promenaditasolla on palveluja ja liiketiloja. Asuntojen koot vaihtelevat 1–4 makuuhuoneen asunnoista ylimpien kerrosten isoihin kattohuoneistoihin. B4 Granden asukkailla on esteettömät näkymät Persianlahdelle ja lähialueille.

KONE varmistaa osaltaan rakennuksen noin tuhannen käyttäjän sujuvan ja turvallisen päivittäisen liikkumisen toimittamalla 13 KONE MiniSpace™ -hissiä, kolme KONE MonoSpace® -hissiä sekä yhden KONE Motala™ -hissin. Lisäksi rakennukseen tulee KONEen multimedianäyttö ja KONE E-Link™ -etävalvontajärjestelmä.

”On hienoa päästä toimittamaan ratkaisuja tähän korkeatasoiseen rakennukseen. Haluamme yhteistyössä auttaa asiakasta luomaan ensiluokkaisen käyttäjäkokemuksen ja ylittämään B4 Granden asukkaiden odotukset”, sanoo KONEen Etelä-Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan aluejohtaja Pierre Liautaud.

B4 Granden rakennuttaja on Emaar Properties, ja rakennuksen suunniteltu valmistumisaika on vuonna 2022. Hankkeen pääurakoitsija on China State Construction, ja arkkitehtipalveluista vastaa WSP.

Savonlinnan teknologiapuisto Nohevaan 2,8 miljoonan euron rakennusinvestointi

Havainnekuva. Kuva ei vastaa yksityiskohtaisesti lopullista toteutusta.

Savonlinnan kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt ovat tänään tehneet aiesopimuksen uudesta rakennushankkeesta Savonlinnan teknologiapuisto Nohevaan. Savonlinnan kaupunki rakennuttaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan erikoiskasvihuone- ja aineistopalvelutilat Luonnonvarakeskuksen (Luke) käyttöön ja vuokraa tilat Senaatti-kiinteistöille. Senaatti-kiinteistöt vuokraa tilat edelleen Lukelle. Hankkeen toteutuminen edellyttää, että Savonlinnan kaupunginvaltuusto myöntää pääomituksen investoinnin toteuttamista varten.

Uuden toimitilan laajuus on noin 600 neliömetriä, ja se sijoittuu Luken nykyisten tilojen yhteyteen teknologiapuistoon. Rakennusinvestoinnin kustannusarvio on 2,8 miljoonaa euroa.

– Teknologiapuisto on kaupungin strateginen kärkihanke. Tammikuussa sinne valmistuivat Luken kasvullisen lisäyksen tutkimusalustan tilat ja syyskuussa Teknosavo Oy:n toimitilat aiemmin tehtyjen aiesopimusten mukaisesti. Lisäksi puurakentamisen laboratorioinvestointihanke on parhaillaan valmisteilla ja neuvotteluissa. Aalto-yliopiston professori aloitti työskentelyn teknologiapuistossa elokuussa, ja nyt on tarkoitus laajentaa edelleen teknologiapuistoa Luken tutkimus- ja innovaatiotoimintaa varten. Luke on tehnyt läpimurron puun kasvullisessa lisäyksessä, jossa puun kasvua pystytään lisäämään kolmanneksella. Tällä on iso vaikutus metsätaloudelle, metsäteollisuudelle ja ilmastonmuutoksen torjunnalle. Laajennuksella luodaan edellytyksiä alkiotuotannon kaupalliselle toiminnalle, kertoo kaupunginjohtaja Janne Laine.

Rakennushankkeen käytännön toteuttamisesta Savonlinnan kaupungin osalta vastaa Savonlinnan Yritystilat Oy, joka on kaupungin 100 %:sti omistama konserniyhtiö. Hankkeen toteutuminen edellyttää, että kaupunginvaltuusto pääomittaa hankkeen. Senaatti-kiinteistöt sitoutuu vuokraamaan tilat. Jos vuokrasopimus päättyisi ennen kuin pääoma on maksettu takaisin, sitoutuu Senaatti-kiinteistöt maksamaan jäljellä olevan pääoman Savonlinnan Yritystiloille.

Luken tutkimusyksikkö Savonlinnan teknologiapuistossa keskittyy metsäbiotalouden kehittämiseen ja tutkimustulosten siirtämiseen käytäntöön. Erityisenä painopistealueena on metsäpuiden kasvullinen lisäys, jota hyödyntämällä metsänjalostuksen tulokset saadaan täysimääräisesti edistämään niin puuntuotantoa kuin hiilensidontaa ja metsien terveyttä.

– Uudet kasvihuonetilat palvelevat paitsi kasvullisen lisäyksen tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, myös laajemmin metsäpuiden perinnöllisen muuntelun, sen hyödyntämisen sekä suojelun tutkimusta. Aineistopalvelun tiloissa puolestaan käsitellään monipuolisesti erilaisia Luken kenttäkoetoiminnan aineistoja ja näytteitä, Luken johtava tutkija ja ryhmäpäällikkö Tuija Aronen sanoo.

– Luken Savonlinnan tutkimusalusta on yksi Luken ydininfroista, joiden avulla vahvistamme suomalaista luonnonvarataloutta. Olemme erittäin iloisia Savonlinnan kaupungin myönteisestä suhtautumisesta ja panostuksesta tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Uskomme vahvasti, että kasvullisen lisäyksen tutkimusalusta mahdollistaa uudenlaisen liiketoiminnan syntymisen alueelle, toteaa Luken pääjohtaja Johanna Buchert.

Savonlinnan teknologiapuisto Noheva on innovatiivinen koulutus-, tutkimus-, tuotekehitys- ja yritysympäristö. Noheva edistää seudun yritysten osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymisvalmiuksia. Teknologiapuistossa työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin 300 työntekijää, tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstöä on noin 50 ja insinööriopiskelijoita tässä vaiheessa noin 100. Nohevan tutkimus- ja tuotekehitysympäristön avulla teknologia-alan yrityksille on saatu yli 200 miljoonan euron liikevaihto uusilla innovaatioilla ja kansainvälisille markkinoille. Nohevan suurimmat toimijat ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamk, Luke, Andritz Savonlinna Works Oy ja alueelle juuri uudet toimitilat rakentanut Teknosavo Oy. Lisäksi Nohevassa toimii Aalto-yliopiston biotuotetekniikan työelämäprofessori.

Uusi Hopealaakson päiväkoti Helsingin Kruunuvuorenrantaan tehdään massiivipuusta

Uusiutuvien materiaalien yhtiö Stora Enso toimittaa massiivipuuelementit Hopealaakson päiväkotiin, jota rakennetaan parhaillaan Helsingin Kruunuvuorenrantaan. Rakennus valmistuu elokuussa 2021. Tarjouskilpailussa massiivipuu voitti kilpailevat materiaalit myös kustannusvertailussa. Päiväkoti tarjoaa ympäristön kannalta vastuullisen hoitopaikan 210 lapselle sitoen 700 000 kg hiilidioksidia koko käyttöikänsä ajan. Määrä vastaa hieman yli 400 henkilöauton vuosiajon hiilidioksidipäästöjä.

Uudet innovatiiviset massiivipuutuoteratkaisut mahdollistavat puun käytön rakentamisen kohteissa, joissa perinteisesti on käytetty betonia ja terästä. Ristiinliimattu puu eli CLT on materiaalina yhtä vahvaa kuin muutkin materiaalit, mutta esivalmistetut massiivipuuelementit ovat kevyempiä, nopeampia asentaa ja samalla lujuusominaisuuksiltaan erinomaisia. Kun elementit toimitetaan työmaalle asennusvalmiina, niiden asentaminen on pölyttömämpää ja verrattain hiljaista, jolloin työturvallisuus paranee. Useissa tutkimuksissa on todettu puupintaisten sisätilojen laskevan stressitasoa ja verenpainetta sekä parantavan keskittymistä, jotka ovat keskeisiä hyvinvointitekijöitä tulevan oppimisympäristön kannalta.

Puurakentaminen tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vähentää uusiutumattomien materiaalien kulutusta. Puurakennus myös sitoo hiilidioksidia koko elinkaarensa ajan. Päiväkodissa käytetty puumäärä sitoo hiilidioksidia yli 400 auton vuoden päästöjen verran.

”Yli kolmasosa kaupunkien hiilidioksidipäästöistä tulee rakentamisesta tai rakennuksista, mutta puuta käyttämällä rakentamisen aikaiset hiilidioksidipäästöt voidaan jopa puolittaa verrattuna tavanomaiseen rakentamiseen”, sanoo Stora Enson kehityspäällikkö Antto Kauhanen.

Teknologia varmistaa nopean rakentamisen ja turvallisen rakennuksen

Massiivipuuelementit ovat moderni, jatkuvasti yleistyvä materiaali rakennusmarkkinoilla. Puurakentamisen suunnittelun ja toteutuksen tueksi Stora Enso on julkaissut rakentamisen konseptit asuin- ja toimistorakennuksille. Koulujen ja päiväkotien rakennuskonsepti julkaistaan myöhemmin syksyllä 2020.

”Järeämpien massiivipuuelementtien kysyntä on selkeästi lisääntynyt. Massiivipuuelementeistä rakentaminen on kustannustehokkaampaa siitäkin syystä, että puun luontaiset eritysominaisuudet ovat hyvät, mikä vähentää muun lisäeristyksen tarvetta ja luo samalla erinomaiset sisäilmaolosuhteet. Ristiinliimattu puu on myös visuaalisesti kaunista, joten sitä voi käyttää sellaisenaan rakennusten sisäpintana”, Kauhanen kuvailee.

Päiväkodin rakennuttaja, Helsingin kaupunki järjesti ”suunnittele ja rakenna” -urakan kilpailutuksen. Kilpailutuksen voittaneet Puurakentajat, Rakennuspartio ja arkkitehtitoimisto AFKS ovat tehneet yhteistyötä pitkään – sama työryhmä oli mukana myös Lapinmäen päiväkoti -projektissa. Stora Enso on toimittanut molempiin kohteisiin massiivipuuelementit.

”Olemme hyödyntäneet massiivipuuelementtejä rakentamisessa jo lähes kymmenen vuotta, mikä on tuonut meille erityisosaamista. Tässä kohteessa puu voitti muut vaihtoehdot myös kustannusvertailussa. Puu on täysin kilpailukykyinen vaihtoehto rakentamiselle niin kouluissa, päiväkodeissa kuin toimistoissakin”, kertoo Puurakentajat Group Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Huttunen.

Hopealaakson päiväkotityömaalla puuelementtien asennustöitä tehostaa entisestään digitaalinen Stora Enson CLT360+ -mobiilisovellus.

”Sovellus näyttää mihin kukin elementti asennetaan ja tekee puurakentamisesta helppoa sekä nopeaa”, Huttunen kertoo.

Tietoa projektista:

Arkkitehti: AFKS – Arkkitehdit Frondelius+ Keppo+ Salmenperä

Rakennuttaja: Helsingin kaupunki

Pääurakoitsija: Oy Rakennuspartio

Rakennesuunnittelu: Rakennuskonsultointi T Kekki Oy

Puurungon kokonaistoimitus: Puurakentajat Group Oy

Puurungon materiaali: 911m3 CLT:tä ja noin 35m3 LVL-palkkeja

Setlementtiasunnot rakennuttaa ensimmäisenä Suomessa RTS-ympäristöluokitellun ARA-kohteen Espoon Tapiolaan

Tapiolan Setlementtiasunnot on yhteisöllinen ja ekologinen vuokratalo, joka on saanut ensimmäisten hankkeiden joukossa Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen. Kohteessa hyödynnetään RTS-ympäristöluokitusta, jolla varmistetaan ekologisen näkökulman huomioiminen hankkeessa. Tapiolan Setlementtiasunnot on myös ensimmäinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn hanke, jossa ympäristöluokitusta pilotoidaan. RTS-ympäristöluokitus auttaa toteuttamaan ympäristövastuullista rakentamista ja kiinteistöjen ylläpitoa Suomen oloihin kehitettyä ympäristöluokitusjärjestelmää hyödyntäen.

Setlementtiasunnoilla asuminen on yhteisöllistä

Yhteisöllisyys on Setlementtiasuntojen kaikkien kohteiden teema, joka huomioidaan niin rakennuksissa kuin sen toiminnoissa. Setlementtiasuntojen kaikissa kohteissa osa asunnoista on varattu eritysryhmille, kuten esim. itsenäistyville nuorille, vanhuksille tai kehitysvammaisille. Monimuotoisuus on osa meidän jokaisen arkea.

Setlementtiasuntojen asumiskoordinaattoritiimi on asukkaiden arjen tukena ja hyödyntää toiminnassaan yhteistiloja. Koordinaattorit luovat myös naapurustoa tukevan kumppaniverkoston kolmannen sektorin toimijoista.

Tapiolan Setlementtiasuntojen pohjakerroksessa on asukastila yhteiskeittiöineen, isoine ruokapöytineen, sohvineen ja kotoisine sisustuksineen. Tilassa voi järjestää mm. juhlia, harrastetapaamisia ja kokouksia. Asukastilaan tulee päivän lehti ja siellä on yhteiskäyttöinen tietokone.

Muita yhteisiä tiloja kohteessa ovat hiljainen työskentelytila, verstas ja pesula. Taloon tulee kaksi uniikkia 40 m² lasitettua yhteisparveketta: toinen parveke on suunniteltu juhlia (esimerkiksi lastenjuhlat ja syntymäpäivät), yhteistä tekemistä ja ruokailua varten, toinen rentoutumista ja hiljaista olemista varten. Terassit sisutetaan toiminnallista teemaa tukeviksi.

Talon kattokerroksessa on asukkaille kaksi saunaa. Suuri osa katosta on kattopuutarhana toimivaa oleskeluterassia, asukkaiden yhteistä olohuonetta, johon tulee myös viljelylaatikoita.

Tapiolan Setlementtiasunnot, Jousenpuistonkatu 9, Espoo

Setlementtiasunnot Oy rakennuttaa Espoon Jousenpuistoon 73 asuntoa ARA-rahoitteiseen vuokrataloon.

Jousenpuiston kohteen sijainti on erinomainen: metroasema, monipuoliset liikuntamahdollisuudet mm. Tapiolan urheilupuiston liikuntahallit sekä Tapiolan kattavat palvelut löytyvät kaikki läheltä. Espoon modernin taiteen museo EMMA on vain kävelymatkan päässä. Urheilupuiston metroasemaa ympäröivään Jousenpuistoon rakennetaan lähivuosina asuntoja noin tuhannelle uudelle asukkaalle. Alueella asutaan jo neljässä kerrostalossa. Uusi Jousenkaaren koulu valmistuu 2022.

  • Rakennuksen kokonaispinta-ala: 2791,5 m²
  • Asuntoja: 73, joista 15 erityisryhmille
  • Asuntojen keskipinta-ala 39 m²
  • Kuntarahoituksen yhteiskunnallinen rahoitus
  • RTS -ympäristöluokitus

Kohteessa hyödynnetään RTS-ympäristöluokitusta, joka varmistaa ekologisen näkökulman huomioimisen hankkeessa. Tämä on ensimmäinen ARA-hanke, jossa ympäristöluokitusta pilotoidaan. RTS-ympäristöluokitus auttaa toteuttamaan ympäristövastuullista rakentamista ja kiinteistöjen ylläpitoa Suomen oloihin kehitettyä ympäristöluokitusjärjestelmää hyödyntäen. Kohteen energialuokka on B. Rakennuksen katolle tulee aurinkovoimala, joka tuottaa energiaa kiinteistön tarpeisiin.