Kruunusillat-raitiotie rakennetaan ensin Hakaniemestä Laajasaloon

Havainnekuva Kruunuvuorensillasta. Kuva: Kruunusillat, Helsingin kaupunki, WSP, Knight Architects

Kruunusillat-raitiotie suunnitellaan toteutettavaksi kahdessa vaiheessa. Raitiotie tehdään ensin Hakaniemestä Laajasaloon ja osuus Hakaniemestä keskustaan rakennetaan tämän jälkeen. Aikaisemman suunnitelman mukaan yhteys oli tarkoitus rakentaa kerralla.

Päivitetyn suunnitelman mukaan Kruunusillat-allianssi rakentaa vuosina 2021–2026 yhteyden Laajasalosta Hakaniemeen, jonne tulee väliaikainen päätepysäkki.  Raitiolinja aloittaa liikennöinnin ensin Laajasalosta Hakaniemeen.

Hakaniemestä Kaivokadulle keskustaan rakentaminen jatkuu aikaisintaan vuodesta 2026 eteenpäin. Toteuttajasta päätetään myöhemmin. Jakamalla raitiotien rakentaminen kahteen osaan kaupunki haluaa vähentää hankkeeseen liittyviä riskejä ja niiden kustannusvaikutuksia.

Kaupunkilaisten elämään muutos ei onneksi juurikaan vaikuta. Esimerkiksi Hakaniemessä ja Siltavuorenrannassa rakentamisaikataulu pysyy pääosin ennallaan. Ensimmäisessä vaiheessa raitiotien päätepysäkki tulee Hakaniemenrantaan Hakaniementorin etelälaidalle, mistä matkustajilla on erinomaiset vaihtoyhteydet metroon, raitiovaunuihin ja busseihin.

Raitiotie Laajasalosta keskustaan tärkein tavoite

Kruunusillat-hankkeen tärkein tavoite on rakentaa raitiotieyhteys Laajasalosta keskustaan. Kasvavan Laajasalon asukkaille tarvitaan nopea joukkoliikenneyhteys. Metron kapasiteetti on täyttymässä Itä-Helsingissä tulevaisuudessa, ja Laajasalon raitiotie helpottaa metron ruuhkia.

”Vaiheistus on osa tarkentuvaa aikataulua. Teemme vaativaa suunnitteluprosessia, jossa tieto täsmentyy työn edetessä”, kommentoi projektinjohtaja Ville Alajoki.

Enimmäishinta tulossa poliitikkojen päätettäväksi

Kruunusillat-hankkeen alustava kustannusarvio oli 260 miljoonaa euroa, kun Helsingin valtuusto teki hankkeesta enimmäishintapäätöksen vuonna 2016. Tämän hetkisen arvion mukaan hankkeen kustannukset ovat suuremmat kuin neljä vuotta sitten arvioitiin. 19.1.2021 summan kerrottiin olevan 350 miljoonaan euroa vuoden 2015 hintatasossa. Hankkeen enimmäishinta on täsmentymässä kevään aikana.

Päätös enimmäishinnan korotuksesta viedään hyvin todennäköisesti uudelleen valtuuston käsiteltäväksi. Arvion mukaan asiasta päättää uusi kaupunginvaltuusto ensi syksynä.

Hanke on jaettu kahteen osaan

Kruunusillat-hanke toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa (Finkensilta ja Kruunuvuorensilta) sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana. Tämän urakan kilpailutus on parhaillaan käynnissä.

Yhteyden muu rakentaminen, mukaan lukien reitin kolmas uusi silta eli Merihaansilta, tehdään puolestaan allianssimallilla.

Kruunusillat-allianssissa on käynnissä kehitysvaihe. Kehitysvaiheessa laaditaan vuoden 2016 hankesuunnitelmaa tarkemmat raitiotien suunnitelmat sekä määritellään rakentamisen aikataulu ja kustannukset. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen eli toteutusvaihe ensi syksynä.

Myös Kruunuvuorensillan ja Finkensillan rakentaminen alkaa tavoiteaikataulun mukaan ensi syksynä.

Valmistelevat työt ovat alkamassa

Tänä keväänä ovat alkamassa valmistelevat rakennustyöt Kruunuvuorenrannassa ja todennäköisesti myös Hakaniemen alueella. Kruunuvuorenrannassa alkaa uusien katujen esirakennus Koirasaarentien länsipäässä. Hakaniemessä valmistellaan uuden Hakaniemensillan rakentamista. Nämä työt allianssi toteuttaa liittyvinä hankkeina, jotka kaupunki rakentaisi joka tapauksessa ilman raitiotietäkin.

Seurantalojen korjauksiin yli 2 miljoonaa euroa

Seurantalojen korjauksiin jaetaan tänä vuonna avustuksia 2 174 000 euroa. Korjausavustusten tarkoitus on säilyttää seurantalojen arvokasta rakennusperintöä sekä mahdollistaa talojen käytettävyyttä parantavat korjaukset.

Vuonna 2021 seurantalojen korjausavustuksia jaetaan 130 yhdistykselle tai yhteisölle. Avustusta haettiin erityisesti vesikaton korjauksiin, julkisivujen korjaamiseen ja maalaamiseen sekä töiden suunnittelukustannuksiin. Eniten avustuksia myönnettiin Uudellemaalle, Pohjois-Pohjanmaalle ja Pirkanmaalle. Tänä vuonna avustussumma on keskimäärin 16 700 euroa avustuksen saajaa kohti.

Suurimmat yksittäiset avustukset myönnetään tällä kertaa itäiselle Uudellemaalle. Borgå Frivilliga Brandkår r.f. saa 87 000 euroa Porvoon keskustassa sijaitsevan palokunnantalon korjaamiseen. Arvokas 1890 rakennettu talo on suojeltu. Avustuksella korjataan rakennuksen katto sekä parannetaan lämmöneristystä ja ilmanvaihtoa. Toiseksi suurin avustus menee Loviisaan Hembygdens Vänner i Nord-Västra Pernå r.f.:lle, joka saa 80 000 euroa 1932 rakennetun Byahemmet-talon kunnostukseen.

Avustusta haki kaikkiaan 209 seurantalon omistavaa yhteisöä. Kaikkiaan korjauksiin haettiin avustuksia yli viiden miljoonan euron edestä.

Seurantalojen korjausavustus

Seurantalojen korjausavustus on valtion määräraha, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusta voivat saada yhdistykset ja yhteisöt, jotka omistavat vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Seurantalojen korjausavustus jaetaan veikkausvoittovaroista. Suomen Kotiseutuliitto vastaa seurantalojen korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.

Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja on Suomessa nykyisin lähes 2 500. Ne ovat arvokasta kansallista kulttuuriperintöä, joiden korjaustyöstä ja ylläpidosta huolehtivat usein paikalliset yhdistykset pääosin talkoovoimin.

Myönnetyt seurantaloavustukset 2021 maakunnittain

SEURANTALOJEN KORJAUSAVUSTUKSET VUONNA 2021

Uusimaa

Asolan Vapaaehtoinen Palokunta ry, VANTAA 3 500,00 €

Borgå Frivilliga Brandkår r.f., PORVOO 87 000,00 €

Halkian Työväenyhdistys ry, PORNAINEN 12 000,00 €

Hamarin ja Gammelbackan Demarit ry, PORVOO 20 000,00 €

Helsinge Kyrkoby Ungdomsförening r.f., VANTAA 37 000,00 €

Hembygdens Hopp r.f., LAPINJÄRVI 14 000,00 €

Hembygdens Vänner i Nord-Västra Pernå r.f., LOVIISA 80 000,00 €

Hembygdens Vänner i Pernå r.f., LOVIISA 10 000,00 €

Karis Frivilliga Brandkår r.f., RAASEPORI 60 000,00 €

Kellokosken Linjamäen Pienviljelijäyhdistys ry, TUUSULA 15 000,00 €

Kullo-Mickelsböle byaförening – Kulloo-Mickelsbölen kyläyhdistys, PORVOO 3 000,00 €

Lohjan Saaristo -seura ry, LOHJA 40 000,00 €

Malmin Työväentalo Osakeyhtiö, HELSINKI 9 000,00 €

Monninkylän Nuorisoseura ry, ASKOLA 25 000,00 €

Nuuksio-Seura ry, ESPOO 16 000,00 €

Pohjois-Tuusulan Demarit ry, TUUSULA 10 500,00 €

Pornaisten Nuorisoseura ry, PORNAINEN 24 000,00 €

Prästkullanejdens Hembygdsförening r.f., RAASEPORI 15 000,00 €

Puistokulma-Säätiö rs, VANTAA 31 000,00 €

Selin Nuorisoseura ry, VIHTI 4 600,00 €

Skärgårdens Vänner i Strömfors rf., LOVIISA 15 000,00 €

Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund ry, HELSINKI 4 000,00 €

Tuusulan Demarit ry, TUUSULA 22 000,00 €

Uusimaa yhteensä:
557 600,00 €

Varsinais-Suomi

De Ungas Vänner i Högsåra r.f., KEMIÖNSAARI 10 000,00 €

Dragsfjärds Ungdomsförening r.f., KEMIÖNSAARI 8 000,00 €

Hirvensalon Urheilun ja Kulttuurin Ystävät ry, TURKU 27 000,00 €

Koski as. kyläyhdistys ry, SALO 44 000,00 €

Marttilan Nuorisoseura ry, MARTTILA 12 000,00 €

Merimaskun maamiesseurantalon kannatusyhdistys ry, NAANTALI 28 000,00 €

Nötö Hembygdsförening r.f., PARAINEN 7 000,00 €

Rantakulman VPK, KAARINA 26 000,00 €

Uudenkaupungin Sosialidemokraatit ry, UUSIKAUPUNKI 23 000,00 €

Varsinais-Suomi yhteensä:
185 000,00 €

Satakunta

Leväsjoen Kyläyhdistys ry, SIIKAINEN 15 000,00 €

Säkylän Honkala Oy, SÄKYLÄ 12 000,00 €

Unajan Urheilijat ry, RAUMA 53 000,00 €

Satakunta yhteensä:
80 000,00 €

Kanta-Häme

Forssan Järjestöjentalo ry, FORSSA 3 000,00 €

Haminankylän Nuorisoseura ry, HAUSJÄRVI 3 500,00 €

Letkun Maamiesseura ry, TAMMELA 2 000,00 €

Pohjantähden Työväen Retkeilijät ry, JANAKKALA 5 000,00 €

Viisarin Sosialidemokraatit ry, HÄMEENLINNA 5 000,00 €

Vähikkälän Maa- ja Kotitalousseura ry, JANAKKALA 14 000,00 €

Kanta-Häme yhteensä:
32 500,00 €

Pirkanmaa

Aitoniemen-Hirviniemen Kyläläiset ry, TAMPERE 9 000,00 €

Kulttuuriosuuskunta Saurio, YLÖJÄRVI 24 000,00 €

Kyläyhdistys Vatulan Nykäys ry , IKAALINEN 3 000,00 €

Lempäälän Työväenyhdistys ry, LEMPÄÄLÄ 7 000,00 €

Messukylän Työväentalo Oy, TAMPERE 6 000,00 €

Oriveden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry, ORIVESI 25 000,00 €

Osuuskunta Lamminpää, TAMPERE 17 000,00 €

Tampereen Työväenyhdistys ry, TAMPERE 50 000,00 €

Uudenkylän Työväentalo Oy, TAMPERE 12 000,00 €

Viialan Työväenyhdistys ry, AKAA 17 000,00 €

Visuveden Nuorisoseura ry, RUOVESI 30 000,00 €

Pirkanmaa yhteensä:
200 000,00 €

Päijät-Häme

Kuivannon Maamiesseura ry, ORIMATTILA 15 000,00 €

Kärkölän Demarit ry, KÄRKÖLÄ 5 000,00 €

Lappilan Sos.Dem. Työväenyhdistys ry, KÄRKÖLÄ 18 000,00 €

Nuorisoseura Suovola ry, ASIKKALA 1 500,00 €

Onkiniemen Nuorisoseura ry, SYSMÄ 8 000,00 €

Suopellon Nuorisoseura Kulo ry, SYSMÄ 2 500,00 €

Virenojan Nuorisoseura ry, ORIMATTILA 35 000,00 €

Päijät-Häme yhteensä:
85 000,00 €

Kymenlaakso

Sunilan Sisu ry, KOTKA 30 000,00 €

Kymenlaakso yhteensä:
30 000,00 €

Etelä-Karjala

Korven Honka ry ja Joutsenon Korvenkylän Marttayhdistys ry, LAPPEENRANTA 11 000,00 €

Parkkarilan Sos.dem. Työväenyhdistys ry, LAPPEENRANTA 4 000,00 €

Etelä-Karjala yhteensä:
15 000,00 €

Etelä-Savo

Enonkosken Ihamaniemen Maamiesseura ry, ENONKOSKI 2 000,00 €

Kangasniemen Hokan Metsästysseura r.y., KANGASNIEMI 5 000,00 €

Kangasniemen Työväenyhdistys ry, KANGASNIEMI 35 000,00 €

Etelä-Savo yhteensä:
42 000,00 €

Pohjois-Savo

Iisalmen Sos.dem. Työväenyhdistys ry, IISALMI 33 000,00 €

Kärkkäälän Kyläyhdistys ry , SUONENJOKI 32 000,00 €

Lempyyn Kyläyhdistys ry, SUONENJOKI 7 000,00 €

Maarianvaaran Nuorisoseura ry, KAAVI 18 000,00 €

Nissilän Riistamiehet ry, VIEREMÄ 60 000,00 €

Ryhälänmäen maa- ja kotitalousseura ry, IISALMI 14 000,00 €

Salahmin Nuorisoseura ry, VIEREMÄ 5 000,00 €

Vasemmistoliiton Kiuruveden Kunnallisjärjestö ry, KIURUVESI 7 000,00 €

Vasemmistoliiton Siilinjärven Työväenyhdistys ry, SIILINJÄRVI 7 000,00 €

Vehmasmäen Nuorisoseura ry, KUOPIO 2 500,00 €

Vieremän Järjestötaloyhdistys ry, VIEREMÄ 27 000,00 €

Pohjois-Savo yhteensä:
212 500,00 €

Pohjois-Karjala

Hammaslahden Nuorisoseura ry, JOENSUU 25 000,00 €

Höljäkän Nuorisoseura ry, NURMES 2 500,00 €

Jakokosken Seuratalo Osakeyhtiö , KONTIOLAHTI 9 000,00 €

Koveron Nuorisoseura ry, JOENSUU 26 000,00 €

Lieksa-Pielisjärvi-Seura ry, LIEKSA 8 000,00 €

Paalasmaan Kyläyhdistys ry, JUUKA 36 000,00 €

Pohjois-Karjala yhteensä:
106 500,00 €

Keski-Suomi

Itä-Jämsän Maamiesseura ry, JÄMSÄ 18 000,00 €

Jyväskylän seudun Nuorisoseura ry , JYVÄSKYLÄ 30 000,00 €

Karstulan Kiva ry, KARSTULA 15 000,00 €

Saarijärven Työväenyhdistys ry, SAARIJÄRVI 10 000,00 €

Keski-Suomi yhteensä:
73 000,00 €

Etelä-Pohjanmaa

Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura ry, KAUHAVA 19 000,00 €

Lehtimäen Nuorisoseura ry, ALAJÄRVI 1 000,00 €

Peräseinäjoen Viitalan Nuorisoseura ry, SEINÄJOKI 5 000,00 €

Sarvijoen Veikkola -yhdistys ry, KURIKKA 2 000,00 €

Teuvan Nuorisoseura ry, TEUVA 19 500,00 €

Ähtärin Peränteen Kyläseura ry, ÄHTÄRI 11 000,00 €

Etelä-Pohjanmaa yhteensä:
57 500,00 €

Pohjanmaa

Djupsund Lövsund Teugmo byaråd r.f., VÖYRI 6 000,00 €

Föreningen Essegården r.f., PEDERSÖRE 50 500,00 €

Harrström ungdoms och hembygdsförening r.f., KORSNÄS 7 000,00 €

Kaskisten Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry, KASKINEN 6 000,00 €

Lillby Marthaförening r.f., PEDERSÖRE 900,00 €

Smedsby Ungdomsförening r.f., MUSTASAARI 9 500,00 €

Solf Ungdomsförening r.f., MUSTASAARI 4 000,00 €

Västerhankmo Ungdomsförening r.f., MUSTASAARI 14 000,00 €

Pohjanmaa yhteensä:
97 900,00 €

Keski-Pohjanmaa

Oskari Tokoi seura ry, KANNUS 22 000,00 €

Sykäräisten Nuorisoseura ry, TOHOLAMPI 2 000,00 €

Keski-Pohjanmaa yhteensä:
24 000,00 €

Pohjois-Pohjanmaa

Iin Urheilijat ry, II 42 000,00 €

Iinattijärven Nuorisoseura ry, PUDASJÄRVI 7 500,00 €

Kiimingin Alakylän Nuorisoseura Toivola ry, OULU 3 000,00 €

Limingan Nuorisoseura ry, LIMINKA 4 000,00 €

Maliskylän Nuorisoseura ry, NIVALA 7 000,00 €

Matkanivan Nuorisoseura ry, OULAINEN 10 000,00 €

Nivalan Nuorisoseura ry, NIVALA 24 500,00 €

Nivalan Sos.Dem. Työväenyhdistys ry, NIVALA 4 500,00 €

Oulaisten Nuorisoseura ry, OULAINEN 41 500,00 €

Oulunsalon Nuorisoseura ry, OULU 24 000,00 €

Oulunsalon Vasemmisto ry, OULU 21 200,00 €

Oulunsuun Nuorisoseura ry, OULU 12 000,00 €

Piippolan Nuorisoseura ry, SIIKALATVA 12 000,00 €

Raahen Demokraattinen Yhdistys ry, RAAHE 1 500,00 €

Revonlahden Kotikyläyhdistys ry , SIIKAJOKI 2 000,00 €

Ylivieskan Nuorisoseura ry, YLIVIESKA 10 000,00 €

Pohjois-Pohjanmaa yhteensä:
226 700,00 €

Kainuu

SKDL:n Puokion Yhdistys ry, PUOLANKA 6 500,00 €

Suomussalmen Nuorisoseura ry, SUOMUSSALMI 39 000,00 €

Suomussalmen Vasemmisto ry, SUOMUSSALMI 27 300,00 €

Kainuu yhteensä:
72 800,00 €

Lappi

Kantojärven kyläyhdistys ry, TORNIO 6 000,00 €

Karihaaran Järjestöyhdistys ry, KEMI 9 000,00 €

Kemijärven VPK ry, KEMIJÄRVI 9 000,00 €

Liakan Nuorisoseura ry, TORNIO 2 500,00 €

Osakeyhtiö Kansantalo, ROVANIEMI 10 000,00 €

Tervolan Järjestöyhdistys ry, TERVOLA 1 500,00 €

Tornion Kansantalosäätiö, TORNIO 2 000,00 €

Vaalajärven Kansantaloyhdistys ry, SODANKYLÄ 29 000,00 €

Veitsiluodon Työväentalo Oy, KEMI 7 000,00 €

Lappi yhteensä:
76 000,00 €

YHTEENSÄ
2 174 000,00 €

NCC peruskorjaa Espoon perhekeskukselle uudet tilat Espoon keskukseen

Valokuvaaja: Kuva: NCC

NCC on sopinut yhteiskuntakiinteistöihin sijoittavan Hemsön kanssa Kiinteistö Oy Espoon Asemankulman korjaamisesta. Kiinteistön perusparannuksessa rakennetaan nykyaikaiset, turvalliset ja terveelliset tilat Espoon uuden perhekeskus Campuksen käyttöön. Sopimuksen arvo on noin 9 MEUR.

1980-luvulla valmistuneeseen rakennukseen tehdään kattava perusparannus, jossa tilojen kaikki pintarakenteet ja talotekniikka uudistetaan. Työt käynnistyvät maaliskuussa ja valmistuvat kevääksi 2022.

– Yhteistyön jatkuminen Hemsön kanssa tämän uuden projektin myötä on osoitus luottamuksesta ja toimivasta dialogista, joka NCC:n ja Hemsön välille on syntynyt. Yhteistoiminnalliset urakkamuodot sopivat erinomaisesti korjaus- ja konversiohankkeiden läpivientiin, joissa teknisten ratkaisujen monialainen tutkiminen on oleellista – pystymme aidosti yhdessä kehittämään ja löytämään teknisesti parhaat ja kustannustehokkaat ratkaisut hankkeeseen, sanoo NCC:n toimialajohtaja Jarkko Heinonen.

– Hemsölle tärkeä asiakas, Espoon kaupunki, on asettanut perhekeskukselle korkeat tavoitteet. NCC:llä on kohteen vaativuuteen sopivaa korjausrakentamisen osaamista.  Avoimuus ja ratkaisuhakuisuus ovat avaintekijöitä korjausrakennushankkeiden onnistuneessa läpiviennissä, kertoo Hemsön projektikehitysjohtaja Simo Karjalainen.

Perusparannuksessa panostetaan erityisesti tilojen terveellisyyteen, toimivuuteen ja turvallisuuteen. Asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuutta parannetaan esimerkiksi niin, että toimistotilat ja asiakasvastaanottotilat eriytetään toisistaan. Tilasuunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ammattilaiset voivat entistä helpommin tehdä monialaista yhteistyötä ja konsultoida toisiaan. Rakennukseen toteutetaan myös muunneltavia tiloja esimerkiksi ryhmätoiminnalle.

Uuteen perhekeskukseen siirtyvät Espoon keskuksen neuvolapalvelut, perheneuvola ja lasten kuntoutuspalvelut, perhesosiaalityö ja perheoikeudelliset palvelut sekä lastensuojelun sosiaalityön palvelut.

Parolannummen kasarmi 125:n peruskorjaus käynnistyy

Vuoden alussa perustettu Puolustuskiinteistöt käynnistää Parolannummella Hattulassa sijaitsevan Panssariprikaatin kasarmi 125 peruskorjauksen. Peruskorjauksessa varusmiesten tilat uudistetaan kauttaaltaan vastaamaan nykyisiä kasarmeille asetettuja vaatimuksia. Rakennustyöt käynnistyvät maaliskuun puolivälissä ja kokonaisuudessaan kolmivaiheinen peruskorjaus valmistuu arviolta loppuvuonna 2022.

1970-luvulla rakennettu kasarmirakennus korjataan kolmessa vaiheessa porrasrappu kerrallaan. Ensimmäinen rappu, uusi ulkorakennus ja pyörävarasto valmistuvat ensimmäisenä arvion mukaan marraskuussa 2021. Seuraavat raput korjataan aina edellisen valmistumisen jälkeen ja korjatut tilat voidaan ottaa heti valmistuessaan käyttöön. Seuraavat raput valmistuvat noin puolen vuoden välein, jolloin kokonaisuudessaan kasarmin peruskorjaus valmistuu arviolta loppuvuonna 2022. Korjattavan alueen laajuus on noin 9 000 m2 ja kokonaiskustannukset ovat kustannusarvion mukaan noin 13,5 miljoonaa euroa.

Peruskorjaus turvaa palvelusajan hyvinvointia nykyaikaisen rakentamisen keinoin

Kasarmin toimisto- ja opetustilat sekä varusmiesten tuvat korjataan turvallisiksi, terveellisiksi ja viihtyisiksi tiloiksi. Ilmanvaihtoputket uusitaan, alakatot korjataan, lämpöpatterit uusitaan sekä ikkunat ja sisäovet uusitaan. Lisäksi piha-alueelle rakennetaan uusi ulkorakennus, joka sisältää tiloja materiaalien kuivaamiseen ja varastointiin.

Sisäilman laatu paranee, kun tuvissa säilytetään jatkossa vain sisävaatteita ja -varusteita sekä ilmastointilaitteet uusitaan. Tilat jäsennetään kerroksittain uusiksi niin, ettei märkiä ja likaisia ulkovaatteita säilytetä majoitustiloissa vaan niille on varattu erilliset säilyttämiseen suunnitellut kuivaustilat kellarikerroksesta. Tupien uudistamisessa hyödynnetään Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustusvoimien yhteistyössä suunnittelemaa työ- ja oppimisympäristökonseptia. Tiloihin asennetaan WLAN.

Hankkeen rakennuttajana toimii kiinteistön omistaja Puolustuskiinteistöt ja pääurakoitsijaksi on valittu Pallas Rakennus Oy.

Puolustusvoimien tilojen omistus siirrettiin Senaatti-kiinteistöille vuonna 2003, minkä jälkeen tiloja on kehitetty yhteistyössä Puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kanssa. Vuodesta 2003 lähtien Puolustusvoimien kiinteistöjen parantamiseen, peruskorjauksiin ja uudisrakennuksiin on investoitu noin 1,3 miljardia euroa. Puolustusvoimien kohteet omistaa ja ylläpitää 1.1.2021 alkaen Puolustuskiinteistöt liikelaitos, joka on Senaatti-konsernin tytärliikelaitos.

Matkalla hiilineutraaliuteen – Swecon suunnittelema puurakenteinen Lidl avautuu Riihimäelle

Havainnekuva Riihimäen Lidlin myymälästä. Kuva: Sweco

Enemmän puuta, vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Lidl tuo Suomeen jo Ruotsissa kokeillun puurakenteisen myymälän.

Lidl rakentaa Riihimäelle ensimmäisen puurakenteisen myymälänsä Suomessa. Sweco on ollut vastuussa myymälärakennuksen kokonaissuunnittelusta. Avajaisia on tarkoitus viettää Kulmalan puistokadulla loppuvuodesta 2021.

Myymälärakennuksen teräsrakenteet on korvattu puulla lattiasta ylöspäin. Myös ulkoseinät ja kattorakenteet ovat puuta. Materiaalivalinnan taustalla on osin Swecon aiemmin Lidlille tekemä hiilijalanjälkilaskenta, joka kartoitti erilaisilla rakenteilla toteutettujen tyyppimyymälöiden ympäristövaikutusta.

”Saimme Swecon tuottamasta työkalusta hiilijalanjäljet eri rakennusmateriaaleille, ja se oli yhtenä perusteena, kun päätimme puurakenteisesta myymälästä”, kertoo Lidlin rakentamisen tiiminvetäjä Ossi Jarmas.

Puurakenteisen myymälän rakennusmateriaaleista aiheutuva hiilijalanjälki on neljänneksen pienempi verrattuna teräkseen ja betoniin. Jarmaksen mukaan puurakenteisen myymälän pilottiprojekti sopii hyvin Lidlin tavoitteeseen olla oman toimintansa osalta hiilineutraali vuonna 2025.

Swecon vähähiilisyyden asiantuntija Kari Nöjd oli vastuussa Lidlille tehdystä tyyppimyymälöiden hiilijalanjälkilaskennasta. Nöjdin mukaan puun käyttö rakentamisessa on yksi hyvä keino, kun tavoitellaan hiilineutraaliutta.

”Ennen kuin puuta käytetään rakentamiseen, se kasvaa ja hengittää hiiltä pois ilmakehästä. Hiili pysyy sitoutuneena puuhun koko sen olemassaolon ajan. Se kasvattaa rakennuksen hiilikädenjälkeä, eli positiivista ilmastovaikutusta”, Nöjd sanoo.

Puurakentamisen yhteiskunnallinen vaikutus

Swecon Susanna Friman toimi hankkeen vastaavana rakennesuunnittelijana ja projektipäällikkönä. Jo aiemmin hän oli päässyt Ruotsin Swecon kautta mukaan hankkeisiin, joissa suunniteltiin Lidlille puurakenteiset myymälät Visbyyn ja Sigtunaan.

Friman näkee, että Suomen ensimmäisellä puurakenteisella Lidl-myymälällä on kokoaan isompi yhteiskunnallinen vaikutus. Aiemmin tämän kokoluokan puurakentamista on nähty Suomessa lähinnä julkisella puolella, kuten koulurakennuksissa. Friman arvelee, että syynä toistaiseksi melko vähäiseen puurakentamiseen on, että jokainen projekti on vielä tässä vaiheessa uniikki ja suunniteltava tarkoin erikseen. Betonikerrostalojen rakentamisesta puolestaan on kokemusta jo kymmenien vuosien ajalta.

”On hienoa nähdä, että myös yksityisellä puolella nähdään puurakentamisen hyödyt ja uskalletaan ottaa sitä käyttöön”, Friman sanoo.

Vaikka puisilla rakenteilla voi vähentää hiilidioksidipäästöjä, Friman korostaa, että kaikki suunnittelu tehdään rakennuksen tarpeet edellä. Puu ei taivu kaikkeen, kuten perustuksiin ja kiinnikkeisiin.

”Tarkoitus on hyödyntää puuta silloin, kun se toimii parhaiten”, Friman sanoo.

Lidlin Jarmaksen mukaan yhtiön tarkoituksena on toimia vastuullisesti ja olla etunenässä vähentämässä rakentamisen ympäristövaikutuksia. Jarmas toteaa, että Suomen ensimmäinen puurakenteinen Lidl on pilottiprojekti, jolla kartoitetaan kokemuksia siitä, miten puiset rakenteet vaikuttavat rakennuksen suunnitteluun, aikatauluun, prosessiin ja hintaan. Tähän mennessä kokemus Swecon suunnittelusta ja yhteistyöstä elementtitoimittajien kanssa on ollut positiivinen.

”Swecon kanssa on tehty hyvää yhteistyötä jo aiemmin. Sweco tuntee meidän toimintakulttuurin ja vaatimustason ja pystyy kokeneena rakennesuunnittelijana tarjoamaan jo hyväksi todettuja ratkaisuja”, Jarmas sanoo.

Sama tuttu asiakaskokemus pienillä lisäyksillä

Vaikka Riihimäen Lidlin rakentamisessa teräs ja betoni vaihdettiin puurakenteisiin, tavoitteena oli silti luoda myymälän asiakkaille samanlainen kokemus kuin missä tahansa Lidlin myymälässä.

”Myymälämme on hyvin pitkälti konseptoitu ja sama hyvä laatutaso ja asiakaskokemus on saavutettava kaikissa myymälärakennuksissa”, Jarmas sanoo.

Pieniä erikoisuuksia uuteen myymälärakennukseen kuitenkin tulee. Suunnittelussa kassa-alueelle lisättiin paljasta puuta sen rauhoittavan vaikutuksen vuoksi. Lisäksi Jarmas paljastaa, että myymälän katolle on tulossa 300 aurinkopaneelia.

Jarmas toivoo, että muutkin toimijat tarttuisivat puurakentamiseen – onhan hallituksenkin tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Pilotoimalla ja kokeilemalla saadaan jatkuvasti lisätietoa puun mahdollisuuksista rakentamisessa.

Kemijoki Oy jatkaa Sierilän hankkeen valmistelua ja hakee jatkoaikaa rakentamistöiden aloittamiselle

Kemijoki Oy hakee Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta lupaa aloittaa Sierilän voimalaitoksen rakennustyöt vesitalousluvassa määriteltyä määräaikaa myöhemmin. Syynä on pitkittynyt koneasemarakennuksen rakennuslupaan liittyvä lupaprosessi, minkä johdosta yhtiöltä puuttuu edelleen edellytykset käsitellä Sierilän investointipäätöstä. Näin ollen töiden aloittaminen ennen toukokuuta 2021 ei ole mahdollista.

Jatkoaikaa rakentamisen aloittamiselle haetaan kolme vuotta. Sierilän rakentaminen voi kuitenkin alkaa myös aiemmin investointipäätöksen edellytysten täyttyessä.

Sierilän voimalaitokselle myönnetty vesitalouslupa sai lainvoiman toukokuussa 2017. Vesilain (264/1961) mukaisesti rakennustyöhön on ryhdyttävä enintään neljän vuoden ajassa tai lupa raukeaa. Aluehallintovirasto voi erityisestä syystä pidentää määräaikaa enintään kolmella vuodella.

Sierilän hanke sai yhteiskunnallisen hyväksynnän pitkän, 12 vuotta kestäneen vesitalouslupaprosessin yhteydessä, jossa arvioitiin kattavasti hankkeen hyödyt ja haitat. Vesitalouslupa mahdollistaa hankkeen toteuttamisen. Tämän lisäksi tarvitaan muun muassa hankkeeseen kuuluville koneasemarakennukselle ja luukkuaseman rakennukselle erilliset rakennusluvat, joihin liittyvien valitusten käsittely on kestänyt kauan ja on edelleen kesken.

”Vesitalouslupa on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Muihin lupiin liittyvät valitusprosessit ovat kuitenkin viivästyttäneet hanketta kohtuuttoman pitkään. Kemijoki Oy:llä ei ole edellytyksiä käsitellä investointia, jotta rakentamistyöt voitaisiin aloittaa kevään 2021 aikana”, toteaa Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

”Sierilän voimalaitoksen tarve on edelleen olemassa ja se korostuu entisestään Suomen sähköistyessä. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää entistä enemmän puhdasta sähköä, jota Sierilä voi tuottaa 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuisen sähköntarpeen verran. Lisäksi Sierilä mahdollistaa osaltaan muiden päästöttömien sähköntuotantomuotojen lisäämisen, sillä se parantaa koko Kemijoen kykyä tuottaa joustavaa vesivoimaa ”, Timonen sanoo.

Taustaa

Kemijoki Oy:llä on vesilain mukainen lupa Sierilän voimalaitoshankkeelle. Vesitalouslupa mahdollistaa voimalaitoshankkeen toteuttamisen ja se sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä toukokuussa 2017. Hankkeeseen kuuluville koneasemalle ja luukkuaseman rakennukselle tarvitaan lisäksi Rovaniemen kaupungin rakennuslupa, jonka kaupunki myönsi syyskuussa 2020.

Rakennusluvan vahvistaminen edellyttää kuitenkin poikkeuslupaa poiketa rakentamisrajoituksesta ja yleiskaavan käyttötarkoituksesta, minkä Rovaniemen kaupunki on niin ikään myöntänyt Kemijoki Oy:lle. Päätöksestä tehtiin yksi valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on kestänyt jo yli vuoden. Myös varsinaisesta rakennusluvasta on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on niin ikään kesken.

Siirtyminen uusiutuvaan ja päästöttömään sähköjärjestelmään edellyttää lisää joustavaa sähköntuotantoa, joka kykenee tuottamaan sähköä silloin kun ei paista tai tuule. Vesivoima on paras tapa tarvittavan jouston tuottamiseen. Sierilä mahdollistaa koko Kemijoen pääuoman laitosten tehokkaan vesivoiman tuotannon ja sitä kautta lisää joustavaa sähköntuotantoa.

Valmistuessaan Sierilän voimalaitos tuottaisi vuodessa 155 GWh päästötöntä, uusiutuvaa ja kotimaista sähköä. Sierilän tuottamalla sähköllä katettaisiin noin 22 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuinen sähköntarve. Laitoksen teho olisi 44 MW ja se olisi teholtaan Suomen 23. suurin vesivoimalaitos.

Sierilän hankkeen kotimaisuusaste on suuri, arviolta 70–80 %. Hankkeella on lisäksi merkittävät paikalliset ja alueelliset työllisyysvaikutukset. Hanke hyödyttää aluetaloutta myös mm. kiinteistöverotulolla, joka on noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Fortum investoi merkittävästi patoturvallisuuteen Ruotsissa

Fortum panostaa Ruotsissa patoturvallisuuteen. Yhtiö investoi vuosien 2021-2025 välillä hieman yli 450 miljoonaa kruunua (noin 45 miljoonaa euroa) Forshuvudin vesivoimalaitoksen parannustöihin.

Forshuvudin vesivoimalaitos sijaitsee Daljoen (ruotsiksi Dalälven) varrella. Yli satavuotiaalle laitokselle suunnitellaan laajamittaisia parannustöitä. 1920-luvulta peräisin olevalle laitokselle tehtiin viimeisimmät peruskorjaukset vuosina 1990 ja 1998.  Käynnistyvässä projektissa yhteistyötä Fortumin kanssa tekee ruotsalainen rakennusyhtiö NCC.

Forshuvud on tärkeä osa Ruotsin energiajärjestelmää. Laitoksen teho on 44 MW ja vuositasolla se tuottaa sähköä noin 229 GWh. Investoinnilla Fortum haluaa ylläpitää laitosta turvallisena uusiutuvan sähköntuottajana jatkossakin.

Toissavuonna Fortum asensi suuren akun Forshuvudin yhteyteen tukemaan sähköverkon vakautta. Akkuratkaisu mahdollistaa sähköverkon säätelemisen jopa muutaman sekunnin viiveellä. Ratkaisu tekee vesivoimasta entistäkin luotettavamman energiamuodon. Akut myös vähentävät jakeluverkon häiriöitä sekä voimalaitoksen kulumista.

“Tällaiset investoinnit ovat ratkaisevia, jotta vesivoima saadaan pidettyä Ruotsin hiilidioksidipäästöttömän sähköntuotannon kulmakivenä”, sanoo Fortumin vesivoimatuotannosta vastaava johtaja Toni Kekkinen.

Nyt käynnistyvä uudistushanke tukee energiansaannin luotettavuutta ja vakautta. Daljoen alajuoksulla on raskasta teräs- ja paperiteollisuutta, joille vakaa sähkönsaanti on välttämätöntä.

“Tämä investointi lisää patoturvallisuutta. Se tuo turvaa vesivoimalaitoksemme työntekijöille ja lähellä olevalle ympäristölle. On hienoa saada NCC yhteistyökumppaniksi projektiin, joka takaa laitoksen tehokkaan ja luotettavan toiminnan tulevaisuudessakin”, Kekkinen jatkaa.

SRV rakentaa Tampereen Ranta-Tampellaan kaksi vuokrataloa

Kuva: Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy, SRV

SRV ja Tampereen Asunnot Ky ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen kahden vuokra-asuntokohteen sekä yhteisen pysäköintilaitoksen toteuttamisesta Tampereen Ranta-Tampellaan. Talot ovat osa Puistokorttelin kuuden asuinkerrostalon kokonaisuutta, joista kaksi ensimmäistä ovat valmistuneet vuonna 2020. Nyt julkaistujen kohteiden rakentaminen aloitetaan keväällä 2021, ja talot valmistuvat vuonna 2022.

9-kerroksiseen As Oy Tampereen Adeleen tulee 65 asuntoa sekä liiketilaa ja toiseen 9-kerroksiseen As Oy Tampereen Gustafiin 56 asuntoa sekä liiketilaa. Asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Lisäksi sopimus sisältää maanalaisen pysäköintihallin rakentamisen.

”Uusi Ranta-Tampellan alueen Puistokortteli sijaitsee lähellä Tampereen keskustaa, avarien Näsijärven näkymien ääressä, aivan Soukkapuiston ja Massunlastenpuiston viheralueiden vieressä. Sijainti on hyvien palvelujen ääressä, ja uudet asunnot vastaavat hyvin alueen kasvavaan asuntokysyntään”, sanoo SRV:n aluejohtaja Henri Sulankivi.

SRV myi vuosi sitten Ranta-Tampella -asuntohankkeen omistuksestaan 5/6 kanssasijoittajille ja omistaa kaupan jälkeen hankkeesta 8,3 prosenttia. SRV pysyy hankkeessa edelleen pääurakoitsijana. Nyt rakennettavien kohteiden sopimuskumppanina puolestaan toimii Tampereen Asunnot Ky, joka on LähiTapiolan, OP:n ja Ilmarisen yhteisyritys.

Lahteen rakennetaan kerrostalokortteli, jonka valloittava Tatu Tuomisen ympäristötaide kunnioittaa radanvarren historiaa

Havainnekuva Jaksonkadulle alkuvuodesta 2023 valmistuvista kerrostaloista.

Lahden Asunnot Oy ja TA-Asumisoikeus Oy aloittavat neljän kerrostalon, yhteispysäköintirakennuksen ja -kansipihan rakentamisen Jaksonkadulle, Lahden Matkakeskuksen viereen keväällä 2021. Hankkeen taidekoordinoinninsta vastaa Upeart, ja uudiskohteessa tullaan hyödyntämään näyttävästi ympäristötaidetta.

Vuoden 2023 tammikuun loppuun mennessä Lahden Matkakeskuksen viereen Jaksonkadulle nousee neljä kuusikerroksista kerrostaloa. Talojen julkisivuihin syntyy näyttävä Tatu Tuomisen teos “Ratavarren Aarre”, joka on kunnianosoitus radanvarren pitkälle historialle. Tulevan uudiskohteen seinissä nyt jo kadonnut, vanha puinen Lahden rautatieasema piirtyy luonnollisessa koossaan upeina graafisina kuvioina osaksi urbaanin Matkakeskuksen kaupunkikuvaa. Julkisivuissa käytetään sekä tiilipintaa että graafista betonia.

Valmistuvan korttelin nimeksi valittiin ”Ratavarren Tarina” ja sen nimeämisen lähtökohdaksi otettiin kolme tärkeää asiaa: jatkuvuus, korttelin asukkaat ja ihmiset sekä kortteliin levittäytyvä julkinen taide. Valmistuttuaan talot kehittävät merkittävästi koko Mannerheiminkadun ja radan välisen alueen ilmettä Matkakeskuksen länsipuolella. TA-Rakennuttaja Oy:n projektipäällikkö Ella Pihlaisen mukaan Jaksonkadun vahvuuksia ovat sen erinomainen sijainti ja saavutettavuus.

Tuomisen taideteos levittäytyy ympäri korttelia näyttäen osia vanhasta asemarakennuksesta, ja avaa kuin aikajatkumona näkymän menneisyyteen uudisrakennuksen sisällä. Tarinan sisältä löytyykin se todellinen aarre – koti ja ihmiset. Ihmiset, jotka omalta osaltaan kirjoittavat korttelin, Jaksonkadun ja koko alueen tarinaa tästä eteenpäin.

Rautatieaseman historian mukaista taidetta tuodaan talojen julkisivujen lisäksi porraskäytäviin.
− Jaksonkadun talot eivät ole valmistuttuaan pelkkiä asuinrakennuksia. Taide personoi ne ihan uudella tavalla ja ne muokkaavat upealla tavalla koko korttelia ja kaupunkikuvaa. Lahdessa ei ole toista tällaista kohdetta, tämä on uniikki, sanoo Lahden Talojen kiinteistöjohtaja Harry Koskela.

− Haluamme Lahden Taloilla tuoda jatkossa rakentamiseen enemmän moni-ilmeisyyttä ja arkkitehtuurista ulottuvuutta. Tämänkaltainen ympäristötaide antaa meille siihen hyvän mahdollisuuden, lisää Lahden Talojen toimitusjohtaja Jukka Anttonen.

Asuintalojen lisäksi niiden väliin rakennetaan yhteispysäköintirakennus ja -kansipiha. Suunnitelmissa on otettu erityisesti huomioon pendelöinti ja sen kasvu tulevaisuudessa. Jaksonkadun kotien uskotaan olevan erinomainen valinta sekä työmatkalaisille että perheille.

SRV rakentaa kaksi vuokrataloa kolmelle ammattiliitolle – Tampereen Kalevankulman kehittäminen jatkuu

Valokuvaaja: Aihio Arkkitehdit Oy, SRV

SRV rakentaa kaksi vuokrataloa kolmelle ammattiliitolle – Tampereen Kalevankulman kehittäminen jatkuu

SRV, Ammattiliitto Pro ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen kahden vuokra-asuntokohteen toteuttamisesta Tampereen Kalevankulmassa, Kalevan kaupunginosassa. Kalevankulman kortteliin on suunnitteilla useita asuinkerrostaloja, kaksi pysäköintilaitosta ja liiketiloja. Nyt julkaistujen kohteiden rakentaminen aloitetaan kesällä 2021.

Asunto Oy Tampereen Kalevan Vitriiniin, joka on osittain 12-kerroksinen ja osittain 6-kerroksinen, tulee 93 asuntoa sekä kolme liiketilaa. Asunto Oy Tampereen Kalevan Klaffiin, joka on osittain 8-kerroksinen ja osittain 6-kerroksinen, tulee 56 asuntoa ja kolme liiketilaa. Asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita.

”Kalevankulma sijaitsee lähellä Tampereen keskustaa, arvostetussa Kalevan kaupunginosassa. Sijainti on hyvien palvelujen ääressä ja rakenteilla olevan ratikan yhden pääpysäkin kohdalla. SRV:n ja ammattiliittojen yhteistyö vastaa hyvin kasvavaan asuntokysyntään”, sanoo SRV:n Alueyksiköiden johtaja Henri Sulankivi.

Ammattiliittojen yhteenliittymä kommentoi hanketta: ”Sijoitamme vuokra-asuntoihin pitkäjännitteisesti, ja tämä Kalevankulman hanke on sijainniltaan erinomainen kasvavan Tampereen ja tulevan raitiovaunulinjan läheisyydessä. Asuntorakentaminen työllistää ja lopputulos tarjoaa koteja niitä tarvitseville.”

SRV suunnittelee yhteensä yli 400 asunnon rakentamista Kalevankulmaan, ja näistä on tähän mennessä julkistettu sopimukset viiden asuinkerrostalon rakentamisesta. Ensimmäisen kohteen rakentaminen alkoi tammikuussa 2021. Suunnitteilla on sekä vuokra-asuntoja että omaperusteista asuntotuotantoa. Parhaillaan ennakkomarkkinoinnissa olevan Tampereen Kalevan Divaanin, alueen kuudennen asuintalon, kiinnostus on ollut hyvää ja asunnoista on tällä hetkellä varattu noin puolet.

Omakehitteiset asuntokohteet ovat SRV:n kehittämiä hankkeita, jotka SRV myy sijoittajalle pääosin ennen rakentamisen aloittamista. Omaperusteisella hankkeella tarkoitetaan SRV:n itse kehittämää hanketta, jota ei rakentamisen aloituksen yhteydessä ole vielä myyty. Tällaisessa hankkeessa SRV kantaa sekä myynti- että rakentamisriskin, ja hanke tuloutuu kohteen valmistuttua ja asuntojen myynnin mukaan. SRV rakentaa asuntoja kasvaviin kaupunkikeskuksiin hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen.