Peruskorjaukset

Seurantalojen korjauksiin jaetaan tänä vuonna avustuksia 2 174 000 euroa. Korjausavustusten tarkoitus on säilyttää seurantalojen arvokasta rakennusperintöä sekä mahdollistaa talojen käytettävyyttä parantavat korjaukset.

Vuonna 2021 seurantalojen korjausavustuksia jaetaan 130 yhdistykselle tai yhteisölle. Avustusta haettiin erityisesti vesikaton korjauksiin, julkisivujen korjaamiseen ja maalaamiseen sekä töiden suunnittelukustannuksiin. Eniten avustuksia myönnettiin Uudellemaalle, Pohjois-Pohjanmaalle ja Pirkanmaalle. Tänä vuonna avustussumma on keskimäärin 16 700 euroa avustuksen saajaa kohti.

Suurimmat yksittäiset avustukset myönnetään tällä kertaa itäiselle Uudellemaalle. Borgå Frivilliga Brandkår r.f. saa 87 000 euroa Porvoon keskustassa sijaitsevan palokunnantalon korjaamiseen. Arvokas 1890 rakennettu talo on suojeltu. Avustuksella korjataan rakennuksen katto sekä parannetaan lämmöneristystä ja ilmanvaihtoa. Toiseksi suurin avustus menee Loviisaan Hembygdens Vänner i Nord-Västra Pernå r.f.:lle, joka saa 80 000 euroa 1932 rakennetun Byahemmet-talon kunnostukseen.

Avustusta haki kaikkiaan 209 seurantalon omistavaa yhteisöä. Kaikkiaan korjauksiin haettiin avustuksia yli viiden miljoonan euron edestä.

Seurantalojen korjausavustus

Seurantalojen korjausavustus on valtion määräraha, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusta voivat saada yhdistykset ja yhteisöt, jotka omistavat vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Seurantalojen korjausavustus jaetaan veikkausvoittovaroista. Suomen Kotiseutuliitto vastaa seurantalojen korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.

Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja on Suomessa nykyisin lähes 2 500. Ne ovat arvokasta kansallista kulttuuriperintöä, joiden korjaustyöstä ja ylläpidosta huolehtivat usein paikalliset yhdistykset pääosin talkoovoimin.

Myönnetyt seurantaloavustukset 2021 maakunnittain

SEURANTALOJEN KORJAUSAVUSTUKSET VUONNA 2021

Uusimaa

Asolan Vapaaehtoinen Palokunta ry, VANTAA 3 500,00 €

Borgå Frivilliga Brandkår r.f., PORVOO 87 000,00 €

Halkian Työväenyhdistys ry, PORNAINEN 12 000,00 €

Hamarin ja Gammelbackan Demarit ry, PORVOO 20 000,00 €

Helsinge Kyrkoby Ungdomsförening r.f., VANTAA 37 000,00 €

Hembygdens Hopp r.f., LAPINJÄRVI 14 000,00 €

Hembygdens Vänner i Nord-Västra Pernå r.f., LOVIISA 80 000,00 €

Hembygdens Vänner i Pernå r.f., LOVIISA 10 000,00 €

Karis Frivilliga Brandkår r.f., RAASEPORI 60 000,00 €

Kellokosken Linjamäen Pienviljelijäyhdistys ry, TUUSULA 15 000,00 €

Kullo-Mickelsböle byaförening – Kulloo-Mickelsbölen kyläyhdistys, PORVOO 3 000,00 €

Lohjan Saaristo -seura ry, LOHJA 40 000,00 €

Malmin Työväentalo Osakeyhtiö, HELSINKI 9 000,00 €

Monninkylän Nuorisoseura ry, ASKOLA 25 000,00 €

Nuuksio-Seura ry, ESPOO 16 000,00 €

Pohjois-Tuusulan Demarit ry, TUUSULA 10 500,00 €

Pornaisten Nuorisoseura ry, PORNAINEN 24 000,00 €

Prästkullanejdens Hembygdsförening r.f., RAASEPORI 15 000,00 €

Puistokulma-Säätiö rs, VANTAA 31 000,00 €

Selin Nuorisoseura ry, VIHTI 4 600,00 €

Skärgårdens Vänner i Strömfors rf., LOVIISA 15 000,00 €

Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund ry, HELSINKI 4 000,00 €

Tuusulan Demarit ry, TUUSULA 22 000,00 €

Uusimaa yhteensä:
557 600,00 €

Varsinais-Suomi

De Ungas Vänner i Högsåra r.f., KEMIÖNSAARI 10 000,00 €

Dragsfjärds Ungdomsförening r.f., KEMIÖNSAARI 8 000,00 €

Hirvensalon Urheilun ja Kulttuurin Ystävät ry, TURKU 27 000,00 €

Koski as. kyläyhdistys ry, SALO 44 000,00 €

Marttilan Nuorisoseura ry, MARTTILA 12 000,00 €

Merimaskun maamiesseurantalon kannatusyhdistys ry, NAANTALI 28 000,00 €

Nötö Hembygdsförening r.f., PARAINEN 7 000,00 €

Rantakulman VPK, KAARINA 26 000,00 €

Uudenkaupungin Sosialidemokraatit ry, UUSIKAUPUNKI 23 000,00 €

Varsinais-Suomi yhteensä:
185 000,00 €

Satakunta

Leväsjoen Kyläyhdistys ry, SIIKAINEN 15 000,00 €

Säkylän Honkala Oy, SÄKYLÄ 12 000,00 €

Unajan Urheilijat ry, RAUMA 53 000,00 €

Satakunta yhteensä:
80 000,00 €

Kanta-Häme

Forssan Järjestöjentalo ry, FORSSA 3 000,00 €

Haminankylän Nuorisoseura ry, HAUSJÄRVI 3 500,00 €

Letkun Maamiesseura ry, TAMMELA 2 000,00 €

Pohjantähden Työväen Retkeilijät ry, JANAKKALA 5 000,00 €

Viisarin Sosialidemokraatit ry, HÄMEENLINNA 5 000,00 €

Vähikkälän Maa- ja Kotitalousseura ry, JANAKKALA 14 000,00 €

Kanta-Häme yhteensä:
32 500,00 €

Pirkanmaa

Aitoniemen-Hirviniemen Kyläläiset ry, TAMPERE 9 000,00 €

Kulttuuriosuuskunta Saurio, YLÖJÄRVI 24 000,00 €

Kyläyhdistys Vatulan Nykäys ry , IKAALINEN 3 000,00 €

Lempäälän Työväenyhdistys ry, LEMPÄÄLÄ 7 000,00 €

Messukylän Työväentalo Oy, TAMPERE 6 000,00 €

Oriveden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry, ORIVESI 25 000,00 €

Osuuskunta Lamminpää, TAMPERE 17 000,00 €

Tampereen Työväenyhdistys ry, TAMPERE 50 000,00 €

Uudenkylän Työväentalo Oy, TAMPERE 12 000,00 €

Viialan Työväenyhdistys ry, AKAA 17 000,00 €

Visuveden Nuorisoseura ry, RUOVESI 30 000,00 €

Pirkanmaa yhteensä:
200 000,00 €

Päijät-Häme

Kuivannon Maamiesseura ry, ORIMATTILA 15 000,00 €

Kärkölän Demarit ry, KÄRKÖLÄ 5 000,00 €

Lappilan Sos.Dem. Työväenyhdistys ry, KÄRKÖLÄ 18 000,00 €

Nuorisoseura Suovola ry, ASIKKALA 1 500,00 €

Onkiniemen Nuorisoseura ry, SYSMÄ 8 000,00 €

Suopellon Nuorisoseura Kulo ry, SYSMÄ 2 500,00 €

Virenojan Nuorisoseura ry, ORIMATTILA 35 000,00 €

Päijät-Häme yhteensä:
85 000,00 €

Kymenlaakso

Sunilan Sisu ry, KOTKA 30 000,00 €

Kymenlaakso yhteensä:
30 000,00 €

Etelä-Karjala

Korven Honka ry ja Joutsenon Korvenkylän Marttayhdistys ry, LAPPEENRANTA 11 000,00 €

Parkkarilan Sos.dem. Työväenyhdistys ry, LAPPEENRANTA 4 000,00 €

Etelä-Karjala yhteensä:
15 000,00 €

Etelä-Savo

Enonkosken Ihamaniemen Maamiesseura ry, ENONKOSKI 2 000,00 €

Kangasniemen Hokan Metsästysseura r.y., KANGASNIEMI 5 000,00 €

Kangasniemen Työväenyhdistys ry, KANGASNIEMI 35 000,00 €

Etelä-Savo yhteensä:
42 000,00 €

Pohjois-Savo

Iisalmen Sos.dem. Työväenyhdistys ry, IISALMI 33 000,00 €

Kärkkäälän Kyläyhdistys ry , SUONENJOKI 32 000,00 €

Lempyyn Kyläyhdistys ry, SUONENJOKI 7 000,00 €

Maarianvaaran Nuorisoseura ry, KAAVI 18 000,00 €

Nissilän Riistamiehet ry, VIEREMÄ 60 000,00 €

Ryhälänmäen maa- ja kotitalousseura ry, IISALMI 14 000,00 €

Salahmin Nuorisoseura ry, VIEREMÄ 5 000,00 €

Vasemmistoliiton Kiuruveden Kunnallisjärjestö ry, KIURUVESI 7 000,00 €

Vasemmistoliiton Siilinjärven Työväenyhdistys ry, SIILINJÄRVI 7 000,00 €

Vehmasmäen Nuorisoseura ry, KUOPIO 2 500,00 €

Vieremän Järjestötaloyhdistys ry, VIEREMÄ 27 000,00 €

Pohjois-Savo yhteensä:
212 500,00 €

Pohjois-Karjala

Hammaslahden Nuorisoseura ry, JOENSUU 25 000,00 €

Höljäkän Nuorisoseura ry, NURMES 2 500,00 €

Jakokosken Seuratalo Osakeyhtiö , KONTIOLAHTI 9 000,00 €

Koveron Nuorisoseura ry, JOENSUU 26 000,00 €

Lieksa-Pielisjärvi-Seura ry, LIEKSA 8 000,00 €

Paalasmaan Kyläyhdistys ry, JUUKA 36 000,00 €

Pohjois-Karjala yhteensä:
106 500,00 €

Keski-Suomi

Itä-Jämsän Maamiesseura ry, JÄMSÄ 18 000,00 €

Jyväskylän seudun Nuorisoseura ry , JYVÄSKYLÄ 30 000,00 €

Karstulan Kiva ry, KARSTULA 15 000,00 €

Saarijärven Työväenyhdistys ry, SAARIJÄRVI 10 000,00 €

Keski-Suomi yhteensä:
73 000,00 €

Etelä-Pohjanmaa

Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura ry, KAUHAVA 19 000,00 €

Lehtimäen Nuorisoseura ry, ALAJÄRVI 1 000,00 €

Peräseinäjoen Viitalan Nuorisoseura ry, SEINÄJOKI 5 000,00 €

Sarvijoen Veikkola -yhdistys ry, KURIKKA 2 000,00 €

Teuvan Nuorisoseura ry, TEUVA 19 500,00 €

Ähtärin Peränteen Kyläseura ry, ÄHTÄRI 11 000,00 €

Etelä-Pohjanmaa yhteensä:
57 500,00 €

Pohjanmaa

Djupsund Lövsund Teugmo byaråd r.f., VÖYRI 6 000,00 €

Föreningen Essegården r.f., PEDERSÖRE 50 500,00 €

Harrström ungdoms och hembygdsförening r.f., KORSNÄS 7 000,00 €

Kaskisten Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry, KASKINEN 6 000,00 €

Lillby Marthaförening r.f., PEDERSÖRE 900,00 €

Smedsby Ungdomsförening r.f., MUSTASAARI 9 500,00 €

Solf Ungdomsförening r.f., MUSTASAARI 4 000,00 €

Västerhankmo Ungdomsförening r.f., MUSTASAARI 14 000,00 €

Pohjanmaa yhteensä:
97 900,00 €

Keski-Pohjanmaa

Oskari Tokoi seura ry, KANNUS 22 000,00 €

Sykäräisten Nuorisoseura ry, TOHOLAMPI 2 000,00 €

Keski-Pohjanmaa yhteensä:
24 000,00 €

Pohjois-Pohjanmaa

Iin Urheilijat ry, II 42 000,00 €

Iinattijärven Nuorisoseura ry, PUDASJÄRVI 7 500,00 €

Kiimingin Alakylän Nuorisoseura Toivola ry, OULU 3 000,00 €

Limingan Nuorisoseura ry, LIMINKA 4 000,00 €

Maliskylän Nuorisoseura ry, NIVALA 7 000,00 €

Matkanivan Nuorisoseura ry, OULAINEN 10 000,00 €

Nivalan Nuorisoseura ry, NIVALA 24 500,00 €

Nivalan Sos.Dem. Työväenyhdistys ry, NIVALA 4 500,00 €

Oulaisten Nuorisoseura ry, OULAINEN 41 500,00 €

Oulunsalon Nuorisoseura ry, OULU 24 000,00 €

Oulunsalon Vasemmisto ry, OULU 21 200,00 €

Oulunsuun Nuorisoseura ry, OULU 12 000,00 €

Piippolan Nuorisoseura ry, SIIKALATVA 12 000,00 €

Raahen Demokraattinen Yhdistys ry, RAAHE 1 500,00 €

Revonlahden Kotikyläyhdistys ry , SIIKAJOKI 2 000,00 €

Ylivieskan Nuorisoseura ry, YLIVIESKA 10 000,00 €

Pohjois-Pohjanmaa yhteensä:
226 700,00 €

Kainuu

SKDL:n Puokion Yhdistys ry, PUOLANKA 6 500,00 €

Suomussalmen Nuorisoseura ry, SUOMUSSALMI 39 000,00 €

Suomussalmen Vasemmisto ry, SUOMUSSALMI 27 300,00 €

Kainuu yhteensä:
72 800,00 €

Lappi

Kantojärven kyläyhdistys ry, TORNIO 6 000,00 €

Karihaaran Järjestöyhdistys ry, KEMI 9 000,00 €

Kemijärven VPK ry, KEMIJÄRVI 9 000,00 €

Liakan Nuorisoseura ry, TORNIO 2 500,00 €

Osakeyhtiö Kansantalo, ROVANIEMI 10 000,00 €

Tervolan Järjestöyhdistys ry, TERVOLA 1 500,00 €

Tornion Kansantalosäätiö, TORNIO 2 000,00 €

Vaalajärven Kansantaloyhdistys ry, SODANKYLÄ 29 000,00 €

Veitsiluodon Työväentalo Oy, KEMI 7 000,00 €

Lappi yhteensä:
76 000,00 €

YHTEENSÄ
2 174 000,00 €

Kuva: POLIISI

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen Espoon Kilossa sijaitsevalla pääpoliisiasemalla on käynnistynyt peruskorjaushanke, jonka toteuttaa rakennuksen omistaja SBB Norden AB. Rakentaminen aloitetaan suunnitteluvaiheen jälkeen arviolta keväällä 2021, ja rakennustyöt valmistuvat lokakuussa vuonna 2022. Peruskorjaus toteutetaan uutta poliisitalokonseptia soveltaen, ja rakennuksesta tulee ensimmäinen uuden mallin mukaan peruskorjattu pääpoliisiasema.

Peruskorjauksella varmistetaan tilojen terveellisyys ja turvallisuus

Nykyinen rakennus on rakennettu useissa vaiheissa 1960-luvun ja 1990-luvun välillä, ja poliisi on toiminut rakennuksessa vuodesta 1994 asti. Peruskorjauksella varmistetaan tilojen terveellisyys ja turvallisuus, minkä lisäksi tilat uudistetaan vastaamaan poliisin muuttuneita tarpeita. Peruskorjauksen jälkeen poliisin käyttöön valmistuvien toimitilojen laajuus on noin 14 000 m2. Pääpoliisiasemalla työskentelee noin 430 henkilöä.

Poliisitoiminta ja asiakaspalvelu säilyvät Kilossa remontin ajan, sillä rakennuksen omistaja tarjoaa samasta kiinteistöstä väistötilat peruskorjaustöiden ajaksi. Väistötiloihin siirrytään vaiheittain vuoden 2021 aikana.

− Kilossa asioi rauhallisinakin ajankohtina yli 200 asiakasta päivässä muun muassa lupapalveluiden, asetarkastusten ja rikosilmoituksen tekemisen tiimoilta. Tiedotamme tulevista muutoksista asiakkaillemme, kun remontti etenee, kertoo apulaispoliisipäällikkö Jarmo Pitkämäki.

Päivitetty poliisitalokonsepti on käytössä ensimmäistä kertaa

Uusissa tiloissa panostetaan teknisesti ja rakenteellisesti joustaviin ratkaisuihin. Tarvittavat tilamuutokset ovat tulevaisuudessa toteutettavissa mahdollisimman nopeasti, helposti ja kustannustehokkaasti.

Peruskorjauksen toteutusta ohjaa tänä vuonna päivitetty poliisitalokonsepti, jota sovelletaan ensimmäisenä pääpoliisiasemana Espoon hankkeen yhteydessä. Mallia hyödynnetään myös muiden poliisiasemahankkeiden suunnittelussa tulevina vuosina.

− Poliisitalokonseptin tarkoituksena on edistää poliisin toimitilojen yhdenmukaisuutta ja nopeuttaa suunnittelua. Sen ovat kehittäneet yhteistyössä valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt ja Poliisihallitus, kertoo aluejohtaja Petri Turku Senaatti-kiinteistöistä.

Tilojen osalta hyödynnetään moderneja ratkaisuja, huomioidaan poliisitalon logistiikka ja muun muassa ajoneuvokaluston kehittymisestä johtuvat muutokset. Uudet tilat ovat valmistuessaan käyttäjille aiempaan verrattuna hyvin erinäköiset, sillä poliisi siirtyy työskentelemään toimistotilojen osalta monitilaympäristöön.

− Vaikka iso osa tekemisestämme on sidottu poliisiasemalla tapahtuvaan työhön, eikä monia asioita voi hoitaa jatkossakaan etänä, työympäristöratkaisuissa on huomioitu poliisin työssä lisääntyvä digitaalisuus ja mobiili työnteko. Uskomme, että työskentelyolosuhteissa tapahtuu merkittävä parannus, ja olemme tyytyväisiä siihen, että hankkeeseen on lähdetty ennen kuin siihen on sisäilmaongelmien tai muiden syiden takia oltu pakotettu, Pitkämäki toteaa.

SBB Norden AB, Senaatti-kiinteistöt ja Poliisihallitus solmivat kohteen uudet vuokrasopimukset heinäkuussa 2020. Senaatti-kiinteistöt, joka vastaa valtion toimitiloista, on solminut vuokrasopimuksen SBB:n kanssa ja vuokraa tilat edelleen Poliisihallitukselle. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 23,6 miljoonaa euroa.

Aalto-yliopiston kampuksella sijaitsevan, Otaniemen ostarina tunnetun rakennuksen peruskorjaus alkoi maaliskuussa 2020.

Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella sijaitseva ostoskeskuksen peruskorjaus alkoi maaliskuussa 2020. Töiden on määrä valmistua toukokuussa 2021. Vuonna 1961 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut Alvar Aalto.

“Peruskorjauksen tarkoituksena on saattaa merkittävä rakennus alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa arvoisellaan tavalla. Uuden elämän myötä ostari tulee tarjoamaan lisää vetovoimaisia palveluita nopeasti kehittyvälle alueelle sekä edustamaan kampusta keskeisen sijaintinsa ansiosta”, toteaa Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Ville Jokela.

Rakennus uudistetaan peruskorjauksen myötä palvelemaan monipuolista liiketoimintaa, ja talotekniikka uusitaan. Myös julkisivu kunnostetaan ja entisöidään. Kaikki vanhat ikkunat ja ulko-ovet kunnostetaan tai uusitaan vanhoja alkuperäisiä suunnitelmia mukaillen. Korjaussuunnitelmat on tehty rakennuksen historiallista ja arkkitehtonista arvoa kunnioittaen yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa.

Historiallisesti ja sosiaalisesti merkittävä

Otaniemen ostari on tuttu monelle kampuksella opiskelleelle ja asuneelle. Rakennusta on kuvattu myös kampusalueen käyntikortiksi, sillä se on sisääntuloväylien luona ja keskeisellä sijainnilla yliopiston päärakennuksen Dipolin, Kandidaattikeskuksen ja Harald Herlin -oppimiskeskuksen läheisyydessä. Rakennus on myös harvinaisuus, sillä se on yksi harvoista Alvar Aallon suunnittelemista myymälärakennuksista.

Ostarin valkoiset, rapatut seinät, suuret näyteikkunat ja koko rakennuksen pituinen käytävä sekä kaariaiheinen katto erottavat rakennuksen muista, punatiilisistä Alvar Aallon suunnittelemista tutkimus- ja opetusrakennuksista.

Lisää palveluita Otaniemen kampukselle

Ostari tulee jatkossakin toimimaan mielenkiintoisena ja vetovoimaisena kohtaamispaikkana. Samalla Otaniemen palveluita kehitetään yhä kokonaisvaltaisemmin ja liikekeskuksen edistämisessä otetaan huomioon alueen palvelukokonaisuus.

“Ostoskeskuksen vuokralaiskokonaisuutta muodostetaan parhaillaan, ja keskus tulee tarjoamaan arkea tukevia lähipalveluita sekä kohtaamispaikkoja ravintoloineen, myymälöineen ja toimistotiloineen. Jatkossa ostari ja kauppakeskus A Bloc toimivat kampuksen vapaa-ajan ja palveluiden keskittymänä ja tukevat toisiaan tarjoamalla monipuolisia palveluita ja tiloja”, kertoo Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n Head of Leasing and Sales Jenna Isokuortti.

Rakennuksen osoite: Otakaari 27
Rakennuttaja: Otaniemen Liikekeskus Oy
Pääurakoitsija: Pakrak Oy
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit Q4 Oy
Korjaus- ja modernisointitöiden aikataulu: maaliskuu 2020–toukokuu 2021
Projektin verkkosivut: https://www.aalto.fi/fi/toimipisteet/otaniemen-ostoskeskus

Kauppatorilla sijaitseva Suomenlinnan lautan matkustajapaviljonki peruskorjataan. Työt aloitetaan valmistelevilla töillä tammikuun puolivälissä.

Peruskorjauksessa matkustajapaviljonki entisöidään siten, etteivät rakennuksen tyyli ja ulkoasu muutu. Puuosat kunnostetaan, valaisimia entisöidään ja paviljongin lattia ja katto uusitaan. Peruskorjausta edeltävät valmistelevat työt aloitetaan tammikuun puolivälissä. Valmistelevien töiden ajan matkustajapaviljonki on normaalisti käytössä.

Peruskorjauksen alkaessa matkustajapaviljonki suljetaan ja matkustajien käytössä on tilapäinen odotustila. Kesäksi otetaan käyttöön erillinen lipunmyyntipiste. Lähtevien ja saapuvien matkustajien kulkureitit alueella muuttuvat. Suomenlinnan lauttaliikenne toimii normaalisti peruskorjauksen aikana. Matkustajapaviljonki on suljettu kesän ajan, ja työt valmistuvat elokuussa 2020.

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet -säätiö ja Turun ammatti-instituutti ovat sopineet yhteistyöprojektista, jonka tavoitteena on peruskorjata Kaskenkatu 15 A:ssa oleva Gustav Sandbergin puutalo.

Gustav Sandbergin puutalo on rakennettu tai siirretty nykyiselle paikalleen 1800-luvun alussa.
– Talo on myös ajan saatossa mahdollisesti osin palanut, ja tehtävien hiilikokeiden perusteella voidaan päätellä vielä tarkemmin talon ikä. Talo on valitettavasti nyt huonossa kunnossa mutta vielä korjattavissa, kertoo Turun ammatti-instituutin koulutuspäällikkö Henry Koskinen.

Tontilla on kaksi rakennusta, ja yhteistyösopimus koskee kadunpuoleista rakennusta, jonka huoneistoala on noin 180 m². Takana oleva Empire-rakennus tullaan aikanaan purkamaan.

Kiinnostus heräsi heti

– Kun noin puoli vuotta sitten säätiöstä otettiin yhteyttä, olimme heti kiinnostuneita yhteistyöstä. Tämä oli hieno kädenojennus säätiöltä, kun saimme tällaisen kohteen peruskorjattavaksemme. Tällaisia ei ole usein tarjolla, ja kohde on ainutlaatuinen Turussa, iloitsi palvelualuejohtaja Hannu Immonen.

Turun ammatti- instituutti voi hyödyntää kohdetta hyvin opetuksessaan. Tavoitteena onkin, että kaikki työt perustuksesta kattoon tehdään opiskelijatyönä.
– Meillä on korjausrakentamisen opintokokonaisuus, johon tämän tyyppiset työt hyvin sopivat. Korjausrakentaminen tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Tämä antaa meidän opiskelijoillemme hyvää pohjaa oman ammattitaitonsa kehittämiseen, kertoo Henry Koskinen.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik Carlstedt on myös tyytyväinen yhteistyön alkamiseen.
– Saamme talon kuntoon, ja samalla voimme olla mukana nuorten kouluttamisessa. Tämä on myös meille iso asia. Valmistuttuaan talo tulee toimistokäyttöön.

Rakennusprojektin pitäisi suunnitelmien mukaan valmistua noin kahden vuoden kuluttua. Työ tehdään vanhaa rakennusta kunnioittaen ja yllätyksiinkin valmistautuen.
– Tämän tyyppisessä projekteissa yllätykset ovat enemmän sääntö kuin poikkeus, Koskinen lisää.

Rakennuksen perustusten kunnostus valmistuu tammikuun lopulla, ja varsinaiset opiskelijoiden suorittamat työt alkavat tämän jälkeen rakenteiden purkamisella. Valvojana rakennustyömaalla on insinööritoimisto Aalto-Setälä ja vastaavana työnjohtajana toimii Teemu Taalikka Turun ammatti-instituutista.

Suomen Kulttuurirahaston hallitus on myöntänyt kokouksessaan 16.3.2015 450 000 euroa taiteilijakoti Lallukan peruskorjaukseen. Myönnetyllä avustuksella tehdään peruskorjaukseen liittyviä töitä ja korjataan mm. kaksi suurta ateljeehuoneistoa, jotka nimetään Suomen Kulttuurirahaston nimikkoateljeiksi.

Lallukan taiteilijakodin peruskorjaus on alkanut vuoden 2015 alussa. Peruskorjauksen kokonaiskustannusarvio on 11 miljoonaa euroa, josta Helsingin kaupunki ja opetus- ja kulttuuriministeriö maksavat kumpikin yhden kolmasosan. Taiteilijakotia ylläpitävä Juho ja Maria Lallukan taiteilijakoti -säätiö vastaa yhden kolmasosan rahoituksesta.

Lallukan taiteilijakoti on valmistunut Helsingin Töölöön vuonna 1933. Rakentamisen teki mahdolliseksi viipurilaisen kauppiaspariskunnan Juho ja Maria Lallukan vuonna 1908 tekemä testamentti, jolla he tahtoivat tukea suomalaisen kulttuurin ja taiteen kehitystä. Taiteilijakodissa on asunut vuosien varrella yli 270 taiteilijaa, joista monet ovat olleet maamme merkittävimpiä kuvataiteilijoita, näyttelijöitä ja muusikoita.