RT:n suhdannekatsaus ennustaa rakentamisen hallittua laskua

Asuntotuotannon ja infrarakentamisen vähentyminen painaa rakentamisen tänä vuonna nollan tuntumaan. Rakentaminen on siirtymässä ensimmäisenä isona toimialana laskusuhdanteeseen kasvettuaan muuta taloutta nopeammin neljän vuoden ajan.

Asuntorakentaminen saavutti kuluneen nousukauden huippunsa viime vuonna. Suomessa aloitettiin yli 46 000 uuden asunnon rakentaminen, mikä on 13 000 enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Tänä vuonna asuntoaloitusten ennakoidaan vähenevän alle 40 000 asunnon.

”Asuntorakentaminen vähenee tänä ja ensi vuonna yhteensä 10 000 asunnolla vuoden 2018 huippulukemiin verrattuna. Pudotus tulee vapaarahoitteisista kerrostaloasunnoista. Lasku on ollut odotettavissa, sillä kerrostaloasuntoja on valmistunut viime vuosina ennätysmäärin. Valmiiden myynnissä olevien uusien asuntojen määrät ovat kuitenkin kohtuullisella tasolla, ja asuntomarkkinoiden peruskuva säilyy edelleen positiivisena”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.

Asuntorakentamista kannattelevat matala korkotaso, kuluttajien vahva luottamus omaan talouteen sekä sijoittajakysynnän pysyminen vakaalla tasolla.

Liike- ja toimistorakentaminen on putoamassa historiallisen matalalle tasolle, kun useiden suurhankkeiden jälkeen uudet aloitukset ovat jäämässä alle 5 miljoonan kuutiometrin. Viimeksi vastaavissa lukemissa on oltu 1990-luvulla. Teollisuuden rakentaminen sen sijaan piristyy vihdoin selvästi.

Julkinen palvelurakentaminen on noussut ennätyslukemiin väestön ja rakennusten ikääntymisen sekä kaupungistumisen myötä. Etenkin uusia sairaaloita ja muita hoitoalan rakennuksia rakennetaan vielä tänä vuonna vilkkaasti, mutta pitkään jatkunut kasvu alkaa vähitellen laantua.

30 000 uutta työpaikkaa rakennusalalle

Uudisrakentamisen aloitusmäärien supistuminen vähentää myös infrarakentamisen pohjatöitä. Samalla valtion väylärahoitus on pienenemässä. Väylien kunnossapitoon suunnatun rahoituksen taso laskee viime vuodesta noin viidenneksen, 370 miljoonalla eurolla, mikä näkyy teiden ja ratojen kunnossa. Maa- ja vesirakentaminen kääntyy kuluvana vuonna 2,5 prosentin laskuun.

”Tulevan hallituksen on pelattava korttinsa oikein talouskasvun hidastuessa. Kasvukeskusten riittävälle asuntotuotannolle ja vähäpäästöisille raideliikennehankkeille tulee luoda edellytykset, sillä niillä on keskeinen rooli työllisyyden kehitykselle”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kertoo.

Randell nostaa esiin etenkin maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat valtion ja kuntien väliset sopimukset sekä suurten raideinvestointien toteuttamiseen tarvittavat väyläyhtiöt. ”Ratkaisujen siirtyminen olisi nyt myrkkyä taloudelle”, Randell toteaa.

Rakennusalalla työllisten määrä pysyttelee tänä vuonna noin 198 000 henkilössä, johon se kohosi viime vuonna. Alalle on tullut neljän viime vuoden aikana peräti 30 000 työpaikkaa lisää, mikä on voimakkaasti nostattanut koko Suomen työllisyyskehitystä. Ensi vuonna työlliset vähenevät rakentamisessa 5 000:lla, kun koko rakentamisen arvioidaan taittuvan kahden prosentin laskuun.

Rakentamisen korkeasuhdanne taittuu

construction-site-14885763722yg

Rakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna vielä kahden prosentin vauhtia, mutta uudisrakentamisen vahvin vire alkaa hyytyä.

”Tänä vuonna ensi kertaa sitten vuoden 2014 rakentaminen kasvaa hitaammin kuin Suomen talous. Rakentamisen kasvu on ollut vahvaa viime vuosien aikana. Hallituksen 110 000 uuden työpaikan tavoitteesta on kasassa noin 86 000, joista 24 000 on tullut rakentamiseen. Luvut puhukoot puolestaan”, summaa Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen.

Asuntorakentamisen korkean tason ennakoidaan jatkuvan ensi vuoteen asti. Viime vuonna asuntoaloituksia oli peräti 46 000, mikä on 20 000 enemmän kuin pari vuotta aiemmin. Tänä vuonna asuntoaloituksia ennakoidaan lähtevän käyntiin 44 000 ja ensi vuonna 40 000 asuntoa. Kerrostaloille myönnetyissä rakennusluvissa on kuitenkin nähty jo tasaantumista pääkaupunkiseudulla ja selvää laskua Tampereella.

”Suurimmista kaupungeista asuntorakentaminen tulee lupien valossa vetämään vielä Turussa ja Oulussa. Kasvun painopiste on siirtynyt selvästi keskisuurten kaupunkien sarjaan. On mielenkiintoista nähdä, miten suurten asuntojen kysynnälle tänä vuonna käy. Espoossa, Vantaalla ja jopa Nurmijärvellä uudisomakotitalojen rakentaminen on piristynyt selvästi”, Pakarinen sanoo.

chartoriginal

Kohtaanto-ongelma rakennusalalla osin myytti

Rakentamisen kasvu on tuonut mukanaan myös tuotantokapeikkoja. Erityisesti työmaan johtohenkilöistä on syntyneeseen pullonkaulaan ei ole nähtävissä helpotusta.

”Rakennusyritysten keskeisin kasvun este on tällä hetkellä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Kun katsomme rakennusalan avoimien työpaikkojen ja työttömien määrän kehitystä, voimme kuitenkin todeta, että rakentamisen kohtaanto-ongelma ei ole niin vaikea kuin esimerkiksi kaupan alalla. Silti tarvitaan toimia niin muuntokoulutuksen kuin sähköisen työnvälityksenkin edistämiseksi, jotta työ ja tekijät kohtaavat toisensa entistä paremmin”, Sami Pakarinen toteaa.

Infrarakentamisessa valtion määrärahoja on tällä hallituskaudella kohdennettu erityisesti väyläverkon korjausvelan kuriin saamiseen. Uusinvestoinnit ovat jääneet vähäisiksi.

”Ensi vuoden liikenneinfran rahoitus on vielä auki. Ilman lisäpäätöksiä valtion kokonaisrahoitus uhkaa kutistua ensi vuonna lähes 500 miljoonalla eurolla. Väyläverkoston tulevaisuutta pohtinut parlamentaarinen työryhmä esitti hiljattain pitkäaikaisia korotuksia rahoitustasoon ja vaihtoehtoisia rahoitustapoja kehittämisinvestointeihin. Toivon, että nämä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon jo tämän kevään kehysriihessä”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.

Rakennusteollisuus uudisti työturvallisuusperehdytyksen – ”Parhaat käytännöt yhteen ja verkkoon”

construction-1160260_960_720

Rakennusala on kehittänyt yhdessä täysin uudenlaisen sähköisen perehdytysmallin, jotta kaikilla olisi riittävät tiedot työturvallisuudesta jo työmaalle saavuttaessa. ePerehdytyksessä työntekijä tutustuu työturvallisuuden yleisiin asioihin ajasta ja paikasta riippumattomana verkko-oppimisena ja todentaa osaamisensa tentillä. Hyväksytty suoritus on voimassa aina vuoden kerrallaan kaikilla työmailla.

Rakennustyömaa on haasteellinen työpaikka, eikä töihin saa mennä ilman asianmukaista perehdytystä. Tähän saakka perehdytys on järjestetty kokonaisuudessaan työmailla ja sen taso ja laajuus ovat vaihdelleet suuresti. Koska rakennusalalla on paljon aliurakointia, voi työntekijä työskennellä jopa kymmenillä työmailla vuodessa ja on joutunut käymään niissä jokaisessa läpi koko perehdytyksen. Jatkossa riittää, että ePerehdytyksen suorittanut työntekijä keskittyy työmaaperehdytyksessä kyseisen työmaan olosuhteisiin ja erityispiirteisiin.

ePerehdytys on kehitetty koko rakennusalan yhteistyönä. Palvelusta vastaa Rakennusteollisuus RT:hen kuuluva Rakennusmedia. RT:n jäsenyritysten lisäksi kehityshankkeeseen ovat osallistuneet muun muassa alan henkilöjärjestöt ja viranomaiset.

”Ryhdyimme hankkeeseen kentältä tulleen palautteen pohjalta, koska vanha malli oli koettu raskaaksi ja tehottomaksi. Yritykset ovat antaneet omat aineistonsa ja osaamisensa hankkeen käyttöön. Asiantuntijat ovat koonneet niistä parhaat käytännöt ja luoneet yhtenäisen, kaikkia palvelevan perehdytysmallin. Testivaiheessa saimme laajalti myös työntekijöiden näkemyksiä”, Rakennusmedian toimitusjohtaja Heidi Husari kiittelee.

Uudenlaisella perehdytyksellä halutaan varmistaa, että jokainen tunnistaa työn riskitekijät ja hallitsee turvallisen työskentelyn perustiedot. ePerehdytyksellä voi korvata kokonaan työmaalla tapahtuvan yleisperehdytyksen, mikä on myös aluehallintoviranomaisten hyväksymä menettely. Rakennusteollisuus RT:n hallitus on suositellut ePerehdytyksen käyttöönottoa jäsenyrityksilleen ja koko rakennusalalle.

Oppi perille omalla äidinkielellä

Rakennustyömailla työskentelee suuri määrä myös muista kulttuureista tulleita vieraskielisiä työntekijöitä, joiden on tärkeä saada tietoa suomalaisista määräyksistä ja työtavoista. Valtaosa työntekijöistä voi suorittaa ePerehdytyksen omalla äidinkielellään. Suomen kielen lisäksi vaihtoehtoina ovat viro, latvia, liettua, puola, venäjä, englanti ja myöhemmin myös ruotsi.

Husari kertoo, että rakennusala on tehnyt pitkäjänteisesti töitä työtuvallisuutensa eteen, ja tapaturmien määrät ovat vähentyneet merkittävästi. Yritysten välillä on kuitenkin suuria eroja. Kärkiyrityksissä työturvallisuus on jo hyvällä tasolla, kun taas yrityksissä, joissa turvallisuuteen ei ole panostettu, tullaan pahasti jäljessä. Husarin mukaan yhtenäisellä yleisperehdytyksellä halutaan kohottaa yleistä turvallisuusosaamista ja tehostaa työmaiden arkea.

Suoritusmerkintä tallentuu välittömästi rakennusalalle kehitettyyn Suomen Tilaajavastuun Taitorekisteriin. Sieltä tieto on helposti työmaalla luettavissa työntekijöiden sähköiseltä henkilötunnisteelta eli Valttikortilta muun muassa maksuttoman mobiilisovelluksen avulla.

ePerehdytys on osa Rakennusteollisuuden Nolla tapaturmaa 2020 -ohjelman toimenpiteitä ja alalla askel kohti turvallisempia, tuottavampia ja digitaalisempia työmaita.

Rakennusteollisuus jouduttaa betonirakenteiden lujuusasioiden ratkaisemista selvitysmiehen avulla

concrete-wall-background

Rakennusteollisuus RT on kutsunut riippumattoman selvitysmiehen, jotta betonirakenteissa ilmenneet lujuuspoikkeamat saadaan ratkaistuksi mahdollisimman nopeasti. Selvitysmiehen tehtävänä on muodostaa tilanteesta kokonaiskuva kartoittamalla kattavasti ongelmat sekä niihin johtaneet syyt. Lisäksi hän tekee suositukset toimista, joilla vastaavat puutteet kyetään välttämään jatkossa. Yksittäisiin kohteisiin selvitysmies ei ota kantaa.

Selvitysmiehen tehtävän ottaa hoitaakseen diplomi-insinööri Tapani Mäkikyrö. Mäkikyrö on Oulun kaupungin rakennusvalvonnan entinen johtaja. Hänellä on myös aiempaa kokemusta selvitysmiehen tehtävistä toimittuaan muun muassa ympäristöministeriön asettamana rakenteellisen turvallisuuden selvitysmiehenä.

Selvitysmies aloittaa tehtävänsä heti. ”Tavoitteena on saada työ maaliin kesälomiin mennessä. Jos tehtävä osoittautuu odotettua monimutkaisemmaksi, työssä edetään väliraportin kautta ennen kesälomia”, Tapani Mäkikyrö kertoo.

Betonirakentamisen ongelmien selvittely on edennyt hitaammin kuin ala toivoo. ”Asian verkkaiseen etenemiseen lienee merkittävänä syynä se, että eri toimijat ovat kukin tehneet asiasta omia selvityksiään ilman laajempaa yhteistä koordinaatiota. Selvitykset ovat jääneet irrallisiksi, eikä sirpaleista informaatiota ole kyetty kokoamaan tehokkaasti yhteen”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.

Päätöksestä selvitysmiehen kutsumiseksi Rakennusteollisuus RT on Pipatin mukaan käynyt keskusteluja hyvässä yhteisymmärryksessä alan markkinavalvojana toimivan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sekä ympäristöministeriön ja Liikenneviraston kanssa.

Selvitysmies-toimeksiannon lisäksi Rakennusteollisuus RT haluaa tukea asian selvittämistä kutsumalla koolle avoimen yhteistyöryhmän. Tarkoituksena on tehostaa vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä ja siten parantaa tekeillä olevien ja tulevien selvitysten koordinaatiota ja nopeuttaa tiedonkulkua. Ryhmä mahdollistaa myös entistä paremmin yhteisen näkemyksen hakemisen mahdollisiin muutostarpeisiin esimerkiksi rakentamisen valvonnassa ja ohjeistuksissa.

”Näkemyksemme mukaan yhteistyöryhmän ytimen muodostaisivat Tukesin, ympäristöministeriön ja Liikenneviraston sekä Rakennustarkastusyhdistyksen edustajat. Lisäksi ryhmään toivotaan mukaan RT:n lisäksi ainakin RAKLIn, SKOLin ja Aalto-yliopiston edustajat. Kaikki osapuolet ovat tervetulleita omalla panoksellaan mukaan”, toimitusjohtaja Pipatti korostaa. Rakennusteollisuus RT:n kautta ryhmässä ovat edustettuna betoniteollisuus sekä talonrakentamisen ja infrarakentamisen urakoitsijat. Ryhmän ensimmäinen kokoontuminen pyritään järjestämään huhtikuun alkupuolelle.

Loppuvuonna 2016 laajemmin esille nousseet betonirakentamisen lujuuteen liittyvät kysymykset ovat käynnistäneet lukuisia tutkimuksia ja selvityksiä. Ne ovat tuottaneet ongelmien syntyyn vaikuttaneista tekijöistä merkittävästi uutta tietoa, jota käytetään myös selvitysmiehen työssä ja yhteistyöryhmässä hyväksi.

”Selvitysten pohjalta voidaan jo tässä vaiheessa todeta, että ongelmien taustalta ei näyttäisi olevan löydettävissä mitään yhtä tai yksinkertaista syytä. Sen sijaan taustalla vaikuttaa olevan suurempi joukko erilaisia materiaaleihin ja prosesseihin läpi rakentamisen ketjun liittyviä tekijöitä”, toteaa Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila.

Rakentamisen osaajille kasvava tarve Pohjois-Suomessa

yellow-safety-helmet

”Pohjoisessa Suomessa on käynnistynyt ja käynnistymässä lukuisia hankkeita, joissa tarvitaan korkeakoulutettuja rakennusalan ammattilaisia. Oulussa alkava rakennusalan diplomi-insinöörikoulutus tulee todelliseen tarpeeseen ja juuri oikeaan aikaan”, toteaa 14. helmikuuta Rakentajapäivässä puhunut Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo.

Oulun yliopisto alkaa kouluttaa rakennusalan diplomi-insinöörejä jälleen ensi vuodesta alkaen lähes kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä päätöksestä koulutusvastuun myöntämiseksi ja nopeasta reagoinnista akuuttiin tarpeeseen. Kailasalo painottaa erityisesti infrarakentamisen merkitystä Pohjois-Suomessa tulevien vuosikymmenten aikana.

”Esimerkiksi kaivoshankkeet, biotuotetehdas ja tuulipuistot sekä valtatie 4 Oulun ja Kemin välillä edellyttävät korkean tason osaamista infran toteuttamiseen. Myös Lapin matkailubuumi vaatii oikeanalaisten olosuhteiden luomista. Puhumattakaan koko EU:n pohjoisen ulottuvuuden kehittämisestä väyläyhteyksineen, millä on valtava merkitys koko Pohjois-Suomen elinvoimalle tulevaisuudessa.”

Kailasalon mukaan Oulussa koulutettavat rakennusalan diplomi-insinöörit mahdollistavat myös suomalaisten yritysten vahvemman jalansijan Barentsin alueen urakoissa. Toistaiseksi suomalaiset yritykset eivät ole olleet kovin aktiivisia tarjoamaan Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan. Yksi syy on ollut vaikeudet työvoiman, erityisesti projektijohdon saannissa.

Pohjoinen tarvitsee omat osaajansa

Rakentamisalan diplomi-insinöörien ikärakenne ja sen myötä kiihtyvä eläköityminen on lisännyt alan osaajapulaa erityisesti infrarakentamisessa ja rakennetekniikassa. Pulaa ammattilaisista on niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla sekä alan korkeakoulujen opetustehtävissä. Pelkästään Pohjois-Suomen alueella työvoimatarpeeksi on arvioitu noin viisikymmentä rakennus- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinööriä vuodessa.

DI-koulutuksen puuttuminen Oulusta on synnyttänyt alueelle vajauksen rakentamisalan keskijohdon ammattilaisista. Pohjois-Suomen elinkeinoelämän edustajat ovat todenneet, että Tampereella ja Espoossa annettava rakennus- ja yhdyskuntatekniikan DI-koulutus ei kata pohjoisen Suomen tarvetta, sillä riittävää osaajien siirtymistä ja sitoutumista pohjoiseen ei tapahdu.

Tutkinnon suorittaneita tarvitaan myös julkisen sektorin tehtäviin. Esimerkiksi kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten myötä kunnallisen rakennusvalvonnan tehtävät edellyttävät syvällistä asiantuntemusta kestävän rakentamisen ja rakennusfysiikan kysymyksissä.

Oulun yliopiston rakennusalan diplomi-insinöörien tutkinnonanto-oikeus tulee voimaan elokuussa 2017, ja koulutus alkaa vuonna 2018. Aiemmin Oulun yliopistossa rakennusalalla oli oma laitos, mutta se lakkautettiin vuonna 2001. Myöhemmin yliopisto aloitti uudelleen rakennusalan koulutuksen opintosuuntana konetekniikan sisällä. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinöörejä on valmistunut viime vuosina ainoastaan Aalto-yliopistosta ja Tampereen yliopistosta.

Rakennusteollisuus RT: Guggenheim-museo toisi lisää investointeja ja työtä

11538970_499003480250461_8033824552139628196_o

Moreau Kusunoki Architectes voittajatyö “Art in the City” on yhteydessä ympäröivään kaupunkitilaan eri tavoilla: vieraat pääsevät kulkemaan Tähtitorninvuoren puistoon kävelysiltaa pitkin, kun taas meren puolella rantapromenadi yhdistää rakennuksen Eteläsatamaan. Kuva: Moreau Kusunoki Architectes

Guggenheim-museon rakentaminen Helsinkiin ruokkisi talouden myönteistä virettä. Menojen lisäksi pitäisi tarkastella laajemminkin tulovirtoja, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti muistuttaa.

Helsinkiin suunnitteilla oleva Guggenheim–museo nostaisi Suomen tunnettuutta matkailumaana ja selvitysten mukaan lisäisi erityisesti kansainvälisten matkailijoiden yöpymisiä seudulla. Matkailutoiminnan lisäksi hankkeella olisi Tarmo Pipatin mukaan merkittäviä vaikutuksia alueen investoinneille ja työllisyydelle.

Arvio museohankkeen rakentamiskustannuksista on 130 miljoonaa euroa. Kun yhdellä talonrakentamiseen sijoitetulla miljoonalla työllistyy vuodeksi 15 henkilöä, museon rakentamisvaihe työllistäisi kokonaisuudessaan vajaat 2 000 henkeä vuoden ajaksi. Lisäksi valtionkassaan ropisisi verotuloja kolmanneksen verran hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeen toteuttamisen aikaansaamat kerrannaisvaikutukset ovat kuitenkin kertaluokaltaan selvästi itse rakentamisvaihetta suuremmat.

Paraikaa Helsingin seudulla on käynnissä ennennäkemättömän suuria hotelli-investointeja, jotka vastaavat kasvavaan matkailijoiden määrään. Näitä hankkeita on tälläkin hetkellä 600–700 miljoonan euron edestä, ja niiden työllisyysvaikutukset nousevat noin 10 000 henkilötyövuoteen. Pipatti uskoo, että Guggenheim-museon toteutuminen todennäköisesti kiihdyttäisi matkailuinvestointeja entisestään.

”Museon turistivirrat varmistaisivat palveluille riittävän käyttöasteen. Ne toisivat myös lisää käyttäjiä ja siten maksajia joukkoliikennejärjestelmille, joita väistämättä alueella tarvitaan liikkumistarpeiden kasvaessa”, Tarmo Pipatti toteaa.

Pääkaupunkiseudun nykyinen imu näkyy muun muassa siinä, että seudun osuus koko maan talonrakentamisesta on jo yli puolet. Guggenheim-hanke lisäisi rakentamisaktiviteettia pitkälläkin aikavälillä, mikä heijastuisi myönteisesti koko Suomen talouskehitykseen.

”Vastaavaa ja kansainvälisesti katsottuna yhtä vetovoimaista hanketta Suomessa ei ole käytännössä aiemmin toteutettu. Jos Guggenheim ei nouse Etelärannan tontille, ainutlaatuinen paikka jää pahimmillaan vielä vuosikymmeniksi parkkipaikaksi – turistien karkottajaksi eikä vetonaulaksi. Nyt olisi erinomainen hetki tarttua tilaisuuteen ja rakentaa Suomen mainetta matkailumaana, mikä synnyttäisi myös lisää investointeja Suomeen.”, Tarmo Pipatti toteaa.

Rakennusteollisuus RT: Rakentamisessa ennakoitua kovempi kasvu

safety-helmet-150913_960_720

Rakentamisen suhdannekäänne on toteutumassa odotettua jyrkempänä. Kun huhtikuussa Rakennusteollisuus RT ennusti täksi vuodeksi 3,5 prosentin kasvua, elokuisessa välikatsauksessaan se on korottanut ennustetta 6,5 prosenttiin. Nousu jatkuu ensi vuonna, mutta selvästi maltillisempana.

Talonrakennustöiden aloitusten arvioidaan tänä vuonna yltävän 38,5 miljoonaan kuutiometriin. Se on edelleen vähemmän kuin pitkän aikavälin keskiarvo, mutta lähes viidenneksen viime vuotta enemmän. Vastaavalla tasolla oltiin viimeksi viitisen vuotta sitten. Välissä on ollut monta heikkoa vuotta, mutta nyt uudisrakentaminen on vilkastunut kaikilla sektoreilla. Asuntojen lisäksi tehdään etenkin toimitiloja ja julkisia rakennuksia, kuten kouluja.

”Myönteisen kehityksen taustalla on kaupunkien imu ja talouden lievä elpyminen. Työttömyyden hieman helpotettua kotitaloudet ovat aktivoituneet myös asuntokaupoille ja patoutunut kysyntä purkautuu. Rakentaminen puolestaan kannattelee kotimarkkinoita”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen kuvaa.

Asuntorakentamisen vauhdittuminen on vapaarahoitteisten kerros- ja rivitalojen ja erityisesti pienten asuntojen varassa. Omakotitalojen iso pudotus on pysähtynyt ja luvassa on jopa hienoista kasvua. Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto vähenee viime vuoteen verrattuna.

”Pitkään odotettu lyhyt korkotukimalli ei ole tuomassa toivottua lisäystä vuokra-asuntojen tuotantoon. Sille myönnetyt valtuudet riittävät vain muutaman sadan asunnon aloittamiseen ensi vuonna. Asumisen korkea hinta kasvukeskuksissa estää jatkossakin työvoiman liikkuvuutta ja siten työllisyyden paranemista, ellei asuntopolitiikassa ryhdytä järeisiin toimiin”, RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.

Sekä tänä että ensi vuonna arvioidaan aloitettavan kaikkiaan 34 000 asunnon rakentaminen. Tälle vuodelle olisi kysyntää enempäänkin, mutta aloituksia arvioidaan siirtyvän ensi vuodelle muun muassa tuoteteollisuuden toimitusaikojen venyessä äkillisen suhdannenousun vuoksi.

Infrarakentamista lisää väyläverkoston kunnossapitotöiden ja talonrakentamisen pohjatöiden kasvu. Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi pitää kuitenkin valitettavana, että valtio on siirtämässä ensi vuodeksi varatusta perusväylänpidon lisäpaketista 100 miljoonaa euroa vuodella eteenpäin. ”Bitumin hinnan noustessa samalla rahalla saa entistä vähemmän tienpintaa”, Kiviniemi toteaa.

Kiviniemi muistuttaa pitkäjänteisen infrapolitiikan merkityksestä. ”Ennustettavuus tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa yritysten investointivalmiutta.”

Rakentamisen työllisiä oli tammi-kesäkuussa keskimäärin reilut 11 300 enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Työllisyyden lisäys rakentamisessa vastaa jo yli kymmentä prosenttia hallituksen työllisyystavoitteesta vaalikauden loppuun mennessä. Rakennusalalla olisi töitä tarjolla enemmänkin, mutta kaikissa ammattiryhmissä ei löydy kasvaville kaupunkiseuduille tarpeeksi tekijöitä.

 

Rakennusala mukaan kilpailukykysopimukseen

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään hallituksissaan neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.

Sopimukseen sisältyy useita paikallisen sopimisen elementtejä, joilla tehostetaan työajan käyttöä. Mikäli sopimus hyväksytään osaksi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimusta, se varmistaa 100 miljoonan euron lisäveronkevennykset palkansaajille.

”Sopimuksemme noudattaa vahvasti kilpailukykysopimuksen henkeä vaikka se ei työajan pidennyksen osalta ole kirjaimellisesti kikyn mukainen. Neuvottelemamme paketti ajaa rakennusalalla paremmin niitä asioita, joihin kilpailukykysopimus tähtää”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari.

Sopimuksen myötä rakennusalalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia palkkauksesta, jossa otetaan huomioon esimerkiksi työn tavoiteaikataulu, työaikajärjestelyt ja lopputuloksen laatu.

”Merkittävin uudistus sopimuksessa on työkokeilu ensimmäistä kertaa rakennusalalle tuleville. Kokeilu sopii yhtä hyvin nuorille kuin vanhoille, Suomessa asuville ja maahanmuuttajille. Työkokeilu tapahtuu ilman valtion rahoitusta ja siihen ei liity palkkatuen hakemisen byrokratiaa”, toteaa varapuheenjohtaja Kyösti SuokasRakennusliitosta.

Työkokeilun käyttöön otosta sovitaan yrityksessä luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Samalla sovitaan, miten yrityksen kokeneet ammattityöntekijät huolehtivat ohjauksesta. Työkokeilusopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa kuin koeaikainen työsopimus. Palkka on vähintään 6 euroa tunnissa ja sen päälle tulevat normaalit työehtosopimuksen palkan perusteella laskettavat lisät.

Työkokeilu mahdollistaa vailla alan koulutusta olevien tutustumisen rakennusalaan, joka tarjoaa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa runsaasti työpaikkoja. Puolen vuoden jälkeen kokeilussa olleen on mahdollista hakeutua alan koulutukseen tai jatkaa työskentelyä normaalissa työsuhteessa ja kouluttautua edelleen työn kautta.

Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi sekä Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi korostavat neuvotteluiden sujuneen ratkaisuhakuisesti ja yhteistuumin. ”Paikallinen sopiminen etenee rakennusalalla nyt aimo harppauksen. Sovitut uudet käytännöt edistävät tuottavuutta ja työllisyyttä sekä palkkauksen kannustavuutta”, Tero Kiviniemi iloitsee.

Alakohtaiset sopimusneuvottelut rakennusalan kahdeksan työehtosopimuksen solmimiseksi käydään mahdollisimman nopeasti. Toimihenkilösopimuksia koskevat neuvottelut käydään erikseen. Rakennusalan yleissitovien työehtosopimusten piirissä on lähes 100 000 palkansaajaa.

Asuntotuotanto ennätysvauhdissa

Rakennusteollisuus RT:n kesäkuisen asuntotuotantokyselyn mukaan asuntorakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna. Kyselyyn vastanneet yritykset nostivat tammikuuhun nähden selvästi arvioitaan tämän vuoden aloitusmääristä.

RT:n asuntotuottajat arvioivat aloittavansa tänä vuonna reilun 14 000 asunnon rakennustyöt, joka on tähänastisen kyselyhistorian suurin määrä. Ennätyskorkeaa asuntojen tuotantomäärää selittää ennen kaikkea tuotannon kerrostalovaltaistuminen ja asuntokoon pienentyminen. Asunnoista reilut 65 prosenttia on vapaarahoitteisia omistusasuntoja ja loput vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Uudisasuntojen tuotantoa kasvattaa nyt usean heikon vuoden jälkeen myös kuluttajamarkkinan piristyminen. Suurin osa arvioidusta kasvusta ajoittuu vuoden jälkipuoliskolle, jolloin asuntoaloituksia odotetaan kertyvän yli 8 500.

”Asuntorahastojen merkitys asuntotuotannon ylläpitämisessä on ollut viime vuosien aikana merkittävää, mutta työllisyysnäkymien kirkastuessa ja talouden käännyttyä kasvu-uralle myös kuluttajat ovat rohkaistuneet asuntokaupoille”, toteaa Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen.

Sijoittajien kannalta asuntomarkkinoiden kyllästymispiste lähenee Pakarisen mukaan päivä päivältä. ”Vuokra-asuntojen tuotanto on ollut viimeaikoina varsin suurta, jolloin maksukykyisten vuokralaisten saaminen voi hetkellisesti vaikeutua. Tuottotavoitteet jäävät haaveeksi, mikäli vuokralaista ei löydykään,” Pakarinen jatkaa.

Alueellisesti Helsingin seudun osuus laskee hieman viime vuoden ennätyskorkealta tasolta. Asuntotuotanto piristyy nyt selvästi Oulussa, Turussa, Jyväskylässä ja Tampereella.

Pakarinen korostaa, että uudisasuntojen tuotannon on pysyttävä tulevina vuosina vähintäänkin nykyisellään, mikäli asumisen hintaa halutaan kasvukeskuksissa hillitä. Maan hallitus teki oikeita päätöksiä huhtikuun kehysriihessä myöntämällä valtionrahoitusta joukkoliikennehankkeille Helsingin ja Tampereen seuduilla. Lisäksi vuokra-asuntotuotantoon saadaan vauhtia lyhyen 10 vuoden korkotukimallin myötä sekä eläkeyhtiöiden vuokra-asuntojen rakennuttamiseen liittyvän määräaikaisen lain jatkamisesta vuoteen 2022.

”Asuntorakentaminen kulkee tänä vuonna hyvässä myötätuulessa. Uudisasuntojen tuotantoa edesauttaa myös myynnissä olevien valmiiden uusien asuntojen varaston pieneneminen. Tänä kesänä noin joka viides myytävänä oleva uusi asunto on valmis kun vuosi sitten valmiina oli lähes joka kolmas asunto”, Sami Pakarinen sanoo.

RT:n tämänhetkisen arvion mukaan asuntoja aloitettiin viime vuonna yhteensä 30 500 kappaletta. Asuntotuotannon arvioidaan tänä vuonna kasvavan kokonaisuudessaan 31 500 asuntoon vapaarahoitteisen kerrostalotuotannon nosteen myötä.

RT tekee asuntotuotantokyselyn kolmesti vuodessa. Kyselyyn ei sisälly omakotitaloja, valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa tai muiden kuin RT:n jäsenyritysten omistusasuntotuotantoa.

Rakennusteollisuuden kevään suhdannekatsaus: Rakentaminen talouden perävaunusta veturiksi

Rakentaminen kasvaa tänä vuonna selvästi kokonaistuotantoa nopeammin. Moottorina on kaupungistuminen, joka lisää niin asunto- ja liikerakentamisen kuin infrarakentamisenkin tarvetta kasvukeskuksissa. Rakentamisen kokonaismäärä nousee 3–4 prosenttia, Rakennusteollisuus RT ennakoi kevään suhdannekatsauksessaan.

Rakentaminen kääntyi viime vuonna kolmen heikon vuoden jälkeen nipin napin plussalle, 0,2 prosenttia. Tänä vuonna kasvu jatkuu vauhdikkaampana. Käynnissä on useita mittavia yksittäisiä hankkeita, mutta suurilla kaupunkiseuduilla rakentaminen on piristynyt laaja-alaisemminkin.

”Kasvupyrähdystä selittää osaltaan lähtötason alhaisuus edellisvuosien pudotuksen seurauksena. Rakentamisen markkinat ovat kuin lastenvaatteet, niissä on nyt kasvunvaraa. Toisaalta nopea nousu voi kohdata resurssirajoitteita sekä tiettyjen ammattiryhmien että tuotantokapasiteetin suhteen”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen kuvaa tilannetta.

Ensi vuonna rakentamisen kasvu hidastunee 1–2 prosenttiin. Talousnäkymät ovat yhä hauraat, ja rakentamisen voimakkaampi elpyminen edellyttää investointien lähtemistä kunnolla liikkeelle. Rakentaminen on tyypillisesti jälkisuhdanneala, jolle talouden käänteet heijastuvat viipeellä.

Patoutunut asuntokysyntä purkautumassa

Asuntotuotanto vilkastui viime vuonna. Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan asuntoaloitusten kokonaismäärä oli 30 500. Pääkaupunkiseudun osuus kaikista asuntoaloituksista nousi peräti 40 prosenttiin.

Vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen aloituksissa nähtiin jyrkkä nousu, kasvua kertyi 34 prosenttia. Kysyntää on etenkin pienille kaupunkiasunnoille. Asuntorahastojen ja kiinteistösijoittajien lisäksi nyt myös kuluttajat ovat uskaltautuneet asuntokaupoille työttömyystilanteen tasaannuttua. Tämän ansiosta omakotitalorakentamisenkaan ei pitäisi enää supistua kuluvana vuonna.

Asuntoaloitusten odotetaan kasvavan vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna määrä taittunee. Muussa talonrakentamisessa liikerakentaminen on ollut hyvässä nosteessa etenkin pääkaupunkiseudulla, jonne muuttoliike valtaosin kohdistuu. Samoin teollisuusrakentaminen on monen huonon vuoden jälkeen päässyt kiinni kasvuun.

”Talouden noususuhdanne alkaa yleensä pääkaupunkiseudulta, joten toimeliaisuus Etelä-Suomessa on hyväksi koko Suomelle, kun kerrannaisvaikutukset aikanaan leviävät”, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtajaTero Kiviniemi YIT:stä kommentoi.

Infrarakentamisen lähiajan näkymät parantuneet

Infrasektorilla suhdannetilanne on myös jossain määrin helpottunut. Talonrakentamisen pohjatyöt ja perusväylänpidot lisämäärärahat pitävät kasvuvirettä yllä. Infran näkymiä synkentää uusien väyläinvestointien laskeva trendi. Hallituksen kehysriihessä päättämät tie- ja raidehankkeet ovat käynnistettävissä parin seuraavan vuoden aikana, mutta niiden lisäksi näköpiirissä ei ole uusia investointeja koko loppuhallituskaudeksi eikä edes pitkän aikavälin investointisuunnitelmaa. Rahoituksen kohdentuminen saa kuitenkin rakentajilta kiitosta.

”Niukkojen määrärahojen priorisointi osui nyt nappiin. Rahoitusta saavat sekä kasvukeskusten asuntorakentamista helpottavat joukkoliikennehankkeet että sellaiset tie- ja ratahankkeet, joilla poistetaan elinkeinoelämän kannalta keskeisiä pullonkauloja logistiikassa. Tämä on juuri oikeata politiikkaa, jolla kasvua Suomessa saadaan sysättyä käyntiin”, kiittelee Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Rakennusteollisuus RT:n ja INFRAn tekemän Infrabarometrin mukaan alan suhdannetilanne on parantunut kevään edetessä. Vastaajista 70 prosenttia arvioi infrarakentamisen kasvavan kesään mennessä. Myönteisen kehityksen arvioitiin jatkuvan myös loppukesän ja alkusyksyn aikana. Kapasiteetin käyttöaste oli 77 prosenttia, joka on 11 prosenttiyksikköä viime syksyä matalampi taso. Alan yritysten mukaan tarjouspyyntöjä on liikkeellä runsaasti, mikä voi osaltaan johtua tilaajien etupainotteisesta varautumisesta tulevaan. Joka tapauksessa urakoista on edelleen kova kilpailu, ja niiden hintataso säilyy kireänä.

Koko rakentamisen kustannuskehitys on pysynyt maltillisena. Työllisten määrä kääntyi viime vuoden lopulla kasvuun ja alan työttömyys on vähentynyt. Tänä vuonna työllisten määrän odotetaan kohoavan 171 000 henkilöön.