Vaasan yliopiston merikampuksen uudistus vauhtiin allianssilla – arkkitehtinä palkittu Kimmo Lintula

Vaasan yliopiston kampusuudistus Palosaarella pääsee täyteen vauhtiin, sillä hankkeen osapuolet ovat allekirjoittaneet allianssisopimuksen. Kuva: Esa Siltaloppi

Vaasan yliopiston kampusuudistus Palosaarella pääsee täyteen vauhtiin, sillä hankkeen osapuolet ovat allekirjoittaneet allianssisopimuksen. Tavoitteena on luoda ainutlaatuinen maailmanluokan kampus, joka tukee opiskelua ja työntekoa sekä toimii avoimena kohtauspaikkana. Uudistuksen suunnittelee palkittu arkkitehti Kimmo Lintula.

Toimeksiantajana on Vaasan yliopiston kiinteistöyhtiö Vaasan Merikampus Oy. Muina allianssin osapuolina ovat Arkkitehtitoimisto K2S Oy, rakennesuunnittelusta vastaava Ramboll Finland Oy ja talotekniikkasuunnittelusta vastaava Granlund Pohjanmaa Oy sekä toteuttajana rakennusliike Peab Oy.

− Allianssi-toimintamallin avulla pääsemme toteuttamaan visioita maailmanluokan kampuksesta hankkeessa, joka on enemmän kuin pelkkä rakennusprojekti ja jossa kestävän kehityksen periaatteet ovat keskeisessä roolissa. Allianssissa ponnistellaan yhdessä hankkeen parhaaksi ja jaetaan sekä mahdollisuudet että riskit yhdessä. Yhteistoiminnallinen toimintatapa mahdollistaa innovoinnin, oppimisen ja joustavan reagoinnin. Myös yliopistoyhteisön osallistaminen hankkeeseen on keskeinen osa allianssin toimintaa, korostaa Vaasan yliopiston talousjohtaja Harri Salmela.

Tavoitteena on luoda opiskelijoille ja henkilöstölle vireä ja vetovoimainen kampus, joka toimii avoimena kohtauspaikkana myös kaupunkilaisille ja yhteistyökumppaneille.

Ainutlaatuinen sijainti ja laadukas arkkitehtuuri

− Merikampuksen ainutlaatuinen sijainti Vaasan keskustan kupeessa ja lähtökohtaisesti laadukas arkkitehtuuri luovat hyvä puitteet kehittää siitä kutsuva ja innostava kokonaisuus. Kampus tulee olemaan maailmanluokan esimerkki rakennusten uusiokäytöstä oppimisympäristönä ja yliopiston sydämenä, kiteyttää arkkitehti Kimmo Lintula Arkkitehtitoimisto K2S:stä, joka on toteuttanut aiemmin mm. Helsingin Olympiastadionin uudistuksen ja Kampin kappelin suunnittelun.

Kampuskehitys on käynnistynyt jo aiemmin Tritonia-rakennuksen torniosan uudistamisella. Allianssiprojektin ensimmäisessä vaiheessa peruskorjataan Luotsi-rakennus, josta tulee uusi tiedekirjasto. Nykyinen kirjastorakennus uusitaan seuraavaksi ja kolmannessa vaiheessa peruskorjataan nykyinen päärakennus Tervahovi. Uudistushanke valmistuu vuoden 2024 aikana.

Peruskorjauksen aikana yliopiston toiminta kampuksella jatkuu koko ajan, mikä asettaa muutoksen ja aikataulujen hallinnalle suuria.

Lauritsalan uuden koulun rakentaminen alkaa maaliskuun loppupuolella – uusi koulurakennus valmistuu marraskuussa 2021

Havainnekuva Lauritsalan uusi koulu. Kuva arkkitehtitoimisto Perko ja YIT

Lauritsalan uuden koulun rakentaminen alkaa maaliskuun loppupuolella. Uusi koulu rakennetaan vanhan Luukkaan koulun rakennusalueelle. Se toteutetaan elinkaarimallilla, jossa YIT Suomi Oy vastaa rakentamisesta, rakennusinvestoinnista ja lisäksi rakennuksen ylläpidosta 20 vuoden ajan. Kyseessä on ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettava kouluhanke Lappeenrannassa.

Työt aloitetaan maanantaina 16.3. työmaa-alueen raivauksella ja aitauksella. Varsinaiset maanrakennustyöt aloitetaan maaliskuun lopulla, rakennuksen perustustyöt huhtikuussa ja rakennuksen runkotyöt toukokuussa 2020.  Runkotyöt valmistuvat syyskuun lopulla 2020. Uusi koulurakennus valmistuu marraskuussa 2021 ja se on tarkoitus ottaa käyttöön tammikuussa 2022. Ulkopuoliset piha- ja leikkialueet puolestaan tullaan saattamaan valmiiksi heinäkuussa 2022.

Rakennustöitä tehdään pääsääntöisesti arkipäivisin klo 7–15.30. Työmaalla pyritään toimimaan niin, että työskentelystä syntyisi mahdollisimman vähän haittaa ja häiriöitä ulkopuolisille. Kaupunki opastaa, kuten kaikkien työmaiden kohdalla, asukkaita ja varsinkin perheen pienimpiä noudattamaan erityistä varovaisuutta kulkiessaan työmaan lähettyvillä.

:TAMPERE: Tesoman yhtenäiskoulun maanrakennustyöt käynnistyvät syyskuussa

Tesoman yläkoulun ja Tesomajärven alakoulun toiminnat yhdistetään perustamalla yhtenäiskoulu Tesoman koulun laajalle tontille. Myös peruskorjaustarpeessa oleva Tesoman päiväkoti siirtyy uuden yhtenäiskoulun yhteyteen.

Tällä hetkellä tontilla on kaksi rakennusta, joista toinen on rakennettu vuonna 1972 ja toinen vuonna 1983. Osittain näiden väliin ja eteläpuolelle rakennetaan uudisrakennus vuosina 2016‒2018. Rakennukset sijaitsevat osoitteessa Kohmankaari 11.

Hankkeen rakennustyöt alkavat syyskuussa 2015 ennakoivilla maanrakennustöillä, jotka valmistuvat maaliskuussa 2016. Tämän jälkeen käynnistyvät varsinaiset talonrakennustyöt, jotka valmistuvat vuonna 2018. Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen johtokunta hyväksyi Tesoman yhtenäiskoulun ja päiväkodin maanrakennustöiden toteutussuunnitelman kokouksessaan 27.8.

Koulutoiminta jatkuu katkeamattomana perusparannus- ja laajennustöiden ajan, minkä vuoksi rakennustyöt toteutetaan vaiheittain. Ensin rakennetaan uudisrakennus, minkä aikana nykyiset koulut ja päiväkoti ovat edelleen toiminnassa nykyisissä tiloissaan. Uudisrakennuksen valmistuttua se toimii yläkoulun väistötilana, jolloin pienempi vuonna 1983 valmistunut rakennus voidaan peruskorjata. Kaikkien talonrakennustöiden valmistuttua vanha Tesoman koulun päärakennus jää pois käytöstä ja se puretaan.

Koulun oppilasmäärä kasvaa hankkeen myötä noin 1000 oppilaan suuruiseksi. Tulevassa päiväkodissa on 140 hoitopaikkaa. Lisäksi uuteen yhtenäiskouluun tulee Montessori-opetuksen tilat ja nuorisotilat.

Ennakoivien maarakennustöiden kustannusarvio on 1 450 000 euroa, johon sisältyy urakan lisäksi ennakkoon tehtävät tilapäiset talotekniikan järjestelyt. Koko hankkeen kustannusten on arvioitu olevan 29 500 000 euroa.

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Metropolian Myllypuron kampuksen hankesuunnitelman

2015-05-05 19_22_22-FeedDemon Pro 4.5

Helsingin Myllypuroon rakennetaan uusi 6000 korkeakouluopiskelijan kampus Metropolia Ammattikorkeakoulun käyttöön. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kampuksen hankesuunnitelman kokouksessaan 5. toukokuuta.

Päätös sisälsi ponnen riittävien opiskelijaterveydenhuollon tilojen sisällyttämisestä kampussuunnitelmaan.

“Päätös on merkittävä ja ratkaiseva askel kohti Metropolian neljän kampuksen kokonaisuutta. Myllypuroon tulee kampus, joka tarjoaa modernit oppimisympäristöt opiskelijoillemme ja sykkii uutta elinvoimaa alueelle. Olemme Metropoliassa päätöksestä hyvin iloisia. Kyseessä on vuosien valmistelutyö, joka nyt konkretisoituu”, toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola sanoo.

Osin metroradan päälle rakennettava kampus sijaitsee välittömästi Kehä I:n Myllypuron liittymän pohjoispuolella sekä Myllypuron metroaseman ja Liikuntamyllyn eteläpuolella.

Metropolian suurimmalle kampukselle Myllypuroon sijoittuvat korkeakoulun rakennus- ja kiinteistöalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnot sekä korkeakoulun johto ja yhteiset keskitetyt palvelut. Henkilöstöä kampukselle siirtyy noin 500.

Esteettömäksi rakennettavan kampuksen huoneistopinta-ala on noin 42 000 htm². Kampuksen rakentamisen on suunniteltu alkavan 2016 ja työn valmistuvan 2019.

Myllypuron kampushankkeen enintään 165 miljoonan euron rakennuskustannuksista ja toteutuksesta vastaa Helsingin kaupungin omistukseen vuoden 2015 aikana perustettava kiinteistöyhtiö. Perusrahoituksen muodostavat Metropolialta vapautuvien tilojen myyntitulot. Metropolia maksaa vuokralaisena peruspääomavuokraa, jolla katetaan kiinteistöyhtiölle hankkeesta aiheutuvat lainakulut.

Valtuuston päätöksen jälkeen Tilakeskus jatkaa hankkeen suunnittelua.

Kohti neljää kampusta

“Toteutussuunnittelun tulisi käynnistyä saman tien, jotta kampushankkeen suunniteltu aikataulu voi toteutua”, projektijohtaja Seija Ristimäki Metropoliasta sanoo.

Myllypuron kampuksen toteutuminen on tärkeä osa Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintojen keskittämistä 20 toimipisteestä neljälle kampukselle vaiheittain 2017-2019. Muut kampukset sijaitsevat Helsingin Arabianrannassa, Espoon Leppävaarassa ja Vantaan Myyrmäessä.

Linkki päätökseen

www.hel.fi/www/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja

Myllypuron kampuksen hankesuunnitelma

Kontiotuote Oy toimittaa hirsiosat maailman suurimpaan hirsirakennukseen

havainnekuvat01_viisto-etela

Pudasjärven uudesta koulukampuksesta tulee tiettävästi maailman suurin hirsirakenteinen rakennuskompleksi.Kontiotuote Oy toimittaa rakennukseen yli 28 km hirttä, josta valtaosa on järeää 275 mm vahvaa lamellihirttä. Pääurakoitsijana projektissa toimii Lemminkäinen Talo Oy, joka on tilannut hirsiosat asennettuina Kontiotuote Oy:ltä. Hirsiasennukset alkavat työmaalla marraskuussa 2014.

Lemminkäinen rakentaa Pudasjärvelle hirsikoulukampuksen elinkaarimallilla. Rakennuksen suunnittelun ja toteutuksen lisäksi rakennuksen hoito, ylläpito, käyttäjäpalvelut sekä palvelusopimuksen aikaiset perusparannusinvestoinnit ovat Lemminkäisen vastuulla 25 vuoden palvelujakson ajan.

”Tiivis yhteistyö Kontiotuotteen kanssa hankkeen suunnitteluvaiheen aikana on synnyttänyt sekä rakenneratkaisuja että toimintamalleja, joiden myötä meillä on jatkossa hyvät edellytykset tarjota ja toteuttaa yhdessä myös muita vastaavia kohteita”, aluejohtaja Marko Palonen Lemminkäinen Talo Oy:sta kertoo.

havainnekuvat02_viisto-pohjoinen

Uuteen koulukampukseen on tulossa tilat 800 oppilaalle. Rakennuskompleksissa on neliöitä 9800 sisältäen koulutilat ala- ja yläasteen sekä lukion oppilaille. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy.

”Pudasjärven kaupungin omistamissa 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuissa kiinteistöissä on esiintynyt paljon sisäilmaongelmia. Sen sijaan viime vuosina rakennetuista hirsirakenteisista toimistorakennuksista sekä 1200-neliöisestä päiväkodista on saatu käyttäjiltä niin hyvää palautetta, että Pudasjärven kaupunki päätti jatkaa valittua hirsirakentamisen linjaa myös uudessa koulukampuksessa”, toteaa Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Jalo Poijula.

Kontiotuote Oy on maailman suurin hirsirakennusten valmistaja. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 56,3 miljoonaa euroa ja vuosittainen tuotanto noin 2000 hirsirakennusta. Vientiä yhtiöllä on ympäri maailmaa yli 20 eri maahan.

LEMMINKÄINEN RAKENTAA ELINKAARIMALLILLA HIRSIKOULUN PUDASJÄRVELLE

Lemminkäinen rakentaa Pudasjärvelle hirsikoulukampuksen elinkaarimallilla. Kaupunginvaltuusto teki hankkeesta rahoitus- ja hankintapäätöksen vuoden 2013 lopulla, mutta töiden aloitus on siirtynyt kaavavalituksen vuoksi. Rakennustyöt ovat nyt käynnissä, ja rakennus on määrä ottaa käyttöön kesällä 2016. Hankkeen kokonaisarvo on yli 40 miljoonaa euroa. Vuosille 2014–2016 ajoittuvan investointivaiheen osuus on noin 23 miljoonaa euroa, jonka Lemminkäinen kirjaa pääosin vuoden 2014 kolmannen neljänneksen tilauskantaan.

Hankkeeseen sisältyy Pudasjärven Poroputaan alueelle rakennettavan hirsikoulun suunnittelu ja toteutus. Tämän lisäksi rakennuksen hoito, ylläpito, käyttäjäpalvelut sekä palvelusopimuksen aikaiset perusparannusinvestoinnit ovat Lemminkäisen vastuulla 25 vuoden palvelujakson ajan.

Kouluun tulee tilat noin 800 oppilaalle. Se koostuu neljästä eri rakennuksesta, joihin sijoittuvat ala- ja yläkoulut, lukio, kansalaisopisto sekä liikuntasali. Pinta-alaa on yhteensä noin 9 700 kerrosneliötä. Hirsitoimituksen alihankkijana toimii paikallinen Kontiotuote.

“Koulutilojen suunnittelua ja toteutusta ohjaavat erilaisten oppimistilojen asettamat vaatimukset. Myös hoidon ja ylläpidon kannalta kohteessa on selkeät laatutavoitteet. Meillä on hyvää kokemusta Kuopiosta ja Oulusta opetustoimen elinkaarihankkeiden toteuttamisesta. Kampus jatkaa nyt tätä sarjaa. Mietimme jo suunnitteluvaiheessa, miten voimme rakentaa parhaat olosuhteet oppimiselle ja opettamiselle”, kertoo Lemminkäisen toimitusjohtaja Casimir Lindholm.

“Pudasjärven kaupungin näkökulmasta on tärkeää, että elinkaarihankkeelle saatiin kilpailutuksen tuloksena korkeatasoiset yhteistyökumppanit. Lemminkäinen ja Kontiotuote onnistuivat hiomaan suunnitelman, joka kokonaisuudessaan vastaa tavoitettamme”, toteaa Pudasjärven vs. tekninen johtaja Eero Talala. “Koulutyötä pitkään haitanneet koulujen sisäilmaongelmat ovat ratkeamassa hankkeemme toteutuksen myötä.”

 

Onervan uudisrakennuksen urakoitsijat valittu ja rakennustyöt aloitettu

fi-article_216_2044-Onerva_Maen_koulu

Senaatti-kiinteistöt rakennuttaa Oppimis- ja ohjauskeskus Onervalle uuden rakennuksen Jyväskylän Kukkumäkeen. Hankkeen urakoitsijat on valittu ja rakennustyöt aloitettu.

Hankkeen pääurakoitsijaksi valittiin SRV Rakennus Oy. Putkiurakoitsijana toimii Kiinteistötekniikka KS-Kitek Oy, ilmanvaihtourakoitsijana Caverion Suomi Oy ja sähköurakoitsijana Are Oy. Lisäksi hankkeessa on useita pienempiä sivu-urakoita.

Hankkeen työt on aloitettu toukokuun lopulla 2014 rakennuksen ja piha-alueen maa- ja perustustöillä. Meneillään on terapia-altaan ja väestönsuojan rakennustyöt. Elokuussa alkavat rungon elementtiasennukset lohkoittain. Vesikattotöiden arvioitu aloitusaika on syyskuussa. Käyttäjät muuttavat uuteen rakennukseen vuoden 2015 lopussa.

Jyväskylän näkövammaisten koulu ja Haukkarannan koulu yhdistyivät vuonna 2013 hallinnollisesti ja toiminnallisesti Oppimis- ja ohjauskeskus Onervaksi. Keskuksessa toimii myös Onerva Mäen erityiskoulu. Lisäksi koulu tarjoaa tarvittaessa myös asumispalveluja kauempaa tulevia oppilaita varten.

Vanhan näkövammaisten koulun tontille sijoittuvan uuden rakennuksen tiloihin siirtyvät erillään olevat yksiköt Haukkarannasta, Sepänkadulta, Kukkumäestä sekä Tervalasta. Oppimis- ja ohjauskeskuksessa tarjotaan palveluja oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeisiin – yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toteuttamiseen. Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva toimii Opetushallituksen alaisuudessa, ja on osa valtakunnallista oppimis- ja ohjauskeskusten Valteri-verkostoa.

Uuden rakennuksen suunnittelun perusajatuksena on ollut uudenlaisen työ- ja oppimisympäristön luominen. Henkilökunta ja oppilaat ovat aktiivisesti olleet mukana tilojen suunnittelussa.

Lisää hankkeesta myös aiemmassa tiedotteessamme http://www.senaatti.fi/senaatti/uutishuone/tiedotteet-ja-uutiset/216/oppimis-_ja_ohjauskeskus_onervalle_uusi_rakennus