RAKENNUSPARKKI

Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijat esittävät huolensa maamme rakennuskannan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Asiantuntijaryhmä on arvioinut kiinteistönpidon ja korjausrakentamisen tilaa osana Korjausrakentamisen strategian seurantaa. Ryhmä esittää myös joukon toimenpiteitä, joilla kansallisomaisuus saadaan tehokkaammin kuntoon.

Rakennuskannan asianmukainen ylläpito ja korjaaminen palvelevat kansalaisten terveyttä, kestävää kehitystä, kansantaloutta ja Suomen kilpailukykyä. Vuonna 2007 valmistunut Korjausrakentamisen strategia on vienyt asioita oikeaan suuntaan. Tästä huolimatta suomalaisia kiinteistöjä ei vielä ylläpidetä, korjata ja kehitetä yhteiskunnan nykyisiä ja tulevia tarpeita vastaavalla tavalla. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana korjausvajetta on kertynyt noin 25 miljardia euroa. Merkittävä haaste on löytää tavat korjata talot asukkaiden maksukyvyn puitteissa. Korjaus- ja ylläpitovaje koskee erityisesti asuinrakennuksia, mutta myös julkisen sektorin kiinteistöjä.

Suomen rakennuskannassa on käynnissä laaja korjausvaihe, kun 1960–80 -lukujen kerros- ja rivitalokanta on tullut putkistojen ja julkisivujen korjausikään.  Asiantuntijoiden mukaan tilanne tulee nähdä mahdollisuutena kehittää rakennuskannan palvelukykyä, kiinteistö- ja rakennusalan toimintaa ja Suomen kilpailukykyä.

Suunnitelmallisuus, asiakaslähtöisyys, osaaminen ja koulutus

Korjausvajeen taittamiseksi asiantuntijat ehdottavat toimia erityisesti kolmella alueella:

• Korjauskulttuuriin muutos syntyy viime kädessä kiinteistönomistajista, joten on tärkeää saada omistajat tiedostamaan suunnitelmallisen kiinteistönpidon merkitys. Tätä voidaan tukea hyödyntämällä työkaluja ja välineitä, jolla kiinteistönpidosta tulee pitkäjänteisempää, ymmärrettävämpää ja läpinäkyvämpää.

• Kiinteistöjen ylläpito- ja korjauspalvelujen tuottavuutta tulee tehostaa. Kasvava korjaustarve luo hyvät edellytykset uudenlaisten korjausmenetelmien, -toimintatapojen ja -prosessien käyttöön. Korjauspalveluja voidaan kehittää yhä asiakaslähtöisemmiksi ja läpinäkyvämmiksi, jolloin myös kiinteistönomistajien kynnys suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon madaltuu.

• Hyvä osaaminen tukee laadukasta toimintaa ja kohottaa rakennusalan ammattiylpeyttä. Jatkossa tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota mm. koulutuksen ja työelämän vuorovaikutukseen, lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksiin sekä koulutuksen kokonaisvaltaisuuteen.

Asiantuntijaryhmän toimenpidesuositukset tukevat pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamista.

• Korjataan kansallisomaisuus kuntoon! Korjausrakentamisen strategian seuranta ja esitykset jatkotoimenpiteiksi (pdf)

• Korjausrakentamisen strategia (ym.fi)

Rakennusalan harmaan talouden valvontaan liittyvä ilmoitusmenettely on ollut voimassa kohta vuoden. Menettelyn tuloksista saadaan selvä kuva vasta sitten, kun ilmoituksissa esiintyvät virheet saadaan korjattua. Verohallinnon linja on kiristynyt vuodenvaihteesta ja jatkossa ilmoitusvirheistä annetaan herkemmin laiminlyöntimaksu.

Verottajan tietoon nousee kuukausittain noin 9 000 tapausta, jotka vaativat tarkempaa selvittelyä. Merkittävä osa tapauksista on noussut selvittelyyn, koska ilmoitus on täytetty puutteellisesti tai väärin. Virheitä tehdään esimerkiksi siinä, että ilmoitus urakasta annetaan vain, kun urakka on aloitettu, vaikka ilmoitus pitäisi antaa jokaiselta toimintakuukaudelta. Urakoitsijat antavat myös ilmoituksia urakoista, jotka he ovat suorittaneet, vaikka heidän pitäisi raportoida nimenomaan urakat, jotka he ovat tilanneet. Työntekijäilmoituksissa virheitä tehdään eniten siinä, että työntekijä ilmoitetaan kuukausittain kulkuluvan voimassaolon perusteella, eikä todellisen työskentelyajan mukaan.

–        Pidän tätä kovin harmillisena, sillä kokonaiskuvan saaminen menettelyn vaikuttavuudesta on mahdotonta, niin kauan kuin ilmoitustietojen laatu ei ole kunnossa, sanoo ylitarkastaja Kristiina Virmajoki Verohallinnosta.

Osa yrityksistä jättänyt kokonaan ilmoittamatta

Menettelyn toteutumista valvotaan tavanomaisen verotarkastustoiminnan lisäksi maanlaajuisesti erillisessä projektissa. Työmaille ja yrityksiin tehtävissä tarkastuksissa onkin paljastunut yrityksiä, jotka eivät ole antaneet ollenkaan rakentamisilmoituksia.

–        Jopa puolessa tarkastuksista on havaittu työntekijöitä, joita ei ole ilmoitettu ja neljänneksessä urakkasopimuksia, joista ei ole ilmoitettu. Kokonaistilanne ei kuitenkaan onneksi ole näin huono, sillä tarkastukset kohdennetaan työmaille rakennusilmoituksista saatujen erilaisten vertailutietojen perusteella, toteaa ylitarkastaja Perttu Puukko.

Verottajan linja tiukentumassa

Verohallinto antoi menettelyn alussa yrityksille mahdollisuuden ilmoittaa osan tiedoista puutteellisina. Poikkeusmenettely päättyi kuitenkin vuoden 2014 lopussa, joten nyt ilmoituksiin täytyy merkitä kaikki pyydetyt tiedot.

–        Vaikka painopiste menettelyssä on yhä vahvasti asiakasohjauksessa, on linjamme muuttunut vuodenvaihteesta siten, että olemme ryhtyneet antamaan yrityksille laiminlyöntimaksuja. Näin teemme erityisesti, jos ohjauksen tai korjauskehotuksen jälkeen saamme edelleen virheellisiä tietoja, toteaa Virmajoki.

PES-arkkitehdit Oy

Finavia on käynnistämässä Suomen suurimpiin rakennustyömaihin kuuluvan terminaalilaajennuksen Helsinki-Vantaalla. Kyseessä on 400 miljoonan euron investointi, jonka työllisyysvaikutus Suomessa on yli 5 000 henkilötyövuotta. Suurinvestoinnilla voidaan säilyttää Suomen hyvät lentoyhteydet ja vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa kansainvälisessä kilpailussa.

– Aasian ja Euroopan välisen liikenteen ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Pysyäksemme mukana kilpailussa on Helsinki-Vantaan toimintoja ja palveluita kehitettävä entistäkin paremmiksi. Uskomme, että jättipanostuksemme on Finavialle tuottoisa ja se tukee koko Suomen talouden kilpailukykyä, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen .

Lentoasemat kilpailevat matkustajista ja lentoyhtiöistä aiempaa kiivaammin. Liikenteen sujuvuus, palvelujen houkuttelevuus ja lyhyet vaihtoajat merkitsevät lentoasemille entistä enemmän. Joka kolmas lentomatkustaja valitsee reitin vaihtolentoaseman perusteella.

Helsinki-Vantaan kautta kulkee 16 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan vuonna 2020 palvella jopa 20 miljoonaa vuotuista matkustajaa.

Terminaalilaajennus on kolmen Musiikkitalon suuruinen investointi

Finavian koko kehitysohjelma jakautuu kolmeen päävaiheeseen, joista ensimmäinen lähtee käyntiin näillä näkymin alkuvuonna 2016. Investoinnin suuruus on 400 miljoonaa euroa.

Tarkoituksena on laajentaa terminaalitiloja ja matkatavaratehdasta sekä lisätä konepaikkojen määrää. Terminaalin laajentaminen aloitetaan non-Schengen-alueen eteläsiivestä, ja sen valmistuttua siirrytään länsisiiven rakentamiseen kesällä 2017. Länsisiiven on tarkoitus valmistua kesällä 2020.

Finavian tekninen johtaja Henri Hansson kertoo, että laajennusosa kasvattaa terminaalin pinta-alaa 75 000 neliömetrillä. Se vastaa Linnanmäen huvipuiston kokoista aluetta.

– Rakennustyömaasta tulee yksi Suomen suurimmista. Noin kolmen Musiikkitalon suuruisen investoinnin työllisyysvaikutus on Suomessa 5 000 henkilötyövuotta, sanoo Hansson.

Finavian fokuksessa elämyksellinen lentoasema

Vaikka terminaalin pinta-ala kasvaa 45 prosenttia nykyiseen verrattuna, pyritään välimatkat pitämään lyhyinä, palvelut helposti saavutettavissa ja asiointi sujuvana.

– Helsinki-Vantaan vahvuuksia ovat lyhyet vaihtoajat, ystävällinen henkilökunta ja maailmanluokan palvelut. Nämä haluamme säilyttää myös matkustajamäärien kasvaessa, sanoo lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Haapasaari kertoo, että suunnittelun punaisena lankana on suomalaisuus, mikä näkyy sisustuksen materiaalivalinnoissa ja palveluratkaisuina. Oleskelutiloihin tuodaan viihtyisyyttä muun muassa erilaisilla ääni- ja valaistusmaailmoilla.

Myös palveluiden konseptointi on käynnissä parhaillaan. Ravintoloiden ja myymälöiden lisäksi laajennukseen saadaan elämyksellisiä palveluita.

Uusien digitaalisten ratkaisujen avulla sujuvoitetaan ja helpotetaan lennolle siirtymistä. Matkustajille tarjotaan entistä parempaa reaaliaikaista opastusta, ja he voivat lentoa odotellessaan tilata lähtöportille erilaisia palveluita. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi vastakeitetty kahvi tai jet lag -hieronta.

Laajarunkokoneiden siltapaikat kaksinkertaistuvat

Terminaalilaajennuksen lisäksi lentokoneiden pysäköinti- ja rullausalueella tehdään mittavia uudistustöitä. Työmaa käsittää 330 000 neliömetriä eli 65 jalkapallokentän kokoisen alueen.

Laajarunkokoneita varten valmistuu kahdeksan uutta siltapaikkaa, minkä ansiosta paikkojen määrä kaksinkertaistuu nykyisestä kahdeksasta 16:een. Siltapaikat tarkoittavat matkustajalle lisämukavuutta, kun bussikuljetuksia lentokoneeseen tarvitaan vähemmän.

Samaan aikaan terminaalin alla sijaitsevaa, vuonna 2009 valmistunutta matkatavaratehdasta laajennetaan. Matkatavarakeskuksen huippukapasiteetti nousee 11 000 laukkuun tunnissa.

Kohti 20 miljoonaa matkustajaa

Finavia käynnisti vuonna 2013 mittavan, noin 900 miljoonan euron kehitysohjelman Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kehitysohjelman tavoitteena on vastata kasvavan matkustajamäärän tarpeisiin. Kansainvälisesti kilpailukykyinen lentoasema on koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeää.

Finavian kehitysohjelma on myös kansallinen investointi. Lentoliikenne työllistää Suomessa suoraan tai välillisesti noin 100 000 ihmistä. Vuoteen 2020 ulottuvan kehitysohjelman myötä Helsinki-Vantaalle syntyy 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Rakennusaikainen työllisyysvaikutus on 14 000 henkilötyövuotta.