Author: kerttuvali

Komissio haluaa lisätä suojelua asbestin haitoilta ja päästä asbestista kokonaan eroon

Asbesti on erittäin vaarallinen, syöpää aiheuttava aine, jota on edelleen monissa rakennuksissa ja josta monet vältettävissä olevat kuolemantapaukset EU:ssa johtuvat. Komissio esittelee tänään kokonaisvaltaisen toimintatavan, jolla ihmisiä ja ympäristöä voidaan suojella paremmin asbestin haitoilta. Tavoitteena on päästä asbestin käytöstä tulevaisuudessa kokonaan eroon.

Pakettiin kuuluvat seuraavat osat:

Tiedonanto: Tavoitteena kokonaan asbestiton tulevaisuus. Tiedonannossa asbestin käyttöä tarkastellaan eri näkökulmista asbestin aiheuttamien sairauksien diagnosoinnin ja hoidon kehittämisestä aina asbestin tunnistamiseen ja turvalliseen poistamiseen sekä asbestijätteen käsittelyyn.

Ehdotus asbestialtistuksesta työssä annetun direktiivin muuttamisesta. Direktiivissä olevia työperäisen asbestialtistuksen raja-arvoja aiotaan tuntuvasti laskea työntekijöiden suojelun parantamiseksi.

Asbesti kiellettiin EU:ssa kaikissa muodoissaan vuonna 2005, mutta vanhoissa rakennuksissa sitä on edelleen. Asbesti on uhka terveydelle etenkin silloin, kun asbestia sisältävät materiaalit altistuvat käsittelylle esimerkiksi rakennuksia remontoidessa, jolloin asbestikuituja vapautuu ilmaan ja joutuu hengitysteihin.

Jopa 78 prosenttia jäsenvaltioissa havaituista työperäisistä syövistä liittyy asbestiin. Ilmasta hengitysteihin joutuneet asbestikuidut saattavat aiheuttaa esimerkiksi mesoteliooman tai keuhkosyövän. Altistumisen ja ensimmäisten taudin oireiden ilmaantumisen välillä on tyypillisesti noin 30 vuoden viive.

Asbestille altistumisesta koituvien terveysriskien torjuminen on siis olennaisen tärkeää paitsi ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemisen, myös ihmisarvoisten elin- ja työolojen takaamisen kannalta. Kysymyksellä on huomattava merkitys myös vihreässä siirtymässä sekä EU:n pyrkimyksessä lisätä rakennusten peruskorjausastetta. Peruskorjaamalla saadaan aikaan terveellisemmät ja miellyttävämmät asuinolot sekä pienennetään energiakustannuksia. Samalla kuitenkin kasvaa myös etenkin rakennustyöntekijöiden asbestille altistumisen riski.

Tänään esitetyt toimet ovat osa EU:n syöväntorjuntasuunnitelman ennaltaehkäisyä koskevaa pilaria, ja niillä edistetään myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, saasteettomuustoimintasuunnitelman jaEuroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteita.

Tavoitteena päästä asbestista jatkossa kokonaan eroon

Komission tavoitteena on varjella ihmisiä asbestille altistumiselta ja ehkäistä tuleville sukupolville koituvia riskejä. Tätä varten komissio esittää kattavaa, kansanterveystoimiin pohjautuvaa lähestymistapaa, jonka tavoitteet ovat seuraavat:

Tuen lisääminen asbestiperäisistä sairauksista kärsiville.

Komissio kuulee työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaa kolmikantaista komiteaa siitä, olisiko asbestiperäiset sairaudet syytä katsoa ammattitaudeiksi.

Komissio on ehdottanut EU:n uutta lähestymistapaa syövän havaitsemiseen. Siihen kuuluu mm. vuonna 2003 syöpäseulonnasta annetun neuvoston suosituksen saattaminen ajan tasalle.

Työntekijöiden tehokkaampi suojaaminen asbestilta. Komissio aikoo

esittää tänään asbestialtistuksesta työssä annetun direktiivin tarkistamista siten, että direktiivissä mainittuja työperäisen asbestialtistuksen raja-arvoja lasketaan tuntuvasti

päivittää suuntaviivat, joista jäsenmaat, työnantajat ja työntekijät saavat tukea tarkistetun direktiivin täytäntöönpanossa

käynnistää asbestin turvallista poistamista koskevan tiedotuskampanjan.

Rakennuksissa olevaa asbestia koskevan tiedon lisääminen. Komissio aikoo

esittää rakennuksissa olevan asbestin seulontaa ja rekisteröintiä koskevan lainsäädäntöehdotuksen, jonka osana jäsenvaltioita pyydetään laatimaan kansalliset asbestinpoistamisstrategiat

esittää lainsäädäntöä, jolla otetaan käyttöön digitaaliset rakennuspäiväkirjat, jotka helpottavat kaiken rakennukseen liittyvän tiedon jakamista ja käyttöä suunnitteluvaiheesta rakentamiseen ja lopulta purkamiseen saakka.

Asbestin turvallisesta ja saasteettomasta hävittämisestä huolehtiminen. Komissio aikoo

tarkistaa EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallia sekä rakennusten purku- ja kunnostustöitä edeltäviä jätehuoltotarkastuksia koskevia ohjeita

aloittaa tutkimuksen, jolla kartoitetaan asbestijätteen käsittelykäytäntöjä ja uusia jätehuoltotekniikoita.

Jäsenvaltiot voivat hakea elpymis- ja palautumistukivälineestä, Euroopan sosiaalirahasto plussasta ja Euroopan aluekehitysrahastosta EU-rahoitusta ehkäisevään terveydenhuoltoon ja asbestisairauksien hoitoon sekä peruskorjauksiin ja asbestin turvalliseen poistamiseen.

EU aikoo myös olla jatkossakin johtavassa asemassa maailmanlaajuisissa asbestintorjuntapyrkimyksissä ja pitää kysymystä esillä esimerkiksi Rotterdamin yleissopimuksen osapuolten konferenssissa, Kansainvälisessä työjärjestössä sekä G7- ja G20-maiden kokouksissa.

Työntekijöiden suojeleminen asbestialtistukselta

Kaikkein suurimmassa vaarassa altistua syöpää aiheuttavalle asbestille ovat työntekijät. Heidän suojelunsa parantamiseksi komissio esittää tänään ehdotuksen asbestialtistuksesta työssä annetun direktiivin muuttamisesta. Direktiiviä muutetaan esimerkiksi siten, että työperäisen asbestialtistuksen raja-arvoa pienennetään kymmenesosaan entisestä (ennen 0,1 kuitua (k) cm³:ssa, nyt 0,01 k/cm³). Muutokseen on päädytty uusimman tieteellisen ja teknisen tiedon perusteella.

Ehdotus – kuten myös valistus sekä entistä kehittyneempi ehkäisevä terveydenhuolto ja asbestisairauksien hoito – auttaa osaltaan EU:n syöväntorjuntaan liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Ehdotuksella myös luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset eri puolilla EU:ta toimiville yrityksille ja pienennetään sairaanhoidon kustannuksia.

Mitä seuraavaksi tapahtuu

Komissio kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita, työmarkkinaosapuolia ja muita sidosryhmiä tehostamaan toimiaan, jotta nykyiset ja tulevat sukupolvet saavat elää kokonaan asbestittomassa EU:ssa. Asbestialtistuksesta työssä annetun direktiivin muuttamista koskevasta komission ehdotuksesta keskustellaan seuraavaksi Euroopan parlamentissa ja jäsenvaltioissa. Komissio kehottaa niitä hyväksymään ehdotuksen pikaisesti. Kun ehdotus on hyväksytty, jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Komission jäsenet kommentoivat asiaa seuraavasti:

Työllisyysasioista ja sosiaalisista oikeuksista vastaava komissaari Nicolas Schmit palauttaa mieleen työntekijöiden suojelemista asbestilta koskevan Euroopan parlamentin mietinnön, joka hyväksyttiin vuosi sitten. ”Mietinnössä esitettyjen toimintakehotusten johdosta komissio esittää nyt toimenpiteitä, joilla parannetaan työntekijöiden suojelua ja otetaan aimo harppaus kohti kokonaan asbestitonta Eurooppaa. Jopa 78 prosenttia jäsenvaltioissa havaituista työperäisistä syövistä liittyy asbestiin. Tänään ehdotettavalla muutosdirektiivillä vähennetään merkittävästi työntekijöiden altistumista asbestille sekä parannetaan työnantajille annettavaa koulutusta ja ohjausta.”

Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Stella Kyriakides lisää, että ennaltaehkäisy toimii tehokkaammin kuin mitkään syöpähoidot. ”Syövistä 40 prosenttia on ehkäistävissä, ja siksi ennaltaehkäisy on kaikkein tehokkain pitkän aikavälin strategia. Osana EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaan kuuluvia toimia haluamme ehkäistä syöpää vähentämällä altistumista vaarallisille aineille. Asbesti on niistä yksi. Tänään esitetyt ehdotukset ovat yksi EU:n syöväntorjuntasuunnitelman merkittävistä tuotoksista ja uusi askel kohti vahvaa Euroopan terveysunionia.”

Tausta

Tänään annetussa tiedonannossa esitetyt toimet ovat jatkoa Euroopan parlamentin 20. lokakuuta 2021 hyväksymälle mietinnölle työntekijöiden suojelemisesta asbestilta. Komission puheenjohtaja von der Leyen sitoutui poliittisissa suuntaviivoissaan vastaamaan asianmukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaisiin mietintöihin noudattaen kaikilta osin suhteellisuuden, toissijaisuuden ja paremman lainsäädännön periaatteita.

Asbestin kaltaisille syöpää aiheuttaville aineille tapahtuvan altistumisen tehokas vähentäminen on osa EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaa ja saasteettomuustoimintasuunnitelmaa. Komissio ilmoitti vuoden 2022 työohjelmassaan ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa EU:n strategiakehyksessä kaudelle 2021–2027, että se aikoo antaa ehdotuksen työperäisen asbestialtistuksen raja-arvon laskemisesta. Myös Euroopan tulevaisuuskonferenssin yhteydessä EU:n kansalaiset toivat esiin asbestialtistuksesta työssä annetun direktiivin tarkistamisen tärkeyden. Tänään annettavan ehdotuksen pohjana on laaja kuulemisprosessi, jossa on hyödynnetty työmarkkinaosapuolten kaksivaiheista kuulemista, sekä tiivis yhteistyö tutkijoiden sekä työntekijöiden, työnantajien ja jäsenvaltioiden edustajien kanssa.

Työperäiset syövät ovat tärkein työperäisten kuolemantapausten syy EU:ssa, ja työperäisiksi todetuista syövistä jopa 78 prosenttia liittyy asbestiin. Pelkästään vuonna 2019 EU:ssa kuoli yli 70 000 ihmistä työssä aiemmin tapahtuneen asbestialtistuksen vuoksi. On arvioitu, että tälläkin hetkellä asbestille altistuu 4,1–7,3 miljoonaa työntekijää, joista 97 prosenttia työskentelee rakennusalalla ja kaksi prosenttia jätehuollossa. EU on ryhtynyt toimiin asbestista aiheutuvien riskien poistamiseksi, ja kuluneen 40 vuoden aikana asbestin käyttöä rajoitettiin, kunnes se kiellettiin kokonaan vuonna 2005.

Ennen kieltoa on valmistunut kuitenkin yli 220 miljoonaa yksittäistä rakennusta, joten todennäköistä on, että monet rakennukset sisältävät edelleen asbestia ja muodostavat näin terveysuhan. Myös asbestijätettä joudutaan edelleen käsittelemään ja hävittämään. Rakennusten perusparannusaallolla pyritään nostamaan rakennusten perusparannusaste vähintään kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä, mikä korostaa entisestään tarvetta asbestin torjuntaa koskevalle kokonaisvaltaiselle toimintatavalle. Joulukuussa 2021 esitetyssä ehdotuksessa rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin muuttamisesta todetaan, että jäsenmaiden olisi tuettava nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista ja edistettävä näin sisäilman terveellisyyttä esimerkiksi poistamalla rakennuksista asbestin kaltaiset vaaralliset aineet.

Lisätietoa

Kysymyksiä ja vastauksia: Tavoitteena kokonaan asbestiton tulevaisuus

Tiedote: Ihmisten suojeleminen asbestilta

Tiedonanto: Tavoitteena kokonaan asbestiton tulevaisuus

Ehdotus asbestialtistuksesta työssä annetun direktiivin muuttamisesta

Snellmaniaa peruskorjataan perinteitä kunnioittaen – Helsingin yliopiston uudet tilat otetaan käyttöön tammikuussa 2023

Snellmaniaa peruskorjataan perinteitä kunnioittaen – Helsingin yliopiston uudet tilat otetaan käyttöön tammikuussa 2023

SRV toteuttaa Helsingin Yliopistokiinteistöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Snellmanian peruskorjausta. Helsingin Kruununhaassa osoitteessa Unioninkatu 37 sijaitsevan rakennuksen peruskorjaustyöt alkoivat keväällä 2021 ja nyt hanke on saavuttanut harjakorkeuden. Peruskorjaus toteutetaan perinteisin menetelmin mahdollisimman paljon vanhaa materiaalia uusiokäyttäen. Samalla rakennuksen talotekniikka uudistetaan. Peruskorjaus valmistuu syksyllä 2022 ja uudet tilat otetaan käyttöön ensi vuoden alussa.

Rakennus on suojeltu rakennusperintölain nojalla, ja korjaustöiden toteutusta on tehty tiiviissä yhteistyössä museoviraston kanssa. Rakennus muodostuu päärakennuksesta ja kahdesta siipirakennuksesta. Peruskorjauksen laajuus on noin 5300 bruttoneliömetriä.

”Uudistamme Snellmanian sen kulttuurihistoriallisesti merkittävää alkuperää kunnioittaen. Toteutuksen ytimessä on tilojen uusiminen perinteisiä rakenteita, materiaaleja ja työtapoja mukaillen. Samalla huomioimme vastuulliset ja kestävät korjausratkaisut rakennuksen koko elinkaarta ja hiilijalanjälkeä ajatellen ja yhdessä tilaajan kanssa varmistamme, että uudistuvat tilat palvelevat hyvin tulevia käyttäjiään. SRV:llä on parhaillaan käynnissä useita muitakin peruskorjaushankkeita kaupunkien keskustoissa”, SRV:n yksikönjohtaja Marko Räisänen.

Projektinjohtourakana toteutettava hanke käynnistettiin neljä kuukautta kestäneillä purkutöillä, ja tämän jälkeen alkoi sisävalmistusvaihe. Julkisivua suojaamaan asennettiin mittava sääsuoja rakennuksen ympärille syksyllä 2021. Rakennuksen A-osa valmistui ja osaluovutettiin tilaajalle jo toukokuussa 2022. Rakennuksen B- ja C-osa valmistuvat marraskuussa 2022. Parhaillaan käynnissä ovat julkisivun kunnostustyöt ja kattopellitykset, sekä sisällä talotekniikan toimintakokeet ja sisävalmistuksen viimeistelytyöt. Työmaan vahvuus on tällä hetkellä noin 85 henkilöä.

”Yksi hankkeen haastavimmista vaiheista oli kellarikerroksessa toteutettu uusi käytävä. Tilassa puhkaistiin kulkuaukko yli metrin paksuiseen luonnonkivimuuriin. Puhkaiseminen kesti lähes kolme viikkoa, mutta kulkutie parantaa merkittävästi tilojen käytettävyyttä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Janne Helander.

Vanhaa materiaalia on pyritty uusiokäyttämään mahdollisimman paljon. Esimerkiksi vanhoista välipohjalankuista on toteutettu uutta lattiapinnoitusta. Vesikatolla kattopeltejä tukeva ruodelaudoitus on vahvistettu uusilla laudoilla välejä tilkiten ja mahdolliset lahovauriot korjaten. Porraskäytävissä puolestaan kiviportaat on pesty ja suojakäsitelty. Myös hissi uusitaan alkuperäiselle 60–70 -luvun paikalleen. Talotekniikka on uusittu kauttaaltaan lämmitysjärjestelmiä lukuun ottamatta. Lisäksi rakennukseen on asennettu kaukojäähdytysjärjestelmä.

”Snellmanian kattava peruskorjaus on osa yliopiston keskustakampuksen pitkän tähtäimen kehittämistä. Samalla se on merkittävä osa valtiotieteellisen tiedekunnan käytössä olevien tilojen kehittämistä. Tilaratkaisut suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä tiedekunnan kanssa tilojen toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi”, kertoo Helsingin yliopiston kampusarkkitehti Ari Nisonen.

1830-luvulla rakennettu alun perin sairaalakäyttöön tehty kiinteistö muutettiin 1990-luvulla Helsingin yliopiston opetus- ja toimistotiloiksi, jotka ovat valtiotieteellisen tiedekunnan käytössä. Rakennus tunnetaan myös nimellä Vanhan klinikan päärakennus.

Posted in:

Kalasataman kolmas pilvenpiirtäjä valmistui – loput muutot uusiin koteihin käynnistyivät tänään

Helsingin Kalasatamaan on valmistunut kolmas tornitalo, Lumo One. 120 metrin korkeuteen yltävän tornitalon 31 kerroksesta löytyy 291 vuokrattavaa Kojamon Lumo-kotia. Muutot tornitalon uusiin koteihin on porrastettu kerroksittain. Ensimmäiset asukkaat muuttivat kesäkuussa ja tänään käynnistyivät muutot tornitalon kerroksiin 13-31.

Lumo One tornitalon rakentaminen käynnistyi keväällä 2020. Se on osa kahdeksan tornitalon kokonaisuutta, jota rakennetaan Helsingin suositulle uudistuvalle asuinalueelle Kalasatamaan. Tornitaloista ensimmäisenä valmistui vuonna 2019 Majakka, ja vuonna 2021 Loisto. Parhaillaan rakenteilla on Visio, joka valmistuu vuoden 2023 lopussa.

”Kalasatamaan rakennettavat kahdeksan tornia ovat SRV:n historian suurin rakennushanke. Tornitalot tarjoavat ensimmäisenä Suomessa mahdollisuuden elämiseen pilvenpiirtäjässä. Korkea rakentaminen on myös kestävää kaupunkikehitystä, kun tontit hyödynnetään tehokkaasti tiiviissä kaupunkiympäristössä ylöspäin rakentaen ja hyvien julkisten liikenneyhteyksien lähelle. Toivotamme Lumo Onen asukkaille lämpimästi onnea uusiin koteihin”, kertoo SRV:n asuntoliiketoiminnan johtaja Jorma Seppä.

”Pian pääsevät talon loputkin asukkaat muuttamaan uusiin koteihinsa – tälläkin kertaa jopa suunniteltua aiemmin. Kaikki asukkaat ovat saaneet valita itselleen parhaiten sopivan muuttoajan 24.8–2.9. Muuttopäivien sujuvuuden varmistamiseksi olemme varanneet talon edustalta katualueen, porrastaneet muutot ja Lumo-kotien henkilökuntaa on paikalla opastamassa muuttajia. Osa asiakkaista on hankkinut myös täydenpalvelun muuttopalvelun kauttamme” Lumo-kotien aluejohtaja Laura Koiranen kertoo.

Kalasatamassa vanha teollinen Helsinki kohtaa uuden, joten alue tarjoaa uniikkia ja urbaania asumista merellisessä miljöössä. Alueella yhdistyy luonnon läheisyys, monipuoliset palvelut kauppakeskuksineen, toimivat liikenneyhteydet ja hyvä asuntotarjonta houkuttelevaksi kokonaisuudeksi. Kalasatama onkin kehittynyt yhdeksi Helsingin halutuimmista uusista asuinalueista.

Kalasataman torneissa tarjolla olevat asumisen palvelut tuovat helpotusta arjen kiireeseen

Tornirakentaminen kaupunkikeskuksiin luo mahdollisuuden Suomessa ennen näkemättömille palvelukokonaisuuksille, joiden avulla ihmisten aikaa voidaan vapauttaa arjen ikävistä rutiineista itselle mieluisaan tekemiseen. Monipuoliset palvelut ja toimivat yhteistilat ovat torniasukkaille tekemämme tutkimuksen mukaan arvokas lisä asumiseen.

Merenrantaan, kauppakeskus REDI:n yhteyteen kohoava Lumo One on upeiden merimaisemien ja ylivertaisten palveluiden ympäröimä. Kotiovelta pääsee hissillä kauppakeskukseen monipuolisten palveluiden ytimeen ja erinomaisten liikenneyhteyksien äärelle.

”Tornitalon asunnot ovat huolella suunniteltuja, viihtyisiä ja laadukkaita kaupunkikoteja. Maisemien ihailun mahdollistavat lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat, ja lisäksi kodeista löytyy parvekkeen sijaan raikas viherhuone. Talon 29. kerroksesta löytyvät myös hulppeat yhteistilat, joiden lasitetut terassit, upeat saunatilat sekä monikäyttöinen asukaslounge houkuttelevat vaikkapa kokkaamaan ystäville tai nauttimaan löylyistä kantakaupungin yllä. Talon asukkaille on myös tulossa kattava valikoima erilaisia asumisen palveluita arkea ja eloa helpottamaan” Koiranen kuvailee.

Helsinkiin nousee uusi puurakenteinen luonnontiedelukio – harjakorkeuden saavuttanut rakennus valmistuu käyttöön syyslukukaudeksi 2023

Kuva: SRV

Puurakenteinen Helsingin luonnontiedelukio toteutetaan Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselle. Tavoitteena on luoda yliopistokampuksen osana oleva turvallinen, terveellinen, tarkoituksenmukainen ja muuntojoustava oppimisympäristö. Uudisrakennuksessa ja yhteiskäyttöisissä tiloissa voidaan järjestää toimintaa noin 900 lukio-opiskelijalle. Viisikerroksisen uudisrakennuksen laajuus on noin 5400 bruttoneliömetriä. Rakennustyöt käynnistyivät kesällä 2021 ja uusi lukio valmistuu opiskelijoiden käyttöön syyslukukaudeksi 2023. Puisen rakennuksen rungon pystytyksessä avainasemassa ovat olleet yksityiskohtainen ennakkosuunnittelu, kattava kosteudenhallintasuunnitelma ja olosuhteiden hallinta työmaalla.

Helsingin Yliopistokiinteistöille toteutettavan koulun rakentamisesta vastaa SRV, arkkitehtisuunnitelmista Arkkitehdit AFKS ja talotekniikkaurakasta Quattroservices. Uudisrakennuksen toteuttaminen yliopiston Kumpulan kampuksen yhteyteen mahdollistaa lukiolle suunniteltavan uudisrakennuksen sekä yliopiston olemassa olevien tilojen tehokkaan yhteiskäytön. Toteuttamalla osittain yhteiskäyttöisiä tiloja luodaan monipuolisia mahdollisuuksia luonnontieteen opiskeluun ja yhteisöllisyyden lisäämisen kampuksella.

Keväällä 2021 käynnistyneellä työmaalla aloitettiin maanpäällisten kerrosten runkorakenteiden pystytys maaliskuussa 2022. Puuelementtirunko valmistui kesäkuussa ja samanaikaisesti rakennus saatiin säältä suojaan. Vaipan sulkemisen jälkeen alkoivat julkisivun puuverhous-, vesikatto-, väliseinä-, palosuojaus- ja talotekniikkatyöt. Rakennuksen lämmittämiseen käytetään maa- ja kaukolämpöä. Kesäkuussa porattiin maalämpöreiät ja maalämmön keruupiiriputkistot kokoomakaivoineen asennettiin heinäkuussa. Työmaalla on työskennellyt sisätyövaiheen käynnistyttyä enimmillään noin 80 henkilöä.

Puurakenteiden asennusjärjestys ja työnaikaiset rakenteet on suunniteltu hyvissä ajoin yhteistyössä urakoitsijan ja rakennesuunnittelijan kanssa. ”Rakennustekniset yksityiskohdat on suunniteltu erityisesti kosteudenhallinta huomioiden. Mm. elementtien saumat on puhdistettu tarkasti ennen saumojen sulkemista kosteus- ja höyrytiiviisti. CLT-elementtien piiloon jäävät syrjäpinnat on käsitelty tehtaalla kosteussuoja-aineella”, kuvailee projektipäällikkö Jani Lundberg SRV:ltä.

Kosteudenhallinnan suunnitteluun panostettiin merkittävästi ennen puurunkotöiden aloittamista

Massiivipuu soveltuu rakentamiseen ilman sääsuojaa erinomaisesti, sillä puulla on luonnollinen kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta. Puun käyttö rakennusmateriaalina on ilmaston kannalta älykäs valinta ja kestävä ratkaisu. Puurakentaminen on ekologinen vaihtoehto, jolla on muita materiaaleja pienempi hiilijalanjälki.

Merkittävä osa hankkeen kosteudenhallintaa on suunnitteluun liittyvien detaljien ennakointi ja suunnittelu. Hankkeessa on etsitty yhdessä tilaajan, käyttäjän, urakoitsijan, suunnittelijoiden ja eri asiantuntijoiden kanssa kosteudenhallinnan kannalta parhaat ratkaisut, joilla saadaan kokonaisuuden kannalta laadukkain mahdollinen toteutus. Puurakenteet on suunniteltu kestämään asennusaikana ilmankosteuden vaihteluita ja sateita. ”Ratkaisuja on haettu yhdessä parhaiden asiantuntijoiden kanssa tavoitteena turvallinen ja terveellinen lopputulos”, kertoo hanketta rakennuttavan Helsingin Ylipistokiinteistöjen toimitusjohtaja Jaana Ihalainen.

Helsingin luonnontiedelukion CLT-levyt hankitaan Stora Ensolta, puurunkourakoitsijana toimii Puurakentajat.

Tutustu hankkeeseen: https://www.srv.fi/tyomaat/2869-helsingin-luonnontiedelukio/

Posted in:

Uuteenkaupunkiin nousee Suomen monipuolisin monitoimijatalo Wintteri – rakennuksen peruskivi muurattiin tänään

Kuva: Uudenkaupungin kaupunki, SRV

Uuteenkaupunkiin nousee Suomen monipuolisin monitoimijatalo Wintteri – rakennuksen peruskivi muurattiin tänään

Uudenkaupungin kaupungin historian suurin investointi, monitoimijatalo Wintteri, on edennyt rakentamisessa peruskiven muuraukseen. Oppimaan, polskimaan ja palloilemaan uuteen rakennukseen pääsee vuonna 2025. Rakentaminen etenee aikataulussa. SRV rakentaa hanketta elinkaarimallilla, jossa se vastaa rakennuksen ylläpidosta myös 20 vuotta valmistumisen jälkeen.

Monitoimijatalo Wintteriin sijoittuvat perusopetuksen, lukion, varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen sekä mittavien liikuntapalvelujen lisäksi työväenopisto ja musiikkiopisto. Lisäksi rakennukseen tulee liikuntahalli ja uimahalli. Wintterin pinta-ala on kaikkiaan 22 600 bruttoneliömetriä, joista oppimisen ja kasvun tilat ovat 13 000 ja liikuntatilat 9 600 bruttoneliömetriä. Päivittäisiä käyttäjiä on arvioitu olevan noin 1700.

Wintterin tuleva palvelutarjonta on Suomen monipuolisin ja sinne sijoittuu poikkeuksellisen moniammatillinen yhteisö. Wintteri palvelee valmistuessaan jopa 1700 päivittäistä käyttäjää. Hankkeen suunnittelussa on poikkeuksellisen laajasti kuultu tulevien käyttäjien toiveita.

”Koulutuksen tasa-arvoa vahvistaneen Oikeus oppia -ohjelman myötä olemme havainneet, että lasten ja nuorten toiveissa toistuu tarve aikuisten turvalliselle ja kiireettömälle läsnäololle. Wintterin kaltainen monitoimijatalo palveluineen luo erinomaiset perusedellytykset laaja-alaiselle moniammatilliselle yhteistyölle. Kyse ei ole vain neliöistä, vaan siitä, kuinka niitä osataan ja halutaan käyttää”, sanoo opetusministeri Li Andersson, joka osallistui maanantaina 20.6. Wintterin peruskiven muurauksen juhlatilaisuuteen.

”Tämä on meille juhlahetki, kun pitkään odotettu ja hartaasti suunniteltu hanke on edennyt rakennusvaiheeseen. Wintterin tarjoamat mahdollisuudet ja palvelut ovat Uudellekaupungille merkittävä hyvinvoinnin lähde ja seudullinen vetovoimatekijä. Meillä on ollut ja on luja tahto satsata asukkaidemme hyvinvointiin ja sivistyspalveluihin”, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio sanoo.

Elinkaarimallin ylläpitovastuu 20 vuotta

Wintteri toteutuu elinkaarimallilla, jossa SRV on sitoutunut rakentamaan kiinteistön sekä huolehtimaan sen kunnosta ja ylläpidosta seuraavat 20 vuotta. Wintterissä energiatehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, sillä hanke toteutetaan A-energialuokkaan. Etenkin uimahallin energiatehokkuuteen panostetaan erityisesti. Hankkeen lämmitys- ja jäähdytysenergia toteutetaan uusiutuvalla maalämmöllä, mikä mahdollistaa rakennukselle pienen käytönaikaisen hiilijalanjäljen. Lisäksi kiinteistösähkö tuotetaan osittain aurinkopaneeleilla. Sisäilman laatuun ja valvontaan kiinnitetään hankkeessa erityistä huomiota koko elinkaaren ajan.

”Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointihankkeessa yhteistyö kaupungin ja suunnittelutiimin välillä on ollut erinomaista. Uskomme vakaasti, että toteutettava rakennus tuo valmistuessaan merkittävää lisäarvoa kaupungille, ja elinkaarimalli varmistaa sivistys- ja hyvinvointikeskuksen optimaalisen kunnon pitkälle tulevaisuuteen, kun kiinteistön rakentaminen ja ylläpito toteutetaan elinkaarimallilla yhden toimijan toimesta”, toteaa SRV:llä hankkeesta vastaava Lounais-Suomen aluejohtaja Lari Mallius.

Rakentaminen on edennyt aikataulussaan. Työmaa käynnistyi purkutöillä tammikuussa 2022. Pohitullin koulun ruokalan ja Viikaisten koulun purkutöistä syntyi purkujätettä yhteensä reilu 14 000 tonnia. Purkujätteestä 95% on koostunut kiviaineksesta. Työmaalta on kuljetettu pois lähes 800 kuorma-autollista purkujätettä. Betonimurske menee pääosin uusiokäyttöön ja purkujätteen hyötykäyttöaste on 98,7%.

Louhintatyöt on pääsääntöisesti tehty viemärilinjojen louhimista lukuun ottamatta. Parhaillaan työmaalla ovat käynnissä ovat monitoimihallin ja uimahallin perustustyöt. Kesän aikana rakennetaan väestösuojat ja paikallavalutyöt. Alkusyksystä käynnistyy rakennuksen betonielementtiasennus. Wintterin monitoimijatalo otetaan käyttöön vuonna 2025.

Posted in:

Seurantalojen korjauksiin jaettiin 1,68 miljoonaa euroa

Seurantalojen korjauksiin jaettiin tänä vuonna avustuksia 1 681 000 € euroa. Korjausavustusten tarkoitus on säilyttää seurantalojen arvokasta rakennusperintöä sekä mahdollistaa talojen käytettävyyttä parantavat korjaukset.

Vuonna 2022 seurantalojen korjausavustuksia jaettiin 127 yhdistykselle tai yhteisölle. Avustusta haettiin viime vuosien tapaan erityisesti vesikaton korjauksiin, julkisivujen korjaamiseen ja maalaamiseen sekä töiden suunnittelukustannuksiin. Eniten avustuksia myönnettiin Uudellemaalle, Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle, joista saapui myös runsaimmin hakemuksia.

Tänä vuonna avustussumma on keskimäärin 13 240 euroa avustuksen saajaa kohti. Maakuntakohtaiset erot eivät ole suuret. Yleinen rakentamiskustannusten nousu näkyi hakemusten kustannusarvioissa, ja siten avustussummissa.

Suurin yksittäinen avustus menee itäiselle Uudellemaalle Loviisaan. Hembygdens Vänner i Nord-Västra Pernå r.f. saa 57 000 euroa 1932 rakennetun Byahemmet-talon kunnostukseen. Toiseksi suurimmat avustukset myönnetään Vehmasmäen Nuorisoseuralle Pohjois-Savoon, Kuopioon ja Vahijärven Nuorisoseuralle Uudellemaalle, Askolaan. Molemmille on myönnetty 50 000 euron avustus muun muassa vesikaton uusimiseen.

Suurten peruskorjausten ohella kyetään rahoittamaan myös pienempiä, mutta talon kunnolle ja erityisesti käytettävyydelle tärkeitä töitä: turvallisuuden, terveellisyyden ja esteettömyyden edistämistä. Moni yhteisö saa lisää avustusta käynnissä olevien hankkeisiin. Poikkeusolot ovat kahden vuoden ajan vaikeuttaneet monin tavoin sekä hankkeiden läpivientiä että rahoituksen järjestämistä.

Avustusta haki kaikkiaan 206 seurantalon omistavaa yhteisöä. Yhteensä avustuksia haettiin yli 5,4 miljoonaa euroa.

Seurantalojen korjausavustus

Seurantalojen korjausavustus on valtion määräraha, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusta voivat saada yhdistykset ja yhteisöt, jotka omistavat vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Seurantalojen korjausavustus jaetaan veikkausvoittovaroista. Suomen Kotiseutuliitto vastaa seurantalojen korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.

Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja on Suomessa nykyisin lähes 2 500. Ne ovat arvokasta kansallista kulttuuriperintöä, joiden korjaustyöstä ja ylläpidosta huolehtivat usein paikalliset yhdistykset pääosin talkoovoimin.

Avustusten saajat maakunnittain:

YIT käynnistää Tapiolan Tuultenristin toimistotalon rakentamisen Espoossa

YIT Tuultenristi Merituulentori

YIT käynnistää Tapiolan Tuultenristin viisikerroksisen toimiston ja asumisen käyttöön tulevan paikoituslaitoksen rakentamisen.

Tuultenristiin valmistuu yhteensä 4 200 m² toimistotilaa, joista avautuu avarat ja viihtyisät näkymät Merituulentorille ja Tuuliniityn yli Hakalehtoon. Tuultenristin ensimmäiset ankkurivuokralaiset ovat Helsingin Seudun Osuuspankki ja Uudenmaan Martat. Välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kauppakeskus Ainoan palvelut sekä Tapiolan keskuksen kulttuuripalvelut.

Rakentaminen tehdään vaiheittain ja hankkeen on arvioitu valmistuvan keväällä 2023. Työt ovat alkaneet väliaikaisten reittien järjestämisellä sekä suojaavien rakenteiden asennuksilla. Tuultenristin työmaa sijaitsee erittäin vilkkaassa liikenteellisessä solmukohdassa, jossa vaaditaan erityisen huolellista suunnittelua turvallisuuden- ja liikkumisen näkökulmasta.

”Rakennustyömaan läheisyydessä ja alla kulkee päivässä lähes 900 linja-autoa, satoja autoja ja tuhansia ihmisiä, joten panostamme erityisesti turvallisuuteen ja liikenteen sekä logistiikan sujuvuuteen. Yritämme minimoida työmaamme aiheuttamaa haittaa huolellisella ennakkosuunnittelulla ja hyvällä viestinnällä”, kertoo hankkeen työpäällikkö Tero Seppänen, YIT:ltä.

CO2-päästöjen vähentämiseksi* ja hiilijalanjäljen todentamiseksi Tuultenristin CO2-päästöt määritellään jo rakentamisen alussa ja niitä seurataan laskelmien kautta koko rakentamisen ajan. Kohteen rakentamisen aikaisia ilmastovaikutuksia vähennetään muun muassa kierrättämällä ja lajittelemalla materiaaleja yli 70 %. Rakennus on suunniteltu YIT:n Smart Building -konseptin mukaisesti, joka mahdollistaa tulevaisuudessa esim. kiinteistön energiankäytön, huollon ja ylläpidon optimoinnin. Tuultenristille haetaan LEED-ympäristösertifikaattia.

”Tuultenristin toimistotalo sijoittuu katseen vangitsevalle paikalle lähestyttäessä Tapiolan keskustaa lännestä. Kokonaisuus tuo Tapiolan ytimeen uutta modernia ilmettä ja toimintaa, joka lisää koko alueen vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä entisestään”, kertoo hankekehityspäällikkö Anne Suojoki.

YIT:n kehittämän Tuultenristi-hybridihankkeen kokonaisuuteen kuuluvat myös kaksi 12-kerroksista ja yksi 9-kerroksinen asuinkerrostalo sekä läheisyydessä sijaitsevat Itätuulenkuja 6 ja 8 sijaitsevat tontit. Kokonaisuudessaan alue mahdollistaa lähes 700 uuden asukkaan muuton Tapiolan keskustaan. Ensimmäisen asuinhankkeen, Asunto Oy Espoon Itätuulen rakentaminen alkoi keväällä 2021.

* YIT on sitoutunut ensimmäisenä suomalaisena rakennusyhtiönä Science Based Target (SBTi ) -aloitteeseen ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

SATOlle 92 uutta vuokra-asuntoa Tuusulan Rykmentinpuistoon

Suomen suurimpiin vuokrakotien tarjoajiin kuuluva SATO rakennuttaa Tuusulan Rykmentinpuistoon Hyrylän keskustaan uusia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Rakentaminen alkaa touko-kesäkuussa 2022 ja asunnot ovat muuttovalmiita maaliskuussa 2024.

SATO on allekirjoittanut 8.4.2022 urakkasopimuksen Jatke Uusimaa Oy:n kanssa uuden kerrostalokohteen rakentamisesta Tuusulan Rykmentinpuistoon, osoitteeseen Pataljoonantie 3−5. Kohteeseen rakennetaan kaksi viisikerroksista kerrostaloa, joissa on yhteensä 92 uutta vuokra-asuntoa.

Rakennusten julkisivu on vaaleaa tiililaattaa. Kerrostalojen kaikissa asunnoissa on parvekkeet, kadunpuolella alimpien kerrosten asunnoissa on ranskalainen parveke.

”Olemme mukana kuntien ja kaupunkien kanssa kehittämässä asuinalueita. Tuusulan Rykmentinpuisto toteutetaan monen eri toimijan yhteistyönä ja alueelle tulee erilaisia asumismuotoja. SATO rakennuttaa alueelle vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Kohteeseen tulee erikokoisia asuntoja tehokkaista yksiöistä isompiin perheasuntoihin”, SATOn investoinneista vastaava liiketoimintajohtaja Arto Aalto kertoo.

”Pataljoonantien hanke on SATOn ensimmäinen uusi asuntoinvestointi Tuusulaan yli 15 vuoteen”, Aalto jatkaa.

Kestävät valinnat ohjaavat vuokra-asuntojen suunnittelua

Asuinrakennusten suunnittelussa on huomioitu energiatehokkuus ja vuosikymmeniä kestävät rakennusratkaisut. Kohde on A-energialuokkaa. Rakennusten lämmönlähteeksi tulee kaukolämpö, sillä pohjavesialueelle ei voida toteuttaa maalämpöä. Rakennuksissa on myös aurinkopaneelit sekä tuloilman viilennys.

Kiinteistön omalla pihalla on 61 katettua autopaikkaa ja kymmenen autotallia. Kaikilla autopaikoilla on sähköauton latausmahdollisuus. Rakennuksen suunnittelussa on huomioitu myös mahdollisuus yhteiskäyttöautoon talon asukkaille.

Asuinrakennuksessa on kaikille asukkaille yhteiset sauna-, kerho-, pesula- ja kuivaushuonetilat ja ulkovälinevarasto sekä irtaimistovarastot jokaiselle huoneistolle.

Kerrostalojen yksiöiden suunnittelussa on huomioitu muuntojoustavuus. Osa yksiöiden kantavista betoniseinistä on korvattu asuntojen välisillä kevyillä seinillä tai kantavissa betoniseinissä on aukkovaraus. Näin ne ovat tulevaisuudessa tarvittaessa yhdistettävissä naapuriasuntoihin, mikäli nykyistä suuremmille asunnoille on kysyntää.

Tuusulan Rykmentinpuisto

Tuusulan Rykmentinpuistoon rakentuva uusi asuinalue sijaitsee Hyrylän vanhalla kasarmialueella liikenteen pääväylien läheisyydessä. Rykmentinpuiston valmistuessa, alueella asuu yli 15 000 asukasta. Rykmentinpuistosta Helsinkiin on reilu puolen tunnin matka autolla ja Helsinki-Vantaan lentokentälle noin 15 minuutin matka. Tuusulan julkinen liikenne toimii HSL-alueella: bussilla pääsee kolmen kilometrin päässä sijaitsevalle Keravan rautatieasemalle, kehäradalle Leinelään ja myös suoraan Helsinkiin. Ruokakaupat, terveyskeskus, uimahalli, urheilukeskus ja kirjasto ovat kävelymatkan päässä. Alueelle on tulossa uusia päiväkoteja, peruskoulu sekä Lukiokampus Monio, jonka rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Lähistöllä oleva Tuusulanjärvi pyöräilyreitteineen ja kulttuurikohteineen tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen vapaa-ajanviettoon.

Tuusulan Hyrylän alue on yksi Helsingin seudun merkittävistä ja kehittyvistä aluekeskuksista, jossa hyvät palvelut, viihtyisä asuminen ja pikkukaupunkimainen ympäristö yhdistyy erinomaisten liikenneyhteyksien kautta koko laajaan pääkaupunkiseudun alueeseen.

Korjausrakentaminen selvisi hyvin koronavuodesta

Korjausrakentaminen kehittyi odotuksia paremmin koronavuonna 2020. Korjaamiselle oli positiivisia kasvuodotuksia ennen koronaa, muutaman varsin heikon vuoden jälkeen. Korona muutti korjausrakentamisen tilannetta nopeasti, mutta korjaamisen uskottiin silti pysyvän plussalla. Kuluttajien omatoimiselle korjaamiselle tuli otollinen aika, varsinkin kun edeltävät vuodet kuluttajien remontoinnissa olivat olleet vaisuhkoja. Patoumaakin oli siis hieman olemassa.

Kuluttajien omatoimiset remontit kasvoivat paljon ja korona sai aikaan varsinaisen DIY boomin. Kuluttajien korjaamisen kasvusta on puhuttu paljon ja se on näkynyt mm. rautakaupan vahvana kasvuna. Kotien ja mökkien viihtyisyyttä parannettiin paljon ja remontointi kosketti niin sisä- kuin ulkotiloja.

Korjausrakentamisen tilastotiedot ovat uudisrakentamista selvästi vähäisemmät ja korjaamisen toteuma tarkentuu jälkikäteen tilastojen valmistumisen myötä. Korjaamisen kokonaisuus muodostetaan monesta lähteestä ja toteuman mallinnus pyritään saamaan vastaamaan todellisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Tilastokeskus on kehittänyt aktiivisesti korjausrakentamisen tilastointia mm. parin vuoden takaisen korjausrakentamisen tilastoinnin kehittämisryhmän suositusten perusteella. Korjausrakentamiseenhan käytetään vuosittain lähes yhtä paljon rahaa kuin uudisrakentamiseen, mutta tilastoinnissa on huima ero. Korjausrakentamisen tilastointiin liittyy paljon haasteita, kun se ei ole samassa määrin luvanvaraista kuin uudisrakentaminen.

Ennusteet korjaamisen kasvulle olivat hitusen nollan yläpuolella akuuttiin korona-aikaan viime keväänä. Korjaamisen kasvu näyttää kuitenkin yltäneen lähes prosentin kasvuun viime vuonna. Ero ei vaikuta kovin suurelta, mutta kun korjaaminen on iso kokonaisuus, varsin hyvästä korjaamisen vuodesta voidaan puhua.

 

Korjaamisen hankkeita on ollut hyvin ja varsinkin toimitilojen korjaaminen on ollut yllättävän aktiivista. Tiloja huollettiin ja kunnostettiin, kun tilat olivat tyhjillään. Myös työt pystyivät etenemään nopeasti, mikä lisäsi korjaamisen tuotantoa. Selvin kärsijä korjaamisessa on ollut asuinkerrostalojen korjaaminen, erityisesti taloyhtiöremontit.

Korjausrakentamisen näkymä on paranemassa. Hankkeita näyttäisi olevan tulossa. DIY pysyy aktiivisena vielä tänä vuonna. Kun korona hellittää, alkaa kuluttajien mielenkiinto kääntyä taas enemmän palveluiden kulutukseen, ja remontoinnin terävin kasvu alkaa laantua. Ammattimainen korjaaminen kärsii edelleen rajoituksista ja epävarmuudesta. Ammattimaisen korjaamisen vahvempi elpyminen alkaa vasta loppuvuonna ja ajoittuu enemmän ensi vuoteen.

Koronan vaikutukset rakentamiseen eivät pääty tartuntojen vähenemiseen ja rajoitusten purkamiseen. Korona on tuonut uusia ajatuksia asumiseen ja työntekoon ja sitä kautta tiloihin ja ympäristöön. Niitä toteutetaan sekä korjaus- että uudisrakentamisella lähivuosina. Toinen suuri haaste korjausrakentamiselle on rakennuskannan päästöjen vähentäminen energiakorjauksilla vastaamaan EU:n ja Suomen hiilineutraalisuustavoitteita.

Senaatti Kiinteistöt: Oulun pääpoliisiaseman ja Oulun vankilan yhteishankkeen rakentamista valmistellaan Ruskonselkään

Senaatti-kiinteistöt jatkaa yhdessä Poliisihallituksen ja Rikosseuraamuslaitoksen sekä suunnittelijoiden kanssa yhteishankkeen suunnittelua tarkennettua kustannusarviota ja vuokrasopimuksia varten Ruskonselän tontille. Yleissuunnitteluvaiheen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä. Vankilan osalta rahoituspäätös on olemassa ja rakentaminen käynnistetään heti, kun asemakaava on vahva. Tavoitteena on, että vankila valmistuu vuoden 2025 lopulla. Mikäli poliisitalohankkeen rahoitus varmistuu, pääpoliisiasema voisi valmistua vuoden 2024 lopulla. Vuokrasopimuksille tarvitaan vielä valtioneuvoston raha-asianvaliokunnan puolto. 

Yhteinen tilaratkaisu toisi monia etuja

Ratkaisussa poliisille ja vankilalle rakennettaisiin omat tilat, joiden väliin sijoittuisivat sisäyhteydellä yhteiset tilat. Yhteisiä tiloja olisivat muun muassa istuntosali, kokoustilat ja ruokala sekä tavaraliikenteen edellyttämä terminaali ja siihen liittyvät varastot. Hankkeen kokonaislaajuus olisi noin 26 500 brm² ja valmistuessaan Ruskonselän uusissa tiloissa työskentelisi n. 300 työntekijää. Poliisin lupapalvelut säilyisivät jatkossakin Oulun keskustassa.

Poliisin ja vankilan yhteinen tilaratkaisu toisi merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä käyttäjilleen. Suunnittelussa painottuvat tilojen turvallisuus ja terveellisyys sekä erityisesti yhteisen tilaratkaisun tuomat synergiaedut. Merkittävimmät säästöt syntyisivät toimijoiden henkilöstön fyysisten siirtymien tarpeen vähenemisestä. Aika- ja kustannussäästöjä saataisiin esimerkiksi vapautensa menettäneiden kuljetuksista.

Yhteissuunnittelua jatketaan Ruskonselän tontille

Ruskonselän tontti sijaitsee noin 7 kilometriä kaupungin keskustasta työpaikka-alueen pohjoisosassa.

” Poliisin hälytystehtävissä keskusta ja koko Oulun toimialue on mahdollista saavuttaa nopeasti, sillä poliisipartiot eivät yleensä lähde hälytystehtäville poliisiasemalta, vaan ovat pääsääntöisesti liikkeellä kentällä. Tietojohtoisella poliisitoiminnalla varmistetaan tehtäville lyhyt toimintavalmiusaika”, Oulun poliisin poliisipäällikkö Mika Heinilä sanoo.

Suunnittelua ohjaavat uudistunut poliisitalokonsepti sekä vankilakonsepti, joiden linjausten mukaisesti tilat suunnitellaan. Molemmat konseptit on laadittu virastojen ja Senaatti-kiinteistöjen yhteistyössä, ja konsepteihin on määritelty parhaat ratkaisut kunkin toimijan toiminnan näkökulmasta. Vankilan sijoittuminen tontille vaatii vielä asemakaavan muutoksen.

”Ruskonselän hanke on valmistuttuaan toteutustavaltaan maassa edelläkävijä ja sen arvioidaan viitoittavan tietä myöhemmin myös muille vastaaville hankkeille”, Senaatin rakennuttamisryhmän päällikkö Harri Karjula kertoo.

Senaatti on selvittänyt mahdollisten ympäristöhäiriöiden vaikutuksia Ruskossa sijaitsevan jäte- ja kierrätyskeskuksen toiminnasta Ruskonselän alueella. ELY-keskukselta saatujen tietojen perusteella jätekeskus ei aiheuta suunniteltuun sijaintipaikkaan ulottuvia melu- tai hajuhaittoja ja selvityksen perusteella alue soveltuu hyvin poliisin ja vankilan käyttöön.