LVIS

Ilmanpuhdistimista oli niukasti hyötyä koululuokkien ilmanlaadun parantamisessa laitteiden puhtaan ilman tuoton nykyisellä mitoituksella ja kun lähtökohtaisesti epäpuhtauksia oli hyvin vähän, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi pesuaineista, hajusteista tai pintamateriaaleista peräisin olevien kaasumaisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) aleni luokkahuoneissa, joissa käytettiin ilmanpuhdistimia. Sen sijaan sienien, bakteerien tai koronaviruksen sekä muiden hiukkasten pitoisuuksiin ilmanpuhdistimen käytöllä ei todettu olevan merkittävää vaikutusta.

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon ilmanpuhdistimet vähentävät sisäilman mikrobiologisia, kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia alakouluissa. Tutkimuksessa oli mukana kuusi kuopiolaiskoulua. Tavoitteena oli selvittää, miten ilmanpuhdistimet vaikuttavat sisäilman laatuun, kun niitä käytetään esimerkiksi Kuopion kaupungilla yleisesti käytössä olevalla mitoituksella.

”Vaikka tutkimukseen oli valittu mukaan eri kuntoisia ja eri ympäristöissä sijaitsevia kouluja, niiden epäpuhtauspitoisuudet osoittautuivat jo lähtökohtaisesti pieniksi. Tutkimuskouluissa ilmanpuhdistimista ei havaittu olevan hyötyä mikrobi- ja hiukkaspitoisuuksien pienentämisessä”, sanoo THL:n erikoistutkija Hanna Leppänen.

Ennen kuin kouluun hankitaan ilmanpuhdistimia, tulisi selvittää epäpuhtauspitoisuuksien lähtötaso ja tilan ilmanvaihto. Näin voidaan arvioida, onko puhdistimen käytöstä hyötyä.

“Vaikka pitoisuudet olivat lähtökohtaisesti pieniä, havaittiin TVOC-pitoisuuksien pienenevän, mikä viittaa siihen, että ilmanpuhdistimesta voi olla hyötyä väliaikaisratkaisuna tilanteessa, jossa TVOC-pitoisuus on kohonnut”, jatkaa Leppänen.

Oireiden raportointi väheni hieman

Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka ilmanpuhdistimien käyttö vaikuttaa koulujen työntekijöiden ja oppilaiden kokemien oireiden sekä olosuhdehaittojen, kuten kuumuuden, kylmyyden ja epämiellyttävien hajujen, raportointiin.

Samoista luokkahuoneista mitattiin sekä epäpuhtauspitoisuuksia että raportoitiin koettuja oireita ja olosuhdehaittoja kolmessa tutkimusvaiheessa: kun ilmanpuhdistin oli luokassa, mutta ei käynnissä, kun ilmanpuhdistin suodatti ilmaa ja kun ilmanpuhdistin kierrätti ilmaa ilman HEPA-suodattimia.

Tutkimuksessa oppilaat raportoivat vähemmän ylähengitystie-, alahengitystie- ja muita oireita ja olosuhdehaittoja silloin, kun ilmanpuhdistin suodatti ilmaa. Oireita raportoitiin kuitenkin jopa vielä vähemmän, kun puhdistimissa ei ollut HEPA- ja aktiivihiilisuodattimia.

“Koska oireet vähenivät myös silloin, kun näitä suodattamia ei ollut käytössä, emme voi sanoa, mikä lopulta vaikutti oireiden raportoinnin vähenemiseen. On esimerkiksi mahdollista, että jo pelkkä havainto ilmanpuhdistimen toiminnasta luokkahuoneessa vähensi koettuja oireita”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Anne Hyvärinen.

Ilmanpuhdistimia on käytetty jo pitkään esimerkiksi kuntien käytössä olevissa rakennuksissa, joissa on sisäilmaan liittyviä ongelmia.

”Ilmanpuhdistimia tulisi käyttää ainoastaan väliaikaisratkaisuna tilanteissa, joissa on todettu poikkeava epäpuhtauspitoisuus. Ensisijaisesti huomio tulisi kiinnittää rakennuksen kunnossapitoon sekä energiatehokkaaseen, oikein mitoitettuun ja ulkoilman hiukkaset suodattavaan ilmanvaihtoon”, sanoo Hyvärinen.

Hiukkaset, mikrobit ja kemikaalit – ilmanpuhdistimien vaikutukset altistumiseen kouluissa (HiMiKKo) -hankkeessa oli mukana yhteensä 29 luokkatilaa kuudesta kuopiolaisesta alakoulusta. Tiloja säännöllisesti käyttävät 24 työntekijää ja 209 3.–6. luokan oppilasta täyttivät koettuja olosuhdehaittoja ja oireita päiväkirjaan kuuden viikon tutkimusjakson ajan. Aineisto kerättiin vuosien 2021–2022 aikana.

Hankkeen rahoittivat Työsuojelurahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, Kuopion Tilapalvelut, Kuopion Ympäristöterveydenhuolto sekä THL.

Leppänen H, Juntunen M, Yli-Tuomi T, Taimisto P, Siponen T, Jalkanen K, Täubel M, Valkonen M, Hyvärinen A (2024). Hiukkaset, mikrobit ja kemikaalit – ilmanpuhdistimien vaikutukset altistumiseen kouluissa (HiMiKKo)THL Työpaperi 5/2024.

Elpyneen uudisrakentamisen myötä LVI-teknisten tuotteiden toisen kvartaalin myynti kasvoi 7,9 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tukkumyyntien piristyminen johtuu pääasiassa kasvukeskuksiin rakennettavista pienistä kerrostaloasunnoista.

LVI-teknisten tuotteiden tukkumyynnit vuoden toiselta kvartaalilta vahvistivat rakentamisen kasvun merkkejä. Toisen kvartaalin LVI-teknisten tuotteiden tukkumyynnin kokonaisarvo oli 271 miljoonaa euroa, joka on 7,9 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 vastaavalla ajanjaksolla. Koko alkuvuoden osalta tukkuliikkeiden LVI-teknisten tuotteiden myynti oli 494 MEUR, kun viime vuoden vastaava luku oli reilu 468 MEUR.

– LVI-teknisten tuotteiden myynti on hyvin linjassa rakentamisen elpymisen kanssa. Uudisrakentaminen on kasvanut odotetusti ja keväällä myönnetyt rakennusluvat ja pöydällä olleet suunnitelmat ovat vihdoin realisoituneet, LVI-Teknisen Kaupan liiton toiminnanjohtaja Magnus Sirén sanoo. – LVI-teknisten tuotteiden tukkumyynnin osalta myynnin kasvu tulee erityisesti asuinrakentamisesta. Vaikka omakotitalojen rakentaminen on hiipunut, on kasvukeskuksiin rakennettavien pienikokoisten kerrostaloasuntojen määrä ollut sen sijaan vahvassa kasvussa.

Myös korjausrakentamisen ennustetaan kasvavan loppuvuoden 2016 aikana, vaikkakin sen kasvuvauhti hidastuu hieman. – Uudisrakentamisen elpyminen lupaa parempia aikoja rakennusalalla, joka vetää tällä hetkellä kasvullaan koko Suomen taloutta, Sirén sanoo.
– Jo nyt on kuitenkin nähtävissä, että rakentamisen kasvun pullonkaulaksi uhkaa muodostua pula suunnittelijoista, erityisesti Etelä-Suomen isoissa rakennushankkeissa.

Tukkumyyntitilastoa ylläpitää LVI-Teknisen Kaupan Liitto ry.

LVI-teknisten tuotteiden ensimmäisen kvartaalin myynti nousi 2,6 prosenttia vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna.

Kokonaismyynnin arvo nousi vuoden ensimmäisellä kvartaalilla edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 2,6 prosenttia. Ensimmäisen kvartaalin tukkumyynnin arvo oli tänä vuonna 223 000 meur, kun se viime vuoden alkaessa oli 221 000 meur.

Korjausrakentamisen vahva kysyntä kattaa edelleen suuren osan LVI-teknisten tuotteiden tukkumyynneistä, mutta uudisrakentaminen näyttäisi kolmen hiljaisen vuoden jälkeen nyt toden teolla elpyvän, LVI-Teknisen Kaupan toiminnanjohtaja Magnus Sirén sanoo. – Vaikka ennusteet rakentamisen elpymisestä ovat olleet jo jonkin aikaa varsin positiivisia, on syytä muistaa että lähtötaso on nyt matala, ja pienetkin määrälliset muutokset näyttäytyvät suurina prosenttilukuina.

– LVI-teknisiin tuotteisiin elpyminen vaikuttaa tunnetusti vähintäänkin puolen vuoden viiveellä. Odotukset ovat kuitenkin nyt korkealla koko rakennusalalla. Lähikuukaudet näyttävät, realisoituvatko ne, hän jatkaa.

Tukkumyyntitilastoa ylläpitää LVI-Teknisen Kaupan Liitto ry.

LVI-teknisten tuotteiden vuoden 2015 tukkumyynnin kokonaisarvo säilyi hyvällä tasolla ja nousi hieman edellisvuoteen verrattuna.

Kokonaismyynnin arvo vuoden 2015 viimeisellä kvartaalilla nousi vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 3,9 prosenttia. Koko vuoden 2015 osalta tukkumyynnin arvo oli 994 020 meur, joka vastaa vajaan prosentin (0,8%) nousua edellisvuoden kokonaismyyntiin nähden.

LVI-alan tukkumyynnit ovat vaihdelleet melkoisesti kvartaaleittain koko 2010-luvun. Heilahteluista huolimatta vuositason kokonaismyynnit ovat säilyneet hyvällä tasolla koko ajanjakson ajan. Vaikka uudisrakentaminen on pitkään ollut alamaissa, on tasaisesti kasvanut korjausrakentaminen pitänyt lvi-teknisten tuotteiden kysynnän tasaisena.

Uudisrakentamisen elpymistä on odotettu pitkään, ja pientä indikaatiota elpymisestä onkin ollut jo ilmassa. Pääkaupunkiseudun isoilla rakennushankkeilla, niin Kalasataman alueen rakentamisella kuin Länsimetron infra-hankkeella on yllättävänkin suuri vaikutus alan kokonaismyynteihin, arvioi LVI-Teknisen Kaupan toiminnanjohtaja Magnus Sirén.

Tukkumyyntitilastoa ylläpitää LVI-Teknisen Kaupan Liitto ry.

LVI-teknisten tuotteiden tukkumyynnin kolmannen kvartaalin kokonaisarvo nousi 2,5 prosenttia plussalle edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

LVI-tuotteiden kolmannen kvartaalin tukkumyynnin arvo oli 266 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2014 vastaavana ajanjaksona oli 260 miljoonaa euroa. Koko alkuvuoden 2015 osalta tukkumyynnin arvo oli 735 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 myyntiluvuista ollaan jäljessä enää 0,2 prosenttia.

– Vaikka myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä on edelleen pienempi kuin viime vuoden kuutiomäärät ja rakentamisen kokonaismäärän on ennakoitu pysyvän vuoden 2015 ajan nollassa, ovat asuinkerrostalojen ja etenkin julkisten asuinpalvelurakennuksille myönnetyt rakennusluvat Tilastokeskuksen aineistojen perusteella kasvussa, LVI-Teknisen Kaupan toiminnanjohtaja Magnus Sirén sanoo.

– Korjausrakentamisen ennakoidaan jatkuvan tasaisena, mutta esimerkiksi Rakennusalan suhdanneryhmä RAKSU on arvioinut uudisrakentamisen nousevan ensi vuoden aikana pitkästä aikaa kasvun veturiksi. Yleinen taloustilanne kuitenkin ratkaisee, jääkö uudisrakentamisen volyymin kasvu väliaikaiseksi vai onko se todella merkki paremmasta, Sirén jatkaa.

Tukkumyyntitilastoa ylläpitää LVI-Teknisen Kaupan Liitto ry.

LVI-teknisten tuotteiden tukkumyynnin kokonaisarvo toisella kvartaalilla jäi niukasti edellisvuoden vastaavan ajanjakson myynneistä. 

LVI-tuotteiden toisen kvartaalin tukkumyynti oli lähes vuoden 2014 tasoa: edellisvuoden toisen kvartaalin myyntiluvuista jäätiin vain -0,7 prosenttia. Tukkumyynnin arvo toisella vuosineljänneksellä oli 251 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2014 vastaavana ajanjaksona oli 253 miljoonaa euroa. Koko alkuvuoden 2015 osalta tukkumyynnin arvo oli 469 miljoonaa euroa, -1,7 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2014 kahden ensimmäisen kvartaalin tukkumyynnit.

– Näkymä loppuvuoden kehitykseen on edelleen sumea, mutta varovaista positiivista viritystä on alalla selvästi havaittavissa, LVI-Teknisen Kaupan toiminnanjohtaja Magnus Sirén sanoo. – EK:n rakentamisen luottamusindikaattori on kesän aikana kohentunut entisestään, ja asuntotuotannonkin uskotaan vähitellen elpyvän, hän perustelee.

Tukkumyyntitilastoa ylläpitää LVI-Teknisen Kaupan Liitto ry.

Jukka Koskela aloitti työnsä Flowrox Oy:n toimitusjohtajana 15.5.2015. Hän siirtyi Flowroxille Outoteciltä Vice President of Global Management:n tehtävästä, jossa hän ohjasi yrityksen muutosta projektitalona tunnetusta yrityksestä tuotetaloksi. Projektin päättymisen ja Flowroxin tarjoaman työmahdollisuuden Koskela toteaa olleen aikataulullisesti onnekas sattuma: ”Sain projektini Outotecilla maaliin ja pääsin siirtymään tänne”. Kotiutuminen Flowroxille on ollut Koskelalle suhteellisen helppoa Larox-taustan ansiosta. Flowroxilla on paljon Larox-historiaa ja perinnettä, mutta erityisesti samalle aaltopituudelle pääsyä ovat helpottaneet entuudestaan tutut ihmiset sekä talon sisällä että edustajaverkostossa.”Kuten jokaisessa yrityskulttuurissa, myös Flowroxilla on omat kaupankäynnin lainalaisuudet. Niihin sisälle pääsy sekä liiketoiminnan ja sen ongelmakohtien ymmärtäminen vaativat paljon keskusteluja sekä tukea organisaatiolta” Koskela toteaa.

Flowroxille Koskela tuo tullessaan vahvan tuotehallintaosaamisen. Hän uskoo kokemuksensa systemaattisesti kehitetystä prosessirakenteesta tuovan apua, kun halutaan kasvattaa volyymia seuraavalle tasolle ilman että yrityksen rakenteet jäävät jälkeen. Koskelalla on myös vahva näkemys myynnin tärkeydestä. Myynnin työkaluja tulee kehittää Koskelan mielestä niin, että ne tukevat asiakasrajapinnassa työskentelevien tavoitteita. Heidän kauttaanasiakkaat kokevat, mikä todella on Flowroxin tapa toimia, ja kuinka heitä palvellaan.

Vaikka ajat ovat haasteelliset, on Koskelan mielestä täysin mahdollista saavuttaa 100 milj. euron tavoite 2020 mennessä. Sitä ennen pitää kuitenkin laittaa perusasiat kuntoon, jotta sitten, kun kysyntä lähtee kasvuun, ovat rakenteet kunnossa ja kysyntään pystytään vastaamaan. ”Flowroxilla on kuitenkin niin hyvät tuotteet ja niiden peruskannattavuus on kohdallaan, meillä on hyvät edellytykset” Koskela toteaa.Yleisen markkinaennusteen mukaan kaivospuolen tilanteen odotetaan parantuvan vuoden 2016 kuluessa. Flowroxin etuna on, että päivittäiskauppa pitää pyörät pyörimässä, eikä näin ollen olla liikaa projektikauppojen armoilla. ”Jatkossa meidän tulee miettiä myös uusia markkinasegmenttejä, tuotteita ja kokonaisratkaisuja, joissa meillä olisi tulevaisuutta” Koskela lisää. Flowrox on myös siinä mielessä onnellisessa asemassa, että yrityksen tuotteita tarvitaan paljon erilaisissa kohteissa. Flowroxilta voidaan markkinoida suoraan loppuasiakkaille, mutta myös OEM-asiakkaille ja insinööritoimistoille. Projektikauppojen riskien hallintaan pitää myös panostaa.

Koskelan mielestä kuluneen vuoden aikana lanseeratut uutuustuotteet täydentävät ja vievät Flowroxin tarjoomaa hyvään suuntaan. Tällä hetkellä ne ovat hyviä täydentäviä tuotteita, jotka saadaan kytkettyä Flowroxin muihin tuotteisiin. Koskela toteaa myös, että Internet of things jatkaa kehittymistään ja esim. Scaling Watch avaa Flowroxille yhden kanavan lisää älykkäiden komponenttien markkinoijana ja kehittäjänä. Ensi viikolla (vko 25) Koskela suuntaa Flowrox Oy:n messutiimin mukana Saksan Frankfurtiin Achema 2015 –messuille. Hänet tavoittaa alkuviikosta Flowroxin messuosastolta E13, joka sijaitsee hallissa 8.0.

Ilmastointi-Mikenti sai sisäministeriön toimitilojen peruskorjaukseen kuuluvan IV-urakan. Kohde sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa osoitteessa Kirkkokatu 12. Rakennus peruskorjataan vastaamaan kehittyvän työympäristön vaatimuksia erityisesti ilmanvaihdon osalta. Tilaaja on Senaatti-kiinteistöt.

Lisäksi Ilmastointi-Mikenti toteuttaa Teollisuuskatu 23–25:n IV-urakan. Kohteessa tehdään talotekninen perusparannus. Rakennuksen ilmanvaihto muutetaan nykymääräysten mukaiseksi ja se mitoitetaan vastaamaan uusia käyttötarkoituksia. Katolle muun muassa rakennetaan iv-konehuoneita uudeksi kerrokseksi. Urakan tilaaja on Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus ja kohteen käyttäjä on opetusvirasto.

Urakoiden arvo on yhteensä 3,2 miljoonaa euroa.

LVI on yksi opiskelupaikkaa hakevien nuorten suosikki-aloista. Sen vetovoiman uskotaan jatkuvan korkeana kevään yhteishaussa. Suosiota mittaa vetovoimaluku, joka kertoo ensisijaisten hakijoiden määrän suhteessa tarjolla olleisiin aloituspaikkoihin.

Yhteishaku uudistui viime keväänä. Nyt koulutuspaikkaa voivat hakea vain ilman aikaisempaa toisen asteen tutkintoa olevat henkilöt. Samalla vetovoimaluvut arvioitiin uudestaan, koska aikaisempien vuosien luvut eivät ole vertailukelpoisia. Paras vertailukohta ovat lähialojen tutkinnot; verrattuna esimerkiksi rakennus-, metalli- sekä sähköalojen valtakunnalliseen keskiarvoon talotekniikan perustutkinnon vetovoima oli yli 30 % parempi. Kevään 2014 hakutilastojen mukaan talotekniikka on yhtä suosittu kuin autoala, joka on nuorten miesten ikisuosikki.

– Suosiota selittää kiinnostavan ammatin lisäksi työllisyystilanne. Korjausrakentaminen ja huoltotoiminta ylläpitävät LVI-asennusalan työllisyyttä. Näillä sektoreilla LVI-palvelujen tarve pysyykin korkeana talouden ongelmista huolimatta, asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä kertoo.

Mäkisen mukaan suosion taustalla on myös se, että nuorilla on todenmukainen kuva LVI-alan työtehtävistä.

Työympäristöt ja -välineet ovat kehittyneet huimasti; työhön liittyykin paljon tiedonhankkimiseen, töiden suunnitteluun ja laadunhallintaan liittyviä tehtäviä. Ammatti on itsenäinen, vuorovaikutustaidot ja palveluosaaminen kuuluvat jo perusvaatimuksiin. Lisäksi energiatehokkuusvaatimukset ovat muuttaneet LVI-alankin töitä suuntaan, jossa LVI-asentajien asiantuntijuus korostuu.

Syksyllä 2015 talotekniikan perustutkintoon johtava koulutus alkaa 44 opetuspisteessä ympäri Suomea.