Pylonin rakentaminen on käynnissä torninosturin kohdalla. Torninosturin korkeus on kuvassa noin 60 metriä. Pylonista tulee 135 metriä korkea. HTJ/Kruunusillat-raitiotie
Uuden Kruunuvuorensillan keskituki eli pyloni on nyt kohonnut sillan kansitasoon, noin 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kuluvan vuoden aikana ylitetään sata metriä ja valmistuessaan pylonin huippu on 135 metrin korkeudella.
Pyloni on näkyvin Kruunuvuorensillan tukirakenteista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.
Jos huomioidaan myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 metriä.
Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan ns. kiipeävän muotin tekniikalla. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irrotetaan valupinnasta. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.
Muottitason alapuolella ylöspäin nousee samalla pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt.
Betonin valukertoja pylonissa tulee yhteensä noin viisikymmentä ennen kuin pyloni on huipussaan. Nyt valuja on tehty kahdeksan, ja seuraava valu on vuorossa helmikuussa. Pylonin betoniraudoitus on suunniteltu tavallisesta raudoituksesta poiketen korvaamalla osa harjateräsraudoitteesta 50 mm korkealujuustangoilla eli SAS-tangoilla.
Pylonin rakenne
Pyloni on perustettu kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on 9,5 metriä merenpinnan alapuolella. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 x 18 x 4,5 metriä ja sen muottina toimi kallioon louhittu potero. Tämän kalliovaraisen peruslaatan päälle valettiin toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Alempi peruslaatta tehtiin vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle tulee pylonin jalusta.
Rakennettavan pylonin osat ovat perustus, jalusta, sidepalkki, pylonin alaosa, pylonin yläosa ja köysialue sekä pylonin huippu. Pylonin jalusta on alue, joka alkaa merenpinnan alapuolelta ja ylettyy 19,5 metrin korkeuteen. Jalusta on umpinainen teräsbetonirakenne.
Sidepalkiksi sanotaan osuutta 19 metrin korkeudesta 25 metrin korkeuteen. Sidepalkissa yhdistyvät kannen teräsrakenne ja pylonirakenne toisiinsa. Sidepalkin yläpuolelta, 25 metrin tasosta 78 metrin korkeudelle on pylonin alaosa. Alaosan kaksi haaraa (jalkaa) ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee 98 metrin korkeuteen. Portaat jatkuvat huipulle asti.
78 metrin korkeudelta alkaa pylonin yläosa ja tämä osa kohoaa aina tasolle 101 metriin. Tällä alueella pylonin haarat yhdistyvät taas yhdeksi rakenteeksi. Köysialue alkaa korkeudelta 101 metriä ja päättyy 124 metrin korkeuteen.
Köysitasolta huipulle on matkaa vielä kolme valujaksoa, kunnes saavutetaan taso +135 metriä. Pylonin huipulla on ”parveke”, joka mahdollistaa muun muassa lentoestevalojen huoltamisen. Huipulle asennetaan myös salamasuojauksena toimiva salamamasto.
Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja raitiotien matkustajaliikenne alkaa sillalla vuonna 2027.
Kruunusillat-raitiotie Kruunusillat-raitiotie yhdistää Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman Helsingin keskustaan. Samalla se luo uuden merellisen reitin myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Tavoitteena on aloittaa raitiotien matkustajaliikenne Laajasalon ja Hakaniemen välillä vuonna 2027.
Kruunusillat-raitiotie toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa, eli Finkensilta ja Kruunuvuorensilta, sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana. Kruunuvuorensillasta, noin 1200 metriä, tulee Suomen pisin silta. Yhteyden muu rakentaminen tehdään puolestaan allianssimallilla. Allianssiin sisällytetään myös yhteyden varrella olevia muita maarakennus-, kadunrakennus- ja kunnallisteknisiä töitä. Yksi tällainen työ on uuden Hakaniemensillan rakentaminen ja vanhan purkaminen.
Kruunusillat-allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, Kaupunkiliikenne Oy, YIT Suomi Oy, NRC Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sweco Finland Oy ja Sitowise Oy.