Author: kerttuvali

Pirkanmaan rakennusalan yritysten suhdannetilanne on heikentynyt vuoden takaisesta, ja tilanne on keskimääräistä heikompi. Suhdanneodotukset ovat varsin varovaiset; ensi vuonna suhdanteiden odotetaan pysyvän ennallaan. Korjaus- ja toimitilarakentaminen sekä Rantatunnelihanke kannattelevat rakentamista. Forecon ennakoi rakentamisen arvon Pirkanmaalla kasvavan tänä vuonna 1 ja ensi vuonna 3 prosenttia. Lukemat ovat koko maan lukemia positiivisemmat. Pirkanmaalaiset yritykset ennakoivat liikevaihdon ja henkilöstömäärän kasvavan ensi vuonna 1–2 prosenttia.

Alueen rakennusmarkkinoiden suhdannebarometrin tulokset perustuvat Tampereen ja sen ympäristökuntien yrityksille lokakuussa 2014 tehtyyn kyselyyn sekä rakentamisen ennusteet Foreconin asiantuntijoiden analyyseihin ja ennustemalleihin.

Pirkanmaan rakennusbarometri 2014–2015 on kahdeksastoista katsaus maakunnan rakennus  ja kiinteistöalan suhdannenäkymiin.

Raportin tekemisen ovat rahoittaneet NCC, Rudus, Talonrakennusteollisuus ry, Tampereen Messut, Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan rakentajat PIRA ry.

Raportti on ladattavissa pdf-dokumenttina tämän linkin takaa.

Rakennuskonealan kehittäminen – esimerkki alan määrittelystä ja ennakointitoiminnasta

Rakennuskoneala ei ole selkeästi rajautuva toimiala, eikä sitä ole aikaisemmin käsitelty yhtenä kokonaisuutena. Rakennuskoneala on verkosto, johon kuuluvat toiminnot rakentamisessa käytettävien koneiden, laitteiden ja kaluston käytöstä, omistuksesta ja -vuokrauksesta, koneiden myynnistä ja maahantuonnista sekä koneiden valmistuksesta, huollosta ja korjauksista. Lisäksi alaan kuuluvat toimintaan liittyvät palvelut kuten kuljetus, pystytys ja käyttäjäkoulutus. Rakennuskoneita käytetään muillakin aloilla, muun muassa teollisuudessa, laivanrakentamisessa, kiinteistöissä, palvelualoilla sekä yksityisissä kotitalouksissa.

Rakennuskonealan kehittäminen -hankkeen tavoitteena oli määritellä rakennuskoneala sekä alan ennakoinnin kehittäminen ja kehitysohjelman laadinta. Hanke toteutettiin jo VTT:llä alan toimijoiden toimeksiannosta. Alan tavoitteena on sisäisen tehokkuuden ja yhtenäisyyden lisääminen sekä ulkoisen tunnettavuuden ja profiilin nostaminen.

Rakennuskonelan määrittely ja ennakointimenettelyt -raportissa on kuvattu rakennuskonealan sisältö, toimijat, asiakkaat, volyymit ym. tiedot ja luotu perusta ennakointitoiminnalle ja -yhteistyölle.

Rakennuskoneiden käytön ja vuokrauksen ennakointia on toteutettu kehittämishankkeen pohjalta siitä lähtien. Ennakointimenettely on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen, sillä siinä tarkastellaan rakennuskoneiden käytön kehitystä ja nimenomaan vuokrauksen osuutta kokonaiskonekäytöstä.

Peruskorjaus- ja saneeraustarpeiden arviointi rakennuksissa ja infraverkostoissa

Rakennuksiin ja verkostoihin on sitoutunut huomattavia pääomia ja olemassa oleva rakennuskanta on kasvanut. Rakennusten ja rakenteiden ylläpito vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän perusparannus- ja saneeraus-investointeja. Korjausrakentamisen ennakointi poikkeaa uudisrakentamisen ennakoinnista, koska olemassa oleva kanta ja sen ominaisuudet tulee ottaa enemmän huomioon. Uusimistarvemalli on hyvä tapa arvioida korjaamisen kehitysuraa, jota sitten suhdanteet ja muut tekijät muovaavat.

Forecon on laskenut tiettyjen rakennusten tai rakennusosien saneeraustarvetta siihen kehitetyillä uusimistarvemalleilla. Malli perustuu tietoon rakennuskannasta tai rakennusosan tai laitteen kannasta kuten esimerkiksi määrästä, materiaaleista ja iästä sekä toteutuneista saneerauksista, korjaustoimenpiteistä ja rikkoontumisista. Uusimistarvemalli ottaa huomioon erilaiset korjaamisen syyt ja korjaamisen taajuutta voidaan arvioida eri materiaalivaihtoehtojen yhteydessä.

Forecon on toteuttanut mm. seuraavanlaisia hankkeita:

• Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeiden arviointi
• Tietyn taloteknisen järjestelmän peruskorjaustarpeiden arviointi
• Verkostojen saneeraustarpeiden arviointi
• Ympäristövaikutusten arviointi (energiankulutus, kasvihuonekaasupäästöt, ekologinen jalanjälki, rakennusjäte)

Lappeenrannan ydinkeskustassa sijaitsevan kauppakeskus IsoKristiinan uudistus- ja laajennushanke etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. Kauppakeskuksen sisälle, sen ylimpään kerrokseen, sijoittuvat myös Lappeenrannan kaupunginteatterin uudet tilat. Naapuritontilla on lisäksi käynnissä hanke, jossa hotelli Lappeen aulatilat yhdistetään fyysisesti ja toiminnallisesti osaksi kauppakeskus IsoKristiinaa.

Tiistaina 4.11. järjestettiin työmaalla kaikkien kolmen hankkeen yhteiset harjannostajaiset. Tilaisuuden juhlapuheen piti elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

Kauppakeskus IsoKristiinan ensimmäinen vaihe valmistuu toukokuussa 2015, jolloin avataan noin kolme neljäsosaa tiloista. Kauppakeskuksen toinen avaus on lokakuussa 2015 ja Lappeenrannan kaupunginteatteri aloittaa toiminnan uusissa tiloissaan vuoden 2016 alussa.

Tilaisuudessa puhunut Cityconin kiinteistökehitys- ja vastuullisuusjohtaja Marko Juhokas kiittää rakentajia ja muistuttaa, että IsoKristiinan laajennus- ja uudistushanke on ollut vaativa projekti.

‒ Hankkeessa rakennetaan kaupungin ydinkeskustassa samanaikaisesti uutta ja vanhaa, vierekkäin ja päällekkäin. Projektissa on ollut haastavia työvaiheita, kuten kerroskorkeuden muuttaminen kauppakeskuksen nykyisellä osiolla, mikä oli rakennusteknisesti erittäin vaativaa, Juhokas sanoo.

Projekti etenee kuitenkin aikataulussa kohti kevään avajaisia. Citycon-konsernin kaupallisen johtajan Harri Holmströmin mukaan myös tilojen vuokraus on edistynyt hyvin, tällä hetkellä tilojen pinta-alasta on vuokrattu pinta-alasta lähes 80 prosenttia.

‒ Ilmarinen on pitkäjänteinen sijoittaja, joka valikoi rakennuttamisen kohteensa siten, että ne täyttävät tuottavan ja turvaavan sijoittamisen kriteerit pitkälle tulevaisuuteen − yli nousu- ja laskusuhdanteiden. IsoKristiina on tällainen hanke, sanoo Ilmarisen johtaja Esko Torsti.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan uuden kaupunginteatterin rakentaminen on tärkeä osa Lappeenrannan keskikaupungin kehittämistä ja merkittävä panostus tulevaisuuteen.

‒ Rakennamme keskikaupunkia, joka houkuttelee asumaan, ostoksille ja nauttimaan kulttuurista. Teatterihankkeesta hyötyvät niin elinkeinoelämä kuin kulttuurikin, ja kokonaisuus vahvistaa Lappeenrannan matkailullista vetovoimaa, Jarva toteaa.

Jarva korostaa, että teatteria rakennetaan kuitenkin ennen kaikkea paikkakuntalaisille.

‒ Pidän tärkeänä, että kaupunginteatteri on sekä fyysisesti että ohjelmatarjonnaltaan lähellä paikkakuntalaisia. Teatterin tulevaisuuden kannalta on oleellista, että lappeenrantalaiset ja kaikki eteläkarjalaiset kokevat uuden teatterin omakseen.

Kauppakeskus IsoKristiinan hanketta rakennuttavat Citycon ja Ilmarinen, jotka omistavat kauppakeskuksen tasaosuuksin. Kauppakeskusta rakentaa Skanska Talonrakennus. Lappeenrannan kaupunki rakennuttaa uuden teatterin tilat ja niitä rakentaa Evälahti Oy. Hotelli Lappeen tilojen yhdistämistä rakennuttaa Etelä-Karjalan Osuuskauppa, ja niitä toteuttaa NCC Rakennus.

Talotekniikkakonserni Mikentin emoyhtiö Mikenti-Yhtiöt Oy on muuttanut nimensä Quattro Mikenti Group Oy:ksi 31.10.2014.

Nimenmuutos tuli ajankohtaiseksi liiketoiminnan laajennuttua merkittävästi. Mikenti-Yhtiöt Oy osti Quattroservices Oy:n tytäryhtiöineen marraskuussa 2013. Uuden nimen tarkoituksena on koota tytäryritykset yhteen ja viestiä konsernin koosta, kansainvälisyydestä sekä palveluiden kattavuudesta.

– Yritystemme taustalla on kaksi kehitystarinaa, ja yksi nimi yhdistää nämä, kertoo Quattro Mikenti Group Oy:n toimitusjohtaja Henri Juva.

Emoyhtiön nimenmuutoksella ei ole vaikutusta laskutusosoitteisiin tai Y-tunnukseen. Tytäryhtiöiden yhteystiedot säilyvät ennallaan. Emoyhtiön henkilöstön vanhat sähköpostiosoitteet toimivat edelleen. Niiden rinnalle on kuitenkin otettu käyttöön uudet osoitteet, jotka ovat muotoa etunimi.sukunimi@qmg.fi.

Quattro Mikenti Groupin yritykset tekevät kaikkia LVIJA-, sähkö- ja sprinkleritöitä Suomessa ja Venäjällä. Konsernin tytäryrityksiä ovat Mikenti Oy, Mikenti Talotekniikka Oy, Ilmastointi-Mikenti Oy, Jypro Oy, Quattroservices Oy, Quattroservices Kaakkois-Suomi Oy, Quattroservices Tampere Oy sekä Quattro Lining Oy. Toimipaikkoja on kymmenellä paikkakunnalla Suomessa. Lisäksi Venäjän liiketoiminnalla on toimipaikat Pietarissa ja Moskovassa. Konserni työllistää alihankkijat mukaan lukien 490 henkilöä. Liikevaihto vuonna 2013 oli noin 80 miljoonaa euroa.