Skanska

Skanska rakentaa Tampereen Härmälänrannan rantarivistöön toisen kohteen, jonka ennakkomarkkinointi on käynnistynyt. As. Oy Tampereen Härmälänrannan Tiira -nimiseen taloyhtiöön tulee 70 asuntoa, joista avautuvat hienot näkymät Pyhäjärvelle tai viereiseen omenatarhaan. Kohde on alueen toinen ja samalla viimeinen 12-kerroksinen talo.

Tampereen Härmälänrannan Tiirasta löytyy koteja 32 neliön yksiöistä 113-neliöiseen perheasuntoon, ja niihin tulevat huoneistokohtainen ilmanvaihto ja lattialämmitys. Arkea helpottavat myös taloyhtiössä sijaitseva Postin pakettiautomaatti sekä monipuoliset yhteistilat. Tampereen Härmälänrannan Tiiraan tuleva korttelin yhteinen saunatila ja viereisen taloyhtiön vierashuone ovat varattavissa sovelluksen kautta. Asukkaiden käytössä on korttelin pysäköintilaitos, jonka maanalaisesta osasta on sisäyhteys kellarikerrokseen. Autopaikat on varustettu lämpöpistokkeella, jossa on sähköautojen latausmahdollisuus. Kohteelle tavoitellaan RTS-ympäristöluokitusta.

”Härmälänranta on kehittynyt hienoksi ja halutuksi asuinalueeksi, ja on mukava, että voimme tuoda uuden kohteen jälleen markkinoille sekä kehittää aluetta edelleen. Aiemmin toteutettu korkean rakentamisen kohde kiinnosti uuden kodin ostajia erittäin paljon, joten uskon myös tämän kohteen kiinnostavan, sillä lisänä on vielä upeita vesistönäkymiä”, kertoo myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma Skanska Kodeilta.

Osoitteessa Fontellinpolku 7 sijaitsevan kohteen rakentaminen alkaa alustavan arvion mukaan marraskuussa 2020, jolloin kohde valmistuu tammikuussa 2022.

Härmälänranta tunnetaan erityisesti yhteisöllisestä ja aktiivisesta asukasyhteisöstään, joka on perustanut Härmälänrannan asukasyhdistyksen. Yhdistys järjestää muun muassa tapahtumia asukkaille ja toimii linkkinä Tampereen kaupungin toimintoihin. Alueen luonto tarjoaa monipuoliset ulkoilumahdollisuudet. Esimerkiksi läheisestä Härmälänsaaresta löytyy luonnonmukaisia polkuja, ja koko Pyhäjärven voi kiertää ulkoiluväylää pitkin. Pyhäjärven rannassa on useita puistoalueita, ja aivan Tampereen Härmälänrannan Tiiran läheisyyteen on suunnitteilla uimaranta ja sauna.

Alueelta on hyvät julkisen liikenteen yhteydet, ja kävellen tai pyörällä pääsee Hatanpään Kartanolle, arboretumiin ja aina keskustaan asti. Härmälänrantaan on myös suunnitteilla seuturatikkayhteys, joka edelleen parantaa liikkumista lähialueille ja Tampereen keskustaan.

Skanska rakentaa alueelle parhaillaan myös kahta muuta kohdetta, As. Oy Tampereen Härmälänrannan Rollikkaa ja As. Oy Tampereen Härmälänrannan Sampoa, joista jälkimmäinen sijaitsee samassa korttelissa Tampereen Härmälänrannan Tiiran kanssa.

www.skanska.fi/tiira

Malminkartanon palvelukeskus sijoittuu Malminkartanontien varteen. Kuva: Verstas Arkkitehdit Oy

Skanska rakentaa ikääntyneiden palvelukeskuksen Tyvene Oy:lle Helsingin Malminkartanoon. Valmistelevat työt ovat jo käynnistyneet, ja kohde valmistuu syksyllä 2021.

Rakennus koostuu hoivakodista vanhuksille ja senioriasunnoista sekä ravintolatilasta valmistuskeittiöineen ja kuntosalitilasta saunoineen. Asuntoja kohteessa on yhteensä 115, joista 62 kuuluu vanhusten hoivakotiin ja 53 on ikääntyneille suunnattuja vuokra-asuntoja. Rakennuksen koko on noin 8 000 bruttoneliömetriä. Rakennuksessa hyödynnetään maalämpöä ja -jäähdytystä.

”Erityispiirteenä rakennuksen suunnittelussa on tehostetun hoivan ja vuokra-asumisen toimintojen sijoittuminen päällekkäin. Nämä kerrokset ovat aivan erilaisia, mikä aiheuttaa erityisvaatimuksia runkoratkaisulle ja muuntojoustavuudelle”, kertoo tulosyksikön johtaja Jussi Sainomaa Skanskasta.

Julkisivultaan punatiilinen palvelukeskus sijoittuu Malminkartanontien varteen, Arentipuiston kulmaan osoitteeseen Puustellintie 1.

”Malminkartanon 115 asuntoa käsittävä palvelu- ja senioritalohanke on Tyvenen suurin yksittäinen hanke ja vahvistaa strategiaamme vapaarahoitteisten ikääntyneiden palvelu- ja senioriasuntojen omistajana pääkaupunkiseudulla. Malminkartanossa on tarvetta ikääntyneiden palveluasunnoille, joten on hienoa, että pystymme vastaamaan kysyntään. Olemme tyytyväisiä, että meillä on Skanska kumppanina toteuttamassa Tyvenelle näin merkittävää hanketta”, toteaa Tyvene Oy:n toimitusjohtaja Marja Kokko.

Tyvene Oy on vuonna 2007 perustettu osin yleishyödyllinen asunto- ja hoivakiinteistöihin sijoittava yhtiö. Tyvenen omistavat vakavaraiset, suomalaiset eläke- ja vakuutusyhteisöt sekä säätiöt. Tyvene rakennuttaa ja omistaa ikääntyneiden ja muiden hoivapalvelua tarvitsevien ryhmien asuntoja kasvukeskusalueilla.

Vuosaari, Skanskan asuntotornit, ilmakuva. Kuva: Arkkitehtitoimisto B&M Oy.

Skanska on allekirjoittanut Paulig Oy:n ja Citycon Oyj:n kanssa kiinteistökaupan esisopimuksen noin 30 000 kerrosneliömetrin asuntorakennusoikeuden ostamisesta Vuosaaren metroaseman ja Kauppakeskus Columbuksen vierestä.

Paikalle on tarkoitus rakentaa kaksi maamerkkiä: tornitalot, joista toinen on 23-kerroksinen ja toinen peräti 31-kerroksinen. Asuntoja torneihin tulee yhteensä noin 500 kappaletta.

Tornitalojen asuntojen ennakkomarkkinointi on tarkoitus käynnistää syksyllä 2020 ja hankkeen toteutus aloittaa samana vuonna. Lopullisen kiinteistökaupan tekeminen edellyttää sitä, että alueen asemakaava saa lainvoiman.

Vuosaari, Skanskan asuntotornit, näkymä aukiolta. Kuva: Arkkitehtitoimisto B&M Oy.

”Tornitalot tarjoavat mahdollisuuden korkealla asumiseen erinomaisten liikenneyhteyksien ja hyvien palveluiden äärellä. Unohtaa ei sovi myöskään vain muutaman sadan metrin päässä sijaitsevaa Aurinkolahden uimarantaa eikä Uutelan alueen tarjoamia ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia”, kertoo Skanska Kotien aluejohtaja Juhani Aspara.

”Hanke edustaa korkeatasoista arkkitehtuuria ja erottuu varmasti näyttävyydellään alueen muista kohteista. Kaavasuunnittelusta on vastannut Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy. Asuntojen hintatason pyrimme pitämään tuntuvasti vastaavia tornihankkeita matalampana, jotta mahdollisimman moni halukas pääsee nauttimaan tornitaloasumisesta ja avarista näkymistä”, Aspara toteaa.

”Olemme jo pelkästään tänä vuonna tehneet sopimuksia tai muita sitoumuksia uusien tonttien hankkimisesta Vuosaaren lisäksi Helsingin Lauttasaaresta, Kauniaisista ja Espoon Finnoosta. Nämä kaikki sijainnit edustavat sitä meille tärkeää ajattelua, että asunnot pitää tehdä hyville paikoille, mainioiden julkisten yhteyksien ja palveluiden äärelle”, Aspara kertoo.

Skanska on kehittänyt ja toteuttanut menestyksekkäästi monia tornitalohankkeita ympäri Suomea jo pitkään. ”Tornitaloissa monia viehättävät juuri näkymät. Tornitaloasuminen edustaa nykyaikaista, tiivistä kaupunkiasumista, joka on myös ekologista ja ympäristötehokasta”, toteaa Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma.

As. Oy Helsingin Tullinpuisto ja HEKA Malmi Tullivuorentie 22. Kuva: Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy.

Skanska rakentaa Helsingin kaupungille kahden asuntoyhtiön kokonaisuuden Malmille. Yhtiöissä on yhteensä 156 asuntoa.

Malmin Tullivuorentien eteläpuolella avautuvassa Longinojan laaksossa ovat esirakennustyöt jo pitkällä. Hankkeen varsinaiset rakennustyöt alkavat toukokuun alussa, ja työt saadaan päätökseen keväällä 2021.

Koko kokonaisuuteen kuuluu kuusi kerrostaloa ja yksi rivitalo sekä yhteispiha ja pysäköintialue. Kerrostalot ovat viisikerroksisia. Yhtiöt ovat As. Oy Helsingin Tullinpuisto, jonka asunnot ovat omistusasuntoja, ja HEKA Malmi Tullivuorentie 22, jossa on vuokra-asuntoja.

Värikkäät muuratut kerrostalot sijoittuvat tontille puolikaaren muotoon. Kaareva rivitalo asettuu puolikaarta vastapäätä siten, että väliin jää yhteispiha.

Alueella on huomioitu myös hulevesien eli rakennetuilta alueilta pois johdettavien sade- ja sulamisvesien hallinta. Hulevesien hallinnalla pyritään esimerkiksi ehkäisemään rankkasateiden aiheuttamaa tulvimista. As. Oy Helsingin Tullinpuiston ja HEKA Malmi Tullivuorentie 22:n pihaan ja läheisyyteen toteutetaan luonnonkivin kivettyjä ja istutusten rajaamia hulevesipainanteita, joissa sadevedet ja sulamisvedet pääsevät viipymään ennen imeytymistään maaperään.

Kaikkiaan Tullivuorentien eteläpuolelle syntyvälle uudelle asuinalueelle on kaavoitettu asuntoja noin 500 asukkaalle. Katujen rakentaminen alkoi vuonna 2017 ja tonttien esirakentaminen vuonna 2018. Talot on kaavoitettu molemmin puolin Longinojan puroaluetta. Suojeltu Longinoja on lohien kutemapaikka.

Turun Toriparkki, havainnekuva sisäänajosta

Skanska ja Turun Toriparkki Oy ovat sopineet Turun Toriparkin rakentamisesta. Työt alkavat syksyllä, ja pysäköintitilat otetaan käyttöön loppuvuodesta 2020.

Toriparkkiin tulee yhteensä noin 600 autopaikkaa kahteen kerrokseen. Sisään- ja ulosajoluiska sijoitetaan Yliopistonkadulle.

”Lokakuun alussa on sopiva ajankohta maanrakennustöiden käynnistämiselle, kun joukkoliikenne siirtyy talviaikataulujen myötä pois kauppatorilta”, toteaa tulosyksikön johtaja Vesa Hintukainen Skanskalta.

”Rakennustyöt alkavat Torin Aurakadun puoleiselta osalta. Meneillään olevat arkeologiset kaivaukset siirtyvät taas vaiheittain torin Kauppiaskadun puoleiselle osalle. Projektiin liittyen alueella on tehty kesän aikana valmistelevia töitä, ja nyt syksyn aikana Kauppatorilla käynnistyy varsinainen rakennustyömaa, joka aidataan”, selventää hankkeen etenemistä Turun Toriparkin toimitusjohtaja Jari Pölönen.

Myös viimeiset torirakennukset puretaan uudistuksen tieltä. Toiminnot siirtyvät väliaikaisen torin alueelle.

Pysäköintitilojen rakentaminen on osa alkavaa Turun keskustan kokonaisuudistusta. Uudistuksessa kaupungin tavoitteena on, että uuden Kauppatorin myötä Turkuun syntyy Suomen paras kävely- ja pyöräilykeskusta. Uusi tori tarjoaa puitteet merkittävälle muutokselle: torilla on mahdollista järjestää tapahtumia ja konsertteja. Tori on kaupunkilaisten kokoontumispaikka, jonne on helppo tulla kaikilla liikennemuodoilla.

Maanalainen pysäköintitila mahdollistaa sen, että torin ympäristöstä poistuu pysäköintipaikkoja ja osa ympäröivistä kaduista muutetaan kävely- ja pyöräilykaduiksi tai ainoastaan huolto- ja tonttiliikenteen salliviksi pihakaduiksi.

Skanskan urakkaan kuuluu maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen.

Turun Kauppatorin uudistuksessa myös torirakennukset uusitaan, ja niihin tulee kahviloita ja yleisötiloja. Torikannesta tulee lämmitettävä ja torin kiveys uusitaan. Toria ympäröivien katujen uudistustyöt aloitetaan vuonna 2019.

Töiden etenemisestä ja työn vaiheista tiedotetaan erikseen myöhemmin.

© Tietoa Finland Oy

Tikkurilan Silkinrannan ennakkomarkkinointi on käynnistynyt. As. Oy Vantaan Silkinranta rakentuu keskelle Tikkurilan Silkin historiallista, peruskorjattavaa tehdasmiljöötä. Uniikkiin kaupunkikortteliin tulee 52 uudisasuntoa ja uudet kodit valmistuvat arviolta alkuvuodesta 2020.

As. Oy Vantaan Silkinranta sijaitsee osoitteessa Silkkitie 5, aivan Keravanjoen varrella vastapäätä tiedekeskus Heurekaa. Omalle tontille rakennetaan yksi 3-4 -kerroksinen rakennus, jossa on kaksi sisäänkäyntiä ja yhteensä 52 asuntoa. Asuntojen koot vaihtelevat 26,5 neliön yksiöistä 113,5 m² kokoisiin neljän huoneen asuntoihin.

”Silkinrannan uniikit kodit valmistuvat osaksi elävää kaupunkikorttelia, jossa samasta pihapiiristä löytyy koteja, ravintoloita, kulttuuria ja upeaa jokiluontoa. Koko Silkin alue uudistuu nyt nopeaan tahtiin ja Skanska on tässä uudistuksessa ilolla mukana”, Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma toteaa.

Pienimpiä asuntoja lukuun ottamatta moderneissa kodeissa on sauna, ja taloyhtiöstä löytyy myös oma saunaosasto. Osakkeina myytävät autopaikat sijaitsevat erillisessä pysäköintitalossa viereisellä tontilla. Isot ikkunat tuovat koteihin reilusti valoa ja tilantuntua. Niistä avautuvat maisemat itä- ja eteläpuolelle jokipuiston rauhaisiin rantamaisemiin ja länteen päin sisäpihan ainutlaatuiseen teollisuusmiljööseen.

Punatiiliverhoilu, suuret ikkunat sekä teollista historiaa henkivät yksityiskohdat antavat oman leimansa kotitalon tunnelmaan. Koteihin kuljetaan vaikuttavien tammisten pääovien ja tiililattiaisen sisäänkäynnin kautta. Pääsuunnittelijana toimii Riku Rönkä Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:stä.

Tikkurilan Silkin aluetta kehittää Renor, ja Skanska on hankkeessa mukana yhdellä asuntokohteella. ”Silkin alue sopii hyvin Skanska Kodeille. Voimme tarjota asiakkaillemme koteja aivan Tikkurilan keskustan palvelujen, kauniin luonnon ja erinomaisten liikenneyhteyksien läheisyydessä ainutlaatuisessa miljöössä, jota on harvoin tarjolla”, Kuosma iloitsee.

Savonia-ammattikorkeakoulu muuttaa vuonna 2020 uusiin tiloihin Kuopion Savilahteen ja keskustan tuntumassa oleva alue muuntuu tulevina vuosina asuinkäyttöön.

Skanska ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat allekirjoittaneet 14.5.2018 esisopimuksen alueen siirtymisestä Skanskan omistukseen ja suunnitteluyhteistyöstä alueen muuntamiseksi asumiskäyttöön.

Savonia-ammattikorkeakoulu järjesti Opistotien tontista neuvottelumenettelyn, jossa arvioi ehdotuksia rakennusliikkeiden suunnitteluratkaisujen pohjalta. Savonian hallituksen päätöksellä jatkoon valituista kolmesta ehdokkaasta valittiin voittajaksi Skanskan ehdotus ”Eostre, Aine, Carpo & Beira”.

”Tekniikan ja muotoilun alat siirtyvät Savilahden kampusalueelle kesällä 2020. Kauppa mahdollistaa Savonian tulevaisuuden koulutus- ja tutkimus- ja kehittämistoimintojen tilaratkaisut ainutlaatuisessa osaamiskeskittymässä. Savilahden kampus lisää koulutuksen vetovoimaa ja pystymme palvelemaan yrityksiä työelämäläheisellä tutkimustoiminnalla entistä paremmin”, Savonian rehtori Mervi Vidgrénkertoo.

”Jatkamme alueen suunnittelua yhdessä Kuopion kaupungin kanssa asemakaavaehdotusta varten”, kertoo hankekehitysjohtaja Jukka Haaparanta Skanskasta. ”Sijainti Kuopion ruutukaava-alueen välittömässä läheisyydessä on ainutlaatuinen. Kävelymatkaa esimerkiksi rautatieasemalle tai Kuopion torille on vain noin kilometri. Ehdotuksessamme lähtökohtana on kehittää alueesta uusi viihtyisä ja omaleimainen asuinympäristö Kuopion keskustaan.” Skanskan kumppanina suunnittelussa on Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy.

”Panostamme suunnittelussa sekä korkeatasoisiin ja toimiviin kortteleihin ja asuntoihin että alueen yleiseen viihtyisyyteen. Pihat, kulkureitit ja helppo liikkuminen alueen sisällä sekä sujuvat reitit kävellen tai pyöräillen kaupungin keskustaan ovat esimerkkejä suunnitteluun liittyvistä ratkaisuista, joilla viihtyisyyttä toteutetaan käytännössä”, kertoo kaavakehitysjohtaja Hille Kaukonen Skanskasta.

Skanskan suunnitelman kaupunkirakenteellinen kokonaisidea koostuu neljästä korttelista, joiden väliset ulkotilat liit­tyvät toisiinsa ja tarjoavat alueen sisäiset liikenneyhteydet ja virkistysmahdollisuudet alueen asukkaille. Kortteleiden sisäpihoilla sijaitsevat lasten lähileikkipaikat sekä rauhaisa oleskelualue. Rakennusten sijoittelussa on huomioitu asuntoparvekkeiden suuntaus auringon kierron mukaan.

Rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Alue vapautuu vuonna 2020, jolloin alueen ensimmäisten uusien kotien rakentaminen on mahdollista aloittaa keväällä 2021. Koko alueen on suunniteltu olevan valmis vuoteen 2030 mennessä. Kaikkiaan alueelle on suunniteltu noin 60.000 kerros-m2 asuntorakentamista, joka tarkoittaa noin 700 uutta kotia.

Skanska on myynyt kehittämänsä, Espoon Matinkylään Ison Omenan läheisyyteen rakennettavan asuintalohankkeen TA-Yhtymä Oy:lle.

Kymmenkerroksisessa As. Oy Espoon Pyyntitie 1B:ssä on 52 asuntoa ja kaksi katutason liiketilaa. ”Liiketilat soveltuvat erinomaisesti esimerkiksi kioski- tai toimistokäyttöön, ja ne voivat toimia myös asukkaiden yhteistilana”, kertoo Skanskan projektipäällikkö Jukka-Pekka Häkämies.

Asunnot ovat enimmäkseen kaksioita ja kolmioita, mutta ylimmässä kerroksessa on yksi suuri perheasunto. Pyyntitie 1B on ARA-tuotantoa eli pitkän korkotuen vuokra-asuntokohde.

Pyyntitie 1B:n rakentaminen alkaa arviolta huhtikuussa 2018, ja asunnot valmistuvat vuoden 2019 lopulla. Samassa korttelissa Skanskalla on parhaillaan rakenteilla kaksi muuta asuntohanketta, As. Oy Espoon Koho ja Perho, joiden rakentaminen saadaan päätökseen vuoden 2018 puolella.

Asumisen mukavuutta korttelissa lisää pihakannen alle sijoittuva autohalli, joka on korttelin yhteinen. Korttelin sisäpuolelle jää suojaisa korttelipiha. Monipuoliset palvelut ovat lähellä, sillä niin Iso Omena kuin Länsimetrokin ovat kävelymatkan päässä. Myös Matinkylän urheilu- ja kuntosalitarjonta on käden ulottuvilla.

Korttelin julkisivuissa on katutasolla tummaa graafista betonia ja ylempänä valkobetonia, sisäpihan puolelta julkisivut ovat tummempaa tiiltä. Kokonaisuudessa siis on vaihtelevasti sekä vaaleaa että tummaa väritystä.

© Tietoa Finland Oy

Viisikerroksisen BoKlok-puukerrostalon rakentaminen Vantaan Koivuhakaan on käynnistymässä kesällä 2018.

Kortteliin tulee kaksi kaksikerroksista BoKlok-pienkerrostaloa sekä uutuutena viisikerroksinen puukerrostalo. Vantaalle on aiemmin valmistunut BoKlok-koteja Ilolaan, Kivistöön ja Nikinkumpuun.

”Puurakentamisen edistäminen on hallituksen kärkihanke ja myös Helsingin seudun MAL-sopimuksessa Vantaa on sitoutunut edistämään puurakentamista. Vantaa haluaa puurakentamisen edistämisellä, muiden toimenpiteiden ohella, tukea hiilineutraaliuteen pääsemistä vuoteen 2030 mennessä. Vantaalla varattiin kesäkuussa 2017 kolme tonttia puukerrostaloille omistusasuntotuotantoa varten ja sen toivotaan madaltavan kynnystä rakentaa puutaloja eri asumismuotoihin. Yksi näistä hankkeista on Skanskan BoKlok-puukerrostalo Asunto Oy Vantaan Voltti Koivuhaassa”, sanoo Vantaan asumisasioiden päällikkö Tomi Henriksson.

”Puurakentamisen myötä uuden kodin hankintaan on nyt tulossa Vantaalle kestäviä vaihtoehtoja. Vantaa haluaa olla mahdollistamassa uusia puurakentamisen ja asumisen innovaatioita luovuttamalla jatkossakin tontteja puurakentamiseen”, Henriksson jatkaa.

”Haemme BoKlokille Suomessa kasvua lähivuosina, ja tähän on hyvät mahdollisuudet, koska kuluttajia kiinnostavat sekä kestävä puurakentaminen että järkevät asumiskustannukset”, sanoo BoKlokin Suomen maajohtaja Susanna Sucksdorff. ”Edellytyksenä kuitenkin on, että tontit ja kaavamääräykset soveltuvat BoKlok-kodeille, joiden kohtuuhintaisuus perustuu nimenomaan vakioituihin suunnitteluratkaisuihin”, Sucksdorff jatkaa.

BoKlok-kotien suunnittelun lähtökohtana on edullinen ja laadukas omistuskoti. ”Uutuutemme BoKlok-puukerrostalo on uusi vaihtoehto, joka pohjautuu pitkälti kuluttajien näkemyksiin kohtuuhintaisen kerrostalokodin ja taloyhtiön ominaisuuksista ja varusteista”, sanoo Sucksdorff.

”Keräämme BoKlokista jatkuvasti asukaspalautetta, jota analysoidaan tarkasti. Lisäksi uuden korkeamman puukerrostalon suunnittelutyön taustaksi teetimme vuonna 2017 tutkimuksen, johon osallistui 753 ihmistä pääkaupunkiseudulta”, kertoo Sucksdorff. Tutkimuksessa kävi ilmi, että BoKlokista kiinnostuneet hakevat ensisijaisesti hyvää vastinetta rahalle. Konseptista kiinnostuivat ennen kaikkea pieni- ja keskituloiset ja nuoret lapsiperheet ruuhkavuosissa. He olivat myös valmiita tekemään valintoja ympäristön vuoksi.

Suuremmat asuntokoot kiinnostavat

Tiiviin asumisen suuntaukset eivät vastauksissa juurikaan näkyneet – päinvastoin. Vastaajat olivat ennen kaikkea kiinnostuneita kaksioista ja kolmioista. Yksiöstä haaveili vain 2 % vastaajista. Tilavammille asunnoille on siis kysyntää jos vain hintalappu on kohtuullinen.

”Tämä onkin BoKlokin ydintä eli tarjoamme hyvin mietittyjä toimivia ja viihtyisiä koteja, emme miniasuntoja”, sanoo Sucksdorff.

Oma parveke voittaa oman saunan

Tutkimukseen vastanneiden mukaan kotipiirissä heille riittää fiksu, kohtuuhintainen varustelutaso. BoKlok-kerrostaloasuntoihin kuuluukin aina oma parveke tai terassipiha sekä lämmin varasto. Yhteistilat koettiin tärkeiksi, mutta niiltä ei kaivattu ihmeitä. Vastaajille riitti mainiosti asuntokohtainen irtaimistovarasto, pyöräkellari ja jätekatos. Parvekkeen merkitys on suuri ostopäätöstä tehdessä. Myös talosaunaa arvostettiin, mutta saunan merkitys oli huomattavasti pienempi.

BoKlok-koteja on viime vuosien aikana rakennettu pääkaupunkiseudulle Espooseen, Vantaalle ja Keravalle. Helsingin Siltamäessä on juuri käynnistynyt uuden kohteen rakentaminen, ja Tuusulassa on kohde markkinoinnissa.