Arkkitehti Toni Österlund on saanut Carin ja Erik Bryggmanin rahaston vuoden 2014 apurahan, joka myönnetään ansioista algoritmisen arkkitehtuurin uraauurtavana kehittäjänä ja hyödyntäjänä. Apuraha on suuruudeltaan 7 500 euroa.

Apurahan luovutti Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn hallituksen puheenjohtaja Esko Rautiola tänään Turussa  Joella Galleriassa pidetyssä apurahan julkistamistilaisuudessa. Galleria sijaitseee Erik Bryggmanin 1948-1951 suunnittelemassa As Oy Läntinen Rantakatu 21:ssä.

– Österlund jatkaa aktiivisesti ja ansiokkaasti poikkitieteellistä pioneerityötään algoritmiavusteisen suunnittelun, opetuksen ja tutkimuksen parissa, Rautiola perustelee valintaa.

Toni Österlund valmistui Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osastolta vuonna 2010. Österlund on oman toimiston pitämisen ohella ehtinyt toimia toiminut muun muassa Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston tuntiopettajana, ja valmistelee väitöskirjaansa Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa. Hän on julkaissut algoritmiavusteisesta suunnittelusta useita artikkeleita ja kirjoja vuodesta 2007 lähtien.

Algoritmiavusteinen suunnittelu laajentaa mahdollisuuksia

Österlund vetää parhaillaan Oulun yliopiston DigiWoodLab -projektia, jossa tutkitaan uusien suunnittelu- ja tuotantomenetelmien mahdollisuutta käytännön puurakentamisessa Suomessa. Hankkeen puitteissa hän on toimittanut yhdessä arkkitehti Tuulikki Tanskan kanssa laajasti algoritmiavusteisen suunnittelun nykytilannetta ja mahdollisuuksia valottavan ”Algoritmit puurakenteissa” julkaisun sekä osallistunut Ouluun rakennetun HILA paviljongin suunnitteluun ja toteutukseen.

– Algoritmiavusteinen suunnittelu auttaa arkkitehtia vapautumaan niistä työkaluista, joita suunnitteluohjelman kehittäjä on antanut käyttöön. Suunnittelija kykenee algoritmien avulla rakentamaan omat, räätälöidyt työkalut omiin tarpeisiinsa. Algoritmisen prosessin avulla rakentuva tarkka 3D-malli voidaan viedä suoraan tietokoneistetulle tuotantolaitteelle. Algoritmiavusteinen suunnittelu laajentaa täten niin arkkitehtisuunnittelun kuin rakentamisenkin mahdollisuuksia, Österlund sanoo.

Toni Österlund painottaa avointa tiedon jakamista keskeisenä osana kehitystyötä:

– Opetustyö, tutkimus ja erilaiset kokeelliset rakenteet ja paviljongit ovat olleet toimineet minulle kehityksen ja uusien inspiraatioiden moottorina. Opiskelijat tarjoavat opetustilanteessa haasteita, joihin opettajan on vastattava. Kaikki saavutettu tieto ja kehitys on tarjottava myös muiden käyttöön, jotta kehitystyö ei ole vain yhden ihmisen harteilla tai tarjoa vain henkilökohtaista hyötyä, vaan edistäisi koko rakennusalan kehitystä. Digitalisoituminen suunnittelussa ja tuotannossa tuovat mukanaan uusia haasteita joihin meidän on vastattava, mutta samalla myös ennennäkemättömiä mahdollisuuksia.

SFS:n rakennustuotteiden kansallisia soveltamisstandardeja käsittävässä standardisarjassa 7000 on julkaistu kaksi uutta kansallista standardia SFS 7033 Betoniputkilta eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot ja SFS 7035 Betonirenkailta (betoniset hulevesi- ja viemärikaivot) eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot.

SFS 7033 on kansallinen soveltamisstandardi eurooppalaiselle harmonisoidulle tuotestandardille SFS-EN 1916 ”Betoniset butket ja osat, raudoitetut, raudoittamattomat ja teräskuiduilla vahvistetut”. SFS 7035 on kansallinen soveltamisstandardi eurooppalaiselle harmonisoidulle tuotestandardille SFS-EN 1917 ”Betoniset hulevesi- ja viemärikaivot, raudoitetut, raudoittamattomat ja teräskuiduilla vahvistetut”.

Euroopan unionissa 1.7.2013 voimaan astunut rakennustuoteasetus velvoittaa CE-merkitsemään ne tuotteet, joille on julkaistu eurooppalainen harmonisoitu tuotestandardi. Standardien SFS-EN 1916 ja SFS-EN 1917 laadinnassa ei kuitenkaan CENin jäsenjärjestöjen keskuudessa saavutettu täydellistä yksimielisyyttä kansallisten vaatimusten osalta, joten ne eivät ole näin kaikilta osin ohjeistukseltaan ja määräyksiltään niin kattavia kuin Suomessa käytössä ollut Betoniputkinormit 2001.

Betoniputkinormit 2001 voimassaolo päättyi 1.7.2013 rakennustuoteasetuksen astuttua voimaan, koska rakennustuoteasetus kieltää kansalliset hyväksynnät. SFS-EN 1916 ja SFS-EN 1917 rakenne sallii kuitenkin CENin jäsenvaltioiden täydentävät kansalliset vaatimukset ja niihin liittyvät koemenetelmät. Se edellyttää, että näistä ohjeista ja määräyksistä laaditaan kansallinen soveltamisstandardi, joka on kansallisesti lausuntokierroksen kautta hyväksytty.

Kansalliset soveltamisstandardit täydentävät eurooppalaisia harmonisoituja standardeja ja toimivat alan kansallisina ohjeina. Niiden noudattaminen on vapaaehtoista. Tietyt menettelyt, kuten hankintaprosessi, voivat vaatia kansallisen soveltamisstandardin käyttöä.

Kansalliset soveltamisstandardit SFS 7033 ja SFS 7035 laadittiin, jotta Suomessa vakiintuneet hyvät käytännöt betoniputkien ja betonirenkaiden valmistuksessa jatkuisivat, eli betoniputkien ja -renkaiden materiaaliominaisuudet ja kokoluokat sekä mittojen toleranssit säilyisivät käytössä vakiintuneessa muodossa. Samalla myös betoniputkien sekä -renkaiden käyttökohteet voidaan esittää yksiselitteisesti eikä putkille tarvitse erikseen esittää erillisiä laskelmia esimerkiksi peitesyvyyksien, betonirenkaiden kohdalla asennussyvyyksien, osalta.

Betoniputket ja -renkaat kuuluvat laadunvalvonnan osalta AVCP-luokkaan 4. Tämä tarkoittaa, että valmistaja voi tehdä laadunvalvonnan itse ilman ulkopuolista valvontaa. Betoniputkia ja betonirenkaita koskevat kansalliset soveltamisstandardit on laadittu siten, että niitä voidaan soveltaa laadunvalvonnassa silloin, kun valvontaa suorittaa ns. kolmas osapuoli. Yhdessä tehtaan laatukäsikirjan kanssa kansalliset soveltamisstandardit antavat tarkastajalle mahdollisuuden tarkistaa tehtaan valmistus ja muu toiminta sillä tasolla, että syntyy luotettava kuva tehtaan toiminnasta.

EK-tuotteita markkinoivat betoniputki- ja kaivovalmistajat ovat jäsenjärjestönsä periaatteiden kautta sitoutuneet käyttämään kolmannen osapuolen valvontaa valmistuksessaan. Jotta saataisiin kolmannelle osapuolelle ohjeet laadunvalvonnan suorittamiseen, tarvitaan kansallisesti hyväksytyt ohjeet ja määräykset, jotka kohtelevat alan valmistajia tasapuolisesti. Tähän voidaan käyttää kansallisia soveltamisstandardeja.

Kivistön keskustan uusista kerrostaloasunnoista keskustakortteleihin on rakenteilla yli 460. Viereiselle asuntomessualueelle rakennetaan puolestaan 350 asuntoa.

Keskustakortteleiden asunnoista lähes 300 on omistus- tai asumisoikeusasuntoja. Lokakuun loppuun mennessä näistä asunnoista on varattu tai myyty yli 60 prosenttia. T2H Rakennus Oy:n kohteiden asunnoista lähes kaikki on jo myyty. YIT:n 76 asunnosta on vapaina enää kolmannes, Pohjola Rakennus Oy Uusimaan ennakkomarkkinoissa olevista asunnoista on varattu yli puolet ja Lujatalo Oy:n kohteen 67 asunnosta on varattu lähes puolet ensimmäisen myyntiviikon jälkeen. AVAIN-Yhtiöiden 26 asumisoikeusasuntoa ovat olleet myynnissä noin kuukauden ja kohteista on vapaana enää puolet.

Myös asuntomessuille rakentuvat kerrostalokohteet ovat kysyttyjä. NCC:n ja EKE:n toteuttamista vajaasta sadasta omistusasunnosta on myyty tai varattu yhteensä jo yli 70 prosenttia. Rakennusliike Reposen toteuttamista asumisoikeusasunnoista on jäljellä alle puolet.

Kivistön vahvuuksia ovat ensi kesänä liikennöintinsä aloittava Kehärata, asuntojen kohtuuhintaisuus, ympäröivä luonto sekä alueen hyvä maine. – Kivistöön on suunnitteilla kaupunkikeskus, joka tuo alueelle kattavasti julkisia ja kaupallisia palveluita. Myös Aurinkokivi kouluineen ja muine palveluineen lisäävät alueen kiinnostavuutta, kertoo Vantaan kaupungin projektinjohtaja Gilbert Koskela.

Asuntotarjonta kasvaa lähiaikoina, kun Lujatalo Oy:n toisen keskustakorttelien kohteen asunnot tulevat myyntiin. Tämän lisäksi Pohjola Rakennus Oy Uusimaa rakentaa vuokra-asumista noin 90 asunnon verran, ja AVAIN-Yhtiöiltä valmistuu noin 30 vuokra-asuntoa. Lisäksi Kivistöön rakentuu 60 asuntoa vanhusten palveluasumista varten. Rakennusliike Reponen ja NCC toteuttavat asuntomessualueelle yli 190 vuokra-asuntoa.

Kasvava asuinalue

Kivistön keskustan kaikkien, yli 800 asuinkohteen rakentaminen on aloitettu tämän vuoden puolella. Luku on merkittävä, sillä koko Vantaalla on keskimäärin tuotettu 1560 asuntoa vuodessa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Rakennus- ja myyntiluvut osoittavat, että niin toteuttajat kuin asunnon hankkijatkin ovat kiinnostuneita alueesta. Kivistö on tärkeä kasvualue Vantaalla, ja sen merkitys tulee kasvamaan entisestään, kertoo Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen.

Uusien kohteiden rakentaminen jatkuu Kivistön keskustassa. Aurinkokiven koulun ja päiväkodin rakentaminen on tarkoitus aloittaa tämän vuoden puolella. Heti keväällä aloitetaan myös uusien asuintalojen rakentaminen. Uudet T2H:n ja YIT:n asunnot tulevat sijoittumaan nyt rakenteilla olevalle keskustakortteleiden alueelle, Ruusukvartsinkadun pohjoispuolelle. Myös Skanskalla ja YIT:llä on suunnitteilla uusia asuntoja Ruusukvartsinkadun ja Kehäradan väliselle alueelle.

Kivistössä asuu tällä hetkellä noin 8500 henkilöä, ja vuoteen 2024 mennessä väkiluvun odotetaan nousevan 14 000:een. Pidemmällä aikavälillä Kivistöstä odotetaan kasvavan asuinalue noin 30 000 henkilölle.

 

Wise Group Finland Oy on 31.10.2014 allekirjoittanut sopimuksen, jolla yhtiö hankkii savonlinnalaisen Savonlinnan LVI-Suunnittelu Oy:n liiketoiminnan. Liiketoimintakaupan myötä viisi talotekniikan asiantuntijaa siirtyvät Savonlinnan yksikkömme palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Savonlinnan LVI-Suunnittelu Oy on erikoistunut sekä uudis- että korjauskohteiden LVI-tekniikkaan. Toimialoina ovat rakennuksen LVI-suunnittelu ja työaikaiset valvontapalvelut sekä muut toimialan asiantuntijatehtävät. Yrityskauppa mahdollistaa nyt myös LVI- palvelun tarjoamisen ja antaa merkittävän mahdollisuuden tarjota kokonaissuunnitteluratkaisuja Itä-Suomen asiakkaille.

Suomi tarvitsee tiekartan, jolla kaupungistuminen otetaan kestävästi haltuun. Vuoteen 2030 mennessä yli puoli miljoonaa ihmistä muuttaa kaupunkiseuduille.

– Pelkästään pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa kahden Lahden kaupungin verran seuraavan kymmenen vuoden aikana. Näin suurta asukasmäärän kasvua ei voi ohjata pelkän asuntopolitiikan keinoin, SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen toteaa.

Työikäisen väestön keskittyminen muutamaan kasvukeskukseen edellyttää Suomelta vahvaa yhdyskuntarakennepolitiikkaa.

– Asuntopolitiikka on nivottava osaksi maankäyttö-, liikenne- ja elinkeinopolitiikkaa. Sitä johtamaan on perustettava rakennetun ympäristön ministeriö, Hievanen vaatii.

Helsingin seudulle kaavailtu metropolihallinto on aluetasolla askel samaan suuntaan. Hievanen varoittaa luomasta sen yhteyteen useita vaalipiirejä.

– Mikäli metropolihallintoon ryhdytään synnyttämään alueellista vastakkainasettelua, koko hallinnon mielekkyys katoaa. Asunnot, palvelut ja työpaikat on sijoitettava metropolikaavalla koko alueen etua ajatellen.

Asunnot joukkoliikenneyhteyksien varrelle

Sauli Hievanen patistaa valtiota edellyttämään kunnilta enemmän asuntotuotantoa liikenneinvestointien vastapainoksi. Asunnot on rakennettava joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

Pääkaupunkiseudun kilpailukykyä ja työvoiman liikkuvuutta voidaan Hievasen mukaan edistää poikittaisia raideyhteyksiä rakentamalla. Raidejokeri Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen mahdollistaa mittavan asuntotuotannon lisäämisen nykyisten etelä–pohjoissuuntaisten joukkoliikennekäytävien sisään.

– Tiiviimmässä yhdyskuntarakenteessa julkisten palveluiden tuottaminen on halvempaa, päästöt ovat pienempiä, työvoima liikkuu ja yritysten tuottavuus kasvaa, Sauli Hievanen huomauttaa.

Hievanen haluaa myös lisää vauhtia kaavoitukseen. Sitä voitaisiin nopeuttaa muun muassa aikataulua ja tärkeysjärjestystä säätelevän kaavatakuun käyttöönottamisella, ympäristövaikutusten arviointimenettelyä kohtuullistamalla ja täydennysrakentamisen rajoitteita poistamalla.

Sauli Hievasen esitys Vuokralaiset VKL ry:n järjestämässä palkansaajien asuntopoliittisessa seminaarissa tiistaina 4. marraskuuta 2014

Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto päätyi myöntämään vuoden 2014 Hyvän rakentamisen palkinnon Tampereen Tornihotellille. Lisäksi jaosto jakoi kunniamaininnat Lielahtikeskukselle ja Asunto Oy Tampereen Pohjolankatu 18–20:lle. Palkinto jaettiin Pirkanmaan rakennuspäivän yhteydessä 4.11.2014.

Ympäristölautakunta perusti Hyvän rakentamisen palkinnon 30.8.1994. Palkinto on tarkoitettu kannustamaan suunnittelijoita ja toteuttajia hyvään rakentamiseen. Ehdokkaat valitaan vuoden aikana valmistuneista kohteista. Tänä vuonna ehdokkaitten kärki oli poikkeuksellisen hyvätasoinen.

Tornihotellin voi sanoa olevan kaupunkikuvan kannalta yksi Tampereen merkittävimmistä rakennuksista kautta koko kaupungin historian. Rakennuksen syntyprosessi oli pitkä ja mutkikas. Ensimmäiset keskustelut tornin rakentamisesta käytiin kaavoitusyksikössä jo vuoden 2000 lopulla.

Asemakaava vahvistui vuonna 2002. Siihen perustuville suunnitelmille myönnettiin rakennuslupa vuonna 2009. Rakentaminen ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin, koska kustannukset osoittautuivat liian suuriksi. Rakentaja haki asemakaavasta poikkeuslupaa taloudellisemman ratkaisumallin mahdollistamiseksi.

Julkisivua kehitettiin ja tornia korotettiin

Julkisivua suunniteltiin kaupunkikuvatoimikunnan valvonnassa. Tornin julkisivusta tehtiin useita ehdotuksia. Valituksi tuli musta betonijulkisivu, jota keventävät valoa heijastelevat lasi ja teräspinnat. Kaupunkikuvatoimikunta ehdotti tornin korottamista niin että ylimmälle tasolle saataisiin näköalaterassitilaa. Uusi rakennuslupa myönnettiin vuonna 2011. Koko suunnittelu- ja rakentamisprosessi kesti siis 14 vuotta.

Tornihotelliin liittyy kunnostettu veturitalli, joka toimii hotellin ravintola- ja kokoustiloina. Veturitallin kunnostuksen ansiosta ratapihankadun kaupunkikuva paranee huomattavasti, mikä on tärkeää erityisesti siksi, että Ratapihankatu on lyhin väylä rautatieasemalta Tampere-taloon sekä tärkeä väylä P-Hämppiin.

Tornihotellissa on 25 kerrosta ja sen korkeus on noin 90 metriä. Huipun korkeusasema +186 metriä, on vähän enemmän kuin Pyynikin näkötornissa (+180 m) mutta selvästi vähemmän kuin Näsinneulassa (+277 m).

Tornihotelli muodostaa kaupungin silhuettiin uuden maamerkin. Vanhat maamerkit, savupiiput, ovat suurelta osin kadonneet. Keskustan savupiipuista Tornihotellia korkeampia ovat Tampellan savupiippu (+197 m) sekä Naistenlahden voimalan piiput (+188 m).

Tornihotelli sijoittuu kaupungin kaukomaisemassa keskeisesti useiden kaupungin sisääntuloteiden päätteeksi. Toisaalta se näkyy Hämeenkadulle vain paikoittain. Hyvä sijoitus on osittain onnekas sattuma.

Tornihotellin rakennuttaja oli Kiinteistö Oy Tampereen Tornihotelli, pääsuunnittelija arkkitehti, professori Sampo Valjus Oulusta, ja pääurakoitsija SRV Rakennus Oy.

Lielahtikeskus ja asuntoyhtiö
saivat kunniamaininnat

Lielahtikeskus sai kunniamaininnan erityisesti onnistuneesta julkisten palvelujen ja liiketilojen yhdistämisestä. Osoitteessa Teivaankatu 1 sijaitsevassa Lielahtikeskuksessa on laaja kaupppakeskus erikoisliikkeineen sekä liikuntakeskus, lääkäriasema, kahviloita ja ravintoloita. Keskuksessa on myös kaupungin kirjasto, terveysasema, neuvola, hammashoitola ja ikäihmisten päiväkeskus.

Lielahtikeskus

Lielahtikeskuksen julkisivu avautuu tyylikkäästi etelään lasipinnoin ja parvekkein. Katusivut on muurattu kaarevaksi muuriksi, joka toimii voimakkaana maamerkkinä pohjoisen suuntaan, ja antaa punatiilellään vihjeen alueen teollisesta historiasta. Avautuvan ja sulkeutuvan julkisivun yhdistelmä kertoo Lielahtikeskuksen kaksitahoisesta toiminnasta. Se on onnistunut liikekeskuksen ja kunnallisten palveluiden yhdistelmä.

Rakennuttajana toimi Kiinteistö oy Lielahtikeskus, sen suunnitteli A3 Arkkitehdit Oy pääsuunnittelijana arkkitehti Esa Niva ja pääurakoitisijanan toimin NCC Rakennus Oy.

Asunto Oy Tampereen Pohjolankatu 18–20 sai kunniamaininnan kiinteistön energiatekniikan parantamisesta. Kiinteistössä on normaalien kunnostustoimien lisäksi tehty lämmön talteenoton lisäys ja rakennettu aurinkopaneelijärjestelmä. Järjestelmät on liitetty maalämpöpumpun välityksellä kaukolämmön lämmönvaihdinkeskukseen. Toimintaa ohjataan nykyaikaisella taloautomaatiojärjestelmällä ja seurataan muun muassa VTT:n toimesta. Energiakorjaus on osa Tammelan kaupunginosan EU-GUGLE projektia.

Asunto Oy Tampereen Pohjolankatu 18 – 20

Kyseiseen kiinteistöön tehdyt korjaukset on malliesimerkki siitä, miten vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan tehostaa ja parantaa ilman, että korjauksista syntyisi asukkaille mainittavaa haittaa tai huomattavaa yhtiövastikkeiden nousua. Kyseisen investoinnin takaisinmaksuajaksi on laskettu noin 4 vuotta.

Hankkeen pääsuunnittelijana on toiminut Janne Heinonen Enermix Oy:stä.

Hyvän rakentamisen palkinnon on aikaisempina vuosina saanut muun muassa Tipotien sosiaali- ja terveysasema 2013, Cargotecin osaamis- ja tuotekehityskeskus (2012), asuinrakennus Vuoreksen puistokatu 76 (2011) ja Laukonsilta (2010).