Fastholman huvilan purkutyöt aloitettiin

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus on aloittanut Herttoniemessä sijaitsevan Fastholman huvilan purkamisen.

Rakennus puretaan kiinteistölautakunnan päätöksen mukaisesti. Tilakeskus joutui turvautumaan poliisin apuun talossa luvatta oleskelevien henkilöiden poistamiseksi.

Tilakeskus sai tiistaina 3.3. tiedon siitä, että Fastholman huvilaan on murtauduttu ja että valtaajat oleskelevat luvatta rakennuksessa. Tilakeskus vei keskiviikkona 4.3. paikalle poistumiskehotuksen. Rakennus on purkukuntoinen, ja sen tulisijat ovat käyttökiellossa.

Nuorisoasiainkeskuksen edustaja tapasi valtaajia ratkaisun löytämiseksi tilanteeseen. Valtaajat halusivat kuitenkin pysyä edelleen rakennuksessa.

Helsingin kaupunki yritti myydä Fastholman huvilaa ja järjesti tarjouskilpailun marraskuun 2014 puolivälissä. Tarjouksia tuli vain yksi, joka jouduttiin hylkäämään, koska tarjouksen mukaan rakennus olisi haluttu remontoida asunnoksi. Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on kuitenkin tarkoitettu virkistyskäyttöön. Koska varteenotettavia tarjouksia ei tullut, kiinteistölautakunta päätti lopulta, että Fastholman huvila voidaan purkaa.

Pitkäaikaisasunnottomille uusia tukiasuntoja Lahteen

Lahden Ahtialaan rakennetaan pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettuja uusia tuettuja asuntoja. Uuden asumispalveluyksikön Torkon talon rakennuttaa Lahden Talot Oy tytäryhtiölleen Lahden Palveluasunnot Oy:lle, ja kohde vuokrataan Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle.

Torkon talo kuuluu valtakunnalliseen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan Paavo II:een. Valtio ja Lahden kaupunki ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, jossa kaupunki on sitoutunut asunnottomuuden vähentämiseen ja valtio sitoutunut osoittamaan rahoitusta asunnottomuutta vähentäviin hankkeisiin.

Torkon taloon tulee kahteen kerrokseen neljä ryhmäkotia ja niihin yhteensä 29 asuntoa, joihin asukkaat sijoitetaan toimintakykynsä perusteella. Asukkaat tarvitsevat erilaista tukea ja huolenpitoa. Yksikön henkilökunta ohjaa ja valvoo asumista 24 tuntia vuorokaudessa.

Lahdessa on edelleen tarvetta tuetuille asunnoille, jotta pitkäaikaisasunnottomille saadaan riittävästi asuntoja. Sopivien asumispalveluiden puuttuessa pitkäaikaisasunnottomia on jouduttu sijoittamaan esimerkiksi vanhuspalveluiden laitoshoitoon. Pitkäaikaisasunnottomuusohjelmassa mukana olevissa kaupungeissa on asumisyksikköjen toiminnoilla saatu hyviä tuloksia.

Energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa

Torkon talon pinta-ala on noin 740 neliömetriä ja tontti vajaat 4600 m2. Kiinteistön lämmitysmuotona on maalämpö, jota kesäaikaan hyödynnetään myös tilojen viilentämiseen. Talon katolle asennetaan aurinkopaneeleita sähköä tuottamaan. Kiinteistöstä tulee matalaenergiarakennus, energialuokka on B uusin kriteerein.

Hankkeen kustannusarvio on 3,6 miljoonaa euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on myöntänyt kustannuksiin 1,8 miljoonan euron investointiavustusvarauksen. Rakennustyöt Ahtialan Torkonkadulla alkavat syyskesällä, ja rakennus valmistuu elokuussa 2016.

Lemminkäiselle infraurakka Lofooteilta, Norjasta

Lemminkäinen ja Norjan tielaitos ovat sopineet tieurakasta, maarakennustöistä ja kevyen liikenteen tunnelin rakentamisesta Kanebogeniin, joka sijaitsee Lofoottien saariryhmässä, Pohjois-Norjassa. Urakan arvo on noin 13,7 miljoonaa euroa. Työt alkavat huhtikuun 2015 lopussa ja valmistuvat kesäkuussa 2016.

Urakkaan sisältyy entisen tien leventäminen, kahden kiertoliittymän rakentaminen sekä uuden 40 metrin pituisen tunnelin rakentaminen kevyttä liikennettä varten. Päällystystöihin käytetään noin 12 000 tonnia asfalttimassaa.

”Levennyksen ja kevyen liikenteen tunnelin ansiosta tien käyttö on entistä turvallisempaa sekä autoilijoille että jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Myös tien ruuhkautuminen vähenee”, sanoo Risto Kupila Lemminkäiseltä.

 

Rakennusteollisuus RT: Tilaajavastuulain pahin porsaanreikä saatiin tukittua

Tilaajavastuulain uudistamisessa pidetään rakennusalalla kiinni tilaajien velvollisuudesta valvoa, että ulkomaisten työntekijöiden tapaturma- ja eläkevakuutukset ovat kunnossa. Eduskunta hyväksyi täysistunnossaan 5. maaliskuuta tilaajavastuulain muutosesityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön mukaisena. Rakennusteollisuus RT on tyytyväinen, että eduskunta päätyi säilyttämään rakennusalan tärkeäksi kokeman menettelyn.

Alkuperäisessä hallituksen esityksessä vastuu lähetettyjen työntekijöiden todistuksista olisi jäänyt pelkästään ulkomaalaiselle työnantajalle. Sanktiona velvoitteen hoitamisesta olisi ollut sakkorangaistus, jonka periminen ulkomaalaiselta on käytännössä mahdotonta.

”Tilaajan valvontavelvollisuuden rajaaminen vain sopimuksentekohetkeen olisi antanut kohtuuttoman kilpailuedun tapaturma- ja eläkevakuuttamisen laiminlyöville ulkomaisille yrityksille. Emme halunneet avata porsaanreikää harmaan talouden toimijoille vieläpä ilman todellista kiinnijäämisriskiä”, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari sanoo.

Rakennusteollisuus RT kiittää valiokuntaa, koska se otti huomioon rakennusalan toimijoiden huolia lakiehdotusta käsitellessään ja poikkesi mietinnössään hallituksen esityksestä rakennusalan osalta.  Muilla toimialoilla tyydyttiin sen sijaan sakkorangaistukseen.

Verovelkarekisteri ajatuksena hyvä mutta toteutus ontuu

Rakennusteollisuus RT pitää valitettavana sitä, että uudistuva tilaajavastuulaki sallii sopimuksen tekemisen sellaisen yrityksen kanssa, jolla on verovelkaa aina kymmeneen tuhanteen euroon saakka. Aiemmin verovelasta on aina pitänyt tehdä maksusuunnitelma Verohallinnon kanssa. Tämä ei ole Tapio Karin mukaan oikea viesti yrityselämälle.

”Julkinen verovelkarekisteri on hyvä asia, mutta kymppitonnin raja huono. Nykyinen käytäntö on tehokkaasti ohjannut verovelkaisia yrityksiä sopimaan maksusuunnitelmasta verottajan kanssa. Nyt toteutettavat muutokset johtavat siihen, että pienempien verovelkojen vuoksi alihankkijan ei tarvitse vielä ryhtyä mihinkään toimenpiteeseen. Eli vanha toimiva käytäntö vaihdetaan uuteen löyhempään”, Tapio Kari harmittelee.

Tilaajavastuulain muutosprosessi kompasteli

Tilaajavastuulain muuttaminen alkoi rakennusalan kannalta mennä pieleen heti alkumetreillä. Alan edustajia ei kutsuttu lain uudistamista pohtivaan työryhmään, vaikka lakia valvovan Etelä-Suomen Aluehallintoviraston tekemistä tilaajavastuutarkastuksista lähes kaksi kolmannesta suuntautuu rakennusalalle. Kuulemistilaisuuksissa alan toimijoita sentään kuultiin, vaikkakaan ei Tapio Karin mielestä kuunneltu.

”Alan toimijat ovat pitkäjänteisesti kitkeneet harmaata taloutta, ja pysyimme myös yksimielisinä käsittelyn aikana. Onneksi pahin virhe saatiin estetyksi vielä kalkkiviivoilla. Verovelkarekisterin epäkohtiin joudutaan mahdollisesti palaamaan seuraavalla hallituskaudella”, Tapio Kari toteaa.

Rakennusteollisuuden näkemyksiin yhtyvät ammattijärjestö Rakennusliitto ja rakennuttajia edustava RAKLI. Myös Etelä-Suomen Aluehallintovirasto kritisoi voimakkaasti hallituksen esittämiä muutoksia lainsäädäntöprosessin aikana.

Caverion ja Schlumberger sopivat tuotantolaitosten teknisestä huollosta ja kunnossapidosta Venäjällä

Caverion on allekirjoittanut sopimuksen öljykenttäpalveluja tarjoavan Schlumbergerin tuotantolaitosten ja toimitilojen teknisestä huollosta ja kunnossapidosta Surgutin seudulla ja Astrahanissa Venäjällä. Huolto- ja kunnossapitosopimus kattaa kohteiden kaiken kiinteistötekniikan: lämmitys-, vesi- ja viemäri-, ilmanvaihto- ja ilmastointi-, sähkö-, informaatio- ja viestintäteknologia- sekä turvallisuusjärjestelmät. Sopimus astui voimaan helmikuun 2015 alusta ja on voimassa kolme vuotta. Osapuolet ovat sopineet, että sopimuksen arvoa ei julkisteta.

Sopimus työllistää 39 caverionilaista Surgutin seudulla ja kahdeksan henkeä Astrahanissa. Kunnossapidettävät kohteet ovat tuotantolaitosten lisäksi toimisto- ja varastorakennuksia, pysäköintihalleja, autopesuloita ja korjaamoita. Tuotantolaitosten kokonaispinta-ala on 300 000 m2 ja toimistojen 70 000 m2. Caverion vastaa myös nosturipalkkien, silta- ja puominosturien, nosturiratojen sekä hissimekanismien kunnossapidosta.

”Sopimus on meille tärkeä, sillä Caverion on laajentamassa läsnäoloaan Venäjällä. Tuotantolaitokset ovat erityisen kiinnostavia kohteita, sillä niiden kunnossapidettävät järjestelmät ovat laajoja ja monimutkaisia”, kertoo Caverionin Moskovan liiketoiminnasta vastaava johtaja Vjatšeslav Karpovitš.

Schlumberger, joka kuuluu Caverion teollisuuden asiakassegmenttiin, on maailman johtava öljy- ja kaasuteollisuuden teknologia-, projektinhallinta- ja tietotekniikkaratkaisujen toimittaja.

 

Ympäristöministeriö ja RAKLI ry: Täydennysrakentamisen hyvät käytännöt kiteytetty

Rakentamisessa on tapahtumassa painopisteen muutos: uudisrakentamisen sijaan jatkossa rakennetaan yhä voimakkaammin olemassa olevien alueiden sisällä. Keinoja tämän trendin edistämiseen etsittiin talven aikana RAKLIn ympäristöministeriön toimeksiannosta järjestämällä klinikalla. Työpajat olivat yksi askel viranomaisten ja kiinteistönomistajien välisen keskustelun lisäämisessä. Juuri vuorovaikutusta pidettiin parhaana tapana lisätä haastavien hankkeiden ennakoitavuutta ja toteutettavuutta.

”Täydennysrakentamisen merkitys erityisesti lähiöiden kehittämisessä kasvaa tulevina vuosina. Viranomaisten, rakennus- ja kiinteistöalan sekä kiinteistönomistajien välinen avoin vuorovaikutus hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Tämä klinikkatyöskentely on malliesimerkki toimintatavasta, jolla saadaan aikaan paitsi hyviä tuloksia myös uutta yhteistyön kulttuuria. Kiitän kaikkia klinikkatyöskentelyssä mukana olleita”, toteaa kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen.

Täydennysrakentaminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden parantaa alueen viihtyisyyttä ja lisätä palvelutarjontaa, kun kaupunginosaan saadaan lisää asukkaita. Jotta alueen nykyiset asukkaat saadaan täydennysrakentamisen puolelle, on tarpeellista jo alkuvaiheessa konkretisoida, miten esimerkiksi palveluja ja viheralueita juuri kyseisellä alueella aiotaan parantaa.

”Asuinalueiden tulee olla viihtyisiä ja terveellisiä, ja niiden tulee mahdollistaa asukkailleen sujuva, hyvä arki. Täydennysrakentamisen keinoin asuinalueista voidaan tehdä entistä toimivampia ja samalla kestävämpiä. Eheä yhdyskuntarakenne on yksi keino kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan”, sanoi ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaarissa.

Resurssien fokusointia tarvitaan

Klinikalla päädyttiin suosittelemaan, että kaupungit nimeäisivät muutamaksi vuodeksi eteenpäin ne painopistealueet, joiden uudistamiseen eniten panostavat. ”Kun täydennysrakentamisalueet olisi tunnistettu, voisi niille osoittaa vastuuhenkilön, joka auttaisi hankkeiden aloitusta pohtivia kiinteistönomistajia eteenpäin toteutustensa kanssa”, visioi täydennysrakentamisklinikan vetäjä Mikko Nousiainen RAKLIsta.

Esiin nousi myös idea siitä, että täydennysrakentamishankkeiden luville voitaisiin varata oma erillinen käsittelyajanjakso muutaman kerran vuodessa. ”Tämä mahdollistaisi riittävien resurssien varaamisen hakemusten käsittelyyn, mikä nopeuttaisi hankkeiden aloituksia”, Mikko Nousiainen selvensi.

Avointa keskustelua toteutettavuudesta

Suurimmaksi esteeksi täydennysrakentamisen tiellä koetaan prosessien ennakoimattomuus ja eri kaupunkien käytäntöjen poikkeaminen toisistaan. Klinikalla todettiin, että riittävän varhain, jo ennen kaavoitusta aloitettu vuoropuhelu hankkeiden toteuttamisvaihtoehdoista helpottaisi tuskaa. ”Ympäristöministeriö haluaa olla mukana luomassa kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa foorumin täydennysrakentamisen kokemusten vaihtoon”, lupasi Helena Säteri.

Lisäksi ideoitiin, että kaupungit järjestäisivät vinkkipajoja, joissa ne valmistelisivat täydennysrakentamisaihioita eteenpäin yhdessä kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kanssa.

Taloudellinen toteutettavuus on merkittävä reunaehto rakennushankkeiden toteutumiselle. Erityisen haastavaa tämä on täydennysrakentamiskohteissa, joissa esimerkiksi pysäköinnin järjestäminen ahtaalle tontille voi edellyttää kalliita ratkaisuja. Tämän vuoksi kiinteistönomistajat esittivät klinikalla toiveen siitä, että jokaisen määräyksen kustannusvaikutuksia ja tarkoituksenmukaisuutta harkittaisiin täydennysrakentamiskohteissa erityisen huolella. ”Klinikalla koin, että yhteistä tahtoa kaupunkirakenteen tiivistämiseen löytyy. Uskon, että myös näissä käytännön kysymyksissä ja hankkeiden toteutettavuuden parantamisessa päästään yhteistyöllä eteenpäin”, arvioi Mikko Nousiainen.

Tieto ja kokemukset saataville

Täydennysrakentamismyönteisen ilmapiirin edistämisen lisäksi klinikan osallistujat pitivät ympäristöministeriön roolia tiedonjakajana merkittävänä. Täydennysrakentamisesta on olemassa paljon kokemuksia ja tutkimustietoa, mutta se on hajallaan. Tämän vuoksi aiheelle ehdotettiin perustettavan oman portaalin, joka kokoaisi tietoa helposti saataville.

Myös tiedonjakaminen yksittäisistä hankkeista nostettiin esiin. ”Klinikalla kannustettiin myös pääkaupunkiseudun kuntia tekemään tiiviimpää yhteistyötä täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittämisessä”, Mikko Nousiainen totesi.

RAKLIn klinikalle osallistuivat ympäristöministeriön lisäksi Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä A-Insinöörit Rakennuttaminen, Asuntosäätiö Rakennuttaja, Ilmarinen, NCC Property Development, SATO, Sponda, YIT Rakennus, VAV ja VVO.

Tulosraportti julkistetaan maaliskuun aikana osoitteessa www.rakli.fi.

Caverionille 6 miljoonan euron tunnelitekniikkatoimitus A10-moottoritien katetulle osuudelle Itävallassa

Caverion on sopinut Itävallan moottoriteistä ja moottoriliikenneteistä vastaavan ASFINAGin kanssa tunnelitekniikan toimittamisesta A10-moottoritien katetulle osuudelle Zederhausin kylän lähellä Salzburgin osavaltiossa. Sopimuksen arvo on noin 6 miljoonaa euroa, ja se kattaa suunnittelun ja hankekehityksen, projektin johtamisen ja projektin toteutuksen.

Hankkeessa Caverion toimittaa sähköistys-, informaatio- ja viestintäteknologia-, turvallisuus-, automaatio, ilmastointi- ja ilmanvaihto- sekä jäähdytysratkaisuja uuteen 1,5 kilometrin pituiseen tunneliin 3,3 kilometrin mittaisella moottoritieosuudella.

Uusi tunneli vähentää huomattavasti moottoritien aiheuttamaa melua ja parantaa siten Zederhausin kylän asukkaiden elämänlaatua.

”Caverionin toimittamat tekniset järjestelmät lisäävät tunnelin turvallisuutta sekä tekevät liikenteestä sujuvampaa. Ne ovat keskeisiä tekijöitä tunnelien toiminnalle”, kertoo tunneliteknologiasta Itävallassa vastaava johtaja Karl Ledermüller Caverionilta.

Sujuvaa liikennettä edistävät virransyöttö- ja hätävirransyöttöjärjestelmät, valaistusratkaisut sekä liikenne- ja ympäristötietojen keräämiseen liittyvät edistyneet ratkaisut ja informaatiojärjestelmät. Tunnelin turvallisuudesta puolestaan huolehtivat muun muassa tehokkaat ilmanvaihto- ja sammutusjärjestelmät, kameravalvonta sekä hälytys- ja hätäpuhelinjärjestelmät.

Työt alkoivat tammikuussa 2015 ja niiden on tarkoitus valmistua helmikuussa 2017.
ASFINAG kuuluu Caverionin asiakassegmenttiin Julkinen sektori.

Kansalliskirjaston korjaustyöt etenevät NCC:n johdolla

Kansalliskirjaston rakennushistoriallisesti arvokkaan kirjastorakennuksen peruskorjaus Unioninkadulla on edennyt harjannostajaisvaiheeseen. NCC toimii tässä ainutlaatuisessa projektissa projektinjohtourakoitsijana.

Kirjastorakennusta peittävät rakennustelineet poistuivat jokin aika sitten; niiden suojissa on uusittu mm. vesikatto ja keskikupolin pinnoitteet. Rotundan julkisivut ovat saaneet edellistä vaihetta vaaleamman sävyn.

Korjaustyön alla on varsinaisesti Carl Ludwig Engelin suunnittelema, vuonna 1845 käyttöön otettu päärakennus, mutta myös vuonna 1906 valmistuneessa Rotunda-osassa tehdään toimenpiteitä. Kansalliskirjaston rakennuksella on huomattava valtakunnallinen merkitys ja kaupunkikuvallinen arvo. Ainutlaatuinen empirearkkitehtuurin kokonaisuus on suojeltu rakennussuojelulain nojalla.

Kesällä 2013 alkanut peruskorjaus on Rakennuslehden valitsema Vuoden Työmaa 2014. Kokoelmat, laitteet, henkilöstö ja palvelut ovat väliaikaisesti siirtyneet yliopiston muihin tiloihin. Kansalliskirjaston asiakaspalvelu toimii työmaan ajan kirjastokorttelin Fabianinkadun puoleisessa rakennuksessa. Peruskorjaus valmistuu syksyllä 2015.

Peruskorjauksessa uusitaan talotekniikka sekä parannetaan esteettömyyttä ja kirjastotilojen toimivuutta. Korjaustyötä leimaa konservointitöiden suuri määrä ja suunnitteluratkaisujen työstäminen mallitöiden avulla yhteistyössä Museoviraston ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Konservointityöt sisältävät sekä maalaus- että puukonservointia; työt ovat jakautuneet usean eri toimijan kesken. Suuri osa maamme konservaattoreista ja alan osaamisesta on tällä hetkellä kirjastohankkeessa mukana. Vaikka kirjastosaleissa interiöörien säilyminen on ollut päätavoite, jo konservointitöillä – hellävaraisella puhdistamisella ja kunnostamisella – aikaansaadaan kirkkaampi ilme. Varsinaisia konkreettisesti näkyviä muutoksia tulevat olemaan muun muassa lukusalien alkuperäisten oviaukkojen ja puulattioiden palauttaminen, eteistilojen kattomaalausten palauttaminen sekä kalusteiden uusiminen. Kellarikerrokseen rakennetaan uudet vaatesäilytystilat.

– Tämä on meille ainutlaatuinen kohde. Me kaikki työmaalla työskentelevät olemme ylpeitä siitä, että meidät on valittu tähän kansallishistoriallisesti arvokkaaseen hankkeeseen. Yhteishenkemme on erittäin hyvä ja haluamme tehdä työmme mahdollisimman hyvin, kertoo NCC:n työpäällikkö Guy Eklund.

Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto. Se vastaa kansallisen julkaisuperinnön ja ainutlaatuisten kokoelmiensa kartuttamisesta, kuvailusta ja säilyttämisestä ja käyttöön asettamisesta.

Kiinteistö on Helsingin yliopiston rahastojen omistuksessa. Rakennuttamisesta vastaa Helsingin yliopiston Tila- ja kiinteistökeskus. Kohteen pääsuunnittelija on Pauno Narjus/ LPR-arkkitehdit Oy, projektinjohtourakoitsijana toimii NCC Rakennus Oy. Hankkeen kustannusarvio on 19 miljoonaa euroa.

Posted in:

Caverion vastaa yli 8 miljoonan euron arvoisesta talotekniikan kokonaistoimituksesta uuteen koulurakennukseen Norjan Østfoldissa

Caverion on allekirjoittanut sopimuksen rakennusliike Kruse Smith AS:n kanssa talotekniikan kokonaistoimituksesta Ryggen kunnan uuteen yläkouluun Norjan Østfoldissa. Toimitus kattaa lämmitys-, vesi ja viemäri-, ilmanvaihto ja ilmastointi-, sähköistys-, informaatio- ja viestintäteknologia-, turvallisuus- ja automaatiojärjestelmien asennustyöt. Projektin toteutuksen lisäksi Caverion vastaa projektin johtamisesta. Sopimuksen arvo on noin 8,8 miljoonaa euroa.

Uuden koulurakennuksen kokonaispinta-ala on noin 11 000 m2, ja se tarjoaa tilat 720 oppilaalle. Rakennuksessa on myös monitoimitila ja kirjasto. Kiinteistö ja sen tekniset järjestelmät on suunniteltu rakennuksen koko elinkaarta ajatellen.

”Tavoitteena ei ole rakentaa koulua mahdollisimman halvalla, vaan siten, että kustannukset ovat kokonaisuudessaan mahdollisimman alhaiset koko elinkaaren aikana, mukaan lukien käyttö- ja ylläpitovaiheen. Lisäksi rakennuksen tulee ajan saatossa säilyttää toiminnalliset ja esteettiset vaatimuksensa sekä pystyä mukautumaan mahdollisiin muutostarpeisiin”, korostaa Ryggen kunnan projektipäällikkö Stein Stavdal Paulsen.

Kiinteistöstä tulee passiivitalo, joka tuottaa elinkaaren aikana merkittävät kustannussäästöt kuluttamalla vain hyvin vähän ostoenergiaa. Esimerkiksi koulun lämmityksessä hyödynnetään lämpöpumppuja ja lämpökaivoja.

Projekti toteutetaan kumppanuussopimuksena, jossa on piirteitä PPP-mallista (public-private partnership). Se rahoitetaan ja toteutetaan yhteistyössä julkisen sektorin asiakkaana olevan Ryggen kunnan, rakennusliike Kruse Smith AS:n ja arkkitehtitoimisto Asplan Viakin kanssa.

Caverionin työt alkavat maaliskuussa 2015 ja niiden on tarkoitus valmistua joulukuussa 2016.

Caverion toteuttaa Espoon Päivänkehrän koulun perusparannuksen ja laajennuksen elinkaarihankkeena yhteistyössä YIT:n kanssa

Caverion on allekirjoittanut sopimuksen Espoon kaupungin kanssa Päivänkehrän koulun perusparannuksesta ja laajennuksesta elinkaarihankkeena. Hanke toteutetaan yhteistyössä YIT:n kanssa. Sopimuksen arvo on Caverionin osalta noin 14 miljoonaa euroa, ja se sisältää kohteen kaiken talotekniikan suunnittelun, projektin toteutuksen ja projektin johtamisen, kohteen teknisen huollon ja kunnossapidon sekä palveluiden johtamisen vuoteen 2037 ulottuvan sopimuskauden aikana.

Caverion vastaa investointivaiheessa kohteen talotekniikan suunnittelusta sekä sähköistys-, lämmitys-, vesi- ja viemäröinti-, ilmastointi-, turvallisuus- ja rakennusautomaatiojärjestelmien toteutuksesta.

Elinkaarihankkeeseen sisältyvän 20 vuoden palvelujakson aikana Caverion vastaa kiinteistön teknisestä huollosta ja kunnossapidosta sekä palveluiden johtamisesta, johon sisältyvät teknisten palveluiden ohella myös muun muassa kiinteistön siivouspalveluiden ja ulkoalueiden hoitopalveluiden johtaminen. Caverion on siten vastuussa kiinteistön käytettävyydestä, olosuhteista, turvallisuudesta, kunnosta ja energiankäytöstä koko sen elinkaaren ajan. Kohde on liitetty HelpDesk-palveluun sekä Caverionin ympärivuorokautiseen etävalvontaan ja -hallintaan, mikä takaa kiinteistön käytölle sovittujen tavoitteiden saavuttamisen. 

”Elinkaariratkaisut muodostavat Caverionin strategian ytimen, ja uskomme, että elinkaarimallilla pystymme parhaiten luomaan terveellisiä, turvallisia ja toimivia kiinteistöjä. Elinkaarimallissa korostuvat pitkäjänteinen yhteistyö ja vastuu. Päivänkehrä on jo kolmas Espoon kaupungille toteuttamamme elinkaarihanke. Toteutimme Espoolle Suomen ensimmäisen PPP (Public Private Partnership) -hankkeen yli kymmenen vuotta sitten”, sanoo Caverion Suomi -divisioonasta vastaava johtaja Jarno Hacklin.

Päivänkehrän koulun perusparannus käsittää nykyisen vuonna 1975 valmistuneen koulurakennuksen täydellisen modernisoinnin ja kaikkien teknisten järjestelmien uusimisen. Hankkeen suunnittelu käynnistyy välittömästi. Vuonna 2017 valmistuvan rakennuksen bruttoala on noin 7 400 neliömetriä, johon sisältyy noin 2 500 neliömetrin laajennusosa.

Espoon kaupunki kuuluu Caverionin asiakassegmenttiin Julkinen sektori.