Kivirakentajat TEM:lle: Jatketaan keskustelua, mutta vältetään ohipuhumista

Valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö, Markku Karjalainen työ- ja elinkeinoministeriöstä syyttää tiedotteessaan betoniteollisuuden väittäneen puurakentamisen saavan miljoonatukia.  Kivirakentajat eli rakennustuoteteollisuuden alla toimivat betoni- ja muuratut rakenteet vastaavat Karjalaiselle toteamalla, että toimiala on koko ajan korostanut ennen muuta tervettä kilpailua rakennusmateriaalimarkkinoilla.

– 9.2. julkaistussa ja keskustelun käynnistäneessä yhteiskannanotossamme peräsimme rakennusmateriaaleille tasapuolista kohtelua todeten, että jos julkista tukea halutaan antaa rakentamiseen, sen tulee kohdistua kaikkiin tasapuolisesti, olipa tuki taloudellista tai alan toimijoiden ohjaamista säädöksillä tai ohjeilla. Miljoonista tai edes sadoista tuhansista euroista emme puhuneet, Betoniteollisuuden toimitusjohtaja Jussi Mattila rauhoittelee.

Mattila korostaa kivirakentajien haluavan keskustella nimenomaan asia- ja faktapohjalta. Hän toivoo, että myös viranomaistahot, kuten TEM osallistuvat aktiivisesti tärkeään keskusteluun, mutta haluaisi välttää turhan ja turhauttavan ohipuhumisen.

– Yksittäisten puheenvuorojen virheellistenkin yksityiskohtien sijasta on tärkeää löytää hedelmällinen vuoropuhelu isosta kuvasta. Aivan kuten Karjalainen itse toteaa, Metsätalouden strategisen ohjelman osana toimii valtakunnallinen puurakentamisohjelma. Tämän suoraan vain ja ainoastaan puurakentamista tukevan ohjelman kustannukset ovat satoja tuhansia euroja Karjalaisen mukaan. Olemme tästä samaa mieltä. Se on konkreettista, syrjivää tukea.

Karjalainen mainitsee kotimaisuuden ja ympäristövaikutukset perusteina puurakentamisen erityiskohtelulle. Mattila vastaa tähän tutkitulla tiedolla. Betonirakentamisen tuotteet valmistetaan Suomessa kotimaisella työvoimalla ja kotimaisista raaka-aineista. Yksityiskohtana hän lisäksi mainitsee, että puukerrostalojen valtarakenteena oleva CLT:ksi kutsuttu puumateriaali puolestaan on tuontitavaraa Itävallasta.

– Ympäristövaikutusten osalta puhutteleva fakta puolestaan on tämä: vaihtamalla kaikkien uusien kerrostalojen rakennusmateriaali betonista puuksi voitaisiin vähentää rakentamisen ilmastopäästöjä Suomessa vain 0,1 %. Samalla kuitenkin kasvatettaisiin merkittävästi rakennusten vuosikymmenten mittaisen käytön ilmastopäästöjä, koska massiiviset betonirakenteiset talot ovat kevyitä ratkaisuja, kuten puutaloja, energiataloudellisempia mm. paremman lämmöntasauskykynsä ansiosta. Tästäkään näkökulmasta syrjivä kohtelu ei siis ole perusteltua, Mattila toteaa.

Keskustelu hyvästä ja kilpailukykyisestä rakentamisesta on jatkossa perustettava tosiasioihin. Mattila haluaakin jatkaa juupas-eipäs -väittelyn sijaan vuoropuhelua esimerkiksi juuri eri rakennusmateriaalien työllisyysvaikutuksista, päästövaikutuksista tai kestävyydestä ja turvallisuudesta.

– Rakentaminen työllistää Suomessa suuren määrän huippuammattilaisia. Sen merkitys koko kansantaloudelle on huomattava. On kaikkien osapuolten etu vaalia tervettä kilpailua, joka johtaa korkeaan laatuun ja kustannustehokkuuteen. Terveeseen kilpailuun eivät kuulu syrjivät tuet, ohjeistukset tai yhteen puumuottiin pakottavat kaavaratkaisut, vaan kaikkien toimijoiden asettaminen samalle viivalle.

Espoon Suvelan kappelin rakentaminen alkaa

suvelan-kappelin-julkisivu

Espoon Suvelan uuden kappelin rakennustyöt pääsevät alkamaan. Rakentamista viivästytti urakkakilpailutuksesta Markkinaoikeuteen tehty valitus, jonka vuoksi käynnistysvaiheessa oleva hanke jouduttiin viime kesänä keskeyttämään. Markkinaoikeus hylkäsi kilpailutuksessa toiseksi jääneen Rakennuskultti Oy:n tekemän valituksen tammikuussa. Koska päätöksestä ei ole tehty valitusta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, työt ovat nyt käynnistymässä. Hankkeen pääurakoitsija on YIT Rakennus Oy. Kappelin arvioidaan valmistuvan alkukesästä 2016.

Uudisrakennus tulee korvaamaan vuonna 1981 rakennetun Suvelan kappelin. Peruskorjaussuunnittelun yhteydessä todettiin, ettei alueen toiminta mahdu nykyisiin tiloihin. Seurakunnan toiminta Suvelassa on vilkasta erityisesti lapsi- ja perhetyössä. Uusi kappeli mahdollistaa seurakuntatyön kokoamisen saman katon alle. Samalla voidaan luopua myös kahdesta vuokratilasta, joilla tilanahtautta on paikattu noin kymmenen vuoden ajan.

Uuden kappelin kokonaispinta-ala on noin 2500 m2, josta seurakunnan käyttöön tulee noin 1500 m2. Uudisrakennus nousee näkyvälle paikalle ihan Suvelan keskustaan. Rakennus tarjoaa tilat myös Espoon kaupungin asukaspuistolle, mistä on solmittu esivuokrasopimus. Tiloja on suunniteltu yhdessä kaupungin kanssa.

Korkealaatuista arkkitehtuuria

Kappelin on suunnitellut arkkitehtitoimisto OOPEAA, aikaisemmin tunnettu nimellä Lassila Hirvilammi arkkitehdit Oy. Toimisto ja pääsuunnittelija Anssi Lassila on suunnitellut Kärsämäen paanukirkon sekä Klaukkalan ja Jyväskylän Kuokkalan kirkot. Rakennuksen pintamateriaali on kuparia ja osin puuta. Avara, laajennettava kappelisali noudattelee katon korkeaa muotoa. Esteettömyys on otettu huomioon kaikessa suunnittelussa.

Hankkeen rakentamiskustannukset ovat urakkatarjousten jälkeen 12,7 miljoonaa ja kokonaiskustannusarvio 14,3 miljoonaa euroa. Kustannuksia on suunnittelun aikana laskettu mm. siten, että kappelin kellarikerros on poistettu ja teknisiä tiloja määritelty uudelleen. Kirstinsyrjän ja Kirstintien kulmassa oleva tontti on ostettu Espoon kaupungilta.

Suvelan kappeli tulee palvelemaan myös lähialueiden, kuten Tuomarilan, Ymmerstan, Sunan ja Kuurinniityn asukkaita. Kaikkiaan kappelin lähiympäristössä asuu yli 20 000 ihmistä.

Suvelan kappelin rakentamista on valmisteltu vuodesta 2003. Hankepäätös tehtiin 2007 ja syyskuussa 2011 hyväksyttiin hankesuunnitelma. Rakentamispäätös tehtiin toukokuussa 2014. Vanhasta kappelista luovutaan uuden valmistuttua.

Suomalainen rakennustuoteteollisuus kampanjaan työpaikkojen puolesta

2015-03-04 13_19_06-sinivalkoinen-jalanjalki-rauta-lanseeraus-raportti-020315.pdf - Nitro Pro 9 (Exp

Tuotteiden alkuperä kiinnostaa kuluttajia myös rautakaupassa: tuoreen kyselyn mukaan vajaa puolet suomalaisista ostaa useimmiten tai aina suomalaisen tuotteen. Erityisesti kiukaiden ja puutavaran halutaan olevan suomalaisia. Suomalaisten tuotteiden valitsemisen merkityksestä maan työllisyydelle muistuttaa Suomalaisen Työn Liiton, Keskon ja yritysten yhteinen Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja, joka näkyy maaliskuun alusta K-raudoissa ja Rautioissa.

Kysyttäessä reilulta tuhannelta suomalaiselta heidän ostotottumuksiaan rautakaupassa 44 prosenttia kertoi valitsevansa useimmiten kotimaisen tuotteen ja 4 prosenttia aina. Puolet vastaajista kertoi ostavansa suomalaisia ja ulkomaisia tuotteita likimain yhtä usein.

– Kotitalouksien valinnoilla on merkittävä vaikutus rakennusalan työllistävyyteen. Tästä haluamme muistuttaa Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa, joka näkyi viime vuonna menestyksekkäästi K-ruokakaupoissa, Anttiloissa sekä Kodin Ykkösissä ja laajenee tänä vuonna K-rautoihin ja Rautioihin. Yhdessä voimme rakentaa työtä Suomeen, toteaa Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

Kyselyyn vastanneet pitivät tuotteiden suomalaisuutta tärkeänä erityisesti kiukaissa (46 % vastaajista), puutavarassa (44 %), maaleissa (29 %) sekä, ovissa ja ikkunoissa (29 %). Kolmasosa vastaajista halusi myös kirveiden ja hanojen olevan suomalaisia.

Pienilläkin valinnoilla suuri merkitys

Yksi tärkeimmistä syistä suomalaisten tuotteiden ostamatta jättämiselle rautakaupassa oli kyselyn mukaan tuotteiden saatavuus, jonka nosti esiin neljäsosa vastaajista.

– Pyrimme helpottamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa suomalaisten tuotteiden löytämistä kaupan valikoimasta. K-rauta- ja Rautia-ketjujen varastovalikoimista löytyy yli 8 500 suomalaista tuotetta, ja ketjujen valikoimatuotteiden kokonaismyynnistä noin 65 prosenttia on suomalaisia tuotteita. Kauppiailla on myös mahdollisuus täydentää valikoimiaan paikallisten toimittajien tuotteilla. Tämän lisäksi heillä on käytettävissään laaja kotimaisten tilaustuotteiden valikoima. Jokainen suomalainen voi myös rautakaupassa tehdä valintoja, jotka luovat työtä Suomeen, kertoo Rautakeskon markkinointijohtaja Raimo Jaakkola.

Esimerkiksi kampanjassa mukana olevan Omatalon Rakennustutkimus RTS:llä teettämän selvityksen mukaan keskikokoisen omakotitalon rakentaminen Omatalo-talopaketilla toteutettuna työllistää vuodeksi 5 henkilöä. Myös pienemmillä hankinnoilla voi vaikuttaa: Suomalaisen Työn Liiton laskelmien mukaan kymmenen lisäeuroa suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin toisi maahan vuodessa 10 000 uutta työpaikkaa.

Rakennusala, eli rakentaminen ja rakennustuoteteollisuus yhteensä, työllistää Rakennusteollisuus RT:n mukaan Suomessa noin 250 000 henkeä.

Kun ostat rautakaupasta tuotteita, joista on saatavilla sekä kotimaisia että ulkomaisia tuotteita, mikä seuraavista kuvaa parhaiten tapaasi ostaa?

  • Ostan aina kotimaisen tuotteen 4 %
  • Ostan useimmiten kotimaisen tuotteen 44 %
  • Osta kotimaisia ja ulkomaisia tuotteita jokseenkin yhtä usein 50 %
  • Ostan useimmiten ulkomaisia tuotteita 2 %
  • Ostan aina ulkomaisia tuotteita 0 %

Mitkä ostamasi rautakaupan tuotteet haluat olevan suomalaisia?

  • Kiuas 46 %
  • Puutavara 44 %
  • Maalit 29 %
  • Ovet/ ikkunat 29 %
  • Kirves 28 %
  • Hanat 27 %
  • Kaikki mahdolliset rautakaupan tuotteet 24 %
  • Rakennustarvikkeet/- materiaalit 22 %
  • Keittiö- ja kylpyhuonekalusteet/- tasot 16 %
  • Puutarhatyökalut 12 %
  • Kaakelit/ laatat 8 %
  • Työkalut 7 %
  • Saha 7 %
  • Naulat/ ruuvit 6 %
  • Tapetit 6 %

Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät syyt siihen, että et useammin osta kotimaisia rautakaupan tuotteita?

  • Kotimaisten tuotteiden hinta 51 %
  • Kotimaisten tuotteiden saatavuus 24 %
  • Kotimaisten tuotteiden laatu 18 %
  • Tuotteiden kotimaisuudella ei ole merkitystä 11 %
  • Kotimaisten tuotteiden näkyvyys myymälässä 9 %
  • Muu syy 6 %
  • En osaa sanoa 10 %

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen (liite). Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa ja siihen vastasi 1017 15–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa. Kysymyksen vastausvaihtoehdot kartoitettiin esitutkimuksella osana tutkimusta.

sinivalkoinen-jalanjalki-rauta-lanseeraus-raportti-020315

TEM ei rahoita puurakentamista

Valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö, TkT Markku Karjalainen on hämmästynyt betoniteollisuuden esittämistä puurakentamisen miljoonatukia koskevista väitteistä. – Väitteet ovat täysin perättömiä. Puurakentamisen säälirahaa ei ole ollut eikä ole jaossa.
Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin MSO, Metsätalouden strateginen ohjelma, jonka osana valtakunnallinen puurakentamisohjelma toimii. Ohjelman kustannukset ovat vuodessa muutama sata tuhatta euroa, mikä kohdentuu palkkoihin, matkakustannuksiin, alan ammattilaiskoulutukseen, viestintään ja tutkimus- ja selvitystyöhön alan kehittämiseksi.

– Puualan yritykset voivat hakea kehittämisrahaa myös Tekesiltä, jossa ei ole erikseen korvamerkittyä rahaa puurakentamiselle. Samat kehittämisrahat ovat rakennusalalla jaossa kaikille, jotka niitä hakevat, muistuttaa Karjalainen. Mutta mitä uutta on tapahtunut betonikerrostalojen kehittämisessä viime vuosina, kun pitää seurata puualan kehittymistä noin huolestuneena?

Karjalainen hämmästelee betoniteollisuuden tarkoitusperiä ja tavoitteita vääriin tietoihin perustuvien lausuntojen antamisessa. – Puualan kehittämisohjelmaa ei ole perustettu betoni- tai kivialaa vastustavaksi. Tämän vuoksi jatkuva vastakkainasettelu puun ja betonin välille on naurettavaa. Puuala puhuu omien argumenttiensa puolesta eikä muita materiaaleja mollaten, sanoo Karjalainen.

Karjalainen pitää puurakentamisen kehittämistä vientituotteeksi Suomen kansantaloudellisena etuna. – Puurakentamisen edistäminen tulee nähdä osana biotalouden kehittämistä, mikä on linjattu maamme yhdeksi kärkihankkeeksi cleantechin, arktisuuden ja digitaalisuuden ohella. Biotalouden arvosta noin puolet tulee metsistä ja puurakentaminen on osana metsäbiotaloutta, kuvailee Karjalainen.

Puurakentamisen markkinaosuus kasvussa

Karjalainen pitää puurakentamisen ohjelman tuloksia erinomaisina. – Puukerrostalojen markkinaosuus on nousemassa tavoiteltuun 10 prosenttiin tämän hallitusohjelman aikana, puukouluja on rakenteilla ja vireillä kymmenkunta eri puolille Suomea, puusiltojen määrä on nousussa ja erilaisia puurakentamisen julkisia kohteita nousee tasaiseen tahtiin ja teollisen puurakentamisen investointeja on syntynyt merkittävästi maahamme, luettelee Karjalainen.

– Näen kilpailijoiden esittämän puurakentamisen kyseenalaistamisen pelkästään huolena alenevista markkinaosuuksista. Jos puurakentamisen kysyntä kasvaa tasaisesti ja kaupungit ja kunnat haluavat aidosti puurakentamista, ei se ole valtiovallan vääristelyä, painottaa Karjalainen.

Kaupungit ja kunnat kaavoittavat Karjalaisen mukaan kilpaa alueita puurakentamiselle. Pääsyinä puurakentamisen kasvavaan kiinnostukseen Karjalainen pitää puun kotimaisuutta, uusiutuvuutta, paikallisuutta ja ekologisuutta. – Nyt Suomessakin halutaan Keski-Euroopan maiden ja Ruotsin tapaan tuoda uusia kilpailukykyisiä vaihtoehtoja rakentamiseen ja rakennusalan kilpailutarjonnan monipuolistamiseen.

Karjalainen uskoo resurssitehokkuuden ja ekologisten arvojen tulevan rakentamiseen vääjäämättä. – Sementin poltto maailmanlaajuisesti aiheuttaa 5 – 7 %:n hiilidioksidipäästöt. Sen sijaan kun metsässä kasvaa yksi kuutiometri puuta, sitoo se itseensä tonnin hiilidioksidia ja samalla fotosynteesissä vapautuu 0,7 tonnia happea ilmakehään. Nämä ovat kiistattomat faktat, mitkä puhuvat puurakentamisen puolesta maailmanlaajuisesti, muistuttaa Karjalainen.

YIT rakentaa asuntoja LähiTapiolan rahastolle yli 100 miljoonan euron arvosta

YIT ja LähiTapiola Asuntosijoitus Suomi Ky ovat allekirjoittaneet puitesopimuksen yli 550 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon rakentamisesta pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Turkuun. Puitesopimuksen kokonaisarvo on yli 100 miljoonaa euroa, ja hankekohtaiset sopimukset allekirjoitetaan ennen kunkin kohteen aloittamista. Kaikki kohteet aloitetaan vuoden 2015 kevään ja kesän aikana ja ne valmistuvat vuoden 2016 loppuun mennessä. Hankkeet toteutetaan YIT:n hallinnoimille tai omistamille tonteille yhtiön suunnitelmien mukaisesti. Kohteiden rakentaminen ei sido YIT:n pääomaa.

”LähiTapiola on kasvattamassa sijoitusasuntojen määrää uusilla korkeatasoisilla ja helposti saavutettavilla asunnoilla. Nyt sovitut asunnot sijaitsevat joukkoliikenteellisesti erinomaisilla paikoilla.” sanoo LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy:n kiinteistörahastojohtaja Kim Särs.

Posted in:

Lemminkäinen urakoi Teollisuuskadun jatkeen ja Pasilankadun muutostyöt Helsingissä

Lemminkäinen ja Helsingin kaupunki ovat sopineet Teollisuuskadun jatkeen ensimmäisen vaiheen rakentamisesta ja Pasilankadun muutostöistä Helsingissä. Urakan arvo on noin 9,5 miljoonaa euroa. Työt alkavat maaliskuussa 2015 ja valmistuvat loppuvuodesta 2016.

Urakassa rakennetaan Teollisuuskadulle uusi tunneli, joka yhdistetään vanhaan, Ratapihantien alla olevaan tunneliin. Vanhan tunnelin käyttötarkoituksen muutos ajoneuvoliikenteelle soveltuvaksi on suunnittelijan ja Helsingin kaupungin kehittämä innovaatio. Pasilankadulle rakennetaan uusi kunnallistekniikka ja parannetaan liikenteen sujuvuutta uusimalla kaistajärjestelyt sekä muuttamalla raitioliikenteen kiskojen linjauksia. Lisäksi Teollisuuskadulle rakennetaan kaksi uutta siltaa sekä korkeatasoiset päällys- ja viherrakenteet.

Muutostyö liittyy Keski-Pasilan keskuksen kehittämiseen ja alueen liikennejärjestelyjen parantamiseen. Uudistuvasta Pasilasta aiotaan kehittää niin seudullisesti kuin valtakunnallisestikin merkittävä moderni, uusi kaupunkikeskus. Vuoteen 2040 mennessä Pasilassa on arviolta 20 000 asukasta ja 50 000 työpaikkaa.

”Olemme mukana kehittämässä uutta Keski-Pasilaa. Toimiva infra helpottaa ihmisten arkea nopeuttamalla ja sujuvoittamalla liikenteen solmukohtia”, sanoo liiketoimintasegmentin johtaja Robert Blumberg Lemminkäiseltä.

Destian urakoimalle Reposaaren sillalle kunniamaininta Vuoden Silta 2015 -kilpailussa

Destian urakoima Reposaaren silta Porissa sai kunniamaininnan Vuoden Silta 2015 -kilpailussa. Kilpailun tuomaristo totesi Reposaaren läppäsillan uusimisen edustavan korkeatasoista insinööriosaamista. Korjaustyön huolellinen suunnittelu ja toteutus mahdollistivat vaikean kohteen nopean ja onnistuneen korjauksen ja liikennehaitan lyhentämisen murto-osaan normaalitoteutuksesta.

Silta uusittiin päällysrakenteensa ja koneistonsa osalta vanhan teräsrakenteen pitkäaikaiskestävyyden ja kantavuuden tultua vastaan. Jännemitaltaan 21,5 metriä pitkä uusittu läppäsilta on kansirakenteeltaan ortotrooppinen ja sen päällyste on kumibitumivaluasfalttia. Silta on kiinteäakselinen, osittain vastapainotettu ja hydraulitoiminen.

Sillan korjaussuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Pontek ja pääurakoinnista Destia.

Vuoden Silta 2015 -kilpailu on Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) järjestämä vuosittainen kilpailu. Kilpailussa korostettiin tänä vuonna “oivaltavuutta insinöörinäkökulmasta”.

Skanska ja Helsingin asuntotuotantotoimisto esisopimukseen 249 asunnon rakentamisesta Mellunkylään

havainnekuva-vuokkiniemi-mellunkyla

Helsingin asuntotuotantotoimisto ATT rakennuttaa Mellunkylään yhteensä 249 asumisoikeus- ja vuokra-asuntoa. Skanska ja ATT allekirjoittivat tänään esisopimuksen asuntojen rakentamisesta.

Varsinainen urakkasopimus solmitaan arviolta loppuvuodesta 2015, ja rakentaminen käynnistyy alkuvuonna 2016. Asunnot jakautuvat kahteen yhtiöön, Helsingin Asumisoikeus Oy Vienanpuistoon ja Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatuun Kehä I:n tuntumaan.

Rakennettavaan kokonaisuuteen kuuluu kaksi viisikerroksista kerrostaloa, neljä rivitaloa ja kaksi maanalaista pysäköintihallia. Yhteensä rakennusten ala on noin 25 600 bruttoneliömetriä. Kokonaisuus valmistuu kesällä 2018.

”Hanke on merkittävä ATT:lle ja Helsingin kaupungille. Suuren asuntomäärän lisäksi hankkeella mahdollistetaan Mellunkylän alueen uuden pientalokorttelin rakentuminen”, kertoo ATT:n projektipäällikkö Jarkko Liuska.

”ATT:n, Helsingin Kaupunkisuunnittelu- sekä Rakennusvalvontaviraston välisessä yhteistyössä luotiin asemakaavan kehitysvaiheella viitesuunnitelma, jossa saavutettiin laadukkaan kaupunkikuvan ja toimivien asuntopohjien lisäksi kohtuuhintaisuus. Viitesuunnitelman pohjalta ATT järjesti KVR-urakkakilpailun, jonka yhtenä tavoitteena oli saada hankkeelle myös urakoitsijoiden tekninen osaaminen suunnitteluvaiheeseen. KVR-urakkamuodossa korostuu myös yhteistyön merkitys, ja kokenut asuntorakentaja Skanska on ollut toimiva yhteistyökumppani”, Liuska jatkaa.

”Kerrostalot muodostavat yhtenäisen, s:n muotoisesti aaltoilevan, 320 metriä pitkän puhtaaksi muuratun tiilijulkisivun Kontulantielle päin. Asuntojen parvekkeet avautuvat suojaisalle pihalle, jota reunustavat matalat, tiilijulkisivuiset rivitalomassat”, sanoo arkkitehti, SAFA Mari Ille L-Arkkitehdit Oy:stä.

”Tämä hanke on suurin, minkä olemme koskaan ATT:lle pitkän yhteistyömme aikana toteuttaneet. Hankkeen kiinnostavuutta lisäsi yksikkömme strategian mukainen KVR-toteutusmuoto. KVR-urakointi mahdollistaa kaikkien yhteistyökumppaneiden osaamisen hyödyntämisen koko hankkeen hyväksi”, sanoo aluejohtaja Ilpo Luhtala Skanskasta.

Betoniteollisuudelta 350 keinoa työturvallisuuden parantamiseksi

Suomalainen betoniteollisuus ja sen kattojärjestö Betoniteollisuus ry ovat jo vuosikymmenen ajan tehneet työtä työturvallisuustason parantamiseksi. Tehtaissa on toteutettu lukemattomia isompia ja pienempiä parannuksia, jotka liittyvät joko suoraan fyysiseen työympäristöön, käytettäviin työtapoihin tai työn organisointiin ja johtamiseen.

”Alalla on silti vielä paljon työtä tehtävänä päästäksemme kokonaan eroon tapaturmista. Hyviä käytäntöjä on jaettava mahdollisimman tehokkaasti. Siksi keräsimme tehtaissa syntyneet parhaat turvallisuuskäytännöt yhdeksi paketiksi ja julkaisemme ne vapaasti kaikkien hyödynnettäväksi”, toteaa Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila.

”Tämä on osa lupaustamme jakaa kaikki turvallisuusosaamisemme myös kilpailevia rakennusmateriaaleja edustavien yritysten käyttöön ja liittyy siten viime vuonna julkaisemaamme rakennusmateriaalien väliseen työturvallisuushaasteeseen”, Mattila kertoo.

Osana työturvallisuustyötä Betoniteollisuus ry on järjestänyt jäsenyritystensä tuotantolaitosten välisen työturvallisuuskilpailun vuosittain vuodesta 2009 saakka. Kilpailuun osallistuneissa tehtaissa on vuosien varrella otettu runsaasti käyttöön erilaisia työympäristön turvallisuutta parantavia toimia.

”Parhaat yritykset ovat päässeet turvallisuudessa tasolle, jossa on todennäköisintä, että työntekijälle ei tapahdu koko hänen työuransa aikana yhtään tapaturmaa”, kertoo kilpailun käytännön järjestelyistä vastanneen Tapaturva Oy:n toimitusjohtaja Juha Merjama.

”Suuri osa hyvistä turvallisuuskäytännöistä on yksinkertaisia, mutta toimivia keinoja poistaa erilaisia vaaranpaikkoja. Näihin kuuluu muun muassa ihmisten kulkureittien ohjaaminen niin, että vaikkapa ovesta ei pääse säntäämään suoraan ulkona kulkevan ajoneuvoliikenteen keskelle”, Merjama havainnollistaa.

Valmis keinovalikoima vahvistaa yritysten valmiuksia työturvallisuuden parantamiseen. Turvallisuuskäytännöt ovat osin vain betoniteollisuuden tuotantoympäristöihin sovellettavia, mutta suurelta osin esitetyt ratkaisut ovat myös muun rakennustuoteteollisuuden yritysten hyödynnettävissä.

Betoniteollisuuden 350 keinoa työturvallisuuden parantamiseksi:
http://www.betoni.com/turvallisuus/ladattavaa-materiaalia

WSP pääsuunnittelijana: Vuoden Silta 2015 -palkinto Joensuun Ylisoutajan sillalle

ylisoutajan-silta-kuvaaja-mikko-honkonen

Kuvaaja: Mikko Honkonen

Suomen johtaviin rakennusalan suunnittelu- ja konsulttiyrityksiin lukeutuva WSP on saanut Vuoden Silta 2015 -palkinnon suunnittelemastaan Ylisoutajan sillastaan Joensuussa. Tuomariston lausunnon mukaan silta päivittää perinteisen siltatyypin hienosti tähän päivään.

Palkinnon myönsi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. WSP vastasi Ylisoutajan sillan suunnittelusta mukaan lukien pohjarakennus-, valaistus- ja puistosuunnittelu. Suunnitteluryhmään kuuluivat WSP:n alikonsultteina arkkitehtisuunnittelija Arkkitehdit NRT Oy, Thomson Engineering Consultants vastasi koneistosuunnittelusta, Suomen Sähkörakennus Oy turvalaite- ja kauko-ohjauksen suunnittelusta sekä Trafix Oy kääntösillan automaatiosuunnittelusta.

Ylisoutajan silta perustuu vuonna 2011 Joensuun kaupungin ja RILin järjestämän insinööritaitokilpailun voittaneeseen ehdotukseen ”Svingi”. Sen on suunnitellut WSP ja urakoinut Kesälahden Maansiirto Oy. Siltapaikka sijaitsee Pielisjoen suussa, kaupunkikuvan kannalta keskeisellä paikalla. Ylisoutajan silta yhdistää Penttilänrannan uuden asuinalueen ruutukaavakeskustaan ja kuuluu olennaisena osana alueen uuteen liikenneratkaisuun.

ylisoutajan-silta-kuvaaja-mikko-honkonen-2

Kuvaaja: Mikko Honkonen

Rohkea ote suunnitteluun

Voittajasilta on ortotrooppikantinen palkkisilta, ja se koostuu avattavasta osuudesta ja kiinteistä tulosilloista.  Pääkannattimien ja kannen materiaali on säänkestävää terästä. Kokonaispituus on 134 metriä ja hyötyleveys viisi metriä. Kaiteet ovat puisia, taivutettuja pystysäleitä ja kannen päällyste koostuu asfaltin ja laastin muodostamasta yhdistelmäpäällysteestä. Valaistus korostaa sillan arkkitehtuuria. Käsijohteisiin ja reunapalkkeihin integroidut ledit valaisevat sekä kulkupinnan että puisen julkisivun. Siltaa avataan kaukokäyttöisesti noin 500 kertaa vuodessa.

”Avattavan sillan tyypiksi valittiin kääntösilta sen toimintavarmuuden sekä avaamisen nopeuden vuoksi. Sillan visuaalisen hahmon kantavana ajatuksena on sillan ja kaiteena käytetyn puurimoituksen alareunan kaareva muoto. Yhdessä rimoituksen kanssa se muodostaa kuperan kylkien muodon ja silta hahmottuu ympäristössään hillityn veistoksellisena. Sillan luonnetta korostaa pimeään aikaan sen valaistus. Kaiteen sisältä hohtava valo korostaa kaidesäleiden muotoa”, kertovat Sami Niemelä ja Pia Salmi WSP:ltä.

WSP:n suunnitteluryhmään kuuluivat pääsuunnittelija Sami Niemelä (DI) sekä siltasuunnittelijat Ilkka Ojala (DI) ja Antti Silvennoinen (DI). Pohjarakennuksesta vastasivat Kari-Matti Malmivaara (DI), valaistuksesta Pia Salmi (TaM) ja Tom Schneider (DI) sekä maisema-arkkitehtuurista Hiroko Kiviranta (MARK).

”Sillan muotoilu ja valaistus on onnistunut erittäin hyvin. Lisäksi materiaalien käyttö on innovatiivista. Suunnittelijan rohkeudesta kertoo sillan avaamisen toteuttaminen kääntyvänä siltana sirolta näyttävän keskituen ympäri. Silta on toimiva kokonaisuus – siinä ei ole mitään lisättävää eikä poistettavaa”, tuomariston puheenjohtajaTimo Tirkkonen Liikennevirastosta kertoo.

Tämän vuoden kilpailun teemana oli ’oivaltavuus insinöörinäkökulmasta.’ RILin järjestämän vuotuisen kilpailun tavoitteena on nostaa siltasuunnittelun tasoa Suomessa sekä kiinnittää erityistä huomiota sillan onnistuneeseen ulkomuotoon ja yhteensopivuuteen ympäristönsä kanssa.