RAKENNUSPARKKI

Lidl laajentaa myymäläverkostoaan Kuopiossa – uudenlainen myymälä Haapaniemeen

March 12, 2015 by kerttuvali

Lidl suunnittelee kolmatta myymäläänsä Kuopioon. Myymälä pyritään avaamaan vuoden 2016 toisella vuosineljänneksellä.

Kuopion kaupunki on tehnyt tonttivarauksen Lidlin hanketta varten Haapaniemeltä, josta Lidlin on tarkoitus lunastaa tontti omakseen. Tehdaskadulla sijaitsevalla tontilla on aikaisemmin toiminut kaupungin varikko. Tonttikaupasta päättää kaupunginhallitus.

– Olemme iloisia voidessamme avata Kuopioon kolmannen myymälän. Se antaa meille mahdollisuuden pitää asiakaspalvelun haluamallamme tasolla. Haapaniemi täydentää hyvin olemassa olevaa myymäläverkostoamme kaupungissa, Lidl Suomi Ky:n kiinteistöjohtaja Nicholas Pennanen iloitsee.

Hankkeen suunnittelu on edennyt hyvässä yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa ja Kuopion elinkeinojohtaja Heikki Ryynänen on tyytyväinen Lidlin uuden myymälän sijoittumiseen Haapaniemelle.

– Lidl vahvistaa keskeisen kaupunkialueen palveluverkostoa ja vauhdittaa Haapaniemen uusiutumista. Lisääntyvän liikenteen vuoksi kaupunki toteuttaa liikennejärjestelyjä Tehdaskadun ja Saaristokadun risteyksessä jo kuluvan vuoden aikana, toteaa Ryynänen.

Haapaniemeen suunnitellaan uuden ajan Lidl-myymälää. Myymälä on kooltaan nykyisiä myymälöitä suurempi kokonaispinta-alan ollessa noin 2500 neliömetriä. Myymälä eroaa nykyisistä myymälöistä myös visuaalisen ilmeensä osalta. Sisätiloissa sininen korvataan tumman harmaalla ja lattialaatat suurenevat ja vaalenevat. Pulpettikattoisen rakennuksen julkisivun materiaaleina käytetään entistä enemmän lasia ja alumiinia. Uudessa myymälässä käytetään energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja: esimerkiksi sisä- ja ulkovalaistus toteutetaan led-tekniikalla ja myymälään asennetaan energiatehokkaat kylmäkalusteet. Myymälän pihaan varataan pysäköintitilaa noin 200 ajoneuvolle.

Haapaniemen myymälä tulee työllistämään 20–30 henkilöä.

Lidlillä on tällä hetkellä Kuopiossa kaksi myymälää: syyskuussa 2002 avattu myymälä Petosella sekä maaliskuussa 2007 avattu myymälä Inkilänmäellä.

Skaala avaa ikkunatehtaan Pietarissa

March 12, 2015 by kerttuvali

Skaala vahvistaa asemiaan Venäjän ikkunamarkkinoilla avaamalla tehtaan Pietarissa Venäjällä. Investointi on neljä miljoonaa euroa ja se käsittää täysmittaisen ikkunatehtaan. Hankkeen rahoitukseen on osallistunut Finnfund. Avajaisjuhlassa tänään Pietarissa Suomen valtion tervehdyksen tuo puheenvuorollaan kansliapäällikkö Erkki Virtanen ja Venäjän puolelta vastaavasti Pietarin kuvernööri Marat Melsoviсh Oganesyan.

”Tehtaan avaaminen on osa Skaalan pitkän tähtäimen strategiaa. Venäjän markkinapotentiaalin hyödyntäminen vaatii monestakin eri syystä etabloitumista myös valmistuksen osalta, pelkästään myyntiyhtiön kautta toimiminen ei riitä. Näemme tämänhetkisestä taloudellisen ympäristön epävarmuustekijöistä huolimatta toimintaedellytysten jatkuvan Venäjän markkinassa ja kysynnän kasvavan korkealaatuisissa ja energiatehokkaissa tuotteissa.”, sanoo Skaala-konsernin toimitusjohtaja Markku Hautanen.

Tehdas sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla kehätien varressa Zvezdan teollisuuspuistossa. Tuotanto kattaa useita puu-alumiini-ikkunan rakennevaihtoehtoja erilaisiin käyttötarpeisiin. Valmistuvat tuotteet toimitetaan Venäjän markkinoille, missä Skaalalla on jo kattava myyntiverkosto. Tehtaan volyymi on 50 000 ikkunayksikköä vuodessa ja ensimmäisessä vaiheessa se työllistää n. 30 henkilöä. Skaalan Venäjän liiketoimintoja johtaa Jouni Niinikoski.

Jätkäsaaren Bunkkerille etsitään ostajaa

March 12, 2015 by kerttuvali

Kuvaaja: Simo Karisalo

Helsingin kaupunki aloittaa toteutuskilpailun Jätkäsaaren Bunkkerista. Tavoitteena on löytää Bunkkerille ostaja, joka suunnittelee ja toteuttaa rakennukseen uimahallin ja muita liikuntatiloja. Niiden ohella Bunkkeriin voidaan rakentaa muun muassa asuntoja.

Jätkäsaaressa sijaitsevan entisen sataman kappaletavaravarasto Bunkkerin tontti on varattu kilpailua varten vuoden 2016 loppuun saakka. Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan 15.huhtikuuta 2015 mennessä. Kilpailuehtojen mukaan kaupunki myy kiinteistön rakennusoikeuksineen kokonaisuuden toteuttajaksi valitulle taholle, joka kehittää Bunkkeria omalla kustannuksellaan. Samalla kaupunki sitoutuu vuokraamaan uimahallin ja muut rakennettavat liikuntatilat pitkäaikaisesti omaan käyttöönsä. Liikuntatilojen on valmistuttava kesään 2019 mennessä, jolloin alueelle valmistuu peruskoulu.

Monien mahdollisuuksien Bunkkeri

Suunnitteluratkaisusta riippuen kaupungin tarvitsemien tilojen lisäksi Bunkkeriin on mahdollista rakentaa esimerkiksi noin 400 asuntoa. Tulevan tontin koko on noin 9 000 m²ja rakennusoikeutta tontille tulee noin  36 000  k-m². Tästä hieman alle puolet varataan liikuntatiloja varten. Liikuntatilojen rakentaminen on voimassa olevan asemakaavan mukaista, mutta muiden tilojen rakentaminen edellyttää kaavamuutosta, joka on jo vireillä.

Bunkkeriin on mahdollista tehdä radikaalejakin muutoksia rakennuksen ominaispiirteet silti säilyttäen. Ylimpiä kerroksia tai osia niistä voidaan purkaa ja korvata uudisrakentamisella, julkisivuja voidaan muokata tekemällä uusia ikkunoita ja maantasokerroksen kantamattomat betoniseinät saa vaihtaa lasisiksi. Rakennuksen räystäslinjaa on myös mahdollista korottaa suunnilleen samalle tasolle viereisen Verkkokauppa.comin rakennuksen kanssa.

Bunkkerin arkkitehtuurin merkittävimpiä, suunnittelussa huomioon otettavia piirteitä ovat muun muassa rakennuksen pyöristetyt kulmat, nauhaikkunat, betoniset katokset, alimman kerroksen julkisivun sisäänveto, välipohjien kasettirakenne, jykevät pylväät sekä puhtaaksi valetut betonipinnat.

Kilpailulla joudutetaan liikuntatilojen valmistumista

Kilpailu toteutetaan julkisena hankintana, sillä toteutukseen kuuluu kaupunkilaisten käyttöön tulevia liikuntatiloja. Kilpailumenettelynä käytetään rajoitettua menettelyä. Hankkeen toteuttaminen yksityisin varoin jouduttaa alueelle kaivattujen liikuntatilojen valmistumista, sillä niiden rakentamiseen ei ole varattu määrärahoja kaupungin omassa investointiohjelmassa.

Bunkkerin nykyisistä tiloista suurin osa on vuokrattu Verkkokauppa.comin varastotiloiksi. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa toimii paintball-pelihalli sekä lajin varustemyymälä. Kellarikerros on tällä hetkellä kaupungin omassa käytössä.

Hankintailmoitus

Lisätietoja Bunkkerista

Harmaan talouden torjunta rakennustyömailla: poliisi ja työsuojelutarkastajat tehostavat työntekijäluetteloiden valvontaa

March 12, 2015 by kerttuvali

Työturvallisuuslakiin tuli kesällä 2014 muutos, jonka mukaan rakennustyömaan päätoteuttajan on pidettävä ajantasaista luetteloa työmaalla työskentelevistä henkilöistä.

Syksyllä 2014 työsuojelutarkastajat tekivät yhteistarkastuksia poliisin kanssa pääkaupunkiseudun rakennustyömaille. Tarkastuksilla kävi ilmi, että vain vajaalla kolmanneksella tarkastetuista työmaista luettelot olivat kunnossa. Osalla työmaista lain edellyttämiä luetteloita ei ollut lainkaan tai niissä oli runsaasti puutteita. Vielä viime syksynä poliisi ei asian johdosta kirjoittanut sakkoja, vaan työsuojelutarkastajat ohjeistivat päätoteuttajien edustajia luetteloiden laatimisessa.

Työsuojeluviranomainen jatkaa yhdessä poliisin kanssa valvontaiskuja kevään 2015 aikana Etelä-Suomen rakennustyömailla. Näillä tarkastuksilla poliisi voi kirjoittaa sakkoja päätoteuttajan vastuuhenkilöille työturvallisuusrikkomuksesta, jos luetteloa ei ole tai siinä on vakavia puutteita, tai jos luettelo ei ole lain edellyttämällä tavalla työmaalla tarkastettavissa. Työturvallisuusrikkomuksesta määrätään päiväsakkoja, joten euromääräinen summa riippuu vastuuhenkilön tuloista.

Lakimuutokset ovat tehostaneet harmaan talouden torjuntaa

Työturvallisuuslain muutos tehostaa harmaan talouden torjuntaa. Uusi säädös tuli voimaan yhdessä verotusmenettelylain muutoksen kanssa, jonka myötä rakentamispalveluiden tilaaja on velvollinen ilmoittamaan Verohallinnolle tiedot veloitetuista urakkaeristä. Lisäksi muutoksen myötä päätoteuttaja on velvollinen ilmoittamaan Verohallinnolle yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevät työntekijät ja itsenäiset työnsuorittajat.

Luettelon lisäksi tarkastuksilla valvotaan muun muassa, että kaikilla työmaalla työskentelevillä on veronumerollinen tunnistekortti. Vuodesta 2012 alkaen rakennustyömailla käytettävissä henkilötunnisteissa on ollut pakollista merkitä henkilökohtainen julkiseen veronumerorekisteriin merkitty veronumero.

“Viime vuosina tehdyt lakimuutokset ovat tehokkaasti parantaneet harmaan talouden ehkäisyä rakennusalalla: alan verokertymä on kasvanut, vaikka työllisten määrä on kääntynyt laskuun”, kertoo työsuojelutarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Jännevirran silta tuo turvaa teille ja vesille

March 11, 2015 by kerttuvali

Ramboll on voittanut Kuopion ja Siilinjärven rajalle suunnitellun Jännevirran sillan suunnittelukilpailun. Suunnittelutyö alkaa välittömästi ja sen on määrä olla valmis ensi vuoden elokuun loppuun mennessä.

Kuopion ja Siilinjärven rajalle suunniteltu 600 metriä pitkä Jännevirran silta kohentaa oleellisella tavalla tavallisten tielläliikkujien turvallisuutta. Vanha, rakenteiltaan epäluotettava ja ahtaaksi käynyt silta puretaan heti, kun uusi silta on valmis. Alikulkukorkeudeltaan 24-metrinen uusi silta helpottaa myös vesiliikennettä, jonka sujuvuus on ollut tähän asti riippuvaista avattavan sillan toimivuudesta.

― Meillä ELY-keskuksessa on yhteinen näkemys Liikenneviraston kanssa siitä, että hankkeella on kiire. Vanha silta on käyttöikänsä päässä. Sillan kantavuus ei enää riitä. Kapeutensa takia silta on myös liikenneturvallisuusriski. Lisäksi muun muassa uitolle ja kaivannaisteollisuudelle tärkeää syväväylä risteää sillan kanssa, perustelee Pohjois–Savon ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurista vastaava johtaja Petri Keränen.

Laaja-alainen asiantuntemus tarpeen

Jännevirran silta muodostaa työmäärältään ja kustannuksiltaan noin 75 prosenttia Valtatie 9:n parantamishankkeesta. Koko projektin kustannusarvio on noin 46 miljoonaa euroa. Hyvä suunnittelu on ratkaisevan tärkeää sille, että kustannusarvio pitää ja että sillasta tulee teknisesti ja maisemallisesti korkealaatuinen.

― Aloitamme suunnittelun lähtötietomallin täydentämisellä ja yleissuunnitelman tarkistuksella, minkä jälkeen lähdemme maastoon. Siellä hankimme loput tarvittavat lähtötiedot tarkempaa suunnittelua varten laatimalla luonto- ja maisemaselvitykset sekä selvityksen alueella sijaitsevista historiallisista rakennuksista. Vasta tämän jälkeen on vuorossa tarkka tekninen suunnittelu, kertoo hankkeen toteutussuunnittelusta vastaava projektipäällikkö Seppo Parantala Ramboll Finland Oy:stä.

Parantala pitää Jännevirran siltaa ainutlaatuisena sekä teknisenä rakenteena että monin tavoin Kuopion seudun liikenneoloja muovaavana muutostekijänä.

― Tavallinen tielläliikkuja tulee sillan valmistuttua huomaamaan eron entiseen muun muassa siinä, että enää ei tarvitse pelätä kapealle sillalle ajamista. Jännevirran yli voi jatkossa ajaa normaalia valtatienopeutta. Vesilläliikkujan puolestaan ei tarvitse enää kokea reistailevasta avattavasta sillasta aiheutuvia yllätyksiä, Parantala sanoo.

Kainuun uuden sairaalan allianssiurakan kehitysvaiheen sopimus on allekirjoitettu

March 11, 2015 by kerttuvali

Kainuun keskussairaalan uudisrakentamisen ja perusparannuksen suunnittelua koskeva allianssisopimus allekirjoitettiin keskiviikkona 11.3. Kajaanissa. Kyseessä on Suomen ensimmäinen allianssimallilla toteutettava sairaalahanke.

Allianssimallissa suunnittelijat ja urakoitsijat vastaavat hankkeesta yhteisvastuullisesti tilaajan, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän eli Kainuun soten kanssa.

Suunnittelijoina ja projektinjohtoasiantuntijoina allianssissa toimivat Sweco PM, Sweco Talotekniikka, Sweco Architects ja Sweco Rakennetekniikka. Rakennusurakoitsijana toimii Skanska ja talotekniikkaurakoitsijana Caverion Suomi.

Hankkeen johtajan, ylilääkäri Jukka Juvosen mukaan allianssissa on vahvaa kokemusta sairaalarakentamisesta sekä osaamista tämän tyyppisten hankkeiden läpiviennissä. ”Nyt alkava kehitysvaihe on hyvin ratkaiseva hankkeen onnistumiselle. Uskon, että vuoden päästä olemme jo lähellä rakentamisen aloitushetkiä.”

Urakan kehitysvaihe kattaa hankkeen suunnittelun ja toteuttamisen valmistelun. Toteutusvaiheeseen voidaan edetä tilaajan eli Kainuun soten valtuuston ja kuntien erillisen rakentamispäätöksen jälkeen, kun tekninen toteutussuunnitelma on valmis ja sitova tavoitekustannus on asetettu. Rakentamispäätös voidaan tehdä aikaisintaan kesäkuussa 2016.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto toteaa, että uudistamalla hankkeen yhteydessä toimintamalleja voidaan vaikuttaa myös kustannuskehitykseen. ”Tästä on olemassa hyviä esimerkkejä, kuten juuri uudistettu kotoa suoraan leikkaukseen -yksikkö ”, sanoo Ahopelto. Kainuun sote on arvioinut rakennushankkeen kustannusten olevan 105 miljoonan euron luokkaa. Lisäksi hankkeessa on varattu sairaalalaitteiden uudistamiseen noin 15 miljoonaa euroa.

Allianssi vastaa yhdessä hankkeen mahdollisuuksista ja riskeistä

Allianssissa osapuolet kantavat yhdessä suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät riskit, joten jos esimerkiksi suunnitteluprosessin päätteeksi asetettava tavoitekustannus ylittyisi, tästä vastaavat myös palveluntuottajat. Allianssi on yhteisvastuussa hankkeen lisä- ja muutostöistä ja takuuajan korjauksista, joten toimintamalli ohjaa korkeaan suoritustasoon niin suunnittelussa kuin urakoinnissakin. Toisaalta erinomaisista tuloksista maksettavat palkkiot kannustavat kaikkia osapuolia yhteisesti riskien ehkäisemiseen ja jatkuvaan parantamiseen.

Allianssin käytännön työtä johtava Jari Törnqvist Skanskalta toteaa, että alkava työ on vaativa mutta kiinnostavuudessaan ainutlaatuinen. ”Meille suunnittelijoille ja rakentajille on todella motivoivaa päästä yhteistyöhön sairaalan ammattilaisten kanssa. Myös mahdollisuus olla vaikuttamassa koko rakennusalan kulttuurin muutokseen on jotain aivan erityistä – tavoitteet tilaajan kanssa on asetettu korkealle ja teemme tästä yhdessä menestyksen”, Törnqvist sanoo.

Allianssiurakka rakentuu yhteistoimintaa tukevasta toteutusmallista, sopimuksesta ja yhteisestä organisaatiosta. Allianssiurakassa tilaaja, suunnittelijat ja rakentajat työskentelevät yhteisten tavoitteiden eteen. Allianssimallin käyttäminen vahvistaa ryhmän jäsenten yhteistä osaamista ja näkemystä sekä auttaa valitsemaan ratkaisuja, jotka ovat koko hankkeen parhaaksi sen sijaan, että ne hyödyttäisivät vain yhtä tai muutamaa osapuolta.

”Allianssimallissa osapuolten yhteistyö hankkeen parissa alkaa mahdollisimman aikaisin. Kustannuksiin ja lopputuloksen laatuun pystytään vaikuttamaan eniten juuri hankkeen alussa, ja siksi on olennaista, että tärkeät alkuvaiheen päätökset tehdään yhdessä”, kertoo Törnqvist.

Nykyiset menetelmät mahdollistavat sairaalan henkilöstön ja potilaiden entistä laajemman osallistumisen suunnitteluun, sillä rakennuksen ja palveluiden yksityiskohtia voidaan havainnollistaa jo aikaisessa vaiheessa.

Skanskalla on kokemusta allianssiurakoista erityisesti Yhdysvalloista. Sairaalarakentaminen on samoin yhtiölle tuttua: Suomessa Skanska on toteuttanut sairaalaurakoita 2000-luvulla esimerkiksi Kuopiossa, Hyvinkäällä, Tampereella, Joensuussa ja Helsingissä. Ruotsissa Skanska rakentaa parhaillaan Nya Karolinska -sairaalaa, joka valmistuu vuonna 2017. Nya Karolinskan rakennusurakka on Skanskan historian suurin, ja sen arvo on 14,5 miljardia Ruotsin kruunua. Kaiken kaikkiaan Skanska on toteuttanut kymmenittäin sairaalahankkeita ympäri maailmaa.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä

March 11, 2015 by kerttuvali

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi viime vuoden loka-joulukuussa 4,0 prosenttia ja myynnin määrä 3,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden 2013 vastaavalla ajanjaksolla liikevaihto väheni 1,9 prosenttia. Vuoden 2014 aikana liikevaihto kasvoi 2,1 prosenttia edellisvuodesta.

Rakentamisen liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutos (TOL 2008):

Liikevaihto kasvoi jokaisella rakentamisen toimialalla. Kasvua oli eniten maa- ja vesirakentamisen toimialalla, 5,4 prosenttia. Erikoistunut rakennustoiminta kasvoi 4,2 prosenttia ja talonrakentaminen 3,1 prosenttia.

Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi maa- ja vesirakentamisessa 5,8 prosenttia. Erikoistuneessa rakennustoiminnassa myynnin määrä lisääntyi 3,3 prosenttia ja talonrakentamisessa 2,2 prosenttia.

Myynnin määräindeksi lasketaan poistamalla liikevaihdon indeksisarjasta hintojen muutosten vaikutus.

Lähde: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2014, joulukuu, Tilastokeskus

Uusia vuokra-asuntoja Tampereen ydinkeskustaan

March 10, 2015 by kerttuvali

Tampereen ydinkeskustaan rakenteilla oleva Satakunnankatu 21 on tontinluovutuskilpailun voittanut asuinkerrostalo, johon tulee 37 Lumo-kotia ja kolme liiketilaa. Lumo on osa VVO-konsernia.

Kävelykadun varrelle, hyvien palvelujen äärelle tulevat asunnot ovat moderneja kaupunkikoteja yksiöistä neljään huoneeseen ja keittiöön. Seitsemänkerroksiseen asuintaloon tulee 37 hyvin varusteltua Lumo-kotia. Keittiöissä on muun muassa keraamiset liedet ja astianpesukoneet. Asuntojen värimaailma on raikkaan skandinaavinen. Lattiat ovat laminaattia ja kylpyhuoneet laatoitetut.

– Tampereen ytimeen, loistavalle paikalle saamme hienon asuintalon. Talo on lähes autoton. Keskeinen sijainti takaa hyvät palvelut ja kulkuyhteydet, yksikönjohtaja Tommi Parikka sanoo.

Asukkailla on mahdollisuus vuokrata autopaikka viereisestä pysäköintitalosta. Suunnittelun lähtökohtana oli talon keskeinen sijainti ja hyvät kulkuyhteydet. Talo toteutetaan niin sanottuna autottomana talona.

Tampereen kaupungin tontinluovutuskilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki. Voittaneen suunnitelman oli laatinut professori, arkkitehti Ilmari Lahdelma.

VVO:n kumppanina Satakunnankatu 21:n rakennusurakoitsijana on VRP Rakennuspalvelut Oy ja talon valmistumisajankohta on tammikuu 2016.

Pohjola Rakennus Oy:n tehokas toiminta toi hyvän tuloksen, liikevaihto kasvoi lähes 30 %

March 10, 2015 by kerttuvali

Tampere-talon naapuriin, Sorsapuistoa vastapäätä on rakenteilla Asunto Oy Tampereen Sorsapuiston Tähti, joka on nimensä mukaisesti kaupunkiasumisen parhaimmistoa. Lähes sadassa asunnossa on vaihtoehtoja tehokkaasta yksiöstä avaraan 125 neliön asuntoon. Monista asunnoista on upeat puistonäkymät. Pysäköintitilat ovat sujuvasti autokansilla talon alla. Rakennukseen tulee viisi liiketilaa. Tampereen kehityssuunnitelmissa alue tulee olemaan osa ydinkeskustaa.

Pohjola Rakennus -konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 85,2 miljoonaa euroa. Haastavasta taloustilanteesta huolimatta kasvua oli 28,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen (66 miljoonaa). Liikevoitto oli 5,3 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen yli 51 prosenttia (3,4 miljoonaa). Tulos on huomattavasti parempi kuin talonrakennuksen alalla keskimäärin.

Konsernin muodostavat emoyhtiö Pohjola Rakennus Oy Sisä-Suomi sekä tytäryhtiöt Pohjola Rakennus Oy Uusimaa, Häme ja Infra.

Pohjola Rakennus Oy Uusimaan omaperusteista tuotantoa oleva Asunto Oy Vantaan Kvartsikivi on 50 asunnon kerrostalo, joka valmistuu helmikuussa 2016 Vantaan Kivistössä. Pohjola Rakennus Oy Uusimaa on saavuttanut nopeasti vahvan aseman pääkaupunkiseudulla toimivien rakennusliikkeiden joukossa.

– Hyvän tuloksen edellytyksenä on tuotantomme tehokkuus ja suhdanteiden hallinta. Onnistuimme esimerkiksi asukkaille ja sijoittajille suunnatussa asuntokaupassa. Osasimme analysoida markkinat oikein, suunnitella asuntotuotannon todellisen kysynnän mukaan sekä tuottaa kilpailukykyiseen hintaan, konsernijohtaja Juha Metsälä toteaa.

Metsälän mukaan Pohjola Rakennuksen konsernirakenne mahdollistaa tytäryhtiöiden joustavan ja kustannustehokkaan toiminnan.

Pohjola Rakennus Oy Häme voitti viime vuonna Hattulan kunnan uuden monitoimikeskuksen, Juteinikeskuksen, urakan. Urakan arvo on noin 9,5 miljoonaa euroa. Juteinikeskus valmistuu ensi vuonna

– Yrityksemme yksi toimintamalli on tiedolla johtaminen. Pohjola Akatemiamme varmistaa henkilökunnan yhteiset toimintatavat ja yrityskulttuurin. Tytäryhtiöiden ylin johto on yhtiömme osakkaita eli asiakkaamme kohtaavat neuvotteluissa aina suoraan yhden omistajista, Juha Metsälä sanoo,

Asiakkaiden luottamuksesta kertoo historiallisen korkea tilauskanta.

Juha Metsälä uskoo Pohjola Rakennuksen kasvun vuosien jatkuvan. Suunnitelmissa on tämän vuoden aikana perustaa uusi tytäryhtiö Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomi. Tämän vuoden liikevaihdoksi on budjetoitu 107 miljoonaa euroa.

Pohjola Rakennus Oy -konsernin toimintavuosi 2014

Liikevaihto 85,2 M€
Liikevoitto 5,3 M€
Oman pääoman tuotto 18 %
Omavaraisuusaste 46 %
Työllistää noin 700 henkilöä, joista omaa henkilökuntaa 70
Asuntoja valmistui reilut 600 ja noin 800 asunnon rakentaminen aloitettiin

Metritiskin toimitilat avattiin Valkeakoskella – alueelle merkittävä rakennusalan työllistäjä

March 10, 2015 by kerttuvali

Metritiskin toimitusjohtaja Pekka Ahavalla on pitkän linjan tietotaito sisustusrakentamisesta

Kokonaisvaltaisiin rakennusprojekteihin erikoistuneen Metritiski Oy:n uudet tuotanto- ja toimistotilat sijaitsevat Valkeakoskella osoitteessa Korentinkatu 4. Vuoden vaihteessa valmistuneiden toimitilojen avajaisia vietettiin torstaina 5.3. avoimien ovien merkeissä.

Metritiskin uudet toimisto- ja tuotantotilat yhdistävät hajanaiset toimipisteet eri paikkakunnilta. Yrityksen toimitilat sijaitsivat aiemmin neljässä eri paikassa: tehdas- ja tuotantotilat Riihimäellä, puusepäntehdas Tampereella Kaukajärvellä sekä toimistotilat Hattulassa ja Tampereella Nekalassa.

– Toimintamme tehostuu, reagointi muutoksiin nopeutuu ja palvelumme paranee, kun kaikki toiminnot on yhdistetty yhteen pisteeseen, toteaa Metritiskin toimitusjohtaja Pekka Ahava.

Uusissa modernisoiduissa toimisto- ja tuotantotiloissa on tilaa 1 250 neliömetrin verran.

– Tehdastilamme ovat kasvaneet huomattavasti entisestä ja tuotantomme on nykyaikaistunut. Toimintoja on automatisoitu ja uuden tehtaan pintakäsittelyosasto eli maalaamo ja lakkaamo sekä purunpoistojärjestelmä on täysin uudistettu ja päivitetty tähän päivään. Uudet tilat mahdollistavat meille paitsi modernin tuotannon, myös huiman kasvupotentiaalin. Pitkällä aikavälillä tällä on myös alueellisesti merkittävä työllistämisvaikutus, kertoo Ahava.

Moderneissa tuotantotiloissa on neliömetrejä 1250.

Metritiskin tehdastilat sijaitsevat Pispantallin teollisuusalueella Valkeakoskella.

Sopivia toimitiloja etsittiin pitkään, kunnes ihanteellinen sijainti löytyi Pispantallin teollisuusalueelta Valkeakoskelta Pirkanmaan maakunnasta.

– Loistavat kulkuyhteydet merkittävän valtatien varressa, keskellä Ruuhka-Suomea Tampereen ja Helsingin välissä mahdollistavat meille ketterän ja nopean palvelun, Ahava summaa logistisia etuja.

Sisustusrakentamista vuosikymmenten kokemuksella

Nykyinen Metritiski syntyi, kun Metritiski Oy osti Restafactory Oy:n, puusepäntehdas Witrade Oy:n ja Suomen Metritiski Oy:n liiketoiminnot vuonna 2013. Näillä yrityksillä on vuosikymmenten kokemus julkisten tilojen kalustamisesta ja rakentamisesta.

– Metritiskillä on vankka, pitkän linjan kokemus kokonaisvaltaisten rakentamisprojektien hallinnasta. Oli kyse sitten uudesta baaritiskistä tai perinteisemmästä rakentamisesta, hoidamme projektin alusta loppuun suunnittelusta toteutukseen, lupaa Ahava.

Suomen suurimpana ravintola- ja kahvilarakentajana tunnetun Metritiskin asiakkaina ovat myös lukuisat muut toimialat.

– Vaikka olemme ravintolarakentamisen markkinajohtaja Suomessa, palvelemme kaikkia sisustus- ja rakentamisalan palveluja tarvitsevia asiakkaita aina yksityisyrittäjistä pörssiyhtiöihin. Kädenjälkemme näkyykin ravintoloiden, yökerhojen, pubien ja kahviloiden lisäksi lukuisissa hotelleissa, myymälöissä, liikenneasemilla, kuntosaleilla ja toimistotiloissa aina pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle.