VAV Asunnot rakentaa nyt vilkkaasti: Vantaalle valmistuu kesällä 200 uutta kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

havainnekuva_janonhanta

Vantaan kaupungin vuokrataloyhtiö VAV Asunnot rakennuttaa tällä hetkellä uusia vuokra-asuntoja ripeään tahtiin. VAV:lle valmistuu tänä kesänä kuukauden sisällä kolme uutta taloa, joissa on yhteensä 206 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. Yksi taloista valmistuu Vantaan asuntomessuille Kivistöön ja toiset kaksi Hämevaaran ja Koivuhaan kaupunginosiin.

Edellä mainittujen kolmen talon lisäksi Hämeenkylään nousi tammikuussa VAV:n uusi 67:n huoneiston kerrostalo, joten yhtiölle valmistuu tänä vuonna kaiken kaikkiaan 273 uutta asuntoa. Asunnot on tarkoitettu ensisijaisesti tavallisille vantaalaisille, jotka voivat hakea niitä VAV:n yleisen asunnonhaun kautta. 20 asuntoa 273:sta on varattu eritysryhmille, kuten kehitysvammaisille.

”VAV:n asuntotuotanto on viime vuosien aikana päässyt hyvään vauhtiin”, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski. ”Saamme Vantaan kaupungilta käyttöömme hyviä tontteja uusille taloille, ja myös yhteistyö rakennusyhtiöiden kanssa on sujunut erinomaisesti.”

”Nyt on hyvä aika rakentaa kohtuuhintaisia, valtion tukemia vuokra-asuntoja”, Ojankoski jatkaa. ”Tänä vuonna valmistuvien asuntojen lisäksi aloitamme huhtikuussa 105 asunnon kerrostalon rakennuttamisen, ja suunnitteluvaiheessa meillä on yli 300 asuntoa lisää.”

VAV:n tulevista taloista ensimmäisenä valmistuu Lipputie 14 Kivistöön toukokuun lopussa ja sen jälkeen Hämeenkyläntie 77 Hämevaaraan sekä Jänönhäntä 1 Koivuhakaan kesäkuun lopussa. Nimen Opaali saanut Lipputie 14 on poikkeuksellinen kerrostalo, sillä sen rakentamisessa on hyödynnetty kierrätys- ja uusiomateriaaleja sekä muita ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Rakentamisen hiilijalanjälki on näin saatu 20 prosenttia pienemmäksi kuin vastaavassa normikerrostalossa. Opaali-taloon pääsee tutustumaan tämän vuoden asuntomessuilla, jotka pidetään kesällä Kivistössä.

Dixi sai parhaimman tason LEED-ympäristösertifioinnin

medium_Dixi2_jpg

Toimisto- ja liikekeskus Dixi on saanut Suomen ensimmäisen kauppakeskukselle myönnetyn platina-tason LEED-ympäristösertifikaatin. Vantaalla Tikkurilan juna-aseman yhteydessä sijaitsevan Dixin ensimmäinen vaihe on arvioitu ja todettu olevan ympäristöratkaisuissaan parasta tasoa.

Dixi on ensimmäinen kauppakeskus- ja toimistohanke Suomessa, jolle on myönnetty LEED Platina – sertifikaatti. Aiemmat platina-tason saavuttaneet rakennukset ovat olleet toimistoja.

Perusta parhaalle platina-tasolle syntyi Dixissä useasta asiasta. Dixin sijainti on erinomainen julkisen liikenteen yhteyksineen ja lähialueen palveluineen. Suomen suurimpiin kuuluvasta 6 300 neliön viherkatosta saadaan hyötyä esimerkiksi hulevesien hallinnassa. Hyvä energiatehokkuus on myös perusedellytys. Lisäksi platina-tason saavuttamiseen vaikutti vähän kuluttavien vesikalusteiden valinta, vähäpäästöiset pintamateriaalit sekä paikallisten ja osin kierrätettyjen materiaalien käyttäminen rakentamisessa.

”LEED-vaateet huomioitiin koko matkalla hankkeen suunnittelusta rakentamiseen. Rakentamisen ratkaisut vähentävät myös kiinteistöjen ylläpidosta syntyviä kustannuksia sekä ympäristökuormitusta”, toteaa liiketoimintaryhmän johtaja Timo Lehmus YIT:ltä.

”Dixin sijainti Tikkurilan asemalla on loistava. Sekä työntekijöiden että asiakkaiden on helppoa ja nopeaa saapua Dixiin”, kuvaa Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta. ”Toimistotilojen vuokralaisille merkittävää on myös tilojen ekologisten ratkaisujen tuomat säästöt sekä viihtyisyys.” Dixin toimistotilat ovat Eteran omistuksessa.

Kansainvälisessä LEED-ympäristöluokituksessa (Leadership in Energy and Environmental Design) arvioidaan tilojen, rakennuksen ja rakennushankkeen ympäristöominaisuuksia. LEED-sertifiointeja myöntää ja niiden käyttöä valvoo riippumaton Green Building Certification Institute.

Mainio startti toiminnalle

Dixissä yhdistyvät monipuolinen kauppakeskus ja modernit toimistotilat. Vuoden 2014 lopussa valmistunut ensimmäinen vaihe sisältää lähes 14 000 neliötä, josta noin puolet on toimistotilaa ja puolet liiketilaa sekä kolmikerroksisen pysäköintitalon ja uuden linja-autoterminaalin. Hankkeen kehittäjä ja rakentaja on YIT.

Toimisto- ja liikekeskus Dixissä on tiloja 12 kerroksessa. Kerroksissa 4–11 sijaitsevat toimistotilat. Toimistotilojen lisäksi Dixissä on päivittäistavara- ja erikoiskaupan liikkeitä, monipuolinen ravintolamaailma, matkakeskus lipunmyyntitiloineen ja uuden paikallisliikenteen linja-autoterminaali sekä Vantaan kaupungin yhteispalvelupiste. Liiketilat sijaitsevat Dixin 1.-3. kerroksessa. Liiketilojen omistaja on Nordic Real Estate Partners.

”Kauppakeskus Dixin liikkeet avautuivat kuluttajille 15. tammikuuta ja avajaiset houkuttelivat paikalle peräti 60 000 kävijää. Myynnit ja kävijämäärät ovat ensimmäisten kuukausien aikana ylittäneet kaikki odotuksemme ja keskus on saanut parhaan mahdollisen alun. Helppoon ja nopeaan arjen asiointiin perustuva konsepti sopii erittäin hyvin vilkkaan Tikkurilan aseman yhteyteen, jonka kaupallinen potentiaali kasvaa entisestään, kun kehärata avautuu kuluvan vuoden heinäkuussa”, kertoo Nordic Real Estate Partnersin Joonas Lemström.

Dixin rakentaminen alkoi lokakuussa 2012 ja se toteutetaan useammassa vaiheessa. Toisen vaiheen rakennustyöt on tavoitteena käynnistää kevään aikana, jolloin kauppakeskusta laajennetaan ja rakennetaan lisää toimistotiloja. Dixin kokonaisuuslaajuus valmistuessaan on noin 35 000 neliötä.

Raksan ja rakentajien parhaat valittiin Lahden Messukeskuksessa

kannustalo_paras_osasto_raksa

Suomen suurin rakennusalan erikoistapahtuma Raksa on avannut ovensa tänään perjantaina Lahden Messukeskuksessa. Ensimmäisenä messupäivänä tapahtumassa valittiin perinteisesti messujen paras osasto yli 300 ehdokkaan joukosta. Tänä vuonna raadin huomion keräsi osasto, jossa yritys on malttanut yksinkertaisesti, selkeästi ja tyylikkäästi tavoitella oleellisinta – omakotiasumisen laatua. Parhaan osaston palkinnon sai Kannustalo Oy:n messuosasto. Kunniamaininta annettiin pinta-alaltaan tehokkaasti hyödynnetylle Lahden kaupunkiseudun osastolle, jonka informatiivisessa yleiskuvassa näkyy vahva yhteistyön henki.

Raksa-messujen lehdistötilaisuudessa julkistettiin myös Lahden Rakentajien Yhdistyksen valitsema Vuoden Rakentaja, joka on tänä vuonna Lahden Pysäköinti Oy. Valintaperusteina palkinnon myöntämiselle olivat yrityksen toteuttamat paikoitukseen liittyvät uudistukset, jotka ovat parantaneet myös Lahden kaupunkikuvaa. Lahden Pysäköinti Oy on toteuttanut mm. Päijät-Hämeen keskussairaalan sairaalaparkin sekä keväällä asiakaskäyttöön avautuvan Lahden toriparkin. Yrityksen projektina on myös Lahden uuden Matkakeskuksen yhteyteen rakennettava paikoituslaitos. Rakentamisen eri osapuolia Lahdessa edustava Lahden Rakentajien Yhdistys ry. on valinnut Vuoden Rakentajan jo yksitoista kertaa, vuodesta 2004 lähtien.

Raksa-messut Lahden Messukeskuksessa 13.-15.3.2015

Aukioloajat:
perjantaina ja lauantaina klo 10-17
sunnuntaina klo 10-16

Lisätietoja:
www.raksamessut.fi

Tampereen rantatunnelin ilmanvaihtopiipuista tulee taideteoksia

Jan-Erik-Anderssonin-voittoisa-ehdotus-Tuli-ja-sade-500px_350

Jan-Erik Anderssonin voittoisa ehdotus Tuli ja sade

Tampereen rantatunnelin ilmanvaihtopiippujen taidekilpailun on voittanut Jan-Erik Anderssonin ehdotus Tuli ja sade. Anderssonin työ oli jo kilpailun ensimmäisessä vaiheessa niin viimeistelty, että se vaati jatkossa oikeastaan vain hienosäätöä. Jani Ajo ja Akseli Leinonen olivat kehitelleet ehdotuksiaan ansiokkaasti, mutta niihin sisältyi edelleen joitakin taloudellisia tai toiminnallisia riskejä. Jan-Erik Anderssonin teoksen valinnan tärkein kriteeri oli taiteellisen idean kantavuus. Lisäksi pelkästään maalauksellisiin keinoihin perustuva esitystapa takaa hallitun ja helppohuoltoisen lopputuloksen, joka on verraten edullinen toteuttaa ja toimii ilman tekniikkaakin.

Sisällöllisesti Tuli ja sade muodostaa dialogisen teosparin. Santalahden piipun lähtökohtia ovat tuli ja tummanpunainen teollisuusarkkitehtuuri, Naistenlahdessa vesi ja järvimaisemat. Lähtökohdat on visualisoitu taitavasti käyttämällä vain yhtä ornamentaalista muotoa ja värien omaa ilmaisuvoimaa. Rytmiikka ja sommittelu on loppuun asti mietitty. Sama venytetty muoto synnyttää pisara-aiheena mielikuvan alas suuntautuvasta ja liekkinä ylös kohoavasta liikkeestä, jota tukee optisesti syntyvä liukuvärin vaikutelma. Tarpeeksi abstrahoituina aiheet eivät kuitenkaan muutu päälle käyviksi ja häiritseviksi, vaan kokonaisuus säilyy tyylikkäänä ja tasapainoisena.

Piippujen aiheet viittaavat omintakeisesti paikallisiin ominaispiirteisiin mutta tihkuvat samalla yhteistä kulttuurihistoriaa: kuva on uusi ja ennen näkemätön ja kuitenkin tuttu, lisäksi se symboloi onnistuneesti Tamperetta. Viestin kerroksellisuus inhimillistää teräsrakenteita sanan parhaassa merkityksessä ja täyttää erinomaisesti kilpailuohjelman vaatimukset. Lisäksi teokset tuovat kaupunkikuvaan energisyyttä, iloisuutta ja jopa leikkimieltä, johon julkisessa taiteessa ei ole totuttu.

Jani Ajon Sinisiirtymä oli saanut rinnalleen myös Santalahteen sijoittuvan punaruskean version. Ehdotuksen esitystapa oli erinomainen ja tekniset kysymykset huolellisesti pohdittuja. Tekniikan elinkaari, tehojen riittävyys ja huollon mutkikkuus nähtiin kuitenkin ongelmana.

Akseli Leinosen Saapumisen arvoitus miellytti rohkeudellaan. Kilpailun toisessa vaiheessa ehdotukseen oli suunniteltu kauniit kasveja kannattelevat rakenteet. Valaistussuunnitelmaa pidettiin onnistuneena ja teoksen tarinaa koskettavana ja omintakeisena. Kasvillisuuden elinmahdollisuudet nähtiin kuitenkin suurena riskinä.

Jatkoon päässeistä ehdotuksista ja niiden jatkokehittelystä maksettiin 5 000 € palkkio. Voittajalle maksetaan taiteilijapalkkiona teoksen toteutuksesta ja valvonnasta 30 000 € ja taidehankinnasta laaditaan kirjallinen kuvataiteen hankintasopimus.

Kilpailun palkintolautakunnan puheenjohtaja on museonjohtaja Taina Myllyharju Tampereen taidemuseosta ja jäseninä projektipäällikkö Mauri Mäkiaho Liikennevirastosta, arkkitehti Eija Muttonen-Mattila Tampereen kaupungin Rakennusvalvonnasta, projektiarkkitehti Iina Laakkonen Tampereen Kaupunkiympäristön kehittämisestä, projektipäällikkö Esko Mulari Lemminkäinen Oy:stä, ylitarkastaja, arkkitehti Elina Viitanen ELY-keskuksesta sekä Suomen Taiteilijaseuran nimeämät taiteilijajäsenet Pasi Rauhala, Tülay Schakir ja Frank Brümmel. Sihteerinä toimii kokoelmapäällikkö Tapio Suominen Tampereen taidemuseosta.

» Tampereen taidemuseo

Maakaapelointi yleistyy – turvallisuusriskit huomioitava kaivutöissä

Maakaapeleita asennetaan parhaillaan yli 8000 km vuodessa ja investointibuumi jatkuu vuoteen 2029 asti. Kaapeleita tulee entistä enemmän kaupunkien keskustojen ulkopuolelle ja jopa haja-asutusalueille, missä niihin ei ole aiemmin totuttu. Mikäli kaapelia vaurioitetaan kaivutöiden yhteydessä, aiheutuu vahingosta turvallisuusriskin lisäksi huomattavat kustannukset. Vuonna 2013 voimaan tullut laki velvoittaakin kaivutyöhön ryhtyjää selvittämään, sijaitseeko kaivualueella kaapeleita.

Sähköverkkoyhtiö on velvollinen toimittamaan kaivajalle maksutta tiedot työkohteen läheisyydessä sijaitsevista kaapeleista ja tarvittaessa sijainti käydään näyttämässä maastossa. Lisäksi työn suorittajalle annetaan tarpeelliset ohjeet vaaran välttämiseksi.

On tärkeää muistaa, että sähkökaapeleiden lisäksi myös muut maanalaiset rakenteet, kuten telejohdot ja vesijohtoputket, otetaan huomioon. Kaapeleiden sijainnin selvittäminen etukäteen kannattaa, koska kaapelin korjauskustannukset nousevat helposti tuhansiin euroihin.

Mikäli kaivutyötä tehdään alle metrin päässä kaapelista, tulee työ tehdä käsikaivuna. Jos kaivutilanteessa paljastuu yllättäen kaapeleita, asiasta tulee ilmoittaa välittömästi sähköverkkoyhtiöille ja pyytää ohjeita. Ilman verkkoyhtiön lupaa kaapeleihin ei pidä koskea eikä niitä saa siirrellä.

Jos kaikista varotoimenpiteistä huolimatta kaivutöissä käy vahinko, tulee kaapelin läheisyydestä poistua välittömästi. Turvallisin poistumistapa on tasajalkaa tai yhdellä jalalla loikkien, jotta vältetään hengenvaarallisen askeljännitteen syntyminen. Vahingosta on ilmoitettava välittömästi verkkoyhtiölle. Vaikka kaapeli ei olisi vahingon seurauksena näkyvästi vaurioitunut, tulee asiasta ilmoittaa verkkoyhtiölle. Esimerkiksi kova paine ja ohut viiltokin voi aiheuttaa kaapeliin piilevän vian.

Kampanja “Tiedä ennen kuin toimit!” nostaa esille turvallisuuden avainasiat sähköjohtojen läheisyydessä työskenneltäessä. Sen tavoitteena on muistuttaa, miten sähköjohtojen lähellä työskennellään turvallisesti mm. maanrakennus-, maanviljelys- ja puunkaatotöissä. Kampanja sisältää sekä herättävää että tietoa antavaa ja syventävää aineistoa.

Kampanjan nettisivuille osoitteeseen www.hengenvaara.fi on koottu videoita, turvaohjeita sekä aihetta taustoittavia artikkeleita. Lisäksi kampanja-aineistoon kuuluu ammattilaisille suunnattua koulutusmateriaalia sekä taskuun mahtuva turvallisuusesite.

Caverion toteuttaa kaukolämpöverkon Euroopan suurimmalle kultakaivokselle Kittilässä

Caverion ja kaivosyhtiö Agnico Eagle Finland ovat allekirjoittaneet sopimuksen kaukolämpöverkon toteuttamisesta Kittilän kaivosalueelle. Sopimuksen arvo on lähes 3,4 miljoonaa euroa, ja se sisältää suunnittelun, projektin johtamisen ja projektin toteutuksen. Hankkeen suunnittelu on käynnissä, ja työt valmistuvat syksyllä 2015.

Hankkeeseen kuuluu lämmitys-, vesi-, viemäri-, ilmastointi-, sähköistys- ja automaatiojärjestelmien toteutus sekä tarpeelliset rakennustyöt Suurikuusikon kaivosalueella. Kaukolämpöverkossa hyödynnetään kaivoksen rikastamon prosessista saatavaa lämpöenergiaa.

”Olemme tehneet Kittilän kaivoksen kanssa yhteistyötä sen tuotannon alkamisesta, vuodesta 2008 lähtien pääasiassa kunnossapitotöissä ja erilaisissa projekteissa. On hienoa olla mukana kehittämässä Euroopan suurimman kultakaivoksen energiatehokkuutta”, Pohjois-Suomen liiketoiminnasta Caverion Suomi -divisioonassa vastaava johtaja Martti Kaikkonen sanoo.

Agnico Eagle kuuluu Caverionin Teollisuus-asiakassegmenttiin.

Mellunmäessä kaavaillaan uusia asuintaloja vanhojen tilalle

2015-03-13 13_46_07-079c77bc-4c26-4bd7-b13c-9ed350ab6bfc.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Kaksi mellunmäkeläistä taloyhtiötä hakee tonteilleen kaavamuutosta, joka mahdollistaisi nykyisten asuintalojen purkamisen ja uusien talojen rakentamisen niiden tilalle. Tonteille tulisi asuntoja noin viisinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.

Kaavamuutos koskee tontteja Mellunmäentien, Ounasvaarantien ja Pallaksentien rajaamalla alueella Mellunmäen metroaseman vieressä.

Tonteilla on nykyisin kolmikerroksisia rakennuksia, jotka ovat valmistuneet 1960-luvulla.

– Taloyhtiöt ovat lähteneet selvittämään vanhojen rakennusten korvaamista uusilla vaihtoehtona putkiremontille. Kaavamuutoksen lisäksi hankkeen toteutuminen edellyttää taloyhtiöiden osakkaiden hyväksynnän, sanoo arkkitehti Kaisa Karilas Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Taloyhtiöiden teettämässä viitesuunnitelmassa rakennuksissa on pääosin kahdeksan kerrosta, ja korttelissa on lisäksi kolme 12–16-kerroksista tornitaloa. Rakennusten katutasoon on suunniteltu liiketilaa erityisesti Mellunmäentien varteen.

2015-03-13 13_47_33-168d948c-97a6-4476-9adb-b5fed2d7d227.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Keskustelutilaisuus 25. maaliskuuta Mellarissa

Kaavamuutoksesta järjestetään keskustelutilaisuus keskiviikkona 25. maaliskuuta kello 18–20 kulttuuri- ja vapaa-ajantila Mellarissa, Korvatunturintie 2. Kaavan valmistelijat ovat tavattavissa kello 17 alkaen. Kaavan valmisteluaineisto on esillä 16. maaliskuuta–10. huhtikuuta muun muassa Mellarissa ja kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat.

– Kaavamuutos toisi lisää asuntoja raideliikenteen varteen ja nykyisen kaupunkirakenteen sisään, eli se on lähtökohtaisesti kaupungin tavoitteiden mukainen. Selvitämme normaaliin tapaan suunnitelman vaikutuksia ja kuulemme naapuruston näkemyksiä, minkä jälkeen laadimme kaavaehdotuksen, arkkitehti Kaisa Karilas sanoo.

Tavoitteena on, että kaupunkisuunnittelulautakunta saa ehdotuksen käsiteltäväkseen ensi syksynä. Lopullisesti kaavamuutoksesta päättää kaupunginvaltuusto.

Rakennuskustannukset nousivat helmikuussa 0,7 prosenttia vuodentakaisesta

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2015 helmikuussa 0,7 prosenttia edellisen vuoden helmikuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat 1,2 prosenttia. Tarvikepanosten hinnat nousivat 0,6 prosenttia ja muiden panosten hinnat 0,1 prosenttia vuotta aiemmasta.

Rakennuskustannusindeksi 2010=100

rki_2015_02_2015-03-13_tie_001_fi_001

Tammikuusta helmikuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi väheni hieman. Työpanosten hinnat pysyivät edellisen kuukauden tasolla. Tarvikkeiden hinnat vähenivät 0,3 prosenttia. Muiden panosten hinnat nousivat 0,2 prosenttia edellisestä kuukaudesta.

Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Peab rakentaa uutta asuinaluetta Jyväskylässä. Toinen asuinkerrostalo rakenteilla Kuokkalan keskustan läheisyyteen.

b6b90cecb04a2ce8_800x800ar

 

Jyväskylän As Oy Melba perspektiivi

Peab rakentaa Kuokkalan keskustan läheisyyteen, vanhan Sulkulan keskustan maille, uutta asuinaluetta. Viiden kerrostalon kokonaisuudesta toinen asuinkerrostalo As Oy Sulkulan Melba, jatkaa Sulkulan Huvituksen aloittamaa uuden alueen rakentumista.

Viisikerroksiseen hissilliseen kerrostaloon tulee 40 asuntoa, joiden koot vaihtelevat 25 neliöstä 67 neliöön. Kohteen rakennustyöt ovat käynnissä ja sen on määrä valmistua helmikuun lopulla 2016. Kerrostaloalue rakentuu lähelle niin Kuokkalan kuin keskustankin palveluita ja lähelle vesistöä ja luontomaisemaa.

YIT: Miltä näyttää tulevaisuuden Espoo?

print_aQ3pnl0vVy

YIT ja Espoon kaupunki toteuttavat yhteistyössä tutkimuksen, jossa pohditaan, miltä näyttää Espoo tulevaisuudessa. Mukaan tulevaisuushyppyyn kutsutaan espoolaisuuden parhaita asiantuntijoita eli asukkaita. Millainen Espoo on nyt? Mikä on muotia asumisessa Espoossa juuri nyt? Miten kaupunki- ja asumisympäristö muuttuvat vuoteen 2030 mennessä?

Tutkimuksen tavoitteena on pohtia hetki nykyisyyttä ja sen jälkeen unohtaa tämän hetken rajoitukset. Kysymysten avulla hypätään futuristisiin ajatuksiin pohtien, miten tekninen kehitys ja uudet ajattelutavat muuttavat asumista sekä kodin sisällä että ulkopuolella.

Tutkimukseen kutsutaan 5 000 espoolaista kotiin jaettavalla kutsukortilla. Tavoitteena on saada edustava otos espoolaista näkemyksellisyyttä. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastaa Innolink Research Oy.

Kaupungin, rakennusliikkeen ja tutkimusyrityksen yhteistyöllä haetaan uudenlaista yhteistyötä. Tutkimuksen tuloksia voidaan pitkään käyttää ideoina käytännön kaupunkisuunnittelussa ja ratkaisujen perusteluissa.

– Espoo kasvaa ja muuttuu voimakkaasti. Hyvät joukkoliikenneyhteydet länsimetron ja kaupunkiradan myötä muuttavat kaupunkikuvaa. Haluamme olla rakentamassa elinvoimaista ja kestävää kaupunkiympäristöä. Espoota kehitetään aidoksi viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupungiksi, jossa vuonna 2025 asuu 300 000 asukasta. Kaupunkikeskukset halutaan viihtyisiksi asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksiksi, joissa on hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja saavutettavissa oleva lähiluonto. Mitä nämä tarkoittavat tulevaisuudessa? Mitä mahdollisuuksia esimerkiksi digitaalisuus tarjoaa asukkaille ja elinympäristölle – sitä osaamme vain arvailla, pohtii kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Espoon kaupungilta.

YIT haluaa omalta osaltaan haastaa kaupunkeja ja kuntia keskusteluun kaupunkirakentamisen tulevaisuudesa.

– Uskomme YIT:llä kestävien kaupunkiympäristöjen tulevaisuuteen. Puhumme “mixed usesta”, mikä tarloittaa kaupungin monipuolista kehittämistä siten, että alueella on asuntoja, toimistoja, kauppoja ja muita palveluja. Tulevaisuustutkimus on oiva tapa osallistaa kaupunkilaisia ja saada ideoita tulevaisuuden ratkaisuihin, kommentoi kehitys- ja markkinointijohtaja Timo Räikkönen YIT:stä.

– Oleellista on, että espoolaisen vastaajan ajatukset siirretään kysymysten avulla aidosti tulevaisuuteen vuosikymmenten päähän. Pyydänkin vastaajia heittäytymään tulevaisuuden asumisen mahdollisuuksiin ja toiveisiin, rohkaisee tutkimusjohtaja Mikko Kesä Innolink Research Oy:stä.

– Espoo haluaa kuunnella parhaita tulevaisuuden tuntijoita eli asukkaitaan. Minkälainen on toiveiden espoolainen koti ja lähiympäristö vuonna 2030? kysyy kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen.