Author: kerttuvali

Valtioneuvosto hyväksyi tänään periaatepäätöksellään valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen liikenteen infrahankkeiden tukemisesta ja alueen asuntotuotannon edistämisestä.

Valtiovarainministeri Antti Rinne pitää hyväksyttyä sopimusta merkittävänä kasvun ja työllisyyden kannalta. “Nyt on oikea aika edistää investointeja, jotka luovat työpaikkoja, sujuvoittavat liikkumista ja piristävät koko Suomen taloutta. Valtion ja Helsingin seudun kuntien sopimus on hyvä askel tähän suuntaan.”

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen pitää sopimusta erittäin merkittävänä.  ”Tällä sopimuksella lisätään neljänneksellä kuntien tonttitarjontaa verrattuna nykyiseen aiesopimukseen. Ilman huomattavaa tonttitarjonnan lisäystä asuntopula ei helpotu.” Sopimuksen mukaisesti valtio lopettaa toimintonsa Malmin lentokentällä 2016, jolloin alue vapautuu Helsingin kaupungin tarpeisiin. ”Helsingissä pula kohtuuhintaisista kodeista on pahin ja tämä on yksi merkittävä rakentamisalue, jonne voi muuttaa asumaan jopa 25 000 uutta asukasta”, Pia Viitanen toteaa.

Helsingin seudun suurista infrastruktuurihankkeista sopimus koskee Pisararataa Helsingissä, länsimetron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen sekä Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin parantamisen ensimmäistä vaihetta. Lisäksi Klaukkalan ja Hyrylän ohikulkuteiden suunnittelua ja toteuttamisvalmiutta edistetään.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko korostaa, että sopimus hyödyttää monia osapuolia. ”Tämä sopimus merkitsee valtiolta erittäin suurta satsausta suuriin liikennehankkeisiin. Satsausten edellytyksenä on asemakaavoituksen merkittävä lisääminen joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille. Tämä parantaa asukkaiden arjen sujuvuutta ja koko alueen työllisyyttä ja kilpailukykyä.”

Valtion puolelta sopimuksen allekirjoittajaosapuolina ovat liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, Liikennevirasto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA sekä Uudenmaan ELY -keskus.

Sopimus koskee Helsingin seudun 14 kuntaa: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Sopimuksen osapuolena on myös Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL). Sopimus täydentää voimassa olevaa maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimusta, joka on voimassa vuoden 2015 loppuun.

Kunnat ovat jo käsitelleet ja hyväksyneet osaltaan sopimuksen. Sopimuksessa kunnat sitoutuvat lisäämään asuntokaavoitusta vuosina 2016–2019 noin 25 prosenttia verrattuna voimassa olevaan maankäyttöä, asumista ja liikennettä (MAL) koskevan aiesopimuksen tavoitetasoon. Valtio osallistuu sopimuksessa mainittujen suurten infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen edellyttäen, että sopimuksen mukaiset kaavoitustavoitteet toteutuvat.

Sopimuksella toimeenpannaan pääministeri Stubbin hallitusohjelmaan 24.6.2014 sisältyvä tavoite tukea Helsingin seudun suuria infrastruktuurihankkeita ja edistää samalla alueen asuntotuotantoa, jos kunnat puolestaan sitoutuvat kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen. Valtion kustannusvastuiden edellytyksenä on, että eduskunta osoittaa talousarvioissa varat, jotka voidaan käyttää kyseisiin tarkoituksiin.

Rakennustieto ja Sähköinfo ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on parantaa kummankin yrityksen toimiala- ja asiakastuntemusta. Yhteistyöllä pyritään löytämään uusia ja parempia kiinteistö-, talotekniikka-, sähköistys-, turvallisuus- ja infra-alan ammattilaisia kokonaisvaltaisesti palvelevia tietopalvelusisältöjä sekä molempien osapuolien liiketoimintaa tukevia ratkaisuja.

Yhteistyösopimuksen tavoitteena on kehittää yhteistyötä sekä edistää tietoisuutta tietopalvelujen sisällöistä ja kehityksestä Rakennustiedon ja Sähköinfon välillä.

Yhteistyö Sähköinfon ja Rakennustiedon välillä on jo tätä ennenkin ollut pitkään käynnissä. Nyt tehdyllä sopimuksella tiivistetään yhteistyötä ja pyritään avoimeen tiedon vaihtoon sekä parannetaan yritysten välistä kontaktiverkostoa.

Yhteistyön muotoina ovat muun muassa sisältötuotannon työryhmien projektit, sovittujen sisältöjen julkaiseminen vastavuoroisesti kummassakin tietopalvelussa sekä yhteisten tilaisuuksien järjestäminen.

ARKKITEHTITOIMISTO VIRKKUNEN & CO

Arkkitehti Tom Cederqvistin johdolla työskennellyt palkintolautakunta on valinnut Vuoden 2014 Teräsrakennepalkinnon saajaksi Viikinmäen uuden maisemapylvään. Palkittu teräsrakenne osoittaa loistavasti, että infraa voi rakentaa kauniisti. Lahden moottoritien varteen nousseen maisemapylvään suunnitteli Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy, jossa pääsuunnittelijana toimi Risto Virkkunen. Uusi maisemapylväs jatkaa Helen Sähköverkko Oy:n laadukasta työtä miellyttävän rakennetun ympäristön hyväksi.

Uusi maisemapylväs liittyy Viikinmäen sähköaseman muutostöihin, joissa vanha avokytkinasema puretaan ja sen toiminnot siirretään sisätiloihin uudisrakennukseen. Sähköasemalle tulevan voimalinjan uuden sähköaseman viereen rakennettu pylväs näkyy hyvin Lahden moottoritielle ja kauas sen toiselle puolelle mm. Koskelaan. Arkkitehtonisesti laadukkaalla pylväällä on luotu maisemaan pirteä keltainen maamerkki, joka piristää koko seutukunnan ilmettä näyttävästi.

Tilaajana toimineen Helen Sähköverkko Oy:n ja pääsuunnittelijana toimineen Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy:n lisäksi työstä palkittiin maisemapylvään mitoituksen, rakenteen ja siihen liittyvän voimajohtojen siirron suunnitellut sekä asennustyöt tehnyt Eltel Networks Oy sekä pylvään teräsosien valmistuksesta vastannut HögforsSteka Oy Lievestuoreelta. Teräsosat on pintakäsitelty ensin kuumasinkitsemällä ja sitten pohja- ja pintamaalilla ja lopuksi vielä lakalla. Näin on varmistettu rakenteelle pitkä käyttöelinkaari.

Pekka Helin Teräsrakenneyhdistyksen kunniajäseneksi

Vuoden Teräsrakennepalkinto jaettiin 19.11.2014. Teräsrakenneyhdistyksen Teräsrakennepäivässä Helsingissä. Samassa tilaisuudessa kutsuttiin yhdistyksen uudeksi kunniajäseneksi arkkitehti Pekka Helin. Helin on ansioitunut monin tavoin niin arkkitehtuurin kehittäjänä, metalleihin perustuvan rakentamisen hyödyntäjänä kuin Teräsrakenneyhdistyksen toimintaan osallistuvana alan vaikuttajanakin. Lisäksi hän on voittanut useita kertoja Vuoden Teräsrakennepalkinnon ja Eurooppalaisen teräsrakennepalkinnon.