Author: kerttuvali

TkT Anssi Laaksonen tekniseksi johtajaksi A-Insinööreihin

img_1103_low

A-Insinöörit Oy panostaa rakennetekniseen kehitykseen ja tietomallintamiseen. Tekniikan tohtori Anssi Laaksonen on nimitetty A-Insinöörien infra- ja rakennesuunnittelun tekniseksi johtajaksi 1.11.2014 alkaen. Tehtävässään hän vastaa infrasuunnittelun rakenneteknisen osaamisen kehittämisestä ja alueen T&K-toiminnasta. Laaksonen on toiminut aiemmin A-Insinöörien silta- ja taitorakenneyksikön suunnittelujohtajana.

Laaksonen toimii toisen osan ajastaan TTY:llä, jossa hän johtaa siltarakenteiden tutkimusryhmää ja vastaa siltojen ja vaativien rakenteiden opetuksesta. Laaksonen on väitellyt liikuntasaumattoman sillan rakenteellisesta toiminnasta. Väitöskirjatyö ja siihen liittyvä tutkimusohjelma on saanut merkittävää kansainvälistä huomiota. Laaksonen toimii tämän aihealueen maailmanlaajuisissa asiantuntijaryhmissä ja Suomen edustajana betonieurokoodien sekä IABSE:n betonirakenteita käsittelevissä ryhmissä.

Laaksonen on kiinnostunut erityisesti rakennesuunnittelun ydinkysymyksistä, joilla tähdätään turvallisiin ja toimiviin rakenteisiin. Tietomallinnuksen osalta hän pyrkii vaikuttamaan siihen, että tulevaisuudessa rakenteita entistä enemmän suunnitellaan mallintamalla sen sijaan, että laadittaisiin tietomalleja valmiista suunnitelmista.

Vaasan kaupunki allekirjoitti yhteistyö-sopimukset IKEA Real Estaten, Ikanon ja KPO:n kanssa

Vaasan kaupunki on allekirjoittanut 25.11. yhteistyösopimukset IKEA Real Estate Oy:n ja Ikano Retail Centres Finlandin sekä KPO:n kanssa IKEA-tavaratalon, Ikanon kauppakeskuksen sekä Prisma-hypermarketin suunnittelusta Vaasaan.

Paikaksi suunnitellaan Risön aluetta valtatie kolmen moottoritien varrella. Sijoituspaikasta on matkaa Vaasan keskustaan moottoritietä pitkin noin 8 kilometriä ja lentokentälle 2,5 kilometriä.

– Olemme tehneet näiden sopimusten eteen perusteellisen pohjatyön. Saimme mm. tarvittavia muutoksia vaihemaakuntakaavaan. Tällä hankkeella on nyt hyvät edellytykset menestyä, sanoo Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

Vaasan seutu kehittyy ja kasvaa nopeasti. Työllisyystilanne on Suomen kärkitasoa, joten ostovoimaa alueelta löytyy.

– Toteutuessaan tämä suuri hanke tuo merkittävästi lisää työpaikkoja Vaasaan. Se näkyisi työpaikkoina sekä palvelualalla että rakennusalalla. Se on askel kohti entistäkin vetovoimaisempaa Vaasaa.

– Näiden suurten toimijoiden myötä ostosmahdollisuudet paranisivat. Se lisäisi Vaasan kiinnostavuutta matkakohteena ja asuinpaikkana, näkee Vaasan kaupungin kehitysjohtaja Susanna Slotte-Kock.

Rakennuttaminen vaatii päätökset investoinneista sekä asemakaavalle hyväksynnän

Sopimusten puitteissa Risön alueelle voidaan suunnitella kaupallisten toimijoiden ja palveluiden laajaa kokonaisuutta. Yhteistyösopimukset ovat voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. Tänä aikana alueelle tehdään yksityiskohtainen suunnitelma asemakaavasta.

– IKEA kasvaa Suomessa ja siksi selvitämme jatkuvasti useita eri mahdollisuuksia laajentaa läsnäoloamme koko maassa. Vaasan aiesopimus on yksi osa laajentumissuunnitelmaa. Vaasan lisäksi kartoitetaan myös muita laajentumismahdollisuuksia, kertoo IKEA Real Estate Oy:n kiinteistöjohtaja Hasse Lillkull.

– Toimiva kauppakeskus vaatii ainutlaatuisen ankkurin. Meillä se on IKEA. Nyt lähdetään suunnittelemaan, mitä muita liikkeitä ja palveluja tähän kokonaisuuteen voitaisiin tuoda, toteaa Ikanon toimitusjohtaja Tuire Nyberg.

– KPO on osaltaan valmis sitoutumaan Prisma-hankkeen läpiviemiseen. Meillä on siihen tarve ja tahtotila. Haluamme huolehtia pohjalaisperheiden ja asiakasomistajiemme palvelusta suurimmalla markkinallamme Vaasan alueella ja toteuttaa Pohjanmaan johtava kauppapaikka Risöhön, kertoo KPO:n toimitusjohtaja Kim Biskop.

Jotta rakennuttaminen voidaan aloittaa, tarvitaan IKEA-konsernilta, Ikanolta ja KPO:lta päätökset investoida sekä tontin asemakaavalle hyväksyntä Vaasan kaupunginvaltuustolta.

Skanska ja ICECAPITAL esisopimukseen lähes 300 asunnon rakentamisesta

Skanska ja ICECAPITAL Housing Fund III Ky ovat allekirjoittaneet esisopimuksen lähes 300 asunnon rakentamisesta. Asunnot tulevat Helsinkiin, Vantaalle, Kirkkonummelle ja Turkuun.

Esisopimus sisältää viiden asuntoyhtiön toteuttamisen kokonaisvastuurakentamissopimuksina Skanskan omistamille tonteille. Esisopimuksen kattamista hankkeista tehdään yhtiökohtaiset urakkasopimukset ja yhtiökaupat.

Ensimmäisten kohteiden rakentaminen alkaa alkuvuodesta 2015, ja asunnot valmistuvat pääosin vuoden 2016 aikana. Osa hankkeista valmistuu vuoden 2017 puolella.

”Talot on suunniteltu ICECAPITALin toivomuksen mukaisesti vastaamaan pääkaupunkiseudun ja Turun alueen pienten asuntojen kysyntään”, kertoo aluejohtaja Ilpo Luhtala Skanskan Etelä-Suomen asuntorakentamisyksiköstä.

”Olemme erittäin tyytyväisiä aloittaessamme mittavan yhteistyön Skanskan kanssa kolmannen asuntoihin kotimaassa sijoittavan pääomarahastomme kanssa. Nyt solmittu esisopimus täydentää hyvin rahastomme pääkaupunkiseudulle painottuvaa sijoitusasuntokantaa”, toteaa toimitusjohtaja Wisa Majamaa ICECAPITAL REAM Oy:stä.

Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi T3-hankesuunnitelman: Tyksin U-sairaala korvataan uudella rakennuksella

Tyks T3-hanke havainnekuva

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi tänään (25.11.2014) yksimielisesti hankesuunnitelman, joka mahdollistaa uuden T3-sairaalan rakentamisen Tyksin huonokuntoisen U-sairaalan korvaajaksi. Uusi sairaala tarjoaa nykyistä terveellisemmän, turvallisemman ja toimivamman ympäristön potilaille, synnyttäjille ja hoitohenkilökunnalle.

T3-uudisrakennukseen sijoittuvat

–          lasten ja nuorten sairauksien hoito

–          naistentautien ja synnytysten hoito

–          korva-, nenä- ja kurkkusairauksien sekä suu- ja leukasairauksien hoito

–          sairaanhoidollisia tukipalveluja: kliininen neurofysiologia, kuvantaminen, laboratorionäytteenotto ja lähivälinehuolto.

T3 – terveellinen, turvallinen ja toimiva sairaala sekä potilaille että henkilökunnalle

Potilasturvallisuus, perhekeskeisyys sekä tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys ovat suunnittelun peruslähtökohtia. Lasten ja perheiden tarpeet otetaan T3-sairaalassa huomioon uudella tavalla. Osastojen yhteyteen tulevat perhehuoneet mahdollistavat vanhempien ja muiden läheisten läsnäolon lasten sairaalassaolon aikana. Perhekeskeinen toimintatapa ja perhehuoneet tuovat lapsille mahdollisimman turvallisen ja pelottoman sairaalakokemuksen.

Potilaat saavat enemmän tilaa. T3-sairaalaan tehdään yhden ja kahden hengen potilashuoneita, joissa kaikissa on omat saniteettitilat. Tämä on sairaalahygienian näkökulmasta huomattava parannus. U-sairaalan vuodeosastot tehtiin alun perin kolmen ja kuuden hengen huoneiksi ja potilaille yhteiset saniteettitilat osastojen käytäville.

Tilojen toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tilat suunnitellaan muunneltaviksi ja monikäyttöisiksi, jolloin samoja huonetiloja voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen. Tehokkaalla tilankäytöllä ja toiminnanohjauksella voidaan tarjota potilaille sujuvammat hoitoprosessit. Suunnitteilla olevissa tiloissa on mahdollista kehittää henkilökunnan uusia yhteistyömuotoja ja käyttää henkilökuntaa joustavammin ja tehokkaammin. Asianmukaiset ja turvalliset työtilat ovat tärkeä kilpailuvaltti osaavan henkilöstön rekrytoinnissa.

Kustannustehokasta hoitoa

Suunnitelmassa arvioidaan, että uusissa tiloissa toiminta maksaa kolme prosenttia vähemmän kuin nykyisissä U-sairaalan tiloissa. Se merkitsee noin 2,8 miljoonan euron hyötyä vuodessa. Lisäksi U-sairaalan poistaminen käytöstä alentaa tilojen ylläpitokuluja lähes kolmella miljoonalla eurolla.

Uuden sairaalan rakentaminen hankesuunnitelman mukaisesti maksaa noin 140 miljoona euroa. Kiinteisiin sairaalalaitteisiin ja irtaimistoon tarvitaan noin 18 miljoonaa euroa. Valtuustossa ei kuitenkaan päätetty rahoituksesta. Sairaanhoitopiirin hallitus valmistelee sitä varten rahoitus-leasingin käyttämistä ja rahoituksesta päätetään hallituksen tulevissa kokouksissa.

Sairaalan ja yliopiston kampus tiivistyy toimivaksi

Kahdeksankerroksinen T3-sairaala nousee nykyisen T-sairaalan ja Turun yliopiston Medisiina-rakennusten väliin, Helsingin valtatien ylle rakennettavan betonikannen päälle.  Kannen pinta-ala on 9 000 neliömetriä. T3-sairaalassa kokonaisala on yhteensä 54 000 neliömetriä, joista noin 21 500 lasketaan sairaalakäytössä oleviksi hyötyneliöiksi. Nykyisen U-sairaalaan kokonaisala on noin 45 000 neliötä.

Lisää tilaa tarvitaan myös siksi, että valtuusto on aiemmin päättänyt luopua Raision ja Paimion sairaaloiden käytöstä vuoden 2015 aikana. T3-sairaalan on tarkoitus valmistua vuonna 2019.

Medisiina D suunnitteilla samalle alueelle

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy suunnittelee T3-hankkeen yhteyteen opetuksen, tutkimuksen ja diagnostiikan synergiataloa. Medisiina D on suunniteltu Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan nykyisen Medisiina-rakennuksen taakse, uuden T3-sairaalan viereen.

T3- ja Medisiina D -hankkeet sekä aiemmin valmistunut T-sairaala yhdessä mahdollistavat tiiviin toiminnallisen kokonaisuuden syntymisen Kantasairaalan alueelle sekä eri organisaatioiden yhteistyön kehittämisen.

Pysäköintitilaa tarvitaan

Autoilevia asiakkaita ja työntekijöitä varten tarvittavan uuden pysäköintirakennuksen rakennuttamisen hoitaisi ulkopuolisen toimija. Kiinteistöjaoston käynnistämällä neuvottelumenettelyllä haetaan parasta aikaa operaattoria, joka sekä rakennuttaa pysäköintilaitoksen että hoitaa pysäköintipaikkojen vuokrauksen.

Pysäköintirakennukselle on varattu paikka T-sairaalan ja lääkehuoltorakennuksen välistä. Noin neljäsataapaikkainen parkkitalo tulisi Savitehtaankadun päälle.

Helsingin kiinteistövirasto: Tontin ostamisesta vaihtoehto vuokrasopimuksen uusimiselle

Helsingin kaupunki valmistautuu uusimaan noin 170 asuntotontin maanvuokrasopimukset, jotka päättyvät vuonna 2015. Kiinteistövirasto esittää, että sopimuksen uusimisen vaihtoehtona lähes kaikille 170 vuokralaiselle annetaan mahdollisuus tonttinsa ostamiseen.

Tarjous koskisi myös suurinta osaa asuinkerrostalotonteista, joiden pitkäaikainen maanvuokrasopimus on uusittu jo ennen vuotta 2015. Ostomahdollisuus koskisi siten yhteensä lähes 350 tonttia eri puolilla Helsinkiä.

Ehdotuksen mukaan tontinvuokralaisille, joiden vuokrasopimus uusitaan vuonna 2015, annettaisiin aikaa ostotarjouksen tekemiseen vuoden 2017 loppuun asti. Ne tontinvuokralaiset, jotka ovat uusineet vuokrasopimuksensa jo aiemmin, voisivat tehdä ostotarjouksen vuosina 2016–2019.

Osa vuokralaisista toivonut ostomahdollisuutta

Ostomahdollisuuden tarjoaminen edistäisi Helsingin maanmyyntitavoitteiden saavuttamista ja vastaisi toiveisiin, joita osa tontinvuokralaisista on esittänyt kiinteistövirastolle.

Muutos olisi periaatteellisella tasolla merkittävä, sillä kaupunki on viime vuosikymmeninä suhtautunut vuokrattujen asuntotonttien myymiseen pidättäytyvästi. Kiinteistöviraston arvion mukaan tonttikauppoja ei kuitenkaan syntyisi niin runsaasti, että asialla olisi pitkällä tähtäimellä suurta vaikutusta kaupungin talouteen.

Myös Helsingin maankäytön kehittämismahdollisuudet säilyisivät hyvinä, sillä kaupunki ei aio myydä tontteja, jotka ovat tärkeitä kaupungin kehittämisen tai infrastruktuurin kannalta. Kaupunki pitäisi omistuksessaan myös tontit, joilla on merkittävästi käyttämätöntä rakennusoikeutta tai joihin on kaavoitettavissa lisää asuntoja. Valtaosa omakotitalotonteista jäisi näin ollen vuokratonteiksi.

Kymmenen vuoden siirtymäaika uuteen vuokraan

Vaikka tontin ostamiseen tarjottaisiin mahdollisuus, suurin osa asuntotonttien vuokralaisista päätynee jatkamaan tontin vuokraamista. Kaupunki tähtää päättyvien sopimusten uusimisessa kohtuulliseen hintatasoon ja vuokralaisten tasavertaiseen kohteluun. Tähän on pyritty muun muassa määrittämällä uusien maanvuokrasopimusten mukaiset vuokrat vähintään noin 20 % alhaisemmiksi kuin vastaavan uudisrakennettavan tontin vuokra.

Vuosikymmenien takaisia sopimuksia uusittaessa tonttien maanvuokra yleensä nousee huomattavasti, koska sopimusten hinnat ovat jääneet merkittävästi jälkeen nykytasosta. Ehdotuksen mukaan uuteen vuokraan sopeutumista helpotetaan pitkällä siirtymäajalla. Uudesta vuokrasta peritään ensimmäisenä vuotena 50 prosenttia. Tämän jälkeen vuokra nousee portaittain kymmenen vuoden ajan.

Ehdotukset päätöksentekoon torstaina

Vuonna 2015 päättyvien sopimusten uusimista on valmisteltu kiinteistövirastossa jo muutaman vuoden ajan. Nyt valmistuneissa ehdotuksissa on otettu huomioon muun muassa asukkailta saatu palaute sekä ulkopuoliset asiantuntija-arviot tonttimaan arvosta eri kaupunginosissa.

Kiinteistölautakunta käsittelee asuntonttien myymisen ja vuokrasopimusten uusimisen periaatteita torstaina 27. marraskuuta. Ehdotukset etenevät tämän jälkeen kaupunginhallitukseen. Kaupunginvaltuuston on tarkoitus käsitellä asiaa alkuvuonna 2015.

HUS ja Helsinki sopivat asemakaavan muutoksesta Meilahden sairaala-alueella

Meilahden sairaala-alueelle rakennetaan uusia sairaaloita lähivuosina. Uuden lastensairaalan rakennustyöt on aloitettu ja sairaalan arvioidaan valmistuvan vuonna 2017. Trauma- ja syöpäsairaalan on arvioitu valmistuvan vuonna 2020.
Suuret rakennushankkeet edellyttävät asemakaavan muuttamista ja rakennusoikeuden lisäämistä. Tämän vuoksi HUS:ssa on tehty erilaisia selvityksiä.

Alueella kulkevien ajoneuvojen lukumäärää on selvitetty. Nykyisin alueella liikkuu noin 15 000 ihmistä ja runsaat kymmenen tuhatta ajoneuvoa vuorokaudessa. On arvioitu, että vuonna 2020 alueella liikkuu 20 000 ihmistä ja 12 500 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Tämän vuoksi Helsingin kaupunki muuttaa asemakaavaansa niin, että Paciuksenkadulle tulee uusi valo-ohjattu liittymä sairaala-alueelle. Liittymää varten tarvitaan 600 neliön maa-alue, jonka HUS luovuttaa sopimuksen mukaisesti Helsingin kaupungille.

Samalla sovittiin, että sairaala-alueen rakennusoikeus kasvaa 89 000 000 neliöllä. Helsinki ei peri HUS:lta korvauksia tästä rakennusoikeuden muutoksesta.

Skanska rakentaa lisää vapaa-ajan asuntoja Laukaan Peurunkaan

laukaan-peuranpesa_perspektiivi-jarven-puolelta

Skanska rakentaa vapaa-ajan asuntoja Peurunkajärven rantamaisemiin. Laukaan Peuranpesä -niminen asuntokokonaisuus rakennetaan syksyllä 2012 valmistuneen Peurantähden naapuriin Peurungan kylpylähotellin alueelle.

Viisikerroksiseen Peuranpesään tulee 41 viihtyisää vapaa-ajan kotia, joiden koot vaihtelevat 38 neliön yksiöstä 70 neliön kolmioon. Ennakkomarkkinointi on käynnistynyt, ja rakennustöiden on suunniteltu alkavan alkuvuodesta 2015, jolloin vapaa-ajan asunnot valmistuisivat talvella 2016. Peuranpesä sijaitsee Laukaan kunnassa, 25 kilometrin päässä Jyväskylästä.

Peuranpesän vapaa-ajan kodit myydään normaalin asuntokaupan tapaan, mutta asunnonomistaja voi halutessaan antaa asuntonsa Peurungan vuokrattavaksi silloin, kun ei itse sitä käytä. Asukkaalle helppo ja turvallinen vuokraustapa lisää vapaa-ajan asunnon käytön joustavuutta sekä tarjoaa mahdollisuuden vuokratuottoihin.

”Peurunka on mainio ympäristö vapaa-ajan asumiseen sekä kesällä että talvella. Tarjolla ovat kylpylähotellin monipuoliset palvelut ja aktiviteetit. Kauniissa Järvi-Suomen maisemissa on hyvät ulkoilumaastot patikointiin, pyöräilyyn ja hiihtoon. Läheltä löytyvät mahdollisuudet niin ratsastukseen, kalastukseen kuin golfiin, ja laskettelukeskuskin on lähellä. Peurungasta pääsee myös kätevästi Jyväskylän ja lähikuntien kulttuuritapahtumiin”, kuvailee Skanskan yksikönjohtaja Jorma Mustakangas.

”Peurungan ovat löytäneet niin perheasiakkaat kuin yritys-, kokous ja tapahtuma-asiakkaat. Vaikka Keski-Suomessa majoitusvuorokaudet ovat olleet laskussa, on meillä ollut hienoista kasvua”, kertoo Peurungan toimitusjohtaja Seppo Virta.

Kylpylähotelli Peurungan alue kiinnostaa ja Peurunka-konsernilla on tarkoitus laajentaa toimintaa entisestään. ”Jatkamme alueen kehittämistä, ja seuraavaksi suunnitteilla ovat ravintolatilojen laajennus sekä rantarivitalot”, jatkaa Virta.

NCC toteuttaa VVO:lle asuntoja Kuopioon ja Helsinkiin

NCC ja VVO ovat allekirjoittaneet sopimukset yhteensä 238 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon rakentamisesta Kuopion Puijonlaaksoon ja Helsingin Laajasaloon. Sopimuksen arvo on noin 40 miljoonaa euroa. Kohteiden rakentaminen alkaa välittömästi ja asunnot valmistuvat vaiheittain vuosien 2015 ja 2016 aikana.

Molemmat hankkeet toteutetaan uusille alueille, joiden kehittämisessä NCC on ollut mukana kaupunkien järjestämistä kaavakilpailuista alkaen, ja asemakaavat on laadittu yhteistyössä kaupunkien kanssa ns. kumppanuuskaavamallilla.

– Kuopioon ja Helsinkiin käynnistyvät kohteet ovat palveluvalikoimaltaan Lumo-koteja, joita rakennutamme strategiamme mukaisesti tuhat vuosittain, sanoo kiinteistökehitysjohtaja Kim Jolkkonen VVO-yhtymästä.

– Olemme tyytyväisiä yhteistyöhön VVO:n kanssa. Nyt tehdyt sopimukset avaavat kahden uuden asuinalueen toteuttamisen ja takaavat monipuolisen asuntotuotannon syntymisen alueille. NCC tulee jatkossakin panostamaan monipuoliseen asuntotuotantoon sekä hyviin kumppanuksiin niin asuntosijoittajien kuin kaupunkien kanssa, kommentoi maajohtaja Juha Korkiamäki .

Korjausrakentamisessa on vilkasta

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri: Taloudellinen epävarmuus varjostaa vuotta 2015

Peräti joka kolmannella vastanneella taloyhtiöllä on vuonna 2014 jonkinlainen korjaushanke menossa. Tässä on lisäystä seitsemän prosenttiyksikköä vuodentakaiseen. Myös suunnitteluvaiheen hankkeita on jonkin verran vuoden takaista enemmän.

Vuoden 2015 suhteen ollaan taloyhtiöissä kuitenkin varovaisia. Taloustilanteen haasteet lyövät varjonsa korjausrakentamisen kasvulle. Taloustilanteen arvioidaan vaikuttavan aiempaa enemmän heikentävästi korjaushankkeiden ja ylläpitotoimenpiteiden toteutumiseen.

Piharakenteet, putkistoremontit, märkätilat ja vesikatto yleisimmät korjaukset 2014

Korjausrakentaminen jatkuu vilkkaana. Vastaajien taloyhtiöistä 68 prosentilla on ollut kuluvana vuonna jokin korjaushankkeen prosessin osa-alue, kuten hankesuunnittelu-, suunnittelu-, tarjouspyyntö- tai korjausvaihe käynnissä. Tässä on tuntuva nousu vuoden takaiseen (+9 %-yks.).

Piharakenteiden ja putkistojen korjaaminen ovat vuoden 2014 yleisimmät korjauskohteet. Niitä koskevia korjaustoimenpiteitä oli miltei 12 prosentissa vastaajayhtiöitä. Vesikattoa, märkätiloja sekä ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset koskettivat seuraavaksi yleisimmin.

Seuraaville viidelle vuodelle noin kolmanneksella vastaajista on korjaustarvetta piharakenteissa. Vastaajista hieman alle 30 prosenttia ennakoi korjauksia vaativan ikkunat, ovet ja julkisivu. Vesikattoa ja putkistoja koskevia yhtiöitä arvioidaan olevan runsaat 20 prosenttia vastanneista.

Viemärikorjausten kustannusten nousu on tasaantunut – hybridiratkaisujen osuus kasvanut

Syksyllä 2014 perinteisillä tavoilla saneerattujen viemäreiden keskimääräiset kokonaiskustannukset olivat vastanneilla yhtiöillä koko Suomessa 600 euroa, pääkaupunkiseudulla keskiarvo oli 700 euroa, ja muualla Suomessa 500 euroa huoneistoneliöltä. Pääkaupunkiseudulla tässä oli 40 euron mediaanikustannusten lasku. Muualla Suomessa taso pysyi ennallaan. Koko Suomen taso laski 50 euroa syksystä 2013. Taustalla on ainakin se, että barometrissa nyt raportoiduissa korjauksissa oli toteutettu aiempaa vähemmän oheiskorjauksia. Viitteitä on myös siitä, että erilaisten korjausmuotojen yhdistelmiä sovelletaan aiempaa enemmän. Nämä ns. hybridiratkaisut rekisteröityvät barometrissa perinteisten korjaustapojen puolelle.

Sisäpuolisten viemärikorjaustapojen kustannukset olivat koko Suomen mittakaavassa viime syksyn tasolla, 300 euroa huoneistoneliöltä. Pk-seudun kustannustaso oli kuitenkin edellisvuotta korkeampi, 480 euroa (vs. 350 euroa syksyllä 2013). Myös muualla Suomessa kustannustaso hieman nousi. Nyt mediaanikustannus oli 250 euroa, kun vuosi sitten lukema oli 230 euroa huoneistoneliöltä. Sisäpuolisten korjausten puolella on toteutettu nyt aiempaa enemmän oheiskorjauksia, mikä on yksi nostava tekijä kustannuksissa.

Lainamarginaalin mediaani hieman laskenut – rahoituksen ehtojen heikentymisvauhdin uskotaan hidastuvan

Korjaushankkeiden rahoitusta on melko hyvin saatavissa. Vastaajien suuri enemmistö – 80 prosenttia – raportoi, että rahoituksen saaminen on pysynyt ennallaan. Hallitusten edustajat kuitenkin odottavat, että lainaolosuhteet heikentyvät. Hallitusedustajista 36 prosenttia odottaa lainaehtojen heikentymistä ja 56 prosenttia niiden pysymistä ennallaan. Lainaehtojen parantumista odottaa vain seitsemän prosenttia hallitus-vastaajista.

Lainaa kysytään yhä useammalta pankilta. Vähintään kahdelta pankilta lainaa kysyy 75 prosenttia yhtiöistä. Ainoastaan yhdeltä pankilta lainaa kysyneiden osuus ei kuitenkaan enää supistunut nykyisestä 25 prosentista. Lainatarjouksia saadaan erittäin hyvin, sillä kolme tai useampia tarjouksia oli saatu 48 prosentissa yhtiöitä. Toisaalta vain yhdeltä pankilta saatuja lainatarjouksia on miltei 30 prosentilla vastaajien yhtiöitä

Korjauslainojen marginaalien mediaani on hieman kutistunut. Nyt mediaani oli 1,6 prosenttiyksikköä, kun keväällä taso oli 1,7 prosenttiyksikköä, mikä oli tilanne myös syksyllä 2013.

Lainoissa pitkien laina-aikojen osuus on kasvanut. Mutta yhä noin puolet taloyhtiöiden lainoista on alle kymmenen vuoden pituisia. Lyhyemmät lainat ovat yleensä pienempien hankkeiden lainoja.

Lisä- ja täydennysrakentamista pohtineet vasta harvat

Barometrin erikoisteemana oli tällä kertaa taloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentaminen. Vain kolme prosenttia vastaajista oli tällaista hanketta selvittänyt ja hanke on etenemässä. Vastaajista 16 prosenttia raportoi lisä- ja täydennysrakentamishanketta selvitetyn, mutta hanketta ei ole liikkeellä. Vastaajista 44 prosenttia raportoi, ettei asiaa ole selvitetty ja miltei kolmannes totesi, ettei asiasta ole keskusteltu.

Tiedontarve onkin ilmeinen, sillä 55 prosenttia vastaajista ei tunne lisä- ja täydennysrakentamisen menettelyä, eikä 15 prosenttia osannut sanoa mielipidettään asiassa. Vastaajissa oli enemmän niitä (36 %), joiden mielestä lisä- ja täydennysrakentamista pitäisi toteuttaa mieluummin yhdessä muiden taloyhtiöiden kanssa kuin yksin (19 %).

Kuntien tukea lisä- ja täydennysrakentamisen toteuttamiseen toivottiin, sillä 59 prosenttia vastaajista painotti, että kunnat voisivat tukea rakentamista maankäyttökorvausten tai autopaikkavaateen pienentämisen avulla. Taloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentamisen halukkuuden arvioidaan riippuvan eniten taloudellisten resurssien tilanteesta ja kannattavuusnäkymistä.

Tutustu kyselyn tuloksiin

YIT rakentaa seniorikeskuksen Espoon kaupungille

YIT on allekirjoittanut sopimuksen Espoon kaupungin kokonaan omistaman Espoon Elä ja Asu Oy:n kanssa seniorikeskuksen rakentamisesta Espoon Leppävaaraan. Rakentaminen alkaa vuoden 2015 alussa ja kohde valmistuu vuoden 2016 lopussa. Urakan kokonaisarvo on yli 20 miljoonaa euroa.

Elä ja Asu -nimiseen seniorikeskukseen valmistuu 140 pientä asuinhuoneistoa huonokuntoisille vanhuksille. Lisäksi katutasoon rakennetaan avopalvelukeskus, johon sijoittuu mm. ravintola ja kotihoidon tukipiste.

Posted in: