Skanska palkitsi Rakennuspelti Mika Närhen tavoitteellisesta työturvallisuustyöstä

Skanska Talonrakennus Oy:n Keski-Suomen yksikkö valitsi Rakennuspelti Mika Närhi Oy:n vuoden esimerkillisimmäksi aliurakoitsijaksi. Työturvallisuuspalkinto jaettiin 18.11.2014 Jyväskylässä. Skanska järjesti työturvallisuusseminaarin Keski-Suomessa nyt jo kuudetta kertaa.

Hotelli Rantasipiin oli kutsuttu työturvallisuusasioiden äärelle tänä vuonna entistä enemmän osallistujia: aikaisempina vuosina seminaari on suunnattu lähinnä Skanskan aliurakoitsijoille, mutta nyt mukana oli laaja joukko tilaajien, rakennuttajien ja suunnittelijoiden edustajia.

Skanskassa myönnetään alueellisia tunnustuspalkintoja yhteistyökumppaneille, jotka ovat aktiivisesti ja ennakoivasti mukana turvallisuustyössä. ”Rakennuspelti Mika Närhi Oy:ssä työturvallisuusasioihin suhtaudutaan oikealla tavalla. Suojavälineiden käyttäminen on itsestään selvää, vuoropuhelu asioista on helppoa ja työn teossa on mukana positiivista asennetta”, Skanskan yksikönjohtaja Jorma Mustakangas kertoo.

”Pyrimme tämän seminaarin kautta viemään eteenpäin viestiä, että jokainen rakennushankkeen parissa työskentelevä on osaltaan vastuussa turvallisesta työmaasta ja pystyy vaikuttamaan työturvallisuuteen. Suunnittelijat voivat laatia esimerkiksi elementtien yksityiskohdat siten, että työntekijöiden putoamissuojaus on elementtejä asennettaessa mahdollista toteuttaa helposti”, Skanskan projektipäällikkö Jukka-Pekka Päivinensanoo.

Työturvallisuus on jo vuosia ollut yksi Skanskan tärkeimmistä painopistealueista. Työ onkin kantanut hedelmää, sillä Skanskan työmaiden viime vuoden tapaturmataajuus Suomessa, 4,3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti, on alan alhaisimpia lukemia.

Skanska Talonrakennus Oy palkittiin vuonna 2013 Keski-Suomen rakennusalan alueellisen, puolentoista vuoden aikana käydyn työturvallisuuskilpailun voittajana. Skanska Talonrakennus oli paras yrityssarjassa, ja sen projekti As. Oy Jyväskylän Ankkuri voitti työmaasarjan. As. Oy Jyväskylän Ankkuri myös voitti vuoden 2012 valtakunnallisen ”Työturvallisuus alkaa minusta” -kilpailun.

Skanskan maailmanlaajuinen työturvallisuusviikko järjestetään jälleen toukokuussa 2015. Skanska-konsernin työntekijät 18 maassa sekä tuhannet asiakkaat, aliurakoitsijat, tavarantoimittajat ja muut yhteistyökumppanit osallistuvat työturvallisuusviikkoon. Vuonna 2014 Skanska kutsui myös muut suuret rakennusalan yritykset osallistumaan teemaviikkoon.

Teakon siirtyy osaksi Granlundia

Taideyliopiston Teakon-suunnitteluyksikkö siirtyy osaksi Granlund Oy:tä. Sopimus liiketoiminnan kaupasta allekirjoitettiin 17.11.2014. Teakon tarjoaa esitystilojen toiminnallisuuteen ja audiovisuaalisiin esitystekniikoihin liittyvää konsultointi- ja suunnittelupalvelua. Yksikkö on toiminut vuodesta 1987 lähtien.

Teakonin parhaillaan käynnissä olevia projekteja ovat muun muassa Lappeenrannan kaupunginteatterin esitystekniikan suunnittelu sekä Lux Helsingin taiteellinen ja tekninen suunnittelu.

Liiketoimintakaupan myötä Granlundille siirtyy Teakonilta neljä asiantuntijaa, jotka vahvistavat Granlund Plus -palveluvalikoiman audiovisuaalista ja esitysteknistä erityisosaamista.

”On hienoa saada Teakonilta teatteri- ja esitystekniikan huippuosaamista Granlundille. Uskomme, että AV- ja esitystekniikan merkitys tulee korostumaan useilla rakentamisen sektoreilla tulevaisuudessa ja haluamme tarjota asiakkaillemme alan parasta asiantuntemusta vaativiinkin toteutuksiin”, kertoo Granlundin sähköosaston johtaja Matti Urjo.

”Granlund on alan johtava asiantuntijakonserni ja tarjoaa Teakonille mahdollisuuden kehittyä ja laajentaa osaamistaan entisestään. Voisi sanoa, että saamme Granlundilta hyvän kodin”,kommentoi Teakonin johtava asiantuntija Ilkka Paloniemi.

Teakonin toiminnot siirtyvät Granlundille 1.12.2014 alkaen. Uusi yksikkö tulee toimimaan Granlundin päätoimipisteessä Helsingin Malmilla.

Ylitorniolainen Juha Alapuranen on Vuoden Rakennusmestari 2014

Nuoreksi Rakennusmestariksi valittiin Kim Mäkiruoho Kaarinasta

Valtakunnallinen Vuoden Rakennusmestari -palkinto 2014 on myönnetty rakennusmestari Juha Alapuraselle. Palkinto luovutettiin RKL:n liittokokouksessa Torniossa 16.11.2014.

Palkintolautakunnan mielestä Juha Alapuranen on pitkänlinjan yrittäjä, joka on työllistänyt Lapissa ansiokkaasti alan ammattilaisia. Hän on johtanut yli 20 vuotta ylitorniolaista betonivalmisosien valmistukseen keskittyvää perheyritystä YBT:tä. Lisäksi Vuoden mestari on ollut aktiivisesti mukana alueella eri luottamustehtävissä kehittämässä alueen elinkeinoelämää.

Juha Alapurasen yritys on Ylitornion toiseksi suurin työllistäjä ja tärkeä alan kouluttaja. Yritys valittiin vuonna 2007 Vuoden koulutusmyönteisimmäksi työyhteisöksi Suomessa.

Alapurasen yksi vahvuuksista on sopeutumiskyky ja laaja-alaisuus. Nopeaa reagointia ja nokkeluutta ympäristötekijöiden äkillisiin muutoksiin onkin uran eri vaiheissa tarvittu. YBT:n 10 miljoonan markan elementtitehdas valmistui Ylitornioon keskelle pahinta lamaa vuonna 1993. Vuonna 2008 yrittäjä joutui lomauttamaan kaikki työntekijät väliaikaisesti, mutta yritys selvisi niistäkin vaikeista ajoista.

Palkintolautakunta arvosti ylitorniolaisen yrittäjähenkisyyttä. Lisäpisteitä ahkera yrittäjä sai työllistämisestä alueella ja aktiivista otetta kouluttaa työntekijöitä ansiokkaasti.

Alapuranen on korostanut tuotekehittelyä ja työntekijöiden koulutuksen roolia koko YBT:n olemassaolon ajan. Kaikilla viidellä kymmenellä ammattilaisella on alan koulutuksen ja ammattitaidon merkkinä ammattipassit. Alapuranen on myös ensimmäisenä pk-yrittäjänä Suomessa aloittanut kouluttamaan betonielementtien rakentajia ja asentajia yhdessä oppilaitosten, Ammattiopisto Lappian ja Utbildning Nordin ja Tornionlaakson työvoimatoimiston, kanssa.

”Kunnioitan valintaa Vuoden Rakennusmestariksi. Olen ollut etuoikeutettu, kun minulla on ollut mahdollisuus rakentaa oman maakunnan ympäristöä ja yhteisöä”, Juha Alapuranen kiittää saamastaan huomionosoituksesta.

Valtakunnallinen Vuoden Rakennusmestari -palkinto on julkinen tunnustus esimerkillisestä työstä ja rakentamisiin liittyvistä huomattavista ansioista. Palkinnolla halutaan korostaa myös rakentamisen ammattitaitoa ja kaikkien rakennusasiantuntijoiden tekemän työn merkitystä. Vuoden Rakennusmestari on valittu jo vuodesta 1971 alkaen.

Vuoden Nuori Rakennusmestari/Insinööri valittiin viidennen kerran

RKL:n liitokokouksessa julkistettiin myös RKL:n Vuoden Nuori Rakennusmestari/Insinööri AMK 2014. Turkulainen rakennusmestari Kim Mäkiruohon valintaan vaikuttivat erityisesti nuoren rakennusmestarin monipuolinen ja laaja työkokemus. Rakentaminen on aina ollut turkulaiselle ykkösvaihtoehto ammatinvalinnassa.

Peruskoulun jälkeen tie vei ammattikoulun rakennuslinjalle ja sieltä myöhemmin mestariopintoihin. Rakennusmestaritehtävien lisäksi Kim on ollut lukuisilla työmailla ennen ammattikorkeakoulua ja opiskelujen ohessa kirvesmiehenä. Vuoden Nuorella taitajalla siis pysyy itselläänkin kirves kädessä.

Kim Mäkiruoho valmistui 2012 rakennusmestariksi Turun Ammattikorkeakoulusta ja liittyi samana vuonna Turun Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n jäseneksi.

Nuori Mestari on ollut aina aktiivinen toimija järjestötyössä; Kimi oli opiskeluaikanaan RKL:n opiskelijatoimikunnassa perustamassa RKL:n Nuorten Klubia. Tällä hetkellä hän on myös Turun yhdistyksen hallituksen jäsen.

Valmistumisensa jälkeen Kim on ennättänyt toimimaan jo useissa kohteissa Consti Korjausurakointi Oy:n palveluksessa. Lisäksi hän on päätyön ohessa tehnyt puolenkymmentä pientalotyömaan vastaavan työnjohtajan tehtäviä.

Vuoden Nuori Rakennusmestari/Insinööri -huomionosoituksella palkitaan vuosittain jo jonkin verran ansioitunut nuori osaaja. Ehdokkaan työkokemus haettaessa palkintoa saa olla enintään seitsemän vuotta valmistumisesta. Huomionosoitukseen liittyvän stipendin kustantaa Rakennusmestarien Säätiö. Palkinto jaetaan tänä vuonna viidettä kertaa.

Normekin toimitusjohtaja vaihtuu

Normek-konsernia vuodesta 1991 alkaen johtanut DI Klaus Saarikallio jättää toimitusjohtajan tehtävänsä. Hänen seuraajansa DI Vesa Marttinen siirtyy yhtiön toimitusjohtajaksi Turun Korjaustelakka Oy:n toimitusjohtajan paikalta.
Marttinen aloittaa Normekin palveluksessa 17.11.2014 ja hänet on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.12.2014 alkaen. Klaus Saarikallio jatkaa tehtävässään siirtymäkauden ajan, ja tämän jälkeen Normek-konsernin hallituksen jäsenenä sekä merkittävänä osakkeenomistajana. Normekin uuden toimitusjohtajan Vesa Marttisen aiemmat työtehtävät ja kokemus muodostuvat pääosin meriteollisuuden kansainvälisistä johtotehtävistä.
Klaus Saarikallio toteaa: ”Olen toiminut yhtiön toimitusjohtajana yli kahden vuosikymmenen ajan ja päätän pitkäaikaisen urani Normek-konsernin toimitusjohtajana haikein mielin. Näiden vuosien aikana Normek on kehittynyt pienehköstä konepajasta yhdeksi Suomen ja Ruotsin johtavista teräs- ja julkisivurakentajista. Mielestäni nyt on sopiva hetki antaa tilaa uusille tuulille yhtiön kehittämiseksi seuraaviin kasvuvaiheisiin.”
Vesa Marttinen kommentoi: ”Saan johdettavakseni erittäin kokeneen ja ammattitaitoisen tiimin. Siirryn innostuneena laivanrakentamisen projekteista teräs- ja julkisivurakentamisen mielenkiintoiseen maailmaan. Uskon aiemman kokemukseni täydentävän hyvin Normekin organisaatiota, ja yhdessä osaavan henkilöstön kanssa olen valmis viemään yhtiötä eteenpäin.”
”Haluan kiittää Klaus Saarikalliota pitkäaikaisesta työstä Normek-konsernin toimitusjohtajana. Yhteistyömme jatkuu hallituksessa. Toivotan samalla Vesa Marttisen tervetulleeksi uuteen tehtävään. Tavoitteena on Normekin kehittäminen alansa johtavaksi toimijaksi pohjoismaissa.”, toteaa Normek-konsernin hallituksen puheenjohtaja ja yhtiön pääomistajan Interan senior advisor Erkki Norvio.

Rudus Oy ja Lujabetoni Oy käynnistivät yhteisyrityksen toiminnan Pietarissa

Rudus Oy ja Lujabetoni Oy ovat yhdistäneet Pietarissa toimivat valmisbetoniliiketoimintansa ja perustaneet yhteisyritys OOO LujaBetomixin, jonka yhtiöt omistavat tasaosuuksin. Kaikki valmisbetoniliiketoiminnot siirretään ZAO Betomix ja OOO Lujabeton -yhtiöistä OOO LujaBetomixiin joulukuun loppuun mennessä. Yhtiö on saanut kaikki tarvittavat kilpailuviranomaisten luvat yhdistymiseen. OOO LujaBetomixin toiminta on jo käynnistynyt Pietarissa.

 -OOO LujaBetomix tavoittelee vahvempaa asemaa ja suurempaa markkinaosuutta Pietarin valmisbetonimarkkinoilla, Rudus Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kivekäs kertoo. Kahden osaavan, mutta yksinään pienehkön yrityksen voimien yhdistäminen luo mahdollisuudet päästä mukaan toteuttamaan ison markkina-alueen suurimpiakin projekteja ja tuo mukanaan merkittäviä synergiaetuja, jatkaa Kivekäs.

-Pietarista on vuosien saatossa muodostunut merkittävä markkina-alue myös Lujabetonin valmisbetoniliiketoiminnalle. Uudella yhteisyrityksellä on erittäin hyvät menestymisen mahdollisuudet Pietarin valtavassa valmisbetonimarkkinassa, kun korkeaa laaduntuottokykyä ja osaamista siirretään molemmista osakasyhtiöistä uuteen yhtiöön ja voimme tarjota markkinan laadukkainta valmisbetonia, sanoo Lujabetoni Oy:n toimitusjohtaja Mikko Isotalo.

Pietarin alueen noin kuuden miljoonan kuutiometrin valmisbetonimarkkinat ovat yli kaksinkertaiset Suomen valmisbetonimarkkinoihin verrattuna. Pietarissa toimii yli 70 alan yritystä. Toimintojen yhdistäminen mahdollistaa markkinoiden viiden suurimman joukkoon kuuluvan betonintoimittajan syntymisen. Yhteisyrityksen vuotuinen valmisbetonituotanto on jopa 500.000 m3 ja liikevaihto noin 45-50 miljoonaa euroa. Suurten volyymien avulla toiminnasta tulee myös erittäin kustannustehokasta.

Rudus on toiminut Pietarin valmisbetonimarkkinoilla vuodesta 1993 alkaen ja Lujabetoni vuodesta 2007 alkaen. Yhteisyrityksellä on käytössään kuuden kiinteän tehtaan verkosto, joka sijoittuu hyvin kaupungin rakentamisalueille. Lisäksi yhtiöllä on yksi suuriin projekteihin sopiva betonia valmistava siirrettävä betoniasema. Asiakkaina ovat suuret venäläiset ja länsimaiset rakennusliikkeet, jotka arvostavat korkealaatuista betonia, täsmällisiä toimituksia sekä hyvää palvelua.

Verotarkastus tehostaa harmaan talouden torjuntaa aloittamalla rakentamisilmoitusten oikeellisuuden valvonnan

Verohallinnon verotarkastus kohdentaa tehostetusti valvontaa niihin rakentamisen tiedonantovelvollisiin, jotka ovat jättäneet rakentamisilmoitukset antamatta tai ilmoittaneet Verohallinnolle virheellisiä tietoja. Rakentamisen tiedonantovelvollisuus koskee kaikkia toimialoja, kaikkea rakentamista ja myös yksityishenkilöitä.

Valvonta tehostuu marraskuun raksa-viikoilla, jonka aikana verotarkastajat tekevät tarkastuksia työmaille ja yrityksiin viranomaisyhteistyössä Eläketurvakeskuksen tarkastajien kanssa. Eläketurvakeskus valvoo tarkastuksilla työnantajien eläkelakien mukaista vakuuttamisvelvollisuutta. Verotarkastus kohdentaa samalla lisää resursseja jatkuvaan reaaliaikaiseen valvontaan, jonka tavoitteena on torjua ja ehkäistä ennalta harmaata taloutta.

Ilmoitusmenettely tuonut esiin 20 000 jatkoselvitystä

Annetut rakentamista koskevat ilmoitukset ovat nostaneet esille yli 20 000 jatkoselvittelyä vaativaa tapausta. Lisäksi on havaittu, että kaikki tiedonantovelvollisuuden piirissä tilaajina tai päätoteuttajina toimivat yritykset eivät ole antaneet rakentamisilmoituksia. Tahallisesta ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä ilmoituskohtaisesti enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu.

”Tiedonantovelvollisuudesta on kerrottu laajasti ja asian tiimoilta on myös pidetty eri toimijoiden toimesta kattavasti koulutus- ja informaatiotilaisuuksia, joten tiedonantovelvollisen on enää vaikea vedota tietämättömyyteen, jos ilmoituksia ei ole annettu”, ylitarkastaja Pekka Muinonen Verohallinnon Verotarkastusyksiköstä kertoo. ”Tarkastuksilla pyritään vaikuttamaan asiakkaan käyttäytymiseen. Laiminlyönnit ovat myös vahvasti sanktioitu.”

Heinäkuun alussa voimaan astuneen lainsäädännön myötä rakennustyötä tilaavien yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien tulee ilmoittaa työmaakohtaisesti kuukausittain Verohallinnolle rakennuspalvelujen urakkatietoja. Tämän lisäksi yhteisellä rakennustyömaalla toimivan tiedonantovelvollisen tulee antaa kuukausittain työmaakohtaisesti työntekijöihin liittyviä tietoja. Varsin moni yritys toimii rakennustyön tilaajana tai päätoteuttajana ja esimerkiksi kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt ovat usein rakennustyön tilaajina ja siten tiedonantovelvollisia.

Reaaliaikaisen valvonnan ohella Verohallinnon verotarkastajat tarkastavat tiedonantomenettelyä kaikessa verotarkastustoiminnassa ja ohjaavat rakennusalalla toimivia ilmoittamismenettelyyn. Vuoden 2015 alkupuolella päästään arvioimaan uuden lainsäädännön vaikutuksia ja valvonnan tuloksia tarkemmalla tasolla.

Tuomas Särkilahti RILin puheenjohtajaksi

5674364738563478

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin uudeksi puheenjohtajaksi vuosille 2015–2017 on valittu Skanska Oy:n toimitusjohtaja, tekniikan lisensiaatti Tuomas Särkilahti (48). Valinta tehtiin torstaina 13.11.2014 Säätytalossa Helsingissä pidetyssä RILin syysliittokokouksessa.

Särkilahti on ollut Skanskan palveluksessa vuodesta 1997 lähtien. Ennen siirtymistään toimitusjohtajaksi viime heinäkuussa hän on työskennellyt Skanska Oy:n varatoimitusjohtajana, toimialajohtajana, aluejohtajana, tulosyksikön johtajana sekä hankinnan ja kehitystoiminnan parissa.

Ennen siirtymistään Skanskan palvelukseen Tuomas toimi assistenttina ja tutkijana Teknillisen Korkeakoulun (nykyisen Aalto-yliopiston) rakentamistalouden laboratoriossa.

Särkilahti tunnetaankin alalla aktiivisena toiminnan kehittäjänä sekä työturvallisuuden ja ympäristötehokkuuden puolestapuhujana. ”On hienoa saada RILin puheenjohtajaksi Tuomaksen kaltainen huippuosaaja, jolla on paitsi laajan alan kokemus, myös kyky viedä alaa aidosti eteenpäin”, totesi RILin puheenjohtajan tehtävät vuoden vaihteessa jättävä Risto Vahanen.

”RIL tarkastelee rakennusalaa ammattilaisten yhteisestä näkökulmasta ja voi siten tuoda julki alan osaajien näkemyksen siitä, miten yhteiskuntaamme tulee kehittää. Rakentamista pitää tarkastella nimenomaan tällaisesta laajemmasta näkökulmasta: liikenneverkkojen, asuntojen ja toimivien kaupunkikeskusten rakentamiseen ei kannata investoida ainoastaan rakennusalan työllisyyden parantamiseksi, vaan toimiva infra on muille toimialoille välttämätön edellytys ja sijoitus kansalliseen kilpailukykyymme”, toteaa Särkilahti.

”Myös alan koulutukseen liittyvät linjaukset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Näen, että rakennusalalla ymmärretään huippututkimuksen merkitys, mutta alan ammattilaisille on luotava myös valmiuksia ja edellytyksiä arkipäivän ongelmien ratkaisemiseksi”, jatkaa Särkilahti.

Vapaa-aikaansa Tuomas viettää monipuolisen liikunnan parissa. Lisäksi hänellä on ehdottomasti oltava aina meneillään jokin oma rakennusprojekti omakotitalossa tai kesämökillä.

Kokouksessa valittiin myös kolme uutta jäsentä RILin hallitukseen erovuoroisten tilalle. Valituksi tulivat 2015 alkavalle kolmivuotiskaudelle toimitusjohtaja Kirsi Hautala, WSP Finland Oy, hankinta-asiantuntija Maria Jääskeläinen, NCC Rakennus Oy, Turku ja professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto.

Hallituksessa jatkavat johtaja Mikko Hyytinen Ramboll Oy:stä, hankintainsinööri Hanna Keskiaho Lemminkäinen Talo Oy:stä, toimitusjohtaja Jarmo Lempinen Rakennusliike R. Lempinen Oy:stä, toimitusjohtaja Jussi Mattila Betoniteollisuus ry:stä, dipl.ins. Matti-Pekka Rasilainen sekä yksikön päällikkö Elina Väistö Sito Oy:stä. Hallituksen varapuheenjohtajina jatkavat kehitysinsinööri Pekka Takki Helsingin Energiasta ja Espoon kaupungininsinööri Harri Tanska.

Rakennuskustannukset nousivat lokakuussa 1,3 prosenttia vuoden takaisesta

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2014 lokakuussa 1,3 prosenttia edellisen vuoden lokakuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat 0,6 prosenttia. Tarvikepanosten ja muiden panosten hinnat nousivat 1,7 prosenttia vuotta aiemmasta.

Rakennuskustannusindeksi 2010=100:

rki_2014_10_2014-11-14_tie_001_fi_001

Syyskuusta lokakuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,1 prosenttia. Työpanosten hinnat nousivat 0,5 prosenttia, tarvikkeiden hinnat laskivat 0,1 prosenttia ja muiden panosten hinnat pysyivät edelliskuukauden tasolla.

Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Caverionille tunnustus laatutyöstä Excellence Finland -kisassa

Caverion-konserniin kuuluvalle Oy Botnia Mill Service Ab:lle luovutettiin Excellence Finland, neljä tähteä -tunnustus Laatukeskuksen Recognised for Excellence -kisassa. Tunnustus jaettiin Finlandia-talolla Helsingissä 13.11.2014. Botnia Mill Service osallistui kilpailuun ensimmäistä kertaa.

Excellence Finland -kilpailussa etsitään Suomen laadukkaimpia organisaatioita ja parhaiten strategiaansa toteuttaneet ja suorituskykyään kehittäneet organisaatiot palkitaan. Kilpailussa organisaatiolle tehdään ulkoinen asiantuntija-arviointi ja pisteytys EFQM Excellence -mallia arviointiperusteena käyttäen. Arviointialueet kattavat koko organisaation toiminnan ja sen tulokset.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki organisaatiot, organisaatioyksiköt ja verkostot toimialasta ja organisaation koosta riippumatta. Sarjojensa parhaat organisaatiot saavat Excellence Finland -palkinnon ja kaikki määrätyn pisterajan ylittäneet organisaatiot eurooppalaisen Recognised for Excellence -tunnustuksen. Osallistujaorganisaation arvioi riippumaton ulkoinen arviointiryhmä.

Botnia Mill Servicen vahva kunnossapitoliiketoiminnan osaaminen ja yrityskulttuuri perustuvat Caverionin kehittyneisiin liiketoimintakonsepteihin sekä strategiseen kumppanuuteen asiakkaiden kanssa. Laadukas toiminta on yrityksen keskeisin arvo.

”Olemme yli 10 vuotta kehittäneet toimintaamme jatkuvan parantamisen kautta. Palveluyrityksenä henkilöstö on meille tärkein voimavara ja henkilöstön mukaan saaminen jatkuvaan parantamiseen on ollut keskeinen tekijä saavuttamissamme hyvissä tuloksissa. Nyt saatu tunnustus osoittaa, että olemme oikealla tiellä ja kannustaa meitä tekemään jatkossa asiat vielä paremmin yhdessä kumppaneidemme kanssa”, toteaa Botnia Mill Servicen toimitusjohtaja Risto Leisti.

Kilpailun arvioijien mukaan Botnia Mill Servicen keskeisiä vahvuuksia ovat kyky tuottaa asiakkaalle lisäarvoa, henkilöstön kyvykkyyden kehittäminen, johtamisen ketteryys sekä osaava henkilöstö.

Oy Botnia Mill Service Ab on perustettu vuonna 1997 ja sen omistavat Metsä Fibre Oy ja Caverion Industria Oy. Botnia Mill Service toimii yhtenä Caverionin liiketoimintayksikkönä. Vuodesta 2007 yhtiö on vastannut kaikkien Metsä Fibre Oy:n tehtaiden kokonaisvaltaisesta prosessikunnossapidosta Suomessa.

Hirsitaloteollisuus (HTT) kehittää hirsialan koulutusta: Rakennusarkkitehdeiksi opiskeleville hirsirakentamisen osaamista

kuva-mammuttikoti

Rakennusalan opinnot tänä vuonna aloittaneet insinööri- ja rakennusarkkitehtiopiskelijat voivat perehtyä moderniin hirsirakentamiseen tuoreen opetusmateriaalin avulla. Hirren teknisiin ominaisuuksiin ja rakennussuunnitteluun painottuvan Hirsirakentamisen perusteet -materiaalin tuottamisesta on vastannut Hirsitaloteollisuus (HTT) ry.

Johtavia suomalaisia hirsitalotehtaita edustavan yhdistyksen asiamies, DI Seppo Romppainen toteaa, että rakennusprojektissa runkomateriaalivalinnat tehdään lähes aina jo arkkitehdin pöydällä.

”Mikäli arkkitehdillä ei koulutuksen tai kokemuksen kautta ole tietoa hirren suunnittelusta ja käytöstä esimerkiksi julkisissa kohteissa, hirsivaihtoehto sivuutetaan. Näin käy, vaikka massiivipuun hyvät ominaisuudet ekologisuuden ja hyvän sisäilman osalta olisivat tiedossa” kertoo Romppainen.

Alan teollisuudessa havahduttiin sopivan hirsialan koulutusmateriaalin puutteeseen ja ehdotettiin sen tuottamiseksi yhteistyötä Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) kanssa. Myös muiden oppilaitosten käyttöön tarkoitettu opetusmateriaali tuotettiin osittain opinnäytetyönä, jonka tekijänä oli rakennusinsinööriksi opiskellut Jari Jämsä.

”Tässä vaiheessa sähköiseen oppimisympäristöön luotu pohja tarjoaa alan opettajille mahdollisuuden suunnitella hirsialan koulutusmateriaalista sopiva kokonaisuus omien tarpeidensa mukaan”, Seppo Romppainen kertoo.

Oulun ammattikorkeakoulun rakennusalan lehtori, arkkitehti Seppo Perälä kertoo, että materiaalia tullaan varmuudella käyttämään niin insinööri- kuin rakennusarkkitehtiopiskelijoiden talonrakennusopillisten ja rakennussuunnittelun opintojaksojen sisältöä rakennettaessa.

Rakennusarkkitehti (AMK) -koulutus on tänä vuonna käynnistynyt neljässä ammattikorkeakoulussa vuosien tauon jälkeen. Riittävän laaja-alaista ja samalla käytännön taitoja painottavaa rakennussuunnittelun osaamista tarvitaan tulevaisuudessa, sillä työelämästä poistuu lähivuosina satoja arkkitehtejä ja rakennusarkkitehtejä.

HTT ry:n jäseniä ovat Artichouse, Euro Loghouses, Finnlamelli, Huvila Seppälä, Honkamajat, Honka (Honkarakenne), Honkatalot, Ikihirsi, Kontio, Kuusamo Hirsitalot, Mammuttikoti, Ollikaisen Hirsirakenne, Pellopuu, Pohjan Timber-Hirsi, Vaaran Aihkitalot, Vehasen Talot ja Ykköspuu. www.hirsikoti.fi