Pyhännän Rakennustuote vahvistaa asemaansa puurakentamisen markkinoilla ostamalla Hartolan tilaelementtitehtaan Stora Ensolta

hartola_2016_kuva20

Puurakennuksia valmistavaan PRT-Forest -konserniin kuuluva Pyhännän Rakennustuote Oy on ostanut Stora Ensolta Hartolan tilaelementtitehtaan koko liiketoiminnan. Samalla yhtiöt päättivät tiivistää yhteistyötään puuelementtirakentamisen kehittämisessä.

Hartolan nykyaikainen noin 20 000 neliön tuotantotila tuo merkittävän lisän Pyhännän Rakennustuotteen mahdollisuuksiin vastata puurakentamisen kasvuun liittyvään kysyntään. Esimerkiksi puukerrostalorakentamisessa on nähtävissä suurta kasvupotentiaalia lähivuosina. 

Pyhännän Rakennustuotteen toimitusjohtaja Markku Koivuniemi sanoo yhtiön tähtäävän kärkipään puuosatoimittajaksi Suomessa tarjoamalla ammattirakentajien käyttöön markkinoiden laajimman valikoiman erityyppisiä tila- ja suurelementtejä, joita se valmistaa PRT-Pro™ -tuotemerkillä.

Yhtiö toimittaa puurakennuksiin valmiita runkoja, kattoja, seinäelementtejä, välipohjia ja parvekeratkaisuja, jotka asennetaan paikoilleen työmaalla. Hartolan tehtaan modernit tuotantolinjat mahdollistavat entistä monipuolisemmat rakenneratkaisut.

”Pitkälle viimeisteltyjen tilaelementtien kysyntä kohdistuu etenkin pienempiin huoneistoihin. Tilaelementtien kohdalla valinta kannattaakin tehdä heti hankkeen suunnitteluvaiheessa. Puurakenteiset suurelementit tarjoavat puolestaan mahdollisuuden toteuttaa hyvinkin yksilöllistä puuarkkitehtuuria”, Koivuniemi kertoo.

Yli 80 000 puurakennusta Jukkatalo-, Lappli-talo- ja Kontio -tuotemerkeillä valmistaneen PRT-Forest -konsernin toimitusjohtaja Ilkka Sydänmetsä toteaa, että investointi Hartolan tehtaaseen liittyy luontevasti konsernin kasvustrategiaan. 

”Konserniimme kuuluvilla yrityksillä on kapasiteetin lisääntymisen ansiosta nyt hyvä valmius toimittaa rakenneratkaisuja pientalojen ohella myös suuriin puurakennuksiin, joita on vireillä kasvukeskuksissa eri puolilla Suomea.” 

Hartolan tehtaan keskeinen sijainti Lahden talousalueella auttaa palvelemaan eteläisen Suomen rakennusliikkeitä ja rakennuttajia. 

PRT-Pro™ -merkkisiä massiivipuisia tila- ja suurelementtejä aletaan valmistaa Hartolan tehtaalla jo heinäkuussa Pyhännän Rakennustuotteen uuden tilauskannan mukaisesti. Osa tilauksista valmistetaan edelleen Pohjois-Pohjanmaalla, konsernin Pyhännän tehtaalla.

Tilaelementtien suunnitteluun ja valmistamiseen erikoistunut Hartolan tehtaan henkilöstö jatkaa uuden omistajan palveluksessa vanhoina työntekijöinä. Yhtiön suunnitelmissa on palkata tehtaalle lisää työntekijöitä lähitulevaisuudessa.

Kuopion Asemanseudun rakentaminen etenee

LAPTI_Kuopion matkakeskusalue_ilmakuva_liitteeksi

VR-yhtymä Oy, Kuopion kaupunki ja Rakennusliike Lapti Oy ovat solmimassa yhteistyösopimuksen Kuopion Asemanseudun (Matkakeskusalueen) kehittämisestä. Kuopion Asemanseutu on kaupungin keskustan merkittävä aluekokonaisuus, jossa toimivat myös linja-autoasema ja rautatieasema. Laptin ”Kuopion Portti” -konseptisuunnitelman mukaan Asemanseudusta on tulossa merkittävä työpaikka-alue. Alueelle on suunniteltu liikenne- ja matkustajapalveluiden lisäksi asunto-, toimisto-, liike- ja palvelutiloja. Hankkeen kokonaisarvo on noin 210 – 230 miljoonaa euroa. Tavoitteena on rakentamisen käynnistyminen vuoden 2018 aikana.

Kuopion kaupunki ja VR-Yhtymä Oy ovat aktiivisesti tutkineet etenemisvaihtoehtoja ja ovat nyt ottamassa edistysaskeleen Rakennusliike Lapti Oy:n kanssa. Yhteistyösopimuksen hyväksymistä esitetään 8.6.2016 kaupunkirakennelautakunnalle ja edelleen 13.6.2016 kaupunginhallitukselle.

– Yhteistyö on sujunut erinomaisesti ja osapuolille soveltuva etenemisvaihtoehto on nyt löytynyt. Asemanseudun menestyskelpoisimpana kehityskonseptina nähdään monimuotoinen toiminnoiltaan sekoittunut kaupunkirakenne. Mikäli sopimus hyväksytään, alkaa odotettu siirtyminen kohti alueen toimitilarakentamista, kommentoi neuvotteluprosessia kaupungin hankepäällikkö Antti Niskanen.

– Matkaketjut, erilaisten liikennemuotojen ja palvelujen yhdistäminen ovat tulevaisuutta, jota VR haluaa olla aktiivisesti rakentamassa. On hienoa, että liikenteellisesti tärkeän Kuopion asemanseudun kehittämisen tavoitteet ovat nyt osapuolten kesken kohdanneet ja siitä lähtee rakentumaan moderni ja toiminnallinen keskus, sanoo VR-Yhtymä Oy:n kiinteistökehityspäällikkö Janne Seeste.

Kuopion Portti – pääovi kaupunkiin avautumassa

Kuopiossa on viime vuosina investoitu merkittävästi kaupunkikeskustan kehittämiseen. Pohjois-Savon liitto on toimillaan ollut edistämässä Matkakeskusalueen kehittymisen toteutumista. ”Kuopion Portti” -hanke sysää liikkeelle Kuopion Asemanseudun uudistamisen kokonaisuutena. Seudullisesti tärkeän joukkoliikennepalvelujen keskittymän lisäksi alueesta tulee merkittävä työpaikka-alue.

Asemanseudusta kasvaa uusi, edustava sisäänkäynti Kuopion keskustaan. Valmistuessaan lähivuosina tämä kokonaisuus tulee tarjoamaan keskustan moderneimmat toimistotilat, jotka kytkeytyvät toriin täydentäen kävelykeskustan palveluja.

– Alueeseen sisältyy valtavasti potentiaalia. Sen sijainti, saavutettavuus ja visiot moderneista tiloista avaavat aivan uudenlaiset mahdollisuudet: Matkustajien palvelemisen lisäksi rakentuu kaupungin ytimeen houkuttelevia työtiloja ja koteja, arvioi palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen.

Yhteistyösopimus käynnistää hankekehitysvaiheen ja jatkaa asemakaavamuutosprosessia. Tavoitteena on hankkeen toteuttamiseen liittyvien lopullisten sopimusten tekemiseen vuoden 2017 aikana.

Hankkeen arvo 210 – 230 miljoonaa

Aikaisemman infra- ja kunnallistekniikan rakentamisen ansiosta alueelle on kertymässä merkittävät investoinnit. Vuonna 2014 valmistuneeseen kunnallistekniikan rakentamiseen on saatu Pohjois-Savon liiton myöntämää EAKR-osarahoitusta. Konseptia kehitetään alueen yleissuunnittelutyön kautta ja tavoitteena on synnyttää noin 210 – 230 milj. euron kokonaisinvestoinnit. Tästä on arvioitu asunto- ja toimitilarakentamisen osuuden olevan noin 150 – 170 milj. euroa. Asemanseudun rakentamisen käynnistymisen toivotaan aktivoivan myös Liikenneviraston noin 50 milj. euron ratapihasaneerauksen toteuttamisen. Kuopion kaupunki investoi alueeseen noin 9 – 10 milj. euroa. Maanomistajien näkökulmasta on odotettavissa, että hankkeen toteutuessa alueen rakennusoikeuden luovutuksesta saatavat tulot tulevat johtamaan positiiviseen taloudelliseen tulokseen.

– Olemme todella tyytyväisiä hankkeen etenemiseen. On hienoa päästä kehittämään tätä aluetta. Uskomme Kuopion vetovoimaan Itä-Suomen keskuksena ja näemme asemanseudun ja Kuopion Portti -hankkeen sijainnin keskeiseksi Kuopion kaupungin kehittymisen kannalta. Hanke mahdollistaa tulevaisuudessa monenlaisten palveluiden saatavuuden alueelle. Alueen rakentamisella on myös merkittävä työllistävä vaikutus, kertoo Rakennusliike Laptin aluejohtaja Risto Pekkarinen.

– Panostamme täysillä hankkeen eteenpäin vientiin. Kuopion Portin suunnittelu etenee nopealla aikataululla ja käymme neuvotteluita tilatarpeista eri toimijoiden kanssa. Ensimmäiset alustavat varaukset onkin jo saatu. Jatkamme aktiivista kartoitusta tilantarvitsijoista edelleen, saadaksemme alueelle mahdollisimman monipuolisen palvelutarjonnan, vinkkaa Pekkarinen.

Hankkeen toteuttaja Rakennusliike Lapti Oy on vuonna 1990 perustettu voimakkaasti kasvava ja kehittyvä yhtiö, joka kuuluu Harjavalta konserniin. Harjavalta konsernin vuoden 2015 liikevaihto oli 268 milj. €. Laptin liikevaihto vuonna 2015 oli 114 milj. € ja vuoden 2016 liikevaihtoennuste on 150 milj. €. Asunto- ja toimitilarakentamisen ohella Lapti on johtava terveys- ja hoivakiinteistöjen rakentaja Suomessa. Yhtiön pääkonttori on Oulussa ja aluetoimistot ovat Kuopiossa, Tampereella ja Vantaalla. Laptilla on merkittäviä kaupunkikehitykseen ja asumiseen sekä ikääntyvien hoivaan liittyviä palvelukeskushankkeita myös usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Rakenteilla on tällä hetkellä mm. OP-ryhmälle Omasairaala Oulussa. Kuopion seudulla Lapti on viimevuosina saavuttanut vankan jalansijan ja kasvanut alueella merkittäväksi toimijaksi kerrostalo- ja hoivarakentamisella.

VR Group on monipuolinen, ympäristöystävällinen ja vastuullisesti toimiva matkustuksen, logistiikan ja infran palveluyritys. Konsernissa työskentelee noin 8 000 ammattilaista. VR Group toimii pääasiassa Suomessa, mutta sillä on toimintaa myös ulkomailla, erityisesti Venäjällä ja Ruotsissa.

Pohjola Rakennukselle suururakka – Tesoman Koulun ja Päiväkodin rakentaminen

2016-06-01 1aaa2_27_07-Pohjola Rakennus_mediatiedote_Tesoman koulu.pdf - Nitro Reader 3
Pohjola Rakennus ja Tampereen Kaupungin Tilakeskus Liikelaitos ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen Tesoman Koulun ja Päiväkodin rakentamisesta Tampereen Tesomalle. Uusi koulu tulee sijoittumaan vanhan Tesoman Koulun tontille. Urakkaan kuuluu myös vanhan koulun saneeraaminen siltä osin kun vanhaa koulua ei pureta. Tesoman Koulu ja Päiväkoti on ensimmäisiä näkyviä vaiheita koko Tesoman alueen uudistumisessa. Kesällä valmistuvan Tesoman liikuntahallin lisäksi Tesoman alueelle on tulossa mm. uusi jäähalli, kauppakeskus ja mittavasti uudisasuntotuotantoa.
Projektin hankekoko on suuri ja kaikkiaan rakennettavaa on yli 15.000neliötä. Rakentamisen työllistävä vaikutus on merkittävä, lähes 100 henkilötyövuotta. Rakennukseen tulee sijoittumaan omiin siipiinsä päiväkoti, yläkoulu ja alakoulu. Lisäksi vanhaan koulurakennukseen tullaan saneeraamaan mm. liikunta-, käsityö- ja kuvaamataito-opetuksen tilat. Tilat on tarkoitus ottaa vaiheittain käyttöön siten, että uudisrakennukset valmistuvat helmikuussa 2018.
– Tesoman Koulu ja Päiväkoti on tämän vuoden suurin investointimme ja yksi suurimmista kautta aikain. Rakennukseen tulee esiopetukselle- ja päiväkodille tilat 140 lapselle ja koululaisia rakennukseen saadaan noin 1000. Toteaa Tampereen Kaupungin Tilakeskuksen Toimitusjohtaja Virpi Ekholm.
2016-06-01 12_27_37-Pohjola Rakennus_mediatiedote_Tesoman koulu.pdf - Nitro Reader 3
Pohjola Rakennus sai urakan kilpailun kautta.
– Kohteesta järjestettiin hankintalain mukainen kilpailutus, jossa tarjoukset olivat hyvin linjassa toisiinsa nähden. Olen täysin vakuuttunut, että Pohjola Rakennuksen kanssa tästä yhdessä rakentaen tulee hyvä hanke ja hieno koulu. Toteaa hanketta Tampereen Kaupungin puolesta johtava Antti Lakka.
Pohjola Rakennus –konserni on kasvanut viime vuosina rajusti ja kannattavasti. Pirkanmaan seudulla yritys osallistuu myös tarkoin valikoituihin urakkakilpailuihin, vaikka yrityksen vahva tukijalka onkin omaperusteisessä asuntotuotannossa.
– Jotta voimme kasvaa kannattavasti, tulemme jatkossakin olemaan myös urakkamarkkinoilla mukana. Meillä on hyvä ja tehokas organisaatio, joten miksi emme hyödyntäisi sitä myös julkisissa hankkeissa, toteaa rakennustyöt suorittavan Pohjola Rakennus Oy Hämeen toimitusjohtaja Miikka Routama.
Pohjola Rakennus toimii projektinjohtourakoinnin periaattein. Tesoman koulu ja Päiväkoti tulee työllistämään satoja Pirkanmaalaisia rakentajia.
– Olemme ottaneet pikkuhiljaa askelia puhtaasta asuntorakentajasta monipuolisen rakentamisen ammattilaiseksi. Tämä on juuri se urakka, jota haluttiin toteuttamaan ja tiettyjä rekrytointejakin tehtiin tällaisia hankkeita silmällä pitäen, hykertelee Pohjola Rakennuksen tuotantojohtaja Miika Oksanen.
Kohteen työmaapäällikkönä toimii Tero Suomilammi ja projektin työpäällikkönä Erkki Ikonen.

Kesko on ostanut Onnisen – uusi rakentamisen ja talotekniikan toimiala jatkaa kansainvälistä kasvua

Kesko on ostanut Onnisen – uusi rakentamisen ja talotekniikan toimiala jatkaa kansainvälistä kasvua

Kesko Oyj on ostanut Onninen Oy:n koko osakekannan Onvest Oy:ltä. Kauppaan ei sisälly Onnisen teräsliiketoiminta eikä Venäjän tytäryhtiö. Uusi rautakaupan ja teknisen kaupan yhdistävä kokonaisuus tekee Keskosta entistä vahvemman kansainvälisen toimijan Euroopassa. Keskon rauta- ja erikoiskaupan toimialan nimi muuttuu rakentamisen ja talotekniikan kaupaksi. Yrityskaupan johdosta Kesko on päivittänyt tulevaisuuden näkymänsä.

Ostetun liiketoiminnan pro forma -liikevaihto vuonna 2015 oli 1 465 milj. euroa ja käyttökate 39 milj. euroa. Osakekauppana toteutetun yritysoston velaton kauppahinta on 369 milj. euroa. Onnisella on noin 3 200 työntekijää ja 150 toimipistettä seitsemässä maassa.

Kesko Oyj on 12.1.2016 kertonut pörssitiedotteella ostavansa Onninen Oy:n koko osakekannan Onvest Oy:ltä. Kauppaan ei sisälly Onnisen teräsliiketoiminta eikä Venäjän tytäryhtiö. Yrityskauppaan tarvittavat luvat on saatu Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirastolta ja Euroopan komissiolta. Luville ei asetettu ehtoja.

Asiakkaiden kokonaisratkaisut kasvun avaimina

Onnisen ostaminen nopeuttaa Keskon kansainvälisen kasvustrategian toteuttamista ja tarjoaa merkittävää synergiapotentiaalia. Keskon liiketoiminta laajenee LVI- ja sähkötuoteryhmissä, ja se pystyy palvelemaan paremmin erityisesti urakoitsija-asiakkaita. Tämän lisäksi Kesko saa uusia asiakkuuksia infra- ja teollisuusasiakasryhmistä. Molemmat yhtiöt toimivat Itämeren alueen ja Skandinavian markkinoilla muodostaen alalle Pohjois-Euroopan kattavimman kauppaverkoston ja suurimman myyntiorganisaation.

“Kesko on Suomen selvästi kansainvälistynein kaupan alan yritys. Onnisen osto vahvistaa asemaamme entisestään kotimaassa ja avaa uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia kasvulle rakentamisen ja talotekniikan kaupassa Euroopassa. Haluamme palvella kuluttaja-asiakkaiden lisäksi myös yritysasiakkaita entistä paremmilla kokonaisratkaisuilla ja palveluilla. Onninen sopii Keskon rautakauppaliiketoiminnan kanssa loistavasti yhteen, yrityskauppa on “perfect match”, Keskon pääjohtaja Mikko Helander sanoo.

Taustalla yritysasiakkaisiin painottumisessa ovat kansainväliset megatrendit. Kuluttajat ostavat yhä enemmän palveluja yrityksiltä ja yhä suurempi osuus rakentamisesta ja remontoinnista on ammattilaisten tekemää. Erityisesti Onnisen tuotealueen ja osaamisen kysyntää vauhdittava korjausrakentaminen on kasvussa. Kaupungistuminen, elintason nousu ja väestön ikääntyminen lisäävät palvelujen käyttöä.

“Elintaso kasvaa ja rakentaminen teknistyy. Ihmisillä on vähemmän halua rakentaa ja remontoida itse, joten kiinnostus tarjoamiimme kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin on merkittävästi lisääntynyt. Tämä puolestaan lisää töitä rakentamisen, LVI- ja sähkötekniikan yrityksille, jotka ovat meidän yritysasiakkaitamme. Tavoitteenamme on luoda asiakkaillemme rakentamisen ja talotekniikan palveluiden kokonaisuus, jossa rakentamisen ja remontoinnin palvelutuottajat sekä kuluttajat kohtaavat – palvelujen ekosysteemi”, Keskon varatoimitusjohtaja, rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialajohtaja Terho Kalliokoski sanoo.

Toimialan nimeksi rakentamisen ja talotekniikan kauppa

Rauta- ja erikoiskaupan toimialan nimi muuttuu rakentamisen ja talotekniikan kaupaksi. Toimialan nimenmuutoksen taustalla on toimialan painotuksen siirtyminen tekniseen kauppaan ja yritysasiakkaisiin. Toimialaa johtaa Keskon varatoimitusjohtaja ja toimialajohtaja Terho Kalliokoski. Onnisen toimitusjohtajaksi on nimitetty Mikko Pasanen. Hän vastaa Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupan yritysasiakasliiketoiminnasta ja raportoi Terho Kalliokoskelle.

Yrityskaupan taloudelliset vaikutukset

Kesko arvioi saavansa yrityskaupasta synergiaetuja käyttökatetasolla (EBITDA) noin 30 milj. euroa vuodessa vuodesta 2020 alkaen. Synergiaetujen saavuttaminen edellyttää sekä investointeja että kertaluonteisia kustannuksia. Synergiaetujen yhteenlasketun nettokassavirtavaikutuksen arvioidaan olevan noin 25 milj. euroa positiivinen vuosina 2016-2019.

Mittakaava- ja synergiaetuja tavoitellaan pääosin yhteisiä asiakkuuksia hyödyntämällä, hankinnassa ja logistiikassa, kauppapaikkaverkoston kehityksessä sekä ICT:ssä ja hallinnossa.

Kauppahinnan käyvän arvon kohdistuksista nettovarallisuudelle arvioidaan aiheutuvan ensimmäisille 6 kuukaudelle noin 5 milj. euron kuluerä.

Käteisellä maksettava kauppa rahoitettiin Keskon likvideillä varoilla sekä käytettävissä olevilla velkarahoitusreserveillä.

Onninen-konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema

TULOSLASKELMA 1.1. – 31.12.2015 1.1. – 31.12.2014
Liikevaihto 1 465 1 401
Myytyjen suoritteiden hankintameno -1 187 -1 134
Bruttokate 278 266
Henkilöstökulut -139 -130
Liiketoiminnan muut kulut -100 -103
Käyttökate 39 34
Poistot ja arvonalentumiset -11 -11
EBITA 28 23
Liikearvon poistot -1 -2
Liikevoitto 27 21
Rahoitustuotot ja -kulut 0 -1
Tulos ennen veroja 27 20
Tuloverot -7 -6
Tilikauden tulos 19 14
TASE 31.12.2015 31.12.2014
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 29 29
Aineelliset hyödykkeet 13 11
Laskennalliset verosaamiset 6 5
Yhteensä pitkäaikaiset varat 49 45
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 213 206
Myyntisaamiset 178 163
Muut saamiset 19 13
Rahavarat 1 1
Yhteensä lyhytaikaiset varat 411 382
VARAT YHTEENSÄ 460 427
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma 142 131
Oma pääoma yhteensä 142 131
Pakolliset varaukset 0 1
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat 55 50
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 35 53
Ostovelat 174 144
Muut korottomat velat 52 47
Laskennalliset verovelat 2 2
Yhteensä lyhytaikaiset velat 263 246
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 460 427
Pro forma tuloslaskelmien ja taseiden tiedot ovat tilintarkastamattomia ja perustuvat Onninen-konsernin johdon raportointiin.

SRV: REDIn kuudesta asuintornitalotontista 94 miljoonan kaupat Helsingin kaupungin kanssa

SRV:n Helsingin Kalasatamaan toteuttaman REDI-hankkeen kuudesta asuintornitalotontista solmittiin tiistaina 31. toukokuuta määräosaiset maakaupat. Kaupan osapuolina ovat SRV ja SRV:n nimeämät yhtiöt Suomen Osatontti Ky, Suomen Asunnot ja Tontit I Ky, LähiTapiola Tontit I Ky ja Kiinteistöosakeyhtiö Kalasataman Hauki (Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Eteran täysin omistama yhtiö) ja toisena osapuolena Helsingin kaupunki. Nyt solmitut maakaupat perustuvat REDI-hankkeen toteutukseen ja Helsingin kiinteistölautakunnan toukokuussa tekemään päätökseen myydä asuintornitontit SRV:n nimeämille yhtiöille. Kaupat kahdesta jäljellä olevasta tornitontista toteutuvat myöhemmin.

“Rakennustyöt Suomen suurimmassa rakennushankkeessa eli REDIssä ovat edenneet jo pitkälle.  Kohteen perustustyöt ovat lopuillaan ja runkotyöt hyvässä vauhdissa. Runko nousee 17 metriä syvästä työmaakaivannosta ylimmiltä osiltaan jo Itäväylän tasolle. Myös pysäköintilaitoksen louhintatyöt ovat loppusuoralla. Ensimmäisenä valmistuvan asuintornin, Majakan, asunnoista jo lähes 80 prosenttia on varattu ja kiinnostus asuntoja kohtaan on ollut todella suuri. Myös kauppakeskuksen tilojen vuokraus etenee samaan aikaan suunnitellusti, sillä liiketiloista oli huhtikuuhun 2016 mennessä vuokrattu jo 40 prosenttia”, hankekehityksestä vastaava varatoimitusjohtaja Timo Nieminen toteaa.

Kalasatamaan kohoaa REDI-hankkeen edetessä lopulta yhteensä kahdeksan tornia, joista kuusi on asuintorneja. Tornien juuressa, puistojen ja rantapromenadin ympäröimänä on kauppakeskus, joka avataan vuonna 2018.

Kokonaisuudessaan REDIn arvioidaan valmistuvan vuoden 2023 aikana markkinatilanteesta riippuen. Kauppakeskuksen, pysäköintilaitoksen ja tornien yhteenlasketun liikevaihdon arvioidaan nousevan yli miljardin euron.

Skanska rakentaa OP Ryhmälle sairaalan Turun Kupittaalle

OP Ryhmän viidennen Pohjola Sairaalan rakennustyöt käynnistyvät Turun Kupittaalla kesän 2016 aikana. Sairaalan rakentaa Skanska, ja se tulee sairaala Neon, Turun suurimpiin kuuluvan terveysaseman ja Tyksin läheisyyteen Joukahaisenkadulle. Sairaala rakennetaan Skanskan omistamalle tontille, josta osa siirtyy OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöjen omistukseen.

”Olemme erittäin tyytyväisiä uuden sairaalan sijaintiin Kupittaan rautatieaseman vieressä: hyvien liikenneyhteyksien ansiosta paikka on helposti saavutettavissa. Valintavaiheessa tutkimme yli 30 vaihtoehtoista kohdetta Turussa. Sairaala tulee palvelemaan laajasti Varsinais-Suomen ja osittain myös Satakunnan aluetta”, sanoo Pohjola Sairaalan toimitusjohtaja Harri Aho.

Kuusikerroksinen, 9 000 neliömetrin sairaalarakennus valmistuu vuoden 2018 alussa. Sairaalatoiminnan käyttöön tulee yhteensä neljä kerrosta ja 6 000 neliömetriä, loput tarjotaan vuokralle toimistokäyttöön.

Sairaala tarjoaa laajoja palveluita sekä henkilö- että yritysasiakkaille. ”Sairaalaan tulee neljä leikkaussalia ja diagnostiikan tarpeisiin huipputeknologiaa. Myöhemmässä vaiheessa se tarjoaa myös hammashuollon palveluja”, kertoo Aho.

Sairaalakiinteistö rakennetaan OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöjen omistukseen. Sairaalaa ei ole suunnattu ainoastaan OP Ryhmän asiakkaille, vaan sinne voi tulla asiakkaaksi kuka tahansa. ”Toimintaperiaatteemme on varmistaa, että asiakas pääsee viivytyksettä hoitoon ja voi palata normaaliin arkeen mahdollisimman nopeasti”, Aho sanoo. Sairaalaan tulee noin 100 työntekijää.

OP Ryhmä aloitti toimintansa terveys- ja hyvinvointipalveluissa vuoden 2013 alussa. Toinen OP Ryhmän Pohjola Sairaala avautuu elokuussa Tampereella, ja senkin toteutuksesta vastaa Skanska. ”Olemme erittäin iloisia, että olemme ensin Tampereella ja nyt Turussa pystyneet esittämään vaihtoehdon, joka on sopinut OP Ryhmälle ja saamme olla toteuttamassa näitä hankkeita”, sanoo Skanskan aluejohtaja Jari Pölönen.

Tampereella sairaala on toteutettu Tampellan vanhaan tehdaskiinteistöön Tammerkosken rannalle. OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöt rakennuttaa uudistuvaan Tampellaan myös vuokratiloja.

LEHTO RAKENTAA NOKIALLE UUDEN PRISMAN

Lehto Group –konserniin kuuluva Rakennusliike Lehto Oy on allekirjoittanut sopimuksen Pirkanmaan Osuuskaupan kanssa Prismakeskuksen rakentamisesta Nokialle. Prisma rakennetaan Nokian keskustaan Yrittäjänkadun ja Nokian valtatien varteen.

Alueella on parhaillaan meneillään maanpuhdistustyöt sekä kunnallistekniikan ja katujen rakentaminen. Varsinaiseen rakennustyöhön päästään loppuvuodesta 2016 ja keskus aukeaa loppuvuodesta 2017. Kohde toteutetaan kokonaisvastuullisella ja talousohjatulla Lehto-konseptilla.

Uuden Prismakeskuksen koko on noin 11 350 neliömetriä ja se rakennetaan yhteen kerrokseen. Alueen asukkaiden pitkään odottama Prisma on helposti saavutettavissa sekä julkisilla kulkuvälineillä että autolla, myös kevyen liikenteen yhteydet ovat hyvät. Monipuoliset palvelut parantavat merkittävästi keskusta-alueen tarjontaa. Prisman ja Osuusravintola Oksan lisäksi keskukseen tulee myös monipuolinen tarjonta ulkopuolisilta oheisliikkeiltä. Lähistöltä etsitään lisäksi tonttia ABC automaattiasemalle.

SRV: Keravan keskustan purettavat rakennukset täyttyvät kesäksi taiteesta

13246370_240095723033862_1302763172042718536_o

Keravan keskustan tyhjenneet Kahverin ja Petterin liikerakennukset saadaan kesäksi hyötykäyttöön, sillä niiden ulkoseinät koristellaan näyttävin maalauksin.

Kahverin ja Petterin kiinteistöt omistava SRV on myöntänyt rakennusten ulkoseinien käyttöluvan Keravan kulttuuripalveluille, joka välittää tiloja eteenpäin taiteilijoille ilmaiseksi. Purkutaide-projektiksi nimetyn taidehankkeen kokoavana johtajana toimii Keravalla graffititaiteilija Jouni Väänänen.

“Projektin tavoitteena on tuottaa yleisölle uudenlainen taide-elämys, havainnollistaa rakennushankkeiden välivaiheen potentiaalia kulttuurituotannon näkökulmasta ja toivottavasti toimia esimerkkinä uusille projekteille”, kuvailee Väänänen.

Väänäsen omia teoksia tullaan näkemään seinillä, mutta lisäksi hän koordinoi kesän ajan muita projektissa mukana olevia graffiti- ja katutaiteilijoita. Mukana ovat muun muassa newyorkilainen kuvataiteilija David Popa, Myyrmäen juna-aseman seinämaalauksia tekemässä ollut Salla Ikonen sekä Arabian kerrostalon seinän mittaisen muraalin viime vuonna maalannut Jukka Hakanen. Taiteilijajoukkion nuorin jäsen on 16-vuotias poika ja vanhin 62-vuotias nainen.

“Kaikki taiteilijat osallistuvat projektiin ilman korvausta. Näin isoja seinäpintoja kaupunkiympäristössä on harvoin saatavana maalattavaksi ja vielä harvemmin niiden toteutukseen saa vapaat kädet – taiteilijatkin kokevat sen hienona mahdollisuutena”, kertoo Väänänen.

Nykyisen Aleksintorin, Kahverin ja Petterin rakennusten tilalle rakennetaan kauppakeskus ja viisi kerrostaloa, joiden muodostamat korttelit muuttavat valmistuessaan Keravan keskustailmettä huomattavasti. Kiinteistöjen purkutyöt alkavat syksyllä 2016 ja kauppakeskus sekä ensimmäiset asuinkerrostalot valmistuvat vuonna 2018.

“Kävelykadun varsi tulee kokemaan seuraavien vuosien aikana suuren muutoksen ja kesän aikana syntyvä taide on sille hyvä aloitus. Tällä hetkellä vajaakäytössä olevat kiinteistöt halutaan antaa taidekäyttöön piristämään kaupunkilaisten arkea. Tämä on myös esimerkki hyvästä yhteistyöstä Keravan kaupungin kanssa”, kertoo SRV:n asiakkuusjohtaja Toni Kankare.

Ensimmäiset seinät saavat väriä pintaansa sunnuntaina 29. toukokuuta, mutta suurin kuhina Kahverin ja Petterin ympärillä käy Keravan päivän viikonloppuna 11.—12. kesäkuuta. Katutaidetapahtumassa seiniin syntyy viikonlopun aikana useita satoja neliöitä teoksia kotimaisten oman alansa huippuosaajien toimesta.

www.purkutaide.com
www.srv.fi

YIT: Lönnrotinkatu 11:n toimistokiinteistö harjakorkeudessa

9fb42e21de1ed80b_org

YIT saneeraa Helsingin ydinkeskustassa Lönnrotinkatu 11:ssa sijaitsevan toimistotalon uutta vastaavaksi kiinteistöksi. Työt ovat nyt edenneet harjakorkeusvaiheeseen. Peruskorjauksen yhteydessä kaikki kiinteistön julkisivut, sisätilat ja talotekniikka uudistetaan vastaamaan nykypäivän toimitilan vaatimuksia. Peruskorjauksella parannetaan merkittävästi rakennuksen energiataloutta ja kiinteistölle haetaan LEED-ympäristösertifiointia. Kiinteistön omistaa OP-Vuokratuotto -erikoissijoitusrahasto.

Valmistuessaan Lönnrotinkatu 11:ssa on noin 3 800 m2 toimistotilaa viidessä kerroksessa ja 430 m2 liiketilaa katutasossa. Kiinteistöön kuuluu myös ydinkeskustan toimitiloille harvinainen oma pysäköinti noin 40 autolle. Kiinteistössä hyödynnetään uusinta tekniikkaa niin rakenteissa, materiaalivalinnoissa kuin myös älykkäissä teknisissä ratkaisuissa. Tilat ovat helposti muunneltavissa erilaisiin käyttötarpeisiin ja asiakaskohtaiset ratkaisut toteutetaan tilatarpeiden mukaisesti. Modernien tilojen lisäksi vuokralaisille tarjotaan katutasossa mm. kahvilapalveluita.

YIT:n toteuttama saneeraustyö on edennyt aikataulussa ja kiinteistö valmistuu käyttäjilleen tämän vuoden lokakuussa. Ankkurivuokralaiseksi on tulossa Lexia Asianajotoimisto.

SRV peruskorjaa Lappeenrannan poliisitalon

SRV on solminut Senaatti-kiinteistöjen kanssa allianssisopimuksen Lappeenrannan poliisitalon peruskorjauksesta. Lappeenrannan ydinkeskustassa sijaitsevan virastotalon C-osa tullaan peruskorjaamaan täydellisesti eli hankkeessa uusitaan kaikki rakennuksen talotekniset järjestelmät, vesikatto, julkisivut sekä ikkunat. Samassa yhteydessä tullaan tekemään myös toimintojen edellyttämät tilamuutokset ja -laajennukset. Kokonaisuudessaan hankkeen laajuus on noin 6 800 brm2.

“Poliisitalon peruskorjaushanke on hieno lisä kokonaisuudessaan ennätyskorkealla olevaan tilauskantaamme ja ennen kaikkea tärkeä hanke koko Lappeenrannan seudulle. SRV on toteuttanut viime vuosina onnistuneesti lukuisia allianssihankkeita, ja tämä uusin Lappeenrannan hanke kertoo osaltaan allianssihankkeiden osaamisemme laajasta arvostuksesta”, SRV:llä hankkeesta vastaava tuotantojohtaja Antti Raunemaa kertoo.

Vuonna 1980 valmistunut rakennus on toiminut Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen Lappeenrannan poliisiasemana. Peruskorjauksen ajaksi poliisitoiminnot on sijoitettu väistötiloihin. Peruskorjaustyöt Lappeenrannassa käynnistyvät välittömästi ja kohteen arvioidaan valmistuvan vuoden 2017 lopussa.