Peab urakoi Hyvinkään sairaalan laajennuksen

80abb376c22fe95b_800x800ar

Peab Oy ja Ki Oy Hyvinkään Sairaalanmäki ovat tiistaina 31.5. sopineet Hyvinkään sairaalan laajennusurakasta. Urakan tilaaja on Ki Oy Hyvinkään Sairaalanmäki, jonka muodostavat HUS ja Hyvinkään kaupunki. Työt ovat käynnistyneet ja kohteen on määrä valmistua elokuussa 2018. Urakan arvo on noin 31 miljoonaa euroa.

Urakka sisältää Hyvinkään sairaalan laajennusosan, joka rakennetaan nykyisen sairaalan yhteyteen. Hyvinkään Sairaalanmäelle nouseva rakennus tulee HUSin erikoissairaanhoidon ja Hyvinkään kaupungin perusterveydenhuollon käyttöön ja sairaalarakennukseen tulee sijoittumaan useita eri hoito-osastoja ja yksiköitä. Hankkeen laajuus on 22 800 bm2.

”Sairaalan laajennusosan urakka on meille tärkeä, koska valmistuvilta työmailta vapautuu osaavia resursseja ja saamme heille suoraan haastavan kohteen työn alle, kertoo PKS toimitilarakentamisen yksikönjohtaja Ari Koskenoja Peabilta.

SRV on valittu toteuttamaan Soneran datakeskusta Helsingin Pitäjänmäkeen

Sonera on valinnut SRV:n toteuttamaan Suomen suurinta avointa datakeskusta Helsingin Pitäjänmäkeen. SRV toimii hankkeessa projektinjohtourakoitsijana.

Datakeskuksen työmaa on Helsingin Pitäjänmäellä.  Datakeskuksen rakennustyöt käynnistyvät kesällä 2016 ja rakennus valmistuu vuodenvaihteessa 2017-2018.  Valmis datakeskus tulee olemaan kooltaan noin 34 000 neliömetriä, josta suuri osa rakennetaan maan alle.Datakeskukseen mahtuu jopa 200 000 palvelinta.

“Sonera kiinnitti urakoitsijan valinnassa huomioita erityisesti työmaan henkilökunnan osaamiseen.  Olemme iloisia siitä, että pääsemme toteuttamaan näin merkittävää hanketta.Datakeskus tavoittelee tärkeitä LEED ja CEEDA-sertifikaatteja. Sertifikaattien vaatimukset ohjaavat  alusta alkaen suunnittelua ja työtä työmaalla”, SRV:n Suomen liiketoiminnasta vastaava johtaja Juha Toimela toteaa.

Soneran datakeskus on valmistuessaan Suomen modernein ja energiatehokkain datakeskus. Siellä käytetään vain uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä ja hukkalämpö kerätään talteen. Sonera pystyy jatkossa muuttamaan hukkalämmön kaukolämpöverkon avulla hyödylliseksi energiaksi.

Soneran uusi datakeskus on tarkoitettu suomalaisten ja kansainvälisten yritysten käyttöön. Se palvelee konesalitilaa ja pilvipalveluita tarvitsevia yrityksiä.

“Tämä on meille merkittävä investointi, jonka avulla tuemme asiakkaidemme tulevaisuuden tarpeita. Datakeskuspalveluille on kova kysyntä, sillä datakeskuksissa sijaitsee suurin osa digitaalisen infrastruktuurin tietoliikenne-, palvelin- ja tallennuslaitteistoista ja niiden hallinnasta”, Soneran yritysliiketoiminnan johtaja Petri Niittymäki sanoo.

Peikko toimittaa 4,2 km Deltapalkkeja TAYS:n uuteen D-rakennukseen

p1akg42p8g1p1j5ga1q288fb1iga5.001

Peikko Finland Oy on saanut merkittävän tilauksen joka käsittää 4,2 kilometriä Deltapalkkeja. Palkit toimitetaan Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) uuteen D-rakennukseen. Toimitukset ovat alkaneet huhtikuussa 2016 ja ne jatkuvat kevääseen 2017 saakka.Deltapalkkien lisäksi Peikko toimittaa kohteeseen erilaisia betonirakentamisen liitososia. D-rakennus otetaan käyttöön tammikuussa 2020.

“On hienoa, että Deltapalkki on valittu TAYS:n D-siiven runkorakenteeseen. Deltapalkin edut sairaalakohteissa ovat selkeät – pitkät jännevälit tarjoavat muuntojoustavuutta rakennuksen koko elinkaaren ajalle ja palkin matala profiili jättää tilaa teknisille asennuksille, joita sairaalakohteissa on runsaasti”, kertoo Peikko Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Rusila.

Uusi D-rakennus käsittää 27 000 m2 yhdeksässä kerroksessa. Se rakennetaan vanhan D-rakennuksen tilalle keskussairaalan etupihalle. Uusi rakennus liittyy valmistuttuaan osaksi jo toimivaa sairaalaa. D-rakennukseen sijoittuvat raskaana olevien, synnyttäjien ja vastasyntyneiden hoito, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien hoito, verisuonikirurgia, toimenpideradiologia, laboratorion näytteenotto sekä pääaula ja välinehuolto. Kohteen rakennesuunnittelusta vastaa A-Insinöörit Rakenne ja arkkitehtisuunnittelusta työyhteenliittymä Uki Arkkitehdit ja Tähti-Set. Kohteen projektinjohdosta ja urakoinnista vastaa SRV.

 

Uusittuja Lumo-vuokrakoteja Jyväskylän Kukkumäkeen

3ed4ead3-2f16-451c-abc9-b37778914f92-main_image

Kukkumäentie 20 peruskorjaus valmistui kesäkuun alussa. Talossa on 54 erikokoista kaksiota ja kolmiota.

Kukkumäentien viihtyisässä pihapiirissä on kaksi kolmikerroksista taloa. Alun perin talot valmistuivat vuonna 1988 ja 2016 ne peruskorjattiin uutta vastaaviksi, nykyaikaisiksi kodeiksi.

Asuntojen lattiat ovat vaalean harmaata laminaattia ja seinät valkoisiksi maalatut. Keittiössä on valkoiset kaapistot, lattian sävyyn sopiva työtaso ja valkoiset välitilan laatat. Lisäksi keittiön varustukseen kuuluu jääkaappi-pakastin ja astianpesukone muissa huoneistotyypeissä, paitsi pienimmissä kaksioissa. Kylpyhuoneessa on tyylikäs harmaa lattialaatta ja raikkaan valkoinen seinälaatta sekä harmaan sävyinen tehosteseinä.

Isommassa kaksiossa on erillinen keittiö ja muissa huoneistotyypeissä olohuone ja keittiö muodostavat avaran tilan. Kaikissa asunnoissa on parveke ja hyvät säilytystilat.

Kukkumäentie 20 ensimmäinen talon asunnot valmistuivat 1.6.2016. Toisen talon arvioitu valmistuminen on 1.10.2016.

Rauhallinen Kukkumäen asuinalue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Pääosin pientaloiselta asuinalueelta on lyhyt matka keskussairaalaan, yliopistoalueelle, kaupungille ja ostoksille Keljon marketteihin. Lähipalvelut kuten päiväkodit ja koulut ovat alle kilometrin päässä. Vapaa-ajan viettomahdollisuudet ovat myös monipuoliset, sillä muun muassa Hippos-, uima- ja jäähalli sekä Monitoimitalo ovat lähellä.

Tältä näyttää Vesa Keskisen kyläkaupan uusi julkisivu

uusi_julkisivu_kylakauppa_velejkset_keskinen

Kyläkaupan uusi julkisivu ei varmasti tule jättämään ketään – ei suomalaisia, ei kansainvälistä vierasta, ei lasta, ei varttunutta – tunteettomaksi. Se tulee kokonaisuudessaan herättämään erilaisia tunteita meissä kaikissa ihmisissä. 96 metriä leveä ja korkeimmalta kohdaltaan 18 metriin yltävä rakennus on näyttävä ilmestys.

-Olen todella tyytyväinen uuteen, rakenteilla olevaan julkisivuun, myhäilee kyläkauppias Vesa Keskinen. -Sen nimenomainen tarkoitus on herättää ja synnyttää kysymyksiä, hän kertoo. Moni varmasti kysyy mielessään kysymyksen: Onko tässä julkisivussa mitään järkeä? Toivottavasti he kaikki kysyvät heti sen jälkeen itseltään, onko Kyläkaupan laajennuksissa ja ideoissa ollut koskaan mitään järkeä. Näihin kysymyksiin jokainen voi vastata näkemyksiinsä mukaan, mutta ainakin seutukunnalla on tullut työpaikkoja ja melkoisesti erilaisia tapahtumia… Yrittämistä ainakin on ollut joka tavalla.

Tällä julkisivulla on lisäksi moninainen symbolinen sanoma, jota jokainen voi tulkita omalla tavallaan. Päävärinä on Royal Blue – kuninkaallinen sininen. -Googlaamalla emme löytäneet koko maailmasta yhtään merkittävää rakennusta, joka olisi ollut samanvärinen. Eli julkisivu on jo pelkästään päävärinsä suhteen ainutlaatuinen. Ei liene yllätys, että kyseinen väri on yksi mieliväreistäni, kertoo Vesa Keskinen.

Uuden julkisivun symboliikka perustuu OnnenKylä-tarinaan

Kyläkauppias Vesa Keskinen kirjoitti OnnenKylä-tarinan jo vuonna 1999. Se painettiin Hyvän Tuurin Kirjaan vuonna 2000. OnnenKylä-tarinasta on Keskisen mukaan näiden vuosien aika on tullut useita toivomuksia,  niin värityskirjoista satukirjoihin kuin sarjakuvista teatteriesityksiin. Jopa elokuva-ajatusta on heitetty.

-Haluan uskoa, että joskus niistä kaikista vielä tulee totta. Alkuperäinen OnnenKylän fantasiatarina on kaikessa yksinkertaisuudessaan kaunis tarina ja yksityiskohta kerrallaan kehittyvä entistä kiehtovammaksi ja lumoavammaksi, Keskinen uskoo vahvasti.

OnnenKylä-tarinasta elementtejä myös uudessa julkisivussa

Tästä tarinasta on elementtejä myös uudessa julkisivussa. Noin kolmimetrinen OnnenEnkeli OnnenKenkä sylissään toivottaa kaikki tervetulleeksi julkisivun korkeimmalla paikalla. OnnenEnkeli on suojelusenkeli, joka meillä kaikilla on tarvittaessa apunamme. OnnenEnkeli ei liity millään tavalla mihinkään uskontoon, vaan se on Onnetar, joka asuu Tuurissa, OnnenKylässä. Yksisarvinen on Onnettaren uljas ratsu, jonka kenkä on aiheena OnnenKenkä-monumentissa. Hevosenkenkä on ruostuvaa rautaa ja sitä pidetään kannat ylöspäin onnen vangitsemiseksi. OnnenKenkä on puhdasta kultaa ja sitä pidetään päinvastoin kuin tavallista kenkää onnen vapauttamiseksi kaikille. Tarina kertoo, että mitä useammin käyt OnnenKylässä, sitä enemmän sinulla on onnen niin pelissä kuin rakkaudessakin.

Muita julkisivun OnnenSymboleita ovat OnnenLuvut 13 ja seitsemän, jotka muun muassa on löydettävissä kolmenatoista 7-sakaraisena OnnenTähtenä. Mitä muuta OnnenSymboliikkaa sinä löydät Kyläkaupan uudesta julkisivusta näiden lisäksi?

Skanska rakentaa VVO-konsernille 139 uutta vuokra-asuntoa Vantaan Aerolaan

Skanska ja VVO-konserni ovat sopineet neljän vuokrakerrostalon rakentamisesta Vantaan Veromieheen, Aerolan asuinalueelle. Tontilta puretaan ensin pois vanhat, 1970-luvulla rakennetut elementtikerrostalot. Uudet asunnot ovat muuttovalmiita helmikuussa 2018.

VVO rakennuttaa Vantaalle osoitteeseen Pyhtäänkorventie 25 neljä uutta kerrostaloa, joihin tulee yhteensä 139 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa yksiöistä kolmioihin. Asuntojen keskipinta-ala on 50,5 neliömetriä. Kaikkiin asuntoihin tulee laminaattilattiat, lasitetut parvekkeet ja keraamiset liedet. Lisäksi taloyhtiöön rakennetaan yhteiset saunaosastot, pesutuvat ja kerhotilat.

”Työt alkavat elokuussa 2016 tontilla sijaitsevien viiden vanhan kerrostalon purkutöillä. Syyskuussa on vuorossa maanrakennustyöt, joiden yhteydessä louhitaan myös 16 000 kuutiometriä kalliota. Varsinaisten rakennustöiden pariin pääsemme lokakuussa, ja kohde on kokonaisuudessaan valmis helmikuussa 2018”, kertoo Skanska Talonrakennus Oy:n työpäällikkö Risto Mäkinen.

Pyhtäänkorventie 25:een rakennetaan kolme korkeampaa hissillistä pistetaloa ja yksi matalampi, pitkänomainen lamellitalo. Lamellitalon arkkitehtuuri mukailee naapuritontilla sijaitsevien Alvar Aallon suunnittelemien ja museoviraston suojelemien pienkerrostalojen tyyliä.

”Uudet vuokra-asunnot korvaavat vanhat 1970-luvulla rakennetut asunnot, joka ovat osittain hyvinkin huonossa kunnossa ja olisivat olleet siis täyden peruskorjauksen tarpeessa. Uudisrakentamisen myötä alueen kiinteistökanta modernisoituu ja kaupunkirakenne tiivistyy vastaamaan nykyajan yhdyskuntarakentamista”, kertoo VVO-konsernin rakennuttamispäällikkö Petri Alatalo.

Vantaan Aerola sijaitsee keskeisellä paikalla Kehäradan, lentokentän sekä Aviapoliksen aseman ja työpaikkakeskittymän läheisyydessä.

SRV:lle noin 290 miljoonan urakkasopimus Keski-Suomen keskussairaalan toteuttamisesta

SRV vahvistaa entisestään asemaansa rakentamisen isojen kärkihankkeiden toteuttajana. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi uuden sairaalan tarkennetun rakentamisen kokonaiskustannusarvion sekä SRV:n kanssa tehtävän noin 290 miljoonan euron projektijohtourakontisopimuksen 3.6.2016.  Lopullinen projektinjohtourakkasopimus allekirjoitetaan kesäkuussa.

Keski-Suomen keskussairaalan alueelle Kukkumäkeen valmistuu täysin uusi keskussairaala vuonna 2020. Keski-Suomen uuden keskussairaalan kokonaisinvestoinnin arvo on yhteensä noin 490 miljoonaa euroa.
“Sopimus on SRV:lle historiallinen, koska tämä on yhtiömme suurin urakka, johon ei sitoudu yrityksemme omia pääomia. Tilauskantamme kokonaisarvo oli maaliskuun lopussa noin 1,6 miljardia euroa. Keski-Suomen keskussairaalahanke tulee kasvattamaan ennätyskorkealla olevaa tilauskantaamme merkittävästi. Hankkeen lopullinen tavoitehinta hyväksyttiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksessa. Tämä on hieno osoitus siitä,  miten yhteistyössä tilaajan kanssa pystyimme löytämään säästöjä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja saavuttamaan heidän asettamansa tavoitehinnan”, Suomen liiketoiminnasta vastaava johtaja Juha Toimela sanoo. Hanke siirtyy SRV:n tilauskantaan sopimuksen allekirjoituksen jälkeen 15.6.2016. Sopimuksen allekirjoituksen edellytyksenä on, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tekemä päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Uusi sairaala rakennetaan Keski-Suomen nykyisen keskussairaalan läheisyyteen. Suurin osa sairaalan tiloista tulee erikoissairaanhoidon käyttöön, ja osa tiloista varataan Jyväskylän kaupungin perusterveydenhuollon käyttöön.  Uuden sairaalan maanrakennustyöt alkavat elokuun alussa ja rakennustyöt syyskuun alussa 2016.   Keski-Suomen uusi sairaala on kokonaispinta-alaltaan noin 100 000 brm2. Uuden sairaalan rakentaminen on keino parantaa terveydenhuollon tehokkuutta, muuttaa rakenteita, prosesseja ja logistisia ratkaisuja sekä integroida perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja osin sosiaalityön palveluita. Sairaalan kustannukset jakautuvat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin 21 omistajakunnan kesken.
SRV:llä on vahva kokemus terveydenhuollon ja vaativien erityistilojen rakentamisesta. SRV on rakentanut viime vuosina muun muassa Espoossa sijaitsevan Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen ja Helsingin Meilahdessa sijaitsevan HUSLAB laboratoriorakennuksen.

“Viime vuosina toteuttamamme sairaalahankkeet ovat olleet erittäin onnistuneita ja työ tuottaa luonnollisesti hedelmää. Esimerkiksi HUSLAB laboratoriorakennus valmistui selvästi etuajassa ja nollavirheluovutuksena. Tällä hetkellä rakennamme myös Tampereen yliopistollisen sairaalaan kolmea uudisrakennusta, Helsingissä sijaitsevaa Uutta Lastensairaalaa, vastaamme Naistenklinikan peruskorjauksesta ja laajennuksesta sekä toteutamme Helsingin Kalasatamaan rakennettavaa terveyden ja hyvinvoinnin keskusta”, Toimela jatkaa.

SRV mukana uudistamassa Lappeenrannan kampusaluetta

SRV osallistuu Lappeenrannan Skinnarilan kampuksen kehittämiseen peruskorjaamalla Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun tiloja. Peruskorjauksen lisäksi tilojen käytettävyyttä ja monimuotoisuutta parannetaan rakentamalla muunneltavia työtiloja ja kohtaamispaikkoja kampuksen käyttäjille. Hankkeen arkkitehtonisesta kokonaisuudesta vastaa Aihio Arkkitehdit Oy. Toukokuussa 2016 käynnistyneen hankkeen rakennustöiden arvo on noin 31 miljoonaa euroa, ja peruskorjaus- ja muutostöiden arvioidaan valmistuvan marraskuussa 2018.

“Suomen yliopistokiinteistöt Oy:lle toteutettava hanke herättää syystäkin innostusta SRV:ssä. Olemme rakentaneet ja peruskorjanneet useita tieteen kehtoja ympäri Suomea – muun muassa Tampereen teknillisen yliopiston Kampusareenan, Helsingin yliopiston pääkirjaston sekä Jyväskylän yliopiston kampusrakennuksia ja parhaillaan olemme mukana kehittämässä Aalto-yliopiston kampusaluetta Otaniemessä. Skinnarilan kampuksen peruskorjaus ja modernisointihanke on hieno lisäys tähän joukkoon”, SRV:llä hankkeesta vastaava tuotantojohtaja Antti Raunemaa kertoo.

Skinnarilan kampuksen rakennuskanta on valmistunut vaiheittain vuosien 1973–2004 aikana, ja vanhimmat kampusrakennukset ovat olleet käytössä ilman merkittäviä peruskorjauksia yli 40 vuotta. Kiinteistöjen peruskorjaustarve on akuutti, koska talotekniikka, rakenteet ja tilat ovat suurilta osin alkuperäisiä. Peruskorjauksen yhteydessä kiinnitetään huomiota myös kampuksen energiatehokkuuteen. Green Campus -ideologian mukaisiin toimiin varaudutaan muun muassa aurinkoenergian ja järvilämmön liitäntämahdollisuuksin sekä huomioimalla rakentamisessa Terve talo -toteutuksen kriteerit.

Hankkeen yhteydessä kampuksen toiminnallisuutta kehitetään Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun tavoitteiden mukaisesti ja tilojen käyttöä tehostetaan monimuototiloja lisäämällä sekä tilarakennetta tiivistämällä. Kampukselle rakennetaan vetovoimaisia kohtaamispaikkoja ja muunneltavia työtiloja, jotka tukevat erilaisia oppimisen muotoja ja oppimisympäristöjä. Lisäksi kampuksen laboratoriotiloihin tehdään vähäisiä korjauksia ja muutostöitä. Kaikkiaan noin 68 000 neliömetrin suuruisen kampuksen pinta-ala ei kasva merkittävästi muutosten myötä.

“Tämän synergiahankkeen käynnistyminen on vaatinut paljon taustatyötä ja tahtotilaa myös tulevilta käyttäjiltä. On hienoa päästä toteuttamaan hanketta kustannustehokkaasti osaavien kumppaneiden kanssa, jotka ovat aiemminkin olleet rakentamassa korkeakouluympäristöjä”, kertoo Suomen yliopistokiinteistöjen rakennuttamisen ja ylläpidon johtaja Aki Havia.

Hanke toteutetaan projektinjohtourakointimallilla, jossa SRV toimii projektinjohtourakoitsijana. Malli mahdollistaa rakennustöiden nopeamman aloittamisen ja peruskorjauksen sekä muutostöiden rationaalisen ja taloudellisen toteutuksen.

Peikko aloittaa Deltapalkkien valmistuksen Liettuan Kaunaksessa

p1ak7occtk3du1tp71b7b1s7qphc5.001

Vuoden 2016 viiden ensimmäisen kuukauden jälkeen Peikko Groupin Deltapalkki-tilauskanta on ennätyskorkealla tasolla. Tämä on selkeä osoitus siitä, että Deltapalkki tarjoaa erinomaisen matalat välipohjat ja joustavat tilaratkaisut mahdollistavan ratkaisun monikerroksisiinrakennuksiin. Peikolla on käynnistetty välittömät toimenpiteet Euroopan tämänhetkisen tuotantokapasiteetin nostamiseksi Suomessa ja Slovakiassa parantamalla konekantaa, lisäämällä työvuoroja ja palkkaamalla lisää tuotantohenkilöstöä.

Uutta tuotantokapasiteettia luodaan aloittamalla Deltapalkki-valmistus heinäkuussa 2016 Peikon Liettuan Kaunaksessa sijaitsevalla tehtaalla. Hankittu konekanta mahdollistaa erityisesti suurien palkkien valmistuksen. Elo-syyskuusta lähtien Liettuassa valmistetaan 50–70 palkkia viikossa. Tämän kapasiteettilisäyksen jälkeen Euroopan Deltapalkki-valmistuksen tavoitekapasiteetti ylittää 700 palkkia viikossa.

Nyt käynnissä olevien kapasiteettia lisäävien toimenpiteiden lisäksi Peikko suunnittelee käynnistävänsä vuonna 2017 Kaunakseen täysinuuden Deltapalkki-tehtaan. Tuotannon aloitusajankohta riippuu paikallisesta rakennusluvasta ja rakennusaikatauluista. Uuden tehtaan kapasiteetti tulee ylittämään 200 palkkia viikossa.

“Lisäämme kapasiteettia niin nopeasti kuin voimme palvellaksemme asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Olemme ottaneet käyttöön uutta tuotantoprosessia nopeuttavaa tuotantoteknologiaa, palkanneet yli 50 uutta tuotannon työntekijää ja olemme aloittamassa tuotannon Kaunaksen tehtaalla”, kertaa Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

Rakennusliike Kemppe Oy liittyy osaksi Arjasmaa CC -konsernia

Arvostettu rakennusliike Rakennusliike Kemppe Oy on myynyt osake-enemmistön Arjasmaa CC Oy:lle. Arjasmaa CC Oy omistaa jo ennestään Rakennustoimisto Laamo Oy:n. Molemmat yritykset jatkavat omina yrityksinään. Yritysten nykyiset projektit ja asiakassuhteet jatkuvat entisellään. Rakennusliike Kemppe Oy:n toimitusjohtaja Risto Kemppe ja talouspäällikkö Hanna Kemppe jatkavat yrityksen palveluksessa ja osakkaina.

Rakennusliike Kemppe Oy on perustettu vuonna 1987. Yritys on tunnettu vaativien kohteiden uudisrakentajana ja peruskorjaajana.

Rakennusliike Kemppe Oy:n toiminta on viime vuosina ollut kasvussa. Yrityksen juuri päättyneen tilikauden liikevaihto oli noin 6 miljoonaa euroa. Yritys työllistää liki 30 työntekijää ja toimihenkilöä.

Nyt toteutuneen yrityskaupan myötä Rakennusliike Kemppe Oy jatkaa laadukasta ja osaavaa rakentamista suuremmalla omistuspohjalla. Yritys toivoo myös laajentavansa liiketoimintaansa ja palvelujaan uusille alueille ja asiakasryhmille. Tavoitteena on toiminnan tehostaminen ja kehittäminen. Hyvän rakentamispalvelun tuominen asiakkaalle kaikessa toiminnassa tulee olemaan yksi tärkeimmistä tehtävistä.

Yrityskaupan myötä Rakennusliike Kemppe Oy ja Rakennustoimisto Laamo Oy pystyvät entistä paremmin vastaamaan rakennusalan muuttuviin haasteisiin. Arjasmaa CC Oy:n alla yritykset voivat monipuolisemmin tarjota erilaisia rakennushankkeita ja niiden kokonaisratkaisuja. Avoin rakentamisen kulttuuri ja läpinäkyvyys ovat vahvoja tekijöitä nyt ja tulevaisuudessa.

Arjasmaa CC Oy:n alla yhtiöt hakevat parhaiden käytäntöjen sisäistämistä ja joidenkin toimintojen yhdistämistä. Nyt toteutuneen kaupan myötä Arjasmaa CC -konserni työllistää yli 60 rakennusalan ammattilaista ja sen liikevaihto nousee yli 20 miljoonan euron.

Tavoitteenamme on olla paras rakennuspalveluratkaisu kaikkiin rakennusalan hankkeisiin.