:VAASA: Kalarantaan nousee Kalastuksen talo

kalastuksen-talo-fiskets-hus

Vaasan Kalarannasta järjestetyn laatukilpailun voittaja on valittu. Kalastuksen talo –nimisen ehdotuksen mukaan rantaan nousee rakennus, jossa on ravintola, baari, kokous- ja saunatilat, kalakauppa sekä toimisto ja näyttelytila. Talon erikoisuutena on katon päällä kulkeva näköalareitti.

Vaasan kaupunki järjesti laatukilpailun Kalarannan rakennuspaikalle 1.6–30.9.2016. Kilpailuun saatiin viisi ehdotusta, joista kolme hyväksyttiin arviointiin mukaan. Kaupunginhallitus valitsi eilen 28.11. voittajaksi Smakkompanietin ehdotuksen Kalastuksen talo.

Kilpailuehdotukset käsitellyt arviointiryhmä oli tyytyväinen kilpailun tasoon, ja kaikki kolme jatkoon hyväksyttyä ehdotusta olivat laadullisesti hyviä. Valinta tehtiin kokonaisarvioinnin perusteella ja siinä huomioitiin esitetty suunnitelma, hakijaorganisaatio, yhteistyökumppanit ja liiketoimintakonsepti.

– Voittajaehdotuksen kokonaiskonsepti vastaa parhaiten kilpailun tavoitteisiin, ja suunnitelma on arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja innovatiivinen, perustelee teknisen toimen johtaja Markku Järvelä.

Arviointityöryhmän mukaan rakennukselle on annettu voimakas ja kiinnostava muoto, jonka pääaiheena on kaareva katto. Kattopinta on myös otettu käyttöön julkisena ulkotilana, ja sen päällä kulkee näköalareitti. Suhteellisen matala, päätyihin päin laskeutuva rakennus jättää tilaa takana olevalle kaupunkisiluetille.

– Rakennus koostuu saman katon alla olevista erillisistä rakennuksista, joiden väleihin sijoitetut portaalit muodostavat julkista ulkotilaa. Pitkän rakennusmassan läpi pääsee kolmesta eri kohdasta meren rantaan, kuvailee Järvelä.

kalastuksen-talo-fiskets-hus-2

Pääroolissa kala

Arviointiryhmän mukaan voittajaehdotuksessa paikallisuuden ja historian merkitys on ymmärretty ja niiden avulla on luotu nykyaikainen liiketoimintakonsepti.

– Pääroolin saa kala ja kalastus, mikä on historiallisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Paikasta halutaan luoda yhteinen olohuone, jonne kaikki kaupunkilaiset ovat tervetulleita, perustelee Järvelä.

Voittajan valinnassa korostettiin myös toiminnan monipuolisuutta ja ympärivuotisuutta.

Voittajaehdotuksen jättäneen Smakkompaniet-nimen takana ovat Strömsöstäkin tuttu kokki ja ravintolayrittäjä Michael Björklund sekä vaasalainen luovan alan tuottaja Johanna Stenback. Björklund luotsaa rakennukseen suunniteltua ravintolaa, joka keskittyisi lähiruokaan ja varsinkin kalaruokiin. Yhteistyökumppaneita ovat Köttdisken Malax Ab sekä Österbottens Fiskarförbundet r.f. Suunnittelusta vastaa arkkitehti Ann Charlott Hästö ACH Architecture Ab –arkkitehtitoimistosta.

Asemakaava valmiiksi alkuvuodesta

Suunnitelman työstämistä jatketaan yhteistyössä kaupungin kanssa. Ehdotuksessa rakentamista on sijoitettu annetun rakennusalan ulkopuolelle, mikä vaatii sekä suunnitelman että asemakaavaluonnoksen tarkistusta. Myös alueen muiden toimijoiden tarpeiden yhteensovittaminen ja julkisen tilan toteuttaminen edellyttävät jatkotyöstöä.

Vaasan kaupungin tekninen toimi jatkaa neuvotteluja valitun päähakijan kanssa suunnitelman kehittämisestä. Alue varataan voittaneelle päähakijalle 31.12.2017 saakka. Toteutuksen mahdollistava asemakaava pyritään saamaan valmiiksi alkuvuoden 2017 aikana.

Markku Järvelä kertoo, että Vaasan ranta-alueiden kehittämistä jatketaan edelleen.

– Tavoitteena on järjestää kilpailu sisäsataman alueen kehittämisestä vuoden 2017 aikana.

Destia urakoi Nostavantien kevyen liikenteen väylän Hollolassa – liikenneturvallisuus paranee

Destia on allekirjoittanut urakkasopimuksen Hollolan ja Lahden alueella sijaitsevan Nostavantien kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Rakennuskohde sijaitsee lähellä Nostavan koulua ja valmistuessaan parantaa alueen liikenneturvallisuutta huomattavasi. Kevyen liikenteen väylä varmistaa koululaisille turvallisemman koulumatkan.

Hanke sisältää 3,6 kilometrin pituisen kevyen liikenteen väylän rakentamisen, josta 1,2 kilometriä rakennetaan korotettuna. Rakentamisen yhteydessä parannetaan myös maantien 14037 rakenteen kantavuutta 1,1 kilometrin matkalta ja uusitaan päällystettä 2 kilometrin matkalta. Samalla Nostavantien valaistusta uusitaan. Komolan siltapaikalle rakennetaan betonirakenteinen 30 metriä pitkä ja 3,5 metriä korkea tukimuuri. Ratkaisulla saadaan kevytväylä ja ajorata sopimaan nykyiselle teräsputkisillalle. Hankkeeseen kuuluu myös Hollolan kunnan vesihuoltolinjojen rakentaminen.

Työt hankkeella aloitetaan 12. joulukuuta kevytväylän pohjatöillä. Talven aikana rakennetaan lisäksi vesihuoltolinjoja. Tulevan kesän aikana urakoidaan tukimuuri ja päätien parantaminen sekä päällystämistyöt. Työt hankkeella valmistuvat lokakuussa 2017.

– Rakentamiskohde sijaitsee koulun läheisyydessä, joten kiinnitämme erityistä huomiota turvallisuusasioihin työmaalla. Haluamme taata pienille koululaisille turvallisen koulutien, jonka vuoksi muun muassa tukimuuri ja tietyöt Komolan sillalla tehdään koululaisten loman aikana, kertoo työpäällikkö Martti Tulonen .

EU tukee VVO:n energiatehokasta asuntotuotantoa Suomessa

_n1a5940

Kuva: VVO

Asuntosijoitusyhtiö VVO:lle on myönnetty Euroopan investointipankista 170 miljoonan euron laina energiatehokkaiden asuntojen tuotantoon.

EU tukee VVO-yhtymän uusien lähes nollaenergiarakennusten tuotantoa Euroopan investointipankista (EIP) myönnettävällä 170 miljoonan euron lainalla. Tästä kokonaissummasta allekirjoitettiin tänään ensimmäinen 75 miljoonan euron erä.

Laina taataan Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR). ESIR on osa Euroopan investointiohjelmaa, joka on Junckerin komission strategia investointien lisäämiseksi ja työpaikkojen ja kasvun aikaansaamiseksi Euroopassa. Euroopan investointipankki toimii investointiohjelmassa Euroopan komission strategisena kumppanina. ESIR-rahaston takausten ansiosta Euroopan investointipankki voi lainoittaa useampia innovatiivisia hankkeita.

Rahoitusta saavassa VVO:n investointiohjelmassa on kyse useiden lähes nollaenergiarakennusten rakentamisesta. Asuntoja tulee yhteensä n. 1800, pinta-alaltaan kokonaisuudessaan 95 000 neliömetriä. Rakennuskohteita kaavaillaan pääkaupunkiseudulle Helsinkiin, Vantaalle ja Espooseen, mutta myös muille kaupunkialueille kuten Tampereelle. Koska uudet kohteet rakennetaan lähes nollaenergiarakennuksiksi, niiden tavoitteena on myös vähentää energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä ja tukea tätä kautta EU:n päästövähennystavoitteita.

“Energiatehokkuuteen panostaminen on yksi kustannustehokkaimmista ja järkevimmistä tavoista vähentää päästöjä ja Suomi todellakin näyttää asiassa suuntaa sekä Euroopassa että globaalilla tasolla,” sanoo Euroopan investointipankin varapuheenjohtaja Jan Vapaavuori. “Olemme tyytyväisiä voidessamme tukea VVO:ta tässä. Yhdessä aiempien alalle tekemiemme investointien kanssa tämäkin myöntämämme laina osoittaa, että EIP priorisoi vakavissaan ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kestävä kaupunkikehitys Suomessa on arvo sinällään, mutta käytännön tasolla se myös pienentänee asukkaiden energiankulutusta ja sitä kautta energialaskua.”

VVO:n toimitusjohtaja Jani Nieminen jatkaa: “Uudentyyppinen energiatehokas ja ilmastoystävällinen rakentaminen on avainasemassa investoidessamme uuteen rakentamiseen ja uudistaessamme vanhaa. Kehitämme asukkaille uusia asumisratkaisuja ja -palveluja parempaan kaupunkiasumiseen. Euroopan investointipankin rahoitus edistää uutta kasvua VVO-yhtymän strategian mukaisesti, ja uusien asuntojen myötä suomalaisten on helpompi muuttaa työn perässä kaupungistuvassa Suomessa.”

“Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen edellyttää rahoitusta ja Euroopan investointiohjelmalla on tässä tärkeä rooli,” sanoo Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. “Lähes nollaenergia-asuntojen rahoittaminen on erinomainen käyttökohde EU:n lainatakaukselle ja toivonkin lisää hankkeita, jotka edistävät siirtymistä vähähiiliseen talouteen.”

Kaikki uudet rakennuskohteet tulevat olemaan Suomen ympäristöministeriön määritelmän mukaisia lähes nollaenergiarakennuksia. Koska hanke johtaa pienempään energiankulutukseen, se vaikuttaa ympäristöön myönteisesti vähentämällä ilmansaasteita ja kasvihuonekaasujen päästöjä. Vuotuisen primaarienergiankulutuksen säästön odotetaan olevan 1 721 MWh, mikä vastaa 18 prosentin vähennystä nykyisiin rakennusstandardeihin verrattuna. Hankkeen valmistuttua säästyy hiilidioksidipäästöjä siis 321,9 tonnia vuodessa.

Taustaa:

Euroopan investointipankki (EIP) on pitkäaikaista lainaa myöntävä EU-elin, joka on EU:n jäsenvaltioiden yhteisessä omistuksessa. Se tarjoaa pitkäaikaisrahoitusta EU:n poliittisia tavoitteita tukeviin investointikohteisiin. Suomi on 1,274 prosentin osuudella yksi EIP:n 28:sta osakkaasta. Yksin vuonna 2015 EIP myönsi suomalaisille hankkeille yli 1,6 miljardin euron edestä lainoja muun muassa terveydenhuollon, valmistusteollisuuden ja televiestinnän alalla. Energiatehokkaan rakentamisen alalla lainaa on aiemmin myönnetty myös YIT:n Tripla-hankkeelle ja asuntosijoitusyhtiö SATOlle.

VVO-yhtymä on Suomen suurin valtakunnallinen asuntokiinteistöyhtiö. Se perustettiin vuonna 1969 helpottamaan kaupunkeihin muuttavien työssäkäyvien asuntopulaa ja tarjoamaan turvallista ja kohtuuhintaista vuokralla asumista. Nykyään VVO on Suomen johtavia asuntosijoitusyhtiöitä, jolla on noin 35 000 vuokra-asuntoa Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa. VVO:n visiona on olla asumisen edelläkävijä ja asiakkaan ykkösvalinta.

Euroopan investointiohjelman tavoitteena on lisätä investointeja työllisyyden ja kasvun edistämiseksi EU:ssa. Ohjelman avulla hyödynnetään nykyisiä ja uusia rahoituslähteitä entistä paremmin, poistetaan investointien esteitä sekä annetaan investointihankkeille näkyvyyttä ja teknistä tukea. Investointiohjelma on jo tuottanut hyvin tuloksia. Ohjelmaan kuuluvan ESIR-rahaston takauksella toteutettaviksi jo tähän mennessä hyväksyttyjenhankkeiden ja rahoitusjärjestelyjen odotetaan saavan liikkeelle 138,3 miljardin euron kokonaisinvestoinnit 27:ssä EU-maassa ja tukevan lähes 290 000 pk-yritystä. Komissio ehdotti syyskuussa ESIR-rahaston kasvattamista ja sen toimikauden jatkamista. Tuoreimmat tiedot ESIR-rahoituksesta löytyvät toimialoittain ja maittain jaoteltuina täältä. Lisätietoa komission ehdotuksista kehittää ESIR-rahastoa löytyy täältä.

YIT rakentaa asuntoja OP-Vuokratuotto-rahastolle noin 20 miljoonan euron arvosta

YIT ja OP-Vuokratuotto-erikoissijoitusrahasto ovat allekirjoittaneet sopimukset kahden kerrostalohankkeen rakentamisesta Vantaalle ja Järvenpäähän. Sopimusten arvo on yhteensä noin 20 miljoonaa euroa ja kohteisiin rakennetaan yhteensä noin 110 asuntoa.

Hankkeiden rakennustyöt käynnistyvät marraskuussa 2016 ja valmistuvat syksyllä 2017 ja keväällä 2018.

Hankkeet ovat osa OP-Vuokratuoton kanssa aiemmin solmittuja esisopimuksia.

Lemminkäinen rakentaa kaupunki-infrastruktuuria Tukholman uudella asuinalueella

Lemminkäinen ja Tukholman kaupunki ovat sopineet vaativan kaupunki-infrastruktuurin rakentamisesta Norra Djurgårdsstadenin uudella asuinalueella Tukholmassa. Rakentaminen alkaa joulukuussa 2016 ja päättyy huhtikuussa 2018. Hankkeen arvo on noin 13 miljoonaa euroa.

Urakkaan kuuluvat nykyisen öljylaiturin purkaminen, kaivutyöt, pilaantuneen maan käsittely, betonityöt ja paalutus sekä uusien teiden rakennus ja päällystys. Paalutustyöt tehdään vedessä.

Norra Djurgårdsstaden on osa kaupunkikehityshanketta, jossa Tukholman eteläsatama muutetaan asuinalueeksi. Aiemmin alueella oli kaasuntuotantoa ja muuta teollisuustoimintaa. Vuonna 2030 uudella asuinalueella asuu 12 000 ja työskentelee 35 000 ihmistä.

”Norra Djurgårdsstadenin hanke on erinomainen esimerkki kaupunkikehittämisestä, ja osallistumme siihen erittäin mielellämme. Vankka kokemuksemme vaativista kaupunkien infrastruktuurihankkeista auttaa meitä toteuttamaan hankkeen alueen lauttaliikennettä häiritsemättä”, kertoo Lemminkäisen infraprojektit-liiketoimintasegmentin johtaja Harri Kailasalo.

Rakennusteollisuus RT: Guggenheim-museo toisi lisää investointeja ja työtä

11538970_499003480250461_8033824552139628196_o

Moreau Kusunoki Architectes voittajatyö “Art in the City” on yhteydessä ympäröivään kaupunkitilaan eri tavoilla: vieraat pääsevät kulkemaan Tähtitorninvuoren puistoon kävelysiltaa pitkin, kun taas meren puolella rantapromenadi yhdistää rakennuksen Eteläsatamaan. Kuva: Moreau Kusunoki Architectes

Guggenheim-museon rakentaminen Helsinkiin ruokkisi talouden myönteistä virettä. Menojen lisäksi pitäisi tarkastella laajemminkin tulovirtoja, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti muistuttaa.

Helsinkiin suunnitteilla oleva Guggenheim–museo nostaisi Suomen tunnettuutta matkailumaana ja selvitysten mukaan lisäisi erityisesti kansainvälisten matkailijoiden yöpymisiä seudulla. Matkailutoiminnan lisäksi hankkeella olisi Tarmo Pipatin mukaan merkittäviä vaikutuksia alueen investoinneille ja työllisyydelle.

Arvio museohankkeen rakentamiskustannuksista on 130 miljoonaa euroa. Kun yhdellä talonrakentamiseen sijoitetulla miljoonalla työllistyy vuodeksi 15 henkilöä, museon rakentamisvaihe työllistäisi kokonaisuudessaan vajaat 2 000 henkeä vuoden ajaksi. Lisäksi valtionkassaan ropisisi verotuloja kolmanneksen verran hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeen toteuttamisen aikaansaamat kerrannaisvaikutukset ovat kuitenkin kertaluokaltaan selvästi itse rakentamisvaihetta suuremmat.

Paraikaa Helsingin seudulla on käynnissä ennennäkemättömän suuria hotelli-investointeja, jotka vastaavat kasvavaan matkailijoiden määrään. Näitä hankkeita on tälläkin hetkellä 600–700 miljoonan euron edestä, ja niiden työllisyysvaikutukset nousevat noin 10 000 henkilötyövuoteen. Pipatti uskoo, että Guggenheim-museon toteutuminen todennäköisesti kiihdyttäisi matkailuinvestointeja entisestään.

”Museon turistivirrat varmistaisivat palveluille riittävän käyttöasteen. Ne toisivat myös lisää käyttäjiä ja siten maksajia joukkoliikennejärjestelmille, joita väistämättä alueella tarvitaan liikkumistarpeiden kasvaessa”, Tarmo Pipatti toteaa.

Pääkaupunkiseudun nykyinen imu näkyy muun muassa siinä, että seudun osuus koko maan talonrakentamisesta on jo yli puolet. Guggenheim-hanke lisäisi rakentamisaktiviteettia pitkälläkin aikavälillä, mikä heijastuisi myönteisesti koko Suomen talouskehitykseen.

”Vastaavaa ja kansainvälisesti katsottuna yhtä vetovoimaista hanketta Suomessa ei ole käytännössä aiemmin toteutettu. Jos Guggenheim ei nouse Etelärannan tontille, ainutlaatuinen paikka jää pahimmillaan vielä vuosikymmeniksi parkkipaikaksi – turistien karkottajaksi eikä vetonaulaksi. Nyt olisi erinomainen hetki tarttua tilaisuuteen ja rakentaa Suomen mainetta matkailumaana, mikä synnyttäisi myös lisää investointeja Suomeen.”, Tarmo Pipatti toteaa.

Kannelmäen ostoskeskuksen uusien asuntojen ja liiketilojen rakentaminen alkaa

kannelmaki_asuintalo_merkattuna

Kannelmäen ostoskeskuksen purkutyöt aloitetaan ensi vuoden tammikuussa ja alueen rakentaminen asuntopainotteiseksi kaupunkikortteliksi alkaa. Ensimmäinen asuintalo Asunto Oy Helsingin Nuotti valmistuu arviolta syksyllä 2018. Sävelkortteliin tulee asuntoja noin 650 asukkaalle sekä liiketilaa päivittäis- ja erikoispalveluille.

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaa Kannelmäen ostoskeskuksen alueen muuttamisen asuntopainotteiseksi kaupunkikortteliksi. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Pohjola Rakennus Oy Uusimaa. Alueen purkutyöt aloitetaan tammikuussa 2017 ja ne etenevät vaiheittain.

Alueella on nyt Kannelmäen ostoskeskus ja Kiinteistö Oy Vanhaistentie 3. Aloite vanhan ostoskeskuksen purkamisesta ja uusien tilojen rakentamisesta tuli kiinteistönomistajilta. Suuri osa liiketiloista on jo tyhjentynyt ja rakennukset ovat myös tulleet rakennusteknisesti elinkaarensa päähän.

Ostoskeskuksen alue on saanut uudeksi nimekseen Sävelkortteli. Ensimmäisen asuintalon, Asunto Oy Helsingin Nuotin ennakkomarkkinointi alkaa joulukuun alussa. Sen arvioidaan valmistuvan syksyllä 2018. Kuusikerroksisen rakennuksen 3–6. kerroksissa on yhteensä 26 asuntoa kooltaan 36–98,5 neliömetriä.

Kaikkiaan Sävelkortteliin tulee 11 asuinkerrostaloa, joiden kerrosluku on pääosin 5–6. Rakennusten alakerroksiin tulee liiketilaa, muun muassa kaksi päivittäistavarakauppaa, ravintola, erikoispalveluja ja -liikkeitä.

Kaava mahdollistaa 26 850 kerrosneliötä asuinrakentamista ja 2 750 kerrosneliötä liiketilaa.

Valmistuttuaan Sävelkorttelissa on noin 650 asukasta.

Pohjola Rakennus Oy Uusimaa kuuluu kotimaiseen, vuonna 1989 perustettuun perheyhtiöön.Yhtiö on rakentanut noin 430 asuntoa ja tällä hetkellä rakenteilla on yli 500 asuntoa. Koko konserni on rakentanut yli 10 000 asuntoa.

Consti ostaa Pirkanmaan JT-Palvelut Oy:n

Consti Yhtiöt Oyj ostaa JT-Palvelut Oy:n. Pirkanmaalla toimiva yritys on keskittynyt elementtisaumauksiin ja rakenteiden palokatkoasennuksiin. Kauppa vahvistaa Consti Julkisivujen huoltopalvelutarjontaa Tampereella ja tuo Service-tiimiin kymmenen osaajaa lisää.

JT-Palvelut on vuonna 1989 perustettu, toisessa polvessa toimiva perheyritys, jonka liikevaihto vuonna 2015 oli noin 1,3 miljoonaa euroa. Kaupan myötä koko JT-Palveluiden henkilökunta siirtyy Constin työntekijöiksi.

Consti Yhtiöt hakee jatkuvasti kasvua sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta.

– Tämä yrityskauppa tukee paitsi kasvustrategiaamme, myös huoltopalvelutoimintomme kehittymistä Pirkanmaan alueella, missä meillä on ollut yhtenä tavoitteenamme kehittää julkisivutoimialamme huoltopalvelutoimintaa, kertoo Consti Yhtiöt Oyj:n toimitusjohtaja Marko Holopainen .

– Olen erittäin iloinen, että saamme JT-Palveluiden osaavan ja innokkaan henkilökunnan mukaan Consti-perheeseen. Toivotan heidät kaikki osaltani lämpimästi tervetulleiksi, Holopainen jatkaa.

– Consti on hyvä ja luonteva kumppanivalinta yrityksellemme, sillä jaamme samat työn tekemisen arvot. Myös liiketoiminnallisesti tuemme Constin osaamista, niin numeroiden kuin tekemisenkin valossa, toteaa JT-Palveluiden toimitusjohtaja Janne Kuusisto .

Myös JT-Palvelut Oy:n nykyiset asiakkaat siirtyvät Constin asiakkaiksi, ja kaikki olemassa olevat yhteistyösopimukset jatkuvat ennallaan.

– Alkava yhteistyö tarjoaa lisää kehitysmahdollisuuksia julkisivuosaamisemme kehittämisessä. Tiimimme Pirkanmaan alueella vahvistuu entisestään: osaaminen kasvaa aina uusien tekijöiden ja asiakkuuksien myötä, Consti Julkisivut Oy:n toimitusjohtaja Risto Kivi täydentää.

Saga-palvelutalon peruskivi muurataan Seinäjoella

2016-11-24-11_56_11-uutishuone-etera

Etera rakennuttaa Seinäjoelle täyden palvelun Saga-palvelutalon. Palveluntuotannosta vastaa Esperi Care -konserniin kuuluva Saga Care Finland Oy. Peab toimii KVR-urakoitsijana.

Etera rakennuttaa Seinäjoen keskustaan korkeatasoisen Saga-palvelutalon. Uusi Seinäjoen Saga-palvelutalo on hyvä esimerkki nykyaikaisesta palveluasumisesta, jossa asukas valitsee itselleen sopivan palvelupaketin. Sagan asumiskonsepti on edelläkävijä alalla. Saga-palvelutalo tarjoaa ikääntyneille huipputason vuokra-asumista ja ensiluokkaisia palveluita tyylikkäässä ympäristössä.

Seinäjoen keskusta-alueelle valmistuvan Saga-palvelutalon rakentaminen edistyy suunnitellusti ja 24. marraskuuta muurataan palvelutalon peruskivi. Viisikerroksiseen palvelutaloon rakennetaan 84 korkeatasoista asuntoa ja ympärivuorokautiseen asumiseen 31-paikkainen ryhmäkoti. Rakennus on muuttovalmis keväällä 2018 ja urakan arvo on noin 16,5 miljoonaa euroa.

”Iloitsemme kovasti, että pääsemme tuomaan Saga-konseptin Seinäjoen alueen ikäihmisten ulottuville. Saga tarjoaa uudenlaista ylellisyyttä ja elämänlaatua, seuraa sekä oman kodin kaikilla mukavuuksilla”, kuvaa toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni Esperi Care -konsernista.

”Etera on ollut jo yli kymmenen vuotta sijoittajana rakennuttamassa hoivatiloja ja senioritaloja eri puolille Suomea. Tämä on ensimmäinen Saga-kohteemme. Näemme tämän tyyppisen palvelutalon hyvänä kehityksenä palvelutalorakentamisessa – se mahdollistaa ikääntyvän väestön asumisen kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään”, sanoo Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta.

Saga-palvelutalo on tällä hetkellä yksi suurimmista rakennusprojekteista Seinäjoen pohjoisessa kaupunginosassa. Hankkeella on merkittävä työllistävä vaikutus alueelle ja työmaan miesvahvuus tulee huipussaan olemaan 40 henkilöä.

”Peab on vahva aluekehittäjä. Näemme selkeästi, että kaupungin rakentamisen painopistealue on siirtymässä keskustan kortteleihin. Keskustan alueen kortteleissa on rakenteilla useita hankkeita ja pohjoiseen keskustaan on tulossa lisää kerrostaloja lähivuosina. Myös rakenteilla oleva Itikanmäen uusi asuinalue lisää koko pohjoisen alueen vetovoimaisuutta, kertoo yksikönjohtaja Miikka Voipio Peabilta.

Etera sijoittaa aktiivisesti Suomeen. Suomi-sijoitusten osuus koko 5,9 miljardin euron sijoitussalkusta on lähes 40 prosenttia. Merkittävä osa kotimaisista sijoituksista on kiinteistöjä ja muuta reaaliomaisuutta, kuten metsää ja infrastruktuurisijoituksia.

Keskustakirjaston rakennustyöt etenevät ajoissa ja budjetissa

28063dfa-f8e5-462e-bf01-2c4d5face005-main_image

Havainekuva keskustakirjaston ylimmästä kerroksesta

Keskustakirjaston työmaalla Töölönlahdella kuopaistiin ensimmäinen kauhallinen maata syyskuussa 2015. Reilun vuoden urakoinnin jälkeen työmaa on palannut jälleen maan pinnalle. Maanrakennustyöt ja kellarikerroksen betonirakennetöistä vastannut Maanrakennusliike E. M. Pekkinen Oy luovuttaa työmaan marraskuussa YIT Oyj:lle, joka jatkaa työtä maanpäällisten osien parissa.

”Keskustakirjaston työmaa on edennyt aikataulussa ja budjetissa,” toteaa hankesuunnittelupäällikkö Irmeli Grundström kiinteistöviraston tilakeskuksesta. Kirjaston on määrä valmistua joulukuussa 2018 ja sen rakentamiskustannukset ovat 98 miljoonaa euroa.

Samalla Grundström haluaa kiittää maanrakennusurakoitsijaa taitavasta työstä, sillä yhteistyö on sujunut hyvin vaikeassa rakennuspaikassa.

Rakennustöiden kanssa rinnan jatkuvat myös kirjaston palvelujen ja toimintojen suunnittelu. Eritysesti perheiden palvelut ja yhteistyö kumppaneiden kanssa ovat tällä hetkellä keskipisteessä.

”Esimerkiksi monelle asiakkaalle kirjaston luokitus tuottaa päänvaivaa ja aineiston parempaan löydettävyyteen etsitään uudenlaisia ratkaisuja. Myös irtokalustesuunnittelu on alkanut tänä syksynä”, kertoo kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto.

Keskustakirjastossa toteutetaan Suomen oloissa harvinaisen laaja puujulkisivu. Tätä hankintaa kaupunki valmistelitekemällä yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa, jossa testattiin muun muassa erilaisten puumateriaalien toimivuutta sääkokein ja järjestämällä markkinavuoropuheluja alan yrityksille, miten ja millaisesta puusta julkisivu olisi parasta toteuttaa.

”Keskustakirjaston nimiehdotuksia kerättiin lokakuun ajan. Keskustakirjasto on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihanke ja talon uusi nimi julkistetaan ensi uudenvuodenaattona”, toteaa nimityöryhmän puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. ”Tosin, keskustakirjasto on jo niin vakiintunut nimenä, että uuden nimen täytyy olla todella hyvä, jotta se yleistyy arjessa.”

Keskustakirjaston perusfaktat: Pohjarakentaminen alkoi syyskuussa 2015 Peruskiven muuraus toukokuussa 2016 Harjannostajaiset 2017 Avataan joulukuussa 2018 Kokonaiskustannus on 98 miljoonaa euroa (hinta sisältää kahden miljoonan euron kustannuksen keskustatunneliin varautumista varten.) www.keskustakirjasto.fi