Skanska rakentaa Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT:lle 101 asuntoa Jätkäsaareen

heka-hyva-cc-88ntoivonkatu_puistona-cc-88kyma-cc-88_ark_tsto_jukka_turtiainen

Skanska ja Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT ovat sopineet uuden asuinkerrostalon, Asunto Oy Heka Jätkäsaari Hyväntoivonkatu 7:n rakentamisurakasta Helsingin Jätkäsaareen. Rakennustyöt alkavat marraskuussa 2016 ja talo valmistuu lokakuussa 2018. Heka Jätkäsaari Hyväntoivonkatu 7:ään rakennetaan yhteensä 101 vuokra-asuntoa, joiden keskipinta-ala on 52 neliömetriä.

”Hyväntoivonkatu 7 muodostaa parhaillaan rakenteilla olevien As. Oy Heka Jätkäsaari Hampurinkuja 1:n ja As. Oy Helsingin Rion kanssa ison ja suojaisan korttelin, jonka keskelle tulee vehreä ja viihtyisä piha. Kaikki kolme taloa liitetään Jätkäsaaren jätteiden putkikeräysjärjestelmään, joka kuljettaa jätteet keräysasemalle maanalaista putkistoa pitkin. Näin ollen esimerkiksi perinteisiä jätesäiliöitä ei Jätkäsaaren asuntojen pihoihin tule. Tämä lisää entisestään alueen viihtyisyyttä ja asukkaiden asumismukavuutta”, kertoo työpäällikkö Risto Mäkinen Skanskasta.

”Skanska on vuosien varrella rakentanut Helsinkiin liki 5700 kohtuuhintaista asuntoa Helsingin asuntotuotantotoimisto ATT:lle. Haluamme olla mukana rakentamassa parempaa yhteiskuntaa ja kohtuuhintaisen asuntorakentamisen merkitys on tässä suuri. Osallistumme aktiivisesti urakkakilpailuihin ja tuomme näin osaamisemme yhteiskunnan käyttöön, jotta erityisesti pääkaupunkiseudulla saadaan lisää kovasti kaivattuja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja”, sanoo aluejohtaja Ilpo Luhtala Skanskasta.

Skanskalla on työn alla Jätkäsaaressa kaikkiaan 588 asunnon rakennustyöt. Nyt käynnistyvän Hyväntoivonkatu 7:n lisäksi Skanska rakentaa ATT:lle parhaillaan neljää muuta hanketta Jätkäsaaressa. Lisäksi Skanska rakentaa Jätkäsaareen vuokrakerrostaloa HUS-Asunnoille sekä opiskelijataloa Helsingin seudun opiskelijasäätiö HOASille.

Jätkäsaaressa rakennetaan vilkkaasti ja alue kytkeytyy yhä tiiviimmin kantakaupunkiin. Sijainti ja kehittyvä palvelutarjonta houkuttelee yhtä lailla perheitä, opiskelijoita kuin senioreitakin, ja alueen asunnoille on jatkuvasti runsaasti kysyntää.

Betset-yhtiöt vahvistaa asemaansa ostamalla Mikkelin Betonin

Betset-yhtiöt on ostanut Mikkelin Betoni -konsernin ja vahvistaa palvelukokonaisuuttaan betonisten valmisosien ja valmisbetonin valmistajana. Koko konsernin osakekantaa koskeva kauppa solmittiin 21.11.2016. Yrityskaupan jälkeen Betset Group Oy:n ja Betset Oy:n muodostamalla Betset-yhtiöillä on seitsemän te hdasta Suomessa ja osakkuusyritys Virossa. Yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto Suomessa on noin 80 miljoonaa euroa ja yhtiöt työllistävät noin 485 henkilöä.

Yritysjärjestelyssä Löytösen suvun omistama Betsetyhtiöt- osti koko Mikkelin Betoni Oy:n osakekannan. Myyjät olivat Markku Vähä-Mustajärvi , Heino Ylönen ja Erkki Hänninen . Kauppahintaa osapuolet eivät julkista.

Yrityskaupan myötä Betset on yksi Suomen suurimmista betonisten valmisosien ja valmisbetonin valmistajista. Betsetin tehtaat sijaitsevat Kyyjärvellä, Nurmijärvellä, Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Betsetiin liittyy Mikkelin Betonin tehtaat Mikkelistä, Vierumäeltä ja Nummelasta.

Betset saa erittäin vahvan aseman betonisten valmisosien valmistajana niin toimitila-, teollisuus-kuin asuntokohteissa. Tuotevalikoiman laajentuminen ja kapasiteetin lisääntyminen mahdollistavat entistäkin isompien palvelukokonaisuuksien tarjoamisen asiakkaidemme tarpeisiin. Lisäksi laajemman tehdasverkoston ansiosta muun muassa toimitusvarmuutemme paranee entisestään, sanoo Betset Group Oy:n toimitusjohtaja Mika Löytönen .

Yrityskauppa noudattaa Betsetin strategiaa kasvattaa, vahvistaa ja monipuolistaa liiketoimintaa sekä luoda lisäarvoa nykyisille ja uusille asiakkaille laajalla palvelukokonaisuudella. Yrityskauppa myös parantaa Betsetin kilpailukykyä, ja jatkossa se pystyy palvelemaan paremmin myös asuntorakentamiseen keskittyviä asiakkaita. Betsetarvostaa myös sitä, että Mikkelin Betonilla on hyvin motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta .

Mikkelin Betonin henkilöstön hyvä osaaminen oli yksi tärkeä yrityskaupan syy, Löytönen sanoo.

Mikkelin Betonille on tärkeää, että perinteikkäänrityksen jatkaja on maineikas yhtiö, jolla on vahva halu panostaa liiketoiminnan kehittämiseen sekä tarjota työntekijöille vakaa ja turvallinen toimintaympäristö.

Betset-yhtiöt on paras mahdollinen ostaja Mikkelin Betonin asiakkaiden, henkilökunnan ja muiden sidosryhmien kannalta. Toivotamme Betsetille erinomaista menestystä myös tulevaisuudessa. Haluamme kiittää kaikkia asiakkammeit ja yhteistyökumppaneitamme vuosien menestyksekkäästä yhteistyöstä sekä osoittaa erityiskiitoksen osaavalle henkilöstöllemme, sanoo Mikkelin Betoni Oy:n toimitusjohtaja Markku Vähä-Mustajärvi.

Uusia asumisoikeusasuntoja Lahden Asemantaustaan

kaarikatu-31-havainnekuva

TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa Lahden Asemantaustaan kaksi uutta asumisoikeuskerrostaloa. Vierekkäin sijoittuvat Kaarikatu 31 ja Uudenpellonkatu 2 rakennetaan rauhalliselle alueelle lähelle Launeen palveluita ja harrastusmahdollisuuksia.

Molempiin taloihin tulee erikokoisia kaksioita ja kolmioita. Kaarikatu 31:n kerrostaloon tulee 36 asuntoa ja Uudenpellonkatu 2:een 45 asuntoa. Molemmat talot ovat neljäkerroksisia. Asunnoissa on laminaattilattiat, lattialämmitetyt ja laatoitetut pesuhuoneet sekä sälekaihtimet. Lisäksi osassa asunnoista on lasitettu parveke ja oma sauna. Piha-alueella on yhteinen leikki- ja oleskelualue sekä pyöräkatokset. Autopaikkoja on piha-alueella sekä autohallissa.

uudenpellonkatu-2-havainnekuva

Asemantaustassa on paljon ulko- ja sisäliikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille ja hyvät kulkuyhteydet niin jalan, pyörällä, julkisilla kuin autollakin. Matkakeskus on kävelyetäisyydellä ja keskustan palveluihin on matkaa muutama kilometri. Päiväkoti ja koulu sijaitsevat myös lähellä.

Haku molempiin taloihin on alkanut ja jatkuu 6.12.2016 asti. Kaarikatu 31:n arvioitu valmistumisaika on 30.9.2017 ja Uudenpellonkatu 2:n 30.11.2017.

Mikä on asumisoikeusasunto? Asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asuntoon elinikäisen asumisoikeuden. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Pois muuttaessa asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Hansakortteli uudistuu – Schauman Arkkitehdit ja suunnittelutoimisto Amerikka voittivat suunnittelukilpailun

hansatori-schauman-amerikka-kuva1

Hansakorttelissa aloitetaan mittavat uudistustyöt. Hansakortteli järjesti uudistamisesta suunnittelukilpailun, jonka voitti turkulainen Schauman Arkkitehdit Oy yhdessä suunnittelutoimisto Amerikan kanssa. Lisäksi hankkeessa on mukana Gozo Oy Turusta, jonka tehtävänä on tuoda osaamista palvelumuotoilussa osana uutta Hansaa.

Helsingin Sanomien äänestyksessä Suomen rakastetuimmaksi kauppakeskukseksi valittu Hansakortteli investoi viihtyvyyden kehittämiseen. Hankesuunnitelma valmistuu syksyn 2016 aikana, rakennustyöt alkavat kuitenkin sisäänkäyntien uudistamisella jo viikolla 47. Rakennustöitä tullaan tekemään vuosien 2017 ja 2018 aikana. Uudistaminen käynnistyy Hansatorilta.

– Haluamme entisestään vahvistaa Hansakorttelin asemaa kaupunkilaisten olohuoneena. Uudistustyön pohjaksi teetimme asiakaskyselyn, jonka tuloksia hyödynnetään suunnittelussa, Hansakorttelin kauppakeskusjohtaja Timo Palviainen sanoo.

hansatori-schauman-amerikka-kuva2

Schauman Arkkitehtien toimitusjohtaja ja hankkeen pääsuunnittelija Janne Helin kertoo, että uudessa Hansassa luodaan tunnelmaa muun muassa järjestelemällä asiakkaiden kulkua kauppakeskuksessa uudella tavalla.

– Asetimme tavoitteeksi selkiyttää liikkumisympäristöä korttelin sisällä. Tämä tarkoittaa käytännössä portaikkojen uudelleen jäsentelyä, esteettömyyden huomioimista nykyistä toimivampana ja jopa uusien promenadiyhteyksien luomista, tarkentaa Helin.

– Uudessa Hansakorttelissa teemme Hansatorista keskeisen kohtaamispaikan, joka näkyy kaikkialta. Myös kaikki promenadit vievät jatkossa Hansatorille, Amerikka Oy:n toimitusjohtaja Sami Maukonen sanoo.

Hansakortteli investoi lisäksi pintojen uudistamiseen, valaistukseen ja peruspalvelujen, kuten WC-, leikki- ja lastenhoitotilojen viihtyvyyden kehittämiseen.

– Hansakorttelin uusi ilme ja tunnelma on saanut innoituksensa monimuotoisesta urbaanista kaupunkikulttuurista. Samalla se kuitenkin kunnioittaa myös korttelin pitkää historiaa, Sami Maukonen kertoo.

Palviaisen mukaan uudistuksella halutaan houkutella myös uusia toimijoita Hansakortteliin.

– Haluamme profiloida Hansakorttelin turkulaisten ikkunana maailmaan. Uudistumisen myötä haemme aktiivisesti turkulaisille täysin uusia toimijoita Hansaan niin Turun alueelta, muualta kotimaasta kuin maailmaltakin, Palviainen valottaa suunnitelmia.

– Hankkeemme ja suunnitelmamme sopivat erinomaisesti myös Turun kaupungin strategiseen kärkihankkeeseen. Siinä Turun keskustaa halutaan kehittää kaupunkikulttuurin sydämenä ja monipuolisena kaupan, virkistyksen, vapaa-ajan ja kulttuurin tiivistymänä, Palviainen lisää.

Hansakortteli on myynniltään ja kävijämäärältään Varsinais-Suomen suurin kauppakeskus.

VTS-Kotien hanke käynnistää Vuoreksen puukerrostalorakentamisen Tampereella

vts_puukerrostalo

Tampereen Vuokratalosäätiön (VTS-Kotien) aloittama kahden puukerrostalon rakentaminen Koukkurannassa käynnistää Vuoreksen alueen puukerrostalorakentamisen. Tämä on merkittävä virstanpylväs Tampereen kaupungin puurakentamisen edistämisohjelman toteutuksessa. Hanke on myös ensimmäinen suomalaiseen puuhun perustuva CLT-tilaelementtikerrostalo.

Vuoreksen Koukkurannankadulle rakentuvat nelikerroksiset puukerrostalot ovat ARA-rahoitteisia. Taloihin tulee yhteensä 53 asuntoa yksiöistä kolmioihin. Talojen on tarkoitus valmistua toukokuun 2017 lopulla.

Tampereen kaupunki haluaa strategiassaan edistää puurakentamista, koska se tukee kaupungin ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteita, biotalouden laajentumista ja asumisen moni-ilmeisyyttä. Kaupunki on solminut puurakentamisen edistämisestä vuosille 2016–2020 yhteistyösopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön, Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Yhteistyön tavoitteena on lisätä merkittävästi puurakentamisen ja puutuoteratkaisujen käyttöä Suomessa ja edistää niiden vientiä sekä vähähiilisyyteen tähtäävää energia- ja resurssitehokasta puurakentamista. Yhteistyöllä lisätään alan opetus- ja tutkimustoimintaa sekä täydennyskoulutusta ja osaamista. Tavoitteena on tehdä Tampereesta maamme johtava, kansainvälisesti tunnettu puurakentamisen ja alan koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan keskus.

Isokuusesta urbaani puukaupunki

Tampereen kaupungin tavoitteena on edistää puurakentamista koko Vuoreksessa ja toteuttaa erityisesti Vuoreksen Isokuuseen Suomen suurin puusta rakennettu aluekokonaisuus. Isokuusen puukaupunkiin rakennetaan puukerrostaloja, uudenlaisia urbaaneja puusta toteutettuja pientalokonsepteja, omakoti- ja rivitaloja sekä puinen koulu- ja päiväkotirakennus. Lisäksi puuta käytetään infrarakentamisessa kuten tori-, silta-, puisto- ja piharakenteissa.

Tampereen kaupungin tavoitteena on toteuttaa Vuoreksesta 13 000 asukkaan kaupunginosa, jossa energiatehokkuus, energiajärjestelmät, materiaalitehokkuus, elinkaariajattelu ja ekologiset elämäntavat otetaan huomioon. Isokuusi profiloituu uudenlaisen teollisen puurakentamisen, uusiutuvan energian ja älykkäiden ratkaisujen mallialueena Suomessa.

Tukes selvittää betonin laatuongelmaa

Julkisuudessa on viime aikoina kerrottu useista tapauksista, joissa rakennustyömaalla käytettävässä betonissa on todettu merkittäviä laatuongelmia. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) selvittää asiaa itsenäisesti ja yhdessä alan toimijoiden, kuten rakennuttajien ja rakennusvalvonnan kanssa. Tukes mm. kartoittaa betoninvalmistuksen toimintaketjua, jotta saadaan selville betonin lujuusongelmiin johtaneet syyt ja voidaan ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.

Tukes toimii Suomessa rakennustuotteiden markkinavalvontaviranomaisena ja valvoo rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuutta.

NCC rakentaa toimistokokonaisuuden Vallilan vetovoimaiselle bisnesalueelle

95f73486292af1e9_800x800ar

NCC on mukana kehittämässä nopeasti kasvavaa Pasila-Kalasatama-akselin välistä aluetta Helsingissä. Fredriksberg tarjoaa näkyvän sijainnin yritykselle, joka haluaa olla keskusta-alueella lähellä pääväyliä ja raideliikennettä. Fredriksbergiin luodaan elävä työympäristö, joka kytkeytyy luontevasti alueen palveluihin ja tapahtumiin 24/7.

Fredriksberg rakennetaan perinteikkäälle Vallilan Konepajan alueelle neljässä vaiheessa. Ensimmäinen kuusikerroksinen vaihe nousee Sturenkadun ja Aleksis Kiven kadun kulmaan. Rakennuksen katutasoon tulevat kaupat ja palvelut ovat sekä työssäkäyvien että alueen asukkaiden käytettävissä. Fredriksberg tulee osaltaan vahvistamaan Pasila-Kalasataman akselin tunnettuutta kehittyvänä bisnesalueena. Lähes 1 800 neliömetrin kerroskoko mahdollistaa isommankin yrityksen tilojen toteuttamisen samaan kerrokseen, mikä tukee yhteisöllisyyttä. Fredriksberg tarjoaa valmistuessaan työpisteen noin 2 500 henkilölle. Kokonaisuudessa on yhteensä noin 27 500 neliömetriä vuokrattavaa liike- ja toimistotilaa.

– Keskustamainen syke ja uniikki Konepajan kortteli synnyttävät inspiroivan työympäristön. Uusi Konepajankuja auttaa kulkijaa tulemaan yleiselle toriaukealle ja kulkemaan läpi korttelin. Fredriksbergissä tuetaan työhyvinvointia monin eri elementein. Monitilatoimisto tarjoaa niin hiljaisia tiloja kuin yhteisöllisyyttä lisääviä co-working-tiloja, NCC Property Developmentin toimitusjohtaja Mika Soini toteaa.

82513f69c381f5bf_800x800ar

Ympäristösertifioitu rakennus
Fredriksbergistä tulee ekologinen toimistorakennus, joka tavoittelee kansainvälisen BREEAM-ympäristösertifiointijärjestelmän Excellent-tasoa. Julkisen liikenteen hyvät juna-, metro-, raitiovaunu- ja bussiliikenneyhteydet sekä kaikin tavoin tuettu työmatkapyöräily ovat merkittäviä ominaisuuksia. Toimistotalon katolle sijoitettavat aurinkopaneelit tuottavat lisäenergiaa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi jäähdytyksessä. Sähköautoille tulee latauspisteitä pysäköintihalliin sekä runsaat polkupyöräilijöiden tilat.

Ensimmäisessä vaiheessa on vuokrattavaa toimitilaa noin 8 700 neliömetriä. Rakentaminen käynnistetään lähipäivinä ja toimitilat ovat muuttovalmiit vappuna 2018.

Tutustu hankkeeseen: ncc.fi/fredriksberg

Allas Sea Pool: Lehto Group rakentaa uuden päärakennuksen Katajanokalle

allas-sea-pool-paarakennus

Lehto Group ja Helsinki Allas Oy ovat sopineet Allas Sea Poolin päärakennuksen rakentamisesta Helsingin Katajanokalle. Lehdon rakentama, noin 900 neliömetrin kokoinen rakennus tulee sisältämään muun muassa kattoterasseja, à la carte -ravintolan, kahvilan, myymälän sekä kokoontumistiloja. Rakennuksen yksi keskeinen osa on Itämerikeskus, joka tulee näyttäytymään Itämeren suojelun teemoilla, kertomaan merireiteistä sekä saarista.

Kokonaisuudessaan uusi päärakennus tulee tarjoamaan kahvila- ja ravintolapaikkoja yhteensä 550 henkilölle ja lisäksi terassipaikkoja noin 1500 henkilölle. Rakennustyöt käynnistyvät joulukuun alussa, kun Allas Sea Pool sulkeutuu 6.12. Uusi päärakennus valmistuu keväällä 2017.

“Valitsemalla Lehdon saatoimme varmistua siitä, että rakentamisen aikataulu ja kustannukset ovat etukäteen tiedossa. Innovatiivinen ja ratkaisukeskeinen toimintatapa olivat ne tekijät, joilla kotimainen Lehto erottui selvästi edukseen muista”, kertoo Helsinki Allas Oy:n vt. toimitusjohtaja Timo Metsälä.

”On etuoikeutettua päästä rakentamaan näin ainutlaatuinen kohde yhdelle Suomen keskeisimmistä arvoalueista. Allas Sea Pool on uniikki kohde, joka tarjoaa aidosti suomalaisia elämyksiä vierailleen. Lehto pääsee rakentamaan Katajanokan suomalaisten design-ikonien joukkoon arkkitehtonisesti todella upeaa kokonaisuutta”, toteaa liiketoimintajohtaja Asko Myllymäki Lehto Groupista.

allas-sea-pool_paarakennuksen-terassi

Talousohjattu rakentaminen Helsingin ytimeen

Merikylpylä ja hyvinvointikeskuksen päärakennus tulevat näyttäytymään suomalaisen puurakentamistaidon käyntikortteina. Timo Metsälä kertoo, että kuusipuusta tehdään suurkaupungin keskustaan kodikas virkistysalue.

Altaan omistajille on ollut erityisen tärkeää, että rakentamisessa huomioidaan energiatehokkuus ja vastuullisuus. Lehto Group on tullut tunnetuksi talousohjatun rakentamisen ideologiastaan sekä innovaatioistaan. Näitä teemoja tullaan hyödyntämään myös Allas Sea Poolin päärakennuksen rakentamisessa.

”Parhaimmillaan talousohjatun rakentamisen malli mahdollistaa näyttävän arkkitehtuurin, taloudellisuuden sekä tiukassa aikataulussa etenemisen. Esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseksi Lehto valjastaa Allas Sea Poolin päärakennukseen parhaan käytettävissä olevan tekniikan”, kertoo Asko Myllymäki.

YIT aloittaa työt Helsingin keskustakirjaston työmaalla

8f235ac7ae2c3a6f_800x800ar

YIT on päässyt aloittamaan projektinjohtourakkansa keskustakirjaston työmaalla tänään perjantaina 18. marraskuuta.

Maanrakennus- ja kellarin betonirakennetöistä vastannut Maanrakennusliike E.M. Pekkinen on luovuttanut työmaan YIT:lle, joka jatkaa rakennustöitä maanpäällisten osien parissa.

Helsingin päärautatieaseman läheisyyteen on rakenteilla uuden ajan kirjasto, kaupunkilaisten kohtaamispaikka, julkinen tila ja energiatehokas rakennus, joka täydentää Töölönlahden kulttuurikeskittymän.

YIT aloittaa urakkansa rakennuksen rungon betonirakenteiden paikallavalutöillä ja teräsrakenteiden kokoamisella. Teräsrunkorakenteita on yhteensä yli kaksi miljoonaa kiloa, joista huomattavimmat ovat kaksi talon pituussuuntaan tulevaa, noin 100 metriä pitkää teräskotelokaarta. Teräskaarien väliaikaiset tukirakenteet pystytetään vuoden vaihteessa ja pysyvät kaarirakenteet vuoden 2017 alussa. Rakenneratkaisu mahdollistaa kirjaston suuren ja avoimen sisätilan, jonka ansiosta kirjaston aulaan ei tarvita pilareita.

b9a20ce4484a043e_800x800ar

Keskustakirjasto on uudentyyppisine rakenneratkaisuineen monipuolinen hanke, jolla on korkeat energia- ja materiaalitehokkuustavoitteet.

”Olemme innoissamme, kun pääsemme aloittamaan työt keskustakirjaston työmaalla. Hanke on mielenkiintoinen, mutta myös teknisesti haastava, joten se vaatii toteuttajiltaan innovatiivisuutta ja asiantuntevaa otetta työtehtävissään”, hankkeen projektipäällikkö Jorma Kontturi kertoo.

Keskustakirjasto on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden merkkihanke ja sen laajuus on noin 17 000 bruttoneliömetriä. Pääarkkitehtina toimii Arkkitehtitoimisto ALA Oy.

Kirjasto avaa ovensa joulukuussa 2018 ja sen rakentamiskustannukset ovat 98 miljoonaa euroa.

Keski-Pasila uudistuu – seuraavaksi tulossa väliaikainen asema ja uudet liikennejärjestelyt

4d810c97-0e88-4105-bacd-b56ae22502a2-main_image

Pasilan väliaikaisen aseman sisäänkäynti Ratapihantielle. Havainnekuva: YIT.

Keski-Pasilan mittava uudistuminen etenee Pasilan aseman ja alueen liikennejärjestelyjen muutoksilla. Väliaikainen asema otetaan käyttöön maaliskuussa 2017 ja se palvelee matkustajia syksyyn 2019 saakka, jolloin uusi Pasilan asema valmistuu. Väliaikaisen aseman käytöllä on vaikutuksia myös joukkoliikenteeseen.

Pasilaan väliaikainen asema

Pasilan nykyinen asema puretaan asemahallin lattiatasoa myöten ja rakennustöiden ajan on käytössä väliaikainen asema. Uudesta asemasta tulee osa Keski-Pasilan keskukseksi rakennettavaa Triplaa.

Väliaikainen asema toteutetaan siltarakenteena: asemasilta kulkee raiteiden päällä, siirtymäsilta vie Ratapihantien yli Itä-Pasilan puolelle ja yhdyssiltaa pitkin kuljetaan siirtymäsillalta Opastinsillalle. Asemasillan itäpäässä on kolmikerroksinen väliaikainen asemarakennus, jossa on lämpimiä odotustiloja sekä kaksi liiketilaa.

Noin 10 metriä leveältä asemasillalta on hissit ja portaat jokaiselle laiturille. Siirtymäsilta Ratapihantien yli Veturitorille on noin viiden metrin levyinen ja sen itäpäädystä on kulku katutasoon portaita pitkin tai hissillä. Aseman saattoliikenne on Veturitorilla, samoin kuin 130 pyöräpysäköintipaikkaa.

Käyttöön maaliskuussa

Väliaikainen asema otetaan käyttöön maaliskuussa 2017 ja se palvelee matkustajia syksyyn 2019 saakka, jolloin uusi Pasilan asema, Triplan kauppakeskus ja pysäköintilaitos valmistuvat. Kevään 2017 ajan väliaikainen ja nykyinen asema ovat yhtä aikaa käytössä. Nykyinen asema suljetaan kesäkuussa 2017 ja sen purku aloitetaan.

Osa väliaikaisen aseman siltarakenteesta on jo paikallaan. Loppuvuoden aikana rakennetaan Ratapihantien ylittävä siirtymäsilta sekä Opastinsillalle vievä yhdyssilta. Niiden perustustyöt vaikuttavat jonkin verran liikenteeseen. Töistä tiedotetaan erikseen. Ajoyhteys Veturiparkkiin säilyy entisellään.

Pasilan asema on Suomen toiseksi vilkkain asema, jolla pysähtyvät kaikki junat lukuun ottamatta Pietariin kulkevaa Allegroa. Matkustajille on väliaikaisella asemalla odotustiloja sekä asemarakennuksessa että asemasillalla. Asemalla on myös R-kioski, Subway-ravintola ja WC-tilat sekä VR:n ja HSL:n lippuautomaatit. Lisäksi junalippuja voi ostaa R-kioskilta ja itsepalvelukanavista. Asemalla on myös Liikenneviraston vastuulla olevat aikataulunäytöt ja kuulutusjärjestelmä. Matkatavarasäilytystä tai pankkiautomaattia ei tilanpuutteesta johtuen ole.

Väliaikaisenkin aseman aikana käytössä on myös aseman pohjoinen alikulku, jossa on aikataulunäytöt ja HSL:n lippuautomaatti. Pohjoinen alikulku on sopivin reitti esimerkiksi Messukeskukseen ja Hartwall Arenalle.

Vaikutuksia joukkoliikenteeseen

Väliaikaisen aseman käyttöönotto vaikuttaa jalankulkuun ja joukkoliikennevälineen vaihtoon Pasilassa. Joukkoliikenne kulkee rakennustöistä huolimatta, mutta bussi- ja raitiovaunupysäkkien paikat muuttuvat.

Suurin muutos on, että Pasilansillalla asema-aukion edustalla sijaitsevat pysäkit poistuvat käytöstä. Pysäkkiä nykyään käyttävät linjat pysähtyvät joko Ratapihantiellä (23, 23N, 506) tai Asemapäällikönkadulla (50, 58, 58B, 59, 518, 551). Lisäksi linjat 58 ja 58B siirtyvät ajamaan uutta reittiä, joka kulkee Pasilan asemalta Aleksis Kiven kadulle Itä-Pasilan kautta. Useimpien vaihtajien kävelymatka pitenee hieman nykyisestä, mutta tällä järjestelyllä kävelymatka saadaan pidettyä mahdollisimman lyhyenä.

Raitiovaunut pysähtyvät nykyiseen tapaan Ratapihantiellä, mutta pysäkkien paikka muuttuu hieman. 7A ja 7B pysähtyvät Ratapihantiellä bussien 69, 506 ja 848 kanssa yhteisillä pysäkeillä väliaikaisen aseman kohdalla. Raitiolinjan 9 lähtöpysäkki sijaitsee suoraan asemasillan alla.

Asemapäällikönkadun pysäkeille kannattaa kulkea asemalta Junailijankujaa pitkin. Vaihtaminen junasta raitiovaunuihin ja linjoille 69 ja 506 helpottuu, sillä asemasillalta on suora uloskäynti myös Ratapihantien asemanpuoleiselle reunalle.

 

Paikan päällä on liikenteenopastajia muutosten tullessa voimaan.

Rakennustyöt ovat osa Keski-Pasilan mittavaa uudistamista, josta löytyy lisätietoa Uusi Pasila -verkkosivuilta osoitteessa www.uusipasila.fi.