Betoniteollisuus

Betoniteollisuus ja sen jäsenliikkeet sidosryhmineen ovat selvittäneet syitä betonirakenteissa havaittuihin lujuusongelmiin. Kohteet, jossa lujuusongelmia on joko epäilty tai havaittu, näyttävät jakautuvan kahteen erilliseen ryhmään.

Betonissa liikaa ilmaa

Yhden ryhmän muodostavat pakkas-suolarasitukseen tarkoitetut ns. P-lukubetonit, joita käytetään useimmiten infrarakenteissa. P-lukubetoneilta vaaditaan ominaisuuksia, jotka edellyttävät sekä notkistavan että suojahuokosia tuottavan lisäaineen eli ns. huokostimen käyttämistä betonia valmistettaessa. Tämän lisäaineyhdistelmän on havaittu joissakin tapauksissa muodostavan betoniin huomattavasti tarkoitettua enemmän ilmaa, mikä aiheuttaa betonin puristuslujuuden jäämisen ennakoitua alhaisemmaksi. Vaikka betonin ilmapitoisuutta tulisi ainakin vaativissa kohteissa mitata tehtaalla tehtävän laadunvalvonnan lisäksi myös rakennustyömaan toimesta ennen betonoimista, liian paljon ilmaa sisältävää betonia tiedetään joissakin tapauksissa päätyneen rakenteisiin saakka.

Lisäaineiden taipumus kehittää betoniin joissain tapauksissa huomattavasti liikaa ilmaa on tullut alalle yllätyksenä. Ilmiö on havaittu vasta äskettäin Liikenneviraston Kemijärven sillan tapauksen pohjalta teettämässä selvityksessä. Ongelma vaikuttaa tässä vaiheessa liittyvän globaalin kemianteollisuuden tuottamien lisäaineiden yhteistoimintaan. Tästä syystä betoninvalmistajilla on vain hyvin rajallinen mahdollisuus puuttua tilanteeseen nopeasti. Ongelma voi olla jopa maailmanlaajuinen, joskin Suomen suola-pakkasrasitusta kestävien betonien osuus ja vaatimukset poikkeavat muista maista. Ilman lisäaineita näiden betonien valmistaminen on mahdotonta.

P-lukubetoneissa tunnistetun ilmapitoisuusongelman poistamiseksi betoniteollisuus on sopinut Aalto-yliopiston, Liikenneviraston ja lisäainevalmistajien kanssa ”Robust Air” -nimisen tutkimushankkeen toteuttamisesta. Hankkeen tavoitteena on löytää sellaiset raaka-aineyhdistelmät, valmistusprosessit ja laadunvalvontakeinot, joilla betonin ilmapitoisuus pysyy hallittuna myös hankalissa olosuhteissa.

Toistaiseksi P-lukubetonien ilmamäärää seurataan tehostetusti Liikenneviraston antamien täydentävien laadunvarmistusohjeiden mukaan. Liikennevirasto myös selvittää sille viime aikoina toteutettujen kohteiden ilmamääriä mahdollisten rakenteellisten ongelmien havaitsemiseksi. Nyt käytettävissä olevien tietojen valossa on mahdollista, että viime aikoina valmistuneissa massiivivalukohteissa havaitaan tätä ilmiötä.

Betonin hidas lujittuminen työmaalla

Toisen ryhmän muodostavat kohteet, joissa on päädytty tilaamaan työmaalle sellaista betonia, jonka työstettävyys ei ole ollut soveltuva työkohteeseen tai jonka lujuudenkehitys ei ole ollut riittävän nopeaa työn etenemiseen nähden. Tavalliset perusbetonit eivät välttämättä lujitu riittävän nopeasti etenkään, jos betonointi tehdään kylmällä säällä ja muotit puretaan nopeasti joko rakentamisaikataulusta tai muottikierrosta johtuen. Näissä kohteissa ongelmat saadaan yleensä poistettua jatkamalla rakenteiden jälkihoitoa, lähinnä rakenteiden lämmitystä lisäämällä.

Mitään yleistä laatuongelmaa ei ole havaittu sementeissä tai seosaineissa, kuten maailmanlaajuisestikin vuosikymmeniä käytetyissä masuunikuonassa tai lentotuhkassa.

Jälkimmäisen ryhmän ongelmien hallintaan ottamiseksi Betoniteollisuus ry on sopinut Talonrakennusteollisuus ry:n ja Infra ry:n sekä Inspecta Sertifiointi Oy:n kanssa projektista, jolla parannetaan betoninvalmistajien ja työmaiden välistä tiedonkulkua ja täydennetään betonin oikeaoppiseen valintaan ja käyttöön liittyvää osaamista.

Oikean betonin valinta ja työmaaolosuhteet

Betoniteollisuus korostaa, että hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta betoni ei ole materiaali, jolla onnistutaan aina riippumatta siitä, miten betonia käsitellään. Merkittävä osa onnistunutta betonirakennetta on oikein suoritettu betonointityö. Tämä edellyttää oikein valittua kalustoa ja toteutustapaa sekä osaamista ja huolellisuutta valu- ja tiivistystyössä. Betonin jälkihoito on erittäin tärkeä vaihe. Kovettumisen aikana on huolehdittava riittävästä kosteudesta ja lämmöstä, jota on tarvittaessa seurattava mittauksin.

Viileissä olosuhteissa on usein syytä käyttää nopeammin kovettuvia erikoisbetoneita ja talvibetonilaatuja, joilla on normaalia nopeampi lujuudenkehitys. Varsinkin vaativissa rakennuskohteissa betonointia ja rakenteiden jälkihoitoa tarvitaan johtamaan jo normienkin vaatima riittävän pätevä betonityönjohtaja.

Yhteenveto 

Betoniteollisuus jäsenyrityksineen suhtautuu äärimmäisen vakavasti esiintyneisiin ongelmiin ja yleiseen huoleen betonirakenteiden kelpoisuudesta. Esiintyneet ongelmat ovat hallittavissa ja ratkaistavissa nyt käynnistetyillä toimilla. Toimiala uskoo, että oikealla asenteella ja yhteistyöllä läpi koko betonirakenteiden tilaus-toimitusketjun vastaavien ongelmien synty kyetään estämään vastaisuudessa.

Korkein hallinto-oikeus piti 10.4.2015 antamallaan päätöksellä voimassa Helsingin Malminkartanossa sijaitsevan Honkasuon alueen asemakaavan. Oikeuden mukaan viranomainen voi täten määrätä kaavassa myös piiloon jäävistä, esimerkiksi rakennuksen rungon materiaaleista.

– On uskomatonta, että korkein hallinto-oikeus tulkitsee maankäyttö- ja rakennuslakia niin, että kaavalla voidaan syrjiä kilpailevia rakennusmateriaaleja. Tämä tarkoittaa suoraan alan yritysten välisen kilpailun suitsemista. Ei turvallista, viihtyisää ja vähäpäästöistä kaupunkiympäristöä rakenneta sujuvasti ja kustannustehokkaasti vanhakantaisella ja ummehtuneella sääntelyllä, kritisoi Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2012 Honkasuon alueen asemakaavasta, jossa pientaloalueelle määrättiin rakennusten runkomateriaaliksi yksinomaan puu. Päätöksen perusteluiksi esitettiin materiaalien rakennusajan ympäristövaikutukset. Rakennusten ympäristövaikutuksia tulisi kuitenkin arvioida maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan niiden koko elinkaari huomioonottaen.

– Olen todella huolissani suomalaisesta viranomaisvalmistelusta. Miten voi oikeusvaltiossa olla mahdollista, että kaavoittaja ottaa ilman perusteellista, tutkittua tietoa ehdottoman kannan rakennus-materiaalien ympäristöystävällisyyteen? On nimittäin mahdotonta osoittaa, että puu olisi automaattisesti muita materiaaleja parempi ympäristövaikutuksiltaan. Yksittäisenä esimerkkinä voisi mainita esimerkiksi Suomen Ilmastoystävällisin kerrostalo 2013 -kilpailun, jossa pienin koko elinkaaren aikainen hiilijalanjälki todettiin betonirakenteisella kerrostalolla, vaikka mukana oli myös puurakenteisia kerrostaloja.

Mattila varoittaa päätöksentekijöitä sinisilmäisyydestä. Hän muistuttaa, että puurakentamisen pakkokaavat vaikuttavat haitallisesti suoraan kotimaiseen työllisyyteen ja kansantalouteen, kun ulkomaisella tuonnilla aletaan korvata kotimaisia kivirakentamisen materiaaleja.

– Toivon vilpittömästi, että päätöksen tehneet ymmärtävät, mitä he ovat päättäneet. Nyt on esimerkiksi evätty asukkailta mahdollisuus rakentaa kaksikerroksisen talon toiseen kerrokseen kosteusturvalliset kivirakenteiset märkätilat. Terve kilpailu on edistänyt yhteisiä tärkeitä tavoitteita, kuten pyrkimystä asumisen kohtuuhintaisuuteen, tavoitetta tukea yritysten motivaatiota kehittää tuotteitaan ja asiakkaan oikeutta valita parhaaksi kokemansa ratkaisu. Syrjivällä kaavapolitiikalla vaarannetaan näiden kaikkien tavoitteiden saavuttaminen, Mattila toteaa.

Betoniteollisuuden vuoden 2014 aikana käydyn työturvallisuuskilpailun tulokset ovat ratkenneet. Vuoden 2014 kilpailussa kaikkien kolmen kilpailusarjan osakilpailuvoitot päätyivät Rudus Oy:n tehtaille. Elementtisarjan voitti Kiteen elementtitehdas, valmisbetonisarjan Väli-Suomen valmisbetonitehdas Kuopiosta ja betonituotetehtaiden sarjan Orimattilan betonituotetehdas.

Kilpailun tuomaristo toteaa, että kaikki osakilpailuvoittoon yltäneet tehtaat ovat äärimmäisen tasaväkisiä työturvallisuuden suhteen. Tehtaissa on noudatettu työturvallisuuden viimeisimpiä oppeja alkaen koko henkilökunnan motivoimisesta ja sitouttamisesta tinkimättömään työturvallisuuskulttuuriin, ja päättyen työolojen järjestämiseen lean-periaatteiden mukaan niin, että työtä voidaan tehdä tehokkaasti ja turvallisesti siistissä ja hyvässä järjestyksessä olevassa työympäristössä. Kaikkien finalistitehtaiden turvallisuusjohtaminen on esimerkillistä, eikä missään tehtaista ole sattunut vuosiin yhtään työtapaturmaa. Kaikissa tehtaissa on mielletty selvästi se, että pitkäjänteinen ja tinkimätön turvallisuuden johtaminen on avain myös tehtaan tuotannon tehokkuuden ja laadun korkeana pitämiseen. Turvallisuusjohtamiseen kehitetyt menettelyt soveltuvat hyvin myös monenlaisten muiden epäkohtien poistamisen ja toiminnan kehittämisen prosessien läpiviemiseen.

Osakilpailuvoittajien tasaväkisyydestä johtuen, ja koska kaikissa tehtaissa näkyi selvästi yrityksen pääkonttorilta tuleva voimakas tuki ja jäntevä ohjaus, tuomaristo on päättänyt poiketa perinteisestä menettelystään valita kokonaiskilpailun voittaja osakilpailuvoittajien keskuudesta. Sen sijaan tuomaristo on päättänyt valita kokonaiskilpailun voittajaksi Rudus Oy:n ja sen myötä kaikki osakilpailuvoittajiksi yltäneet tehtaat.

“Olemme Ruduksessa tavattoman iloisia ja ylpeitä siitä, että Kiteen, Kuopion ja Orimattilan tehtaamme näin vakuuttavalla laajan rintaman näytöllä tuovat koko yhtiöllemme mainetta ja kunniaa nimenomaan työturvallisuuden saralla”, toteaa yhtiön toimitusjohtaja Lauri Kivekäs. “Turvallisuus on ollut meillä ehdoton ykkönen jo kymmenen vuoden ajan ja se on nostettu myös arvoissamme ykköseksi osana yhä tärkeämpää vastuullisuutta. Emoyhtiöltämme CRH:lta saamallamme järjestelmällisellä tuella ja opastuksella olemme onnistuneet parantamaan tapaturmataajuuttamme yli 90 % tasolle alle kolme tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tällainen kehitys vaatii haastavien tavoitteiden asettamista, niiden jatkuvaa seuraamista, järjestelmällistä ja tinkimätöntä työtä, tarkkaa valvontaa, poikkeamiin puuttumista, jatkuvaa kouluttamista ja hyvistä suorituksista palkitsemista. Myös ahkeran vaaratilanneilmoitusten tekemisen merkitys oppimistilaisuuksien tarjoajana on ensiarvoisen tärkeä”, Kivekäs jatkaa.

Rudukselle myönnetyn kokonaiskilpailun voiton lisäksi kilpailun tuomaristo haluaa nostaa esille myös Parma Oy:n tuotantolaitosten erinomaisen menestymisen kilpailussa. Parman elementtitehtaat valtasivat elementtisarjan voittaneen tehtaan jälkeen yhtä lukuun ottamatta kaikki seuraavat yhdeksän sijaa.

Kokonais- ja osakilpailuvoittajien lisäksi kilpailussa palkittiin myös parhaat turvallisuustasonsa parantajat sekä parhaiden turvallisuuskäytäntöjen esittäjät, molemmat sarjoittain. Kilpailun tuomaristo on päättänyt jakaa parhaiten turvallisuustasoansa parantaneiden palkinnot elementtisarjassa Hartela Oy:n Paraisten elementtitehtaalle, betonituotesarjassa Parma Rail Oy:n Forssan ratapölkkytehtaalle ja valmisbetonisarjassa Lakan Betoni Oy:n Joensuun valmisbetonitehtaalle.

Palkinnot parhaista turvallisuuskäytännöistä saavat elementtisarjassa Betset Oy:n Kyyjärven tehdas, betonituotesarjassa Lammin Betoni Oy:n betonituotetehdas ja valmisbetonisarjassa Lujabetoni Oy:n Nokian valmisbetonitehdas.

Kokonaiskilpailun voittaja palkitaan kultaisella kypärällä ja Fennian lahjoittamalla 5.000 € rahapalkinnolla, joka on tarkoitettu käytettäväksi työturvallisuustyöhön. Palkinnot ja muut huomionosoitukset luovutetaan Betoniteollisuuden Kesäseminaarissa Joensuussa 7.8.2015.

Taustatietoa Betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailusta

Betoniteollisuuden valtakunnallinen työturvallisuuskilpailu on järjestetty vuosittain vuodesta 2009 alkaen, eli kilpailu järjestettiin nyt kuudetta kertaa. Kilpailu käytiin yhteensä 61 tuotantolaitoksen kesken kolmessa eri sarjassa: elementtitehtaat (46 tehdasta), valmisbetonitehtaat (5 tehdasta) ja betonituotetehtaat (10 tehdasta).

Kilpailussa kukin tehdas pisteytettiin elmeri+ -järjestelmän mukaisen turvallisuusmittauksen, tehtaan turvallisuusjohtamisen tason, tapaturmataajuuden ja sairauspoissaolojen perusteella. Kokonaiskilpailun voittajan valitsi kolmihenkinen tuomaristo tehdaskäyntien ja tehtaan henkilökunnan haastattelujen pohjalta. Tuotantolaitosten turvallisuustason auditoinnin ja mittaukset toteutti Tapaturva Oy Juha Merjaman johdolla.

Kilpailun tuomariston muodostivat puheenjohtaja Matti Harjuniemi Rakennusliitosta, ylitarkastaja Keijo Päivärinta Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta ja toimitusjohtaja Jussi Mattila Betoniteollisuus ry:stä.

Työturvallisuuskilpailun tavoitteena on ollut yritysten työturvallisuustyön motivaation kohottaminen, hyväksi todettujen turvallisuuskäytäntöjen levittäminen ja yritysten turvallisuudesta vastaavien henkilöiden kannustaminen. Kilpailu liittyy oleellisena osana suomalaisen betoniteollisuuden tavoitteeseen olla maailman turvallisinta vuonna 2015 sekä RT:n myöhemmin julkistamaan ”Nolla tapaturmaa 2020” -tavoitteeseen.

Suomalainen betoniteollisuus ja sen kattojärjestö Betoniteollisuus ry ovat jo vuosikymmenen ajan tehneet työtä työturvallisuustason parantamiseksi. Tehtaissa on toteutettu lukemattomia isompia ja pienempiä parannuksia, jotka liittyvät joko suoraan fyysiseen työympäristöön, käytettäviin työtapoihin tai työn organisointiin ja johtamiseen.