YIT Infra 2015 -tapahtumassa: Allianssimalli sopii suuriin rakennushankkeisiin

hntolqcoqyjfdyoueise

Allianssi-toimintamallia on sovellettu Suomessa jo muutaman vuoden ajan. Erityisesti vaativissa infrastruktuuri- ja toimitilahankkeissa allianssi toimii yksinkertaista projektijohtourakkaa tehokkaammin ja joustavammin.

Allianssi on tilaajan ja yhden tai useamman toteuttajan yhteenliittymä. Tyypillisesti osapuolina voivat olla esimerkiksi tilaaja, suunnittelija ja rakennusyhtiö. Keskeinen ero perinteiseen urakointiin on se, että osapuolet vastaavat suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä ja jakavat myös projektin riskit ja hyödyt yhdessä. Myös kaikki projektin kustannukset raportoidaan avoimesti.

”Muutoksista voidaan sopia joustavasti yhdessä, kun laskutus tapahtuu avoimin kirjoin. Tämä on erittäin tärkeää suurissa hankkeissa”, sanoo YIT:n yksikönjohtaja Ari Bergström.

Kun osapuolet istuvat ”pöydän samalla puolella”, voivat kaikki tuoda mukaan heti alussa parhaan osaamisensa. Allianssimalli mahdollistaa ja varmistaa hankkeelle parhaan lopputuloksen parhaassa kokonaisaikataulussa. Tästä on erityisen suuri hyöty vaativissa ja suurissa hankkeissa kuten sairaaloiden, voimalaitosten tai isojen infrastruktuurihankkeiden rakentamisessa tai muuten toiminnan kannalta kriittisissä hankkeissa. Jos myös toteutuksen lopullinen aikataulu on kriittinen, ovat allianssimallin hyödyt ilmiselvät.

Rakennusyhtiöiltä allianssi edellyttää uudenlaista paneutumista asiakkaan prosessiin sekä koko projektin kehittämiseen heti alkuvaiheessa.

”Allianssimalli on jo nyt osoittanut toimivuutensa ja toivomme, että sitä määrätietoisesti kehitetään. Erilaiset sekamallit tai kevennetyt allianssit eivät tuo samanlaisia hyötyjä”, Bergström jatkaa.

YIT on liittynyt vuoden 2014 aikana jo useaan merkittävään allianssiin. Keväällä 2014 yhtiö lähti mukaan Lahden matkakeskuksen toteuttamiseen yhdessä Siton ja Lahden kaupungin kanssa. Toinen YIT:lle merkittävä allianssihanke on Turun Seudun Energiatuotannon CHP-voimalaitos Naantalissa. Kokonaisinvestoinniltaan 260 miljoonan euron hankkeeseen sisältyy 50 miljoonan euron rakennusurakka, joka toteutetaan allianssimallilla. Mukana ovat myös A-Insinöörit ja, Insinööritoimisto AX-LVI. Kehitysvaiheessa olevan hankkeen toteutus käynnistyy keväällä 2015. Allianssimalli sopii myös kunnossapitohankkeisiin. Pakilan alueurakka toteutetaan allianssina, jossa YIT vastaa alueen katujen kunnossapidosta.

YIT osallistuu Infra 2015 –tapahtumaan tiistaina 3.3. Wanhassa Satamassa. Yksikönjohtaja Ari Bergström pitää tapahtumassa puheenvuoron klo 13.00 ”Kokemuksia allianssimallista erityyppisissä hankkeissa”.

PUUTUOTETEOLLISUUS RY: Puurakentamista ei tueta verovaroin

Betoniteollisuus on viime aikoina toistuvasti kritisoinut puurakentamisen väitettyjä tukia. Viimeksi asiaa kommentoivat Lauri Kivekäs ja Jaakko Raikkonen Kauppalehdessä tavalla, joka vaatii asiavirheiden oikaisua.

TEM on tehnyt työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren johdolla erinomaista hallitusohjelmaan kirjattua ohjelmatason työtä puurakentamisen edistämiseksi. Pienin resurssein tehty työ valtakunnallisen puurakentamisohjelman puitteissa on myös tuottanut tulosta, mikä näkyy mm. kasvavana puukerrostalorakentamisena. Puurakentamista edistetään hallitustasolla osana kansallista biotalousstrategiaa.

Puurakentamista ei Suomessa tueta verovaroin. Puurakentamisen ohjelma ei ole rahoitusinstrumentti. Tiedossamme ei ole sellaisia valtion budjetin momentteja tai rahoituskeinoja, joista puurakennushankkeisiin on mahdollista saada julkista tukea. Myöskään kunnat eivät ohjaa suoraa tukea puurakentamisen hankkeisiin, mutta ilmaisevat joskus kaavoituksessa tahtotilansa käytettävän materiaalin suhteen. Alan kehityshankkeisiin julkinen tuki haetaan samoista lähteistä samoin perustein kuin muillakin rakentamisen toimialoilla. EU:n aluekehitysrahoja ei Suomessa voida oman lainsäädäntömme vuoksi käyttää rakentamisen tukemiseen, toisin kuin monissa muissa EU-maissa. Myös esimerkiksi Kanadassa käytetään merkittävästi varoja puurakentamiseen osana viennin edistämistä ja työllisyyttä.

Puutuoteala ei ole ollut hankkimassa puurakentamiselle lainsäädännöllistä erityisasemaa tai valtion suoraa tukea. Haluamme kehittää puurakentamista siten, että se pystyy aidosti ja avoimesti tasavertaiseen kilpailuun markkinoilla muiden rakennusmateriaalien kanssa niin rakennusalan standardeissa, määräyksissä kuin koulutuksessa. Tästä olemme vielä valitettavan kaukana. Esimerkiksi puukerrostaloilta vaaditaan suurempaa paloturvallisuutta kuin muilta rakennuksilta, mikä aiheuttaa puurakentamiselle ylimääräisiä kustannuksia.

Puutuoteteollisuus ei tavoittele vastakkainasettelua eri materiaalien kesken vaan aitoa yhteistyötä. Tulevaisuuden laadukkaaseen kohtuuhintaiseen rakentamiseen liittyy paljon yhteiskunnallisia ja kuluttajien odotusarvoja, joihin koko rakentamisen toimialan tulee vastata kattavalla, yhteisellä kehitystyöllä.

Keski-Pasilan Tripla-hanketta koskeva asemakaava saa lainvoiman

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Pasilan keskustakorttelin asemakaavan tammikuussa 2015. Asemakaavan valitusaika päättyi maanantaina 2.3.2015, ja koska valituksia ei tullut, alueen asemakaava saa lainvoiman perjantaina 6.3.2015.

Asemakaavan lainvoimaisuuden myötä Tripla-hanketta jatketaan suunnitelman mukaisesti. Rakennuslupaa hankkeen ensimmäiselle vaiheelle, pysäköintilaitokselle, haetaan kesäkuussa, ja Triplan rakentaminen on tavoitteena käynnistää vuoden 2015 lopulla hankkeen sijoittajan tai sijoittajien varmistuttua. Sijoittajien ja potentiaalisten vuokralaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella kiinnostus hanketta kohtaan on ollut rohkaisevaa. Rakennustyöt alueella ovat jo käynnissä urakkana toteutettavien infratöiden, kuten Pasilan uuden sillan osalta.

”Yhteistyö Helsingin kaupungin ja valtion virastojen kanssa on sujunut erinomaisesti, mikä on mahdollistanut hankkeen etenemisen jopa odotettua nopeammassa aikataulussa. Olemme innoissamme, että asemakaavan vahvistumisen myötä pääsemme viemään hanketta eteenpäin suunnitelman mukaisesti”, toteaa Triplan hankejohtaja Tapio Salo YIT:ltä.

Keski-Pasilaan rakennettava Tripla-hanke on kolmen korttelin monipuolinen kokonaisuus, johon rakennetaan muun muassa kauppakeskus, toimistoja, hotelli ja asuntoja. Hankkeen arvo on kokonaisuudessaan noin miljardi euroa ja se toteutetaan vaiheittain noin 10 vuoden aikana. YIT ostaa alueelle kaavoitettavan rakennusoikeuden vaiheittain rakentamisen edetessä. Ison ja pitkäkestoisen hankkeen suunnittelu- ja neuvotteluvaiheessa on huomioitu, että rakentamisen aikatauluja voidaan sopeuttaa markkinatilanteen niin vaatiessa. YIT tiedotti Keski-Pasilan Keskuksen suunnittelu- ja toteutuskilpailun voitosta 3.9.2013.

Ikkunavalmistaja Piklas Oy:n oma verkkokauppa siivitti yhtiön kasvuun – Pyhännälle syntynyt jo 40 uutta työpaikkaa

2015-03-02 18_04_40-FeedDemon Pro 4.5

Suomalainen perheyhtiö Piklas Oy ui valtavirtaa vastaan viime vuonna. Yhtiö saavutti uuden liikevaihtoennätyksensä 12,1 m€ ja kasvua edellisvuoteen tuli peräti 44 %:a. Liikevaihdon kasvun myötä yhtiö pestasi runsaasti uutta työvoimaa – Pyhännällä sijaitsevaan tuotantolaitokseen lisättiin työntekijöiden määrää vähän kerrallaan koko vuoden ajan ja vuoden 2014 lopussa uusia työpaikkoja oli syntynyt 40 kappaletta.

”Ikäviä uutisia väen vähentämisistä on viime aikoina ollut, erityisesti meidän toimialallamme – rakentamiseen ja puusepänteollisuuteen liittyvissä yrityksissä, mutta meillä on ollut  siinä mielessä myönteinen tilanne, että olemme voineet työllistää koko ajan lisää ihmisiä. Uutiskynnystä muutaman ihmisen lisääminen kerrallaan ei ylitä, mutta kun katsomme koko vuoden mittakaavassa, niin onhan tuo jo aika paljon”, myhäilee yhtiön toimitusjohtaja Erkki Tolvanen tyytyväisenä.

Oma verkkokauppa kasvun moottorina

”Rajusti kilpailulla toimialalla kasvu ei tule itsestään, vaan vaatii mietittyjä toimenpiteitä”, jatkaa toimitusjohtaja Tolvanen. ”Uudisrakentaminen oli aikaisemmin keskeinen tukijalkamme, mutta kun uutta rakennetaan huomattavasti aikaisempaa vähemmän, päätimme etsiä kasvua korjausrakentamisesta, sillä korjausvelkaa pientaloissa riittää. Osa kasvustamme onkin tullut uusilta, korjausremontteja tekeviltä kumppaneiltamme, mutta halusimme muutakin. Koska omaa kuluttajamyyntiä ei ollut, päätimme panostaa oman verkkokaupan kehittämiseen.”

Piklas avasi kuluttajille suunnatun tehtaan oman ikkunaverkkokaupan helmikuussa 2014 ja merkittävä osa kasvusta on tullut juuri tätä kautta.

”Pienistä puroista meidän on virtamme rakennettava”, filosofoi Piklas Oy:n myyntipäällikkö Petri Kovalainen ja jatkaa,  ”verkkokauppa yllätti meidät monella tavalla, kävijöitä on ollut runsaasti ja tilauksia on ollut paljon. Tilauskoko verkkokaupassa on ollut pieni, keskimäärin neljä ikkunaa per tilaus, ja kaikki erilaisia. Onneksi tehtaamme on rakennettu juuri tällaista toimintaa varten ja siksi olemme pystyneet hyvin vastaamaan kysyntään.”

Piklas Oy:n ikkunoiden verkkokauppa on suunnattu suoraan tehtaalta yksityisille kuluttajille ja jättää näin ollen jakelun muut väliportaat pois, jolloin kuluttajalle syntyvä hintaetu on varsin huomattava. Verkkokauppaohjelmisto ohjaa kuluttajan valintoja mallien, mittojen ja värien osalta. Kattavista ohjeista löytyy tietoa myös mitoitukseen ja tuotteiden asennukseen.

PÄÄTOIMIJA VAHVISTAA SUUNNITTELUOSAAMISTAAN

9c647135-02d5-46a8-8dea-0a634fa8033e-main_image

Kuvassa vasemmalta: Hannu Lehto, Lasse Mäkeläinen ja Ville Jurvansuu

Päätoimija Oyj on ostanut kajaanilaisen Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy:n koko osakekannan. Myyjinä olivat yhtiön avainhenkilöt Lasse Mäkeläinen, Ville Jurvansuu, Anssi Määttä ja Jari Saastamoinen.

Insinööritoimisto Mäkeläinen on keskittynyt laajojen ja pitkäkestoisten rakennushankkeiden suunnitteluun. Yhtiö on 34 toimintavuoden aikana suunnitellut noin 1650 projektia, joukossa useita huomattavia kotimaisia rakennuskohteita. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2014 noin 1,9 milj. euroa ja se työllistää tällä hetkellä 19 rakennesuunnittelijaa.

”Insinööritoimisto Mäkeläisen hankinta vahvistaa Päätoimija-konsernin talousohjatun rakentamisen toimintamallia merkittävästi. Suunnitteluosaamisen lisäämisellä varmistamme keskeisten resurssien riittävyyden nopeissakin projekteissa ja vahvistamme osaamistamme 3D-mallintamisessa. Tuotannon ja suunnittelun tiiviillä integraatiolla pystymme paremmin kehittämään konseptiamme sekä sitä kautta tarjoamaan asiakkaillemme yhä suurempia kustannushyötyjä”, toteaa Hannu Lehto

Lasse Mäkeläisen mukaan yrityskauppa mahdollistaa henkilöresurssien lisäämisen sekä erikoisosaamisen kehittämisen nykyisissä Vantaan ja Kajaanin toimipisteissä sekä Oulun seudulle perustettavassa suunnitteluyksikössä. ”Erityisesti Kajaanin yksikön kasvattaminen ja pitkälle koulutettujen henkilöiden palkkaaminen Pohjois-Suomeen lämmittää sydäntä”, toteaa yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Lasse Mäkeläinen.

Insinööritoimisto Mäkeläisen toiminta jatkuu ennallaan ja nykyiset työntekijät jatkavat yrityksessä tarjoten laajaan kokemukseen perustuvaa kokonaistaloudellista, asiakaslähtöistä, joustavaa ja laatutietoista rakenneteknistä palvelua. Yhtiön palvelutaso ja kyky toteuttaa entistä vaativampia rakennuskohteita ja onnistuneita projekteja paranevat entisestään uusien resurssien myötä.

Europan 13 -arkkitehtuurikilpailun Suomen kohteet Espoossa, Jyväskylässä ja Seinäjoella

Nuorten arkkitehtien kansainvälinen Europan 13 -arkkitehtuurikilpailu käynnistyy tänään. Kilpailussa on mukana lähes 50 kohdetta eri puolilla Eurooppaa. Suomen kilpailukohteet sijaitsevat Espoossa, Jyväskylässä ja Seinäjoella.

Joka toinen vuosi järjestettävästä Europanista on kehittynyt maailman laajin arkkitehtuurikilpailu, johon rekisteröityy lähes kymmenen tuhatta suunnittelijaa ympäri maailman. Kilpailu on suunnattu alle 40-vuotiaille arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun ammattilaisille. Kilpailijoiden toivotaan muodostavan monialaisia suunnitteluryhmiä, joista jokaisessa tulee olla vähintään yksi arkkitehti.

Europan 13 –kilpailun kohteilla on yhteinen teema Adaptable City 2.

– Perinteisten suunnitteluratkaisujen lisäksi kilpailijoiden toivotaan pohtivan, millaisia tulevaisuuden kaupungit ovat, ja esittävän ideoita siitä, miten kaupungit pystyvät mukautumaan tulevaisuuden haasteisiin. Kilpailuprosessin aikana järjestetään kolme kansainvälistä foorumia, joissa kilpailujen järjestäjät ja palkitut suunnittelijat kokoontuvat keskustelemaan kaupunkisuunnittelun teemoista, Europan Finlandin pääsihteeri Mari Koskinen sanoo.

Tiivistä mutta luonnonläheistä: Espoon Otaniemi

espoo_kartta

Espoon kohde on Otaniemen kampusalueella. Vain kuuden kilometrin päässä Helsingin keskustasta sijaitseva Otaniemi tulee – yhdessä Tapiolan ja Keilaniemen kanssa – muodostamaan uuden liike- taide- ja tiede-elämän keskuksen Espoossa. Otaniemen metroasema avautuu vuonna 2016 ja Aalto ARTSin uudisrakennus nousee Otaniemeen parin vuoden päästä. Kilpailulla haetaan luontoarvoja ilmentäviä ehdotuksia 25 000 m2:n asuntorakentamisen ja 5 000 m2:n toimistorakentamisen sijoittamiseksi Alvar Aallon suunnitteleman kampusalueen tuntumaan. Alueen lähellä sijaitsee toisaalta arvokas Natura-alue harvinaisine lintulajeineen sekä liito-oravien pesimäpaikkoja. Kilpailulla haetaankin innovatiivisia tapoja alueen tiivistämiseksi luontoalueita häiritsemättä.
Uutta rakentamista modernin henkeä kunnioittaen: Jyväskylän Kortepohja

jyvaskyla-fi-ps-ap1

Jyväskylän Kortepohja on edustava esimerkki 1960-luvun kaupunkisuunnittelusta ja elementtirakentamisesta. Osa ruutukaavaan toteutetusta Kortepohjan asuinalueesta kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Kilpailulla etsitään ratkaisuja alueen tiivistämiseksi mm. suuria parkkipaikka-alueita karsimalla. Elävyyttä haetaan myös rakennusten käyttötarkoituksia monipuolistamalla ja uudistamalla alueen kaupallisia palveluja. Elinkaarensa päähän tulleen ostoskeskuksen kohtalo pitää ratkaista. Keskeistä on toteuttaa tiivistämistä alueen alkuperäistä henkeä kunnioittaen.

Joutomaasta sillaksi: Seinäjoen rautatieaseman ympäristö

seina-cc-88joki_kartta

Seinäjoen kilpailualueena on rautatieaseman ja vanhan ratapihan  muodostama alue, joka on keskeisestä sijainnistaan huolimatta ajautunut kaupunkiympäristöstä irralliseksi joutomaaksi. Alue sijaitsee keskustan itäpuolella. Kilpailulla haetaan ideoita alueen monipuoliselle asunto- ja palvelurakentamiselle, jolla se liitettäisiin luontevaksi osaksi Seinäjoen keskustaa. Tavoitteena on tiivistää ja laajentaa Seinäjoen keskustan kaupunkirakennetta sekä yhdistää rata-alueen eristämät Pohjan kaupunginosa ja keskusta toisiinsa kevyen liikenteen väylillä.
Kilpailijat voivat valita kohteista yhden tai useampia, joihin he jättävät ehdotuksensa. Kuhunkin maahan saa tehdä vain yhden ehdotuksen. Kilpailuun voi rekisteröityä osoitteessa www.europan-europe.eu.

Suomessa kilpailua koordinoi Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. Joka maassa kansallinen palkintolautakunta arvostelee kyseisen maan kohteisiin tehdyt ehdotukset.

Skanska starttasi Aviapoliksen aloituskorttelin rakentamisen Vantaalle

ImageScaler

Helsinki-Vantaan lentoaseman naapurustossa on käynnissä iso myllerrys. Kehäradan Aviapoliksen asema otetaan käyttöön kesällä 2015. Aseman yhteyteen on rakenteilla uusi kaupunkikortteli, johon tulee toimistotalo, hotelli ja muita palveluita.

Skanskalla on käynnissä korttelin ensimmäisen hankkeen, Aviabulevardi -toimistotalon rakennustyöt. Korttelin on tarkoitus olla valmis vuonna 2016 siten, että toimistotalo valmistuu keväällä 2016 ja hotellin on suunniteltu avautuvan syksyllä 2016. Lisäksi alueelle on tulossa liiketiloja, liikennekeskus sekä asuntoja. Liikenne Aviapoliksen asemalla alkaa Kehäradan valmistuttua kesällä 2015.

”Aloitimme yhteistyön Lentoasemakiinteistöjen kanssa aloituskorttelin kehittämiseksi kolme vuotta siten. On hienoa olla nyt käynnistämässä rakentamista. Tämä on lähtölaukaus uudelle ja mielenkiintoiselle alueelle. Kehäradan liikennöinnin myötä saadaan piristysruiske, jonka vaikutukset ulottuvat koko pääkaupunkiseudulle”, sanoo Skanska Oy:n toimialajohtaja Jarkko Muurimäki.

Ensimmäisiä Aviabulevardiin vuonna 2016 muuttavia vuokralaisia ovat logistiikka-alan ohjelmisto- ja järjestelmätoimittaja Trimico Oy sekä suomalainen kaupan, logistiikan ja palvelualan ohjelmistoratkaisuyhtiö Solteq Oyj sekä joustavia toimitiloja tarjoava Regus.

”Tiloista on nyt vuokrattu noin 40 %, ja käynnissä on neuvotteluja useiden yritysten kanssa. Sijainti kiinnostaa, koska saavutettavuus on erinomainen: sisäänkäynti Kehäradan asemalle on samalla tontilla ja lentokenttä vain yhden pysäkin päässä”, sanoo Skanska CDF Oy:n operatiivinen johtaja Antti Nousiainen.

Aviapoliksen aseman ympäristöön on suunnitteilla asuntoja noin 2 000 ihmiselle. Työpaikkoja alueelle syntyy arviolta noin 15 000, mahdollisesti enemmänkin. Aviapoliksen aseman vaikutusalue on laaja ja palvelee myös esimerkiksi Kartanonkosken ja Pakkalan asukkaita. Tuleva junayhteys tekee myös Ilmailumuseon helpommin kävijöiden saavutettavaksi. Alueen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan valmis 10−15 vuoden kuluttua.

http://www.skanska.fi/aviabulevardi

Swecon pääkaupunkiseudun yksiköt muuttavat yhteisiin toimitiloihin vuoden 2016 alussa

kafk53e4bbcvisud69zr

Uudet toimitilat harjakorkeudessa.

Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda Oyj rakennuttaa Swecon käyttöön kolme toimistotaloa Helsingin Ilmalaan, osoitteeseen Ilmalanrinne 1. Huoneistoalaltaan noin 18 000 neliön Ilmalanrinne-toimistotalokokonaisuus sijaitsee pääkaupunkiseudun tiheimpien väkimassojen ympäröimänä, lähellä Helsingin vilkkaita sisääntulo- ja pääliikenneväyliä.

Ilmalanrinteestä Swecon arvojen mukainen matalaenergiatoimisto

Ilmalanrinteestä rakennetaan matalaenergiakohde, jolle tavoitellaan kansainvälistä gold-tason LEED-ympäristösertifikaattia. Kohteen suunnittelussa ja rakentamisessa korostuvat energiatehokkuus ja ympäristöä säästävät kestävän kehityksen kriteerien mukaiset ratkaisut, joiden kehittämisessä hyödynnetään hankkeessa energia- ja ympäristökonsulttina, rakennuttajakonsulttina ja rakennesuunnittelijana toimivan Swecon huippuosaamista. ”Uudet energiatehokkaat, sijainniltaan keskeiset toimitilat ilmentävät yhtiötämme tavoitteidemme mukaisella tavalla”, Sweco Finlandin maajohtaja Markku Varis kertoo.

Synergiaa asiakkaan eduksi

Yhteiset toimitilat tuovat yhteen pääkaupunkiseudun kattavan palvelutarjonnan  ja osaavan henkilökunnan – asiakkaidemme eduksi. Asiantuntijoidemme välinen yhteistyö tiivistyy entisestään ja palvelumme ovat entistä helpommin asiakkaidemme saatavilla. ”Kaiken osaamisen saa saman katon alta”, Markku Varis kiteyttää.

Uudiskohteen rakentaminen käynnistyi keväällä 2014 ja 26. helmikuuta työmaalla juhlittiin harjannostajaisia. Ilmalanrinteen kolme ensimmäistä toimistotaloa valmistuvat joulukuussa 2015 ja Swecon pääkaupunkiseudun yksiköt muuttavat uusiin tiloihin vuoden 2016 alussa.

Sähköliiton hallitus hyväksyi sähköistysalan työehtosopimuksen

Sähköliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 26.2. sähköistysalan työehtosopimusta koskevan neuvottelutuloksen uudeksi työehtosopimukseksi. Työehtosopimus on voimassa 1.3.2015–31.1.2017 ja on palkkaratkaisultaan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen.

Ensimmäinen sopimuskorotus, työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 20 euron kuukausikorotus, korottaa aikapalkkoja ja urakan takuupalkkoja 0,12 euroa tunnissa. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa korotus tuli voimaan jo 1.2.2015 ja tämä otetaan huomioon maaliskuun aikana maksettavalla 20 euron kertakorvauksella. Toinen 0,4 %:n suuruinen sopimuskorotus astuu voimaan 1.2.2016.

Työehtosopimusratkaisu pitää sisällään tekstiparannuksia urakkatyön ehtoihin, työaikamääräyksiin ja aikapalkkaratkaisun, joka määrittelee aikatöissä maksettavan vähimmäisaikapalkan.

Työehtosopimus on sidottu keskusjärjestöjen mahdolliseen tulokseen keskitetyn palkkaratkaisun jatkamisesta ajalle 1.8.2016–31.1.2017. Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse neuvotteluissaan yhteisymmärrykseen palkantarkistuksista, kumpikin sopijaosapuoli voi viimeistään 31.3.2016 kirjallisesti irtisanoa työehtosopimuksen päättymään 31.7.2016.

Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n välistä yleissitovaa sähköistysalan työehtosopimusta sovelletaan noin 10 000 työntekijän työsuhteissa uudis- ja korjausrakentamisen sähköasennustöissä, huolto- ja ylläpitotöissä, sähkölaitteiden korjaus ja huoltotöissä ja laivasähköasennustöissä.

Varte rakentaa Lappeenrannnan Rakuuna-korttelin

rakuuna_karuselli_1

Tontille rakennetaan kiinteistökokonaisuus, jossa on katutasossa sijaitsevan liikekerroksen lisäksi kaksi maanalaista pysäköintikerrosta. Liikekerroksen yläpuolelle nousee kaksi kerrostaloa. Maan päälle kerroksia tulee kaikkiaan kuusi.

K-supermarketille katutasoon tulevat tilat kasvavat nykyisestä noin 2 500 neliöön. Kaupan asiakkaiden käyttöön tulee yli 70 autopaikkaa suoraan kaupan alapuolella olevaan parkkihalliin, josta on helppo kulkuyhteys sisälle kauppaan. Asukkaiden käyttöön autopaikkoja tulee alimpaan kerrokseen noin 60 kpl, josta on pääsy hissillä suoraan omaan kerrokseen.

– Uuden kaupan myötä sekä Lappeenrannan keskustan että paikallisen K-kauppaverkoston palvelut kehittyvät kaupungissa, kertoo Keskon aluejohtaja Timo Heikkilä. Rakuunan rakentaminen päästään aloittamaan huhtikuun alussa purkutöillä, kun nykyinen K-supermarket Rakuuna sulkee ovensa maaliskuun lopussa.

rakuuna_karuselli_2

– Tavoitteenamme on saada K-supermarketin myymälätilat valmiiksi loppuvuodesta 2016. Asunnot valmistuvat vuoden 2017 alussa, kertoo Varte Oy:n toimitusjohtaja Heikki Koho. K-supermarketin lisäksi Rakuunan kortteliin tulee yhteensä 106 uutta asuntoa. As Oy Rakuunaheikkiin tulee 54 omistusasuntoa, jotka ovat Varte Oy:n omaa asuntotuotantoa. Loput 52 asuntoa ovat VVO-yhtymä Oyj:n vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Rakennuskokonaisuuden bruttoala on runsaat 15.000 m2 ja rakennustilavuus yli 54.000 m3. – Asuntojen kokonaispinta-ala tulee olemaan yhteensä yli 5 000 neliötä. Asuntojen keskikoko on alle 50 neliötä, Heikki Koho kertoo.

Hankkeen kokonaisinvestointi on noin 30 miljoonaa euroa.