RAKENNUSPARKKI

Etelä-Savon käräjäoikeus on tänään tuominnut Pieksämäen Ysiysi-Rakennus Oy:n yhteisösakkoon sekä sen omistajan ja työnjohtajan sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta.

Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja oli syyskuun 2012 ja huhtikuun 2013 aikana tehnyt yhtiön työmaille yhdeksän tarkastusta, joista neljällä kerralla hän oli nähnyt, että työmailla olleista sirkkeleistä oli puuttunut terän yläsuoja ja kerran myös jakoveitsi. Koska sama työturvallisuuspuute oli tarkastajan huomautuksesta huolimatta toistunut, työsuojeluviranomainen teki asiasta poliisille rikosilmoituksen.

Syytteessä olleet yhtiön omistava toimitusjohtaja ja työnjohtaja kiistivät syytteen ja totesivat, että sirkkeleiden suojauspuutteet on aina korjattu heti kun ne on havaittu eikä tarkastaja ole havainnut sirkkeleiden suojauspuutteita läheskään kaikilla tarkastuksilla. He vetosivat myös siihen, että sirkkelin suojien puuttuminen on hyvin yleistä ja suojaton sirkkelin terä on “maan tapa”. Syytetyt kertoivat myös, että yhtiön työmailla on ollut yhteensä 11 sirkkeliä eikä kaikkia yrityksen käytössä olleita sirkkeleitä ole voitu jatkuvasti valvoa. Heidän mukaansa työmailla olleiden sirkkeleiden kuntoa on seurattu sillä tarkkuudella kun se on ollut käytännössä mahdollista, mutta työntekijät ovat vastoin esimiesten määräystä ja heidän tietämättään poistaneet suojat eikä heillä ole ollut mahdollisuutta estää sitä ennalta. Heidän mukaansa myöskään kurinpitotoimiin ryhtyminen työntekijöitä kohtaan ei ole ollut mahdollista, koska työmailla on työskennellyt useita työntekijöitä eikä suojat poistanutta työntekijää ei ole saatu selville.

Työsuojeluviranomainen totesi käräjäoikeudessa, että koska suojien poistaminen on työntekijän velvollisuuksien vastainen teko ja se oli esimiesten kielloista huolimatta jatkunut, olisi työnantajalla ollut erityinen velvollisuus valvoa suojien paikallaanpysymistä sekä ryhtyä voimakkaampiin toimenpiteisiin suojien poistamisen estämiseksi.

Käräjäoikeus tuomitsi molemmat syytetyt työturvallisuusrikoksesta, koska he olivat laiminlyöneet valvoa riittävästi sirkkeleiden käyttöä ja työturvallisuusmääräysten noudattamista ja ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin puutteiden ehkäisemiseksi. Yhtiön omistajajohtajalle oikeus tuomitsi 25 päiväsakkoa, josta hänelle tulee maksettavaa 3 500 euroa ja työnjohtajalle 15 päiväsakkoa, joka tekee hänelle maksettavaa 495 euroa.

Työnantajana toimivalle yhtiölle oikeus tuomitsi 5 000 euroa yhteisösakkoa. Oikeus tuomitsi yhteisösakon siitä huolimatta, että työturvallisuusrikoksesta tuomittu toimitusjohtaja omistaa yhtiön käytännössä yksin eli yhtiön 50 osakkeesta 49 osaketta. Perusteluina oikeus totesi, että yhteisösakkoa on lähtökohtaisesti pidettävä säännönmukaisena seuraamuksena työturvallisuusrikoksista, työturvallisuusrikosta ole pidettävä vähäisenä ja työturvallisuusrikoksissa työnantajan vastuu on lähellä ankaraa vastuuta.

Hankkeessa Haahtela vastaa rakennustöiden projektijohdosta, johon kuuluu muun muassa suunnittelun ohjaus, hankinnat, osaurakoina toteutettavan rakennustyömaan johtaminen, vuokraustoimen tukitehtävät sekä päätoteuttajan velvollisuudet.

– Haahtelan valintaan yhteistyökumppaniksemme vaikuttivat keskeisesti hyvät, aiemmat kokemuksemme yhteistyöstä sekä Haahtelan hankkeeseen tarjoama osaava ja vaativiin rakennushankkeisiin kyvykäs projektihenkilöstö, Keskon pääkaupunkiseudun aluejohtaja Antti Palomäki sanoo.

Valinnassa Keskolle oli tärkeää myös se, että projektinjohtopalvelu toteutusmuotona mahdollistaa kauppakeskushankkeelle ominaisia rakentamisaikaisia muutoksia ja yhteistyökumppanilla on näiden hallintaan kehittyneet projektinjohtokäytännöt ja -työkalut.

– Uskomme, että yhteistyössä Haahtelan kanssa toteutamme rakennushankkeen tavalla, joka tuottaa lisäarvoa myös kauppakeskuksen vuokralaisille ja myöhemmille liiketoimintaedellytyksille, Palomäki toteaa.

– On hienoa päästä toteuttamaan yhdessä Keskon kanssa näin merkittävää, näkyvää ja vaativaa rakennushanketta. Tämä kohde on jatkumo kauppaa palveleville hankkeillemme, jotka olemme menestyksellisesti toteuttaneet projektinjohtomuodolla, Haahtela-rakennuttaminen Oy:n toimitusjohtaja, professori Yrjänä Haahtela sanoo.

Kesko rakentaa Itäkeskukseen nykyisen K-citymarketin alueelle uuden ja modernin kaupallisen keskuksen. Vaiheittain rakennettava keskus palveluineen keskittyy erityisesti ruokaan, viihtymiseen ja kohtaamiseen. Valmistuttuaan uusi keskus tarjoaa asiakkailleen ylivertaisen asiointikokemuksen ja yrityksille maan kehittyneimmät puitteet monikanavaiseen yrittämiseen.

Itä-Helsinkiin rakentuvan keskuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy. Keskuksen ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2017 lopussa. Sen koko on 26 000 kerrosneliömetriä ja investoinnin arvo noin 100 miljoonaa euroa. Ensimmäisen vaiheen työllistämisvaikutus on noin 250 henkilötyövuotta seuraavan kahden vuoden ajan.

Hankkeen toisen vaiheen on arvioitu valmistuvan vuonna 2019 ja siihen sijoittuu muun muassa Finnkinon elokuvakeskus.

Alueella toimiva K-citymarket palvelee asiakkaita koko rakennusprojektin ajan. Tällä hetkellä alueella rakennetaan uusia parkkipaikkoja K-citymarketin asiakkaille sekä tehdään rakennustyön edellyttämiä muutostöitä nykyiseen K-citymarketiin. Uudisrakennus sijoittuu pääosin nykyisen K-citymarketin parkkialueelle.

Turun yliopistollisen keskussairaalaan alueelle suunnitellaan uutta A-sairaalan, Medisiina D -rakennuksen ja T-sairaalan yhdistävää noin 200 metriä pitkää huoltotunnelia. Se korvaisi nykyisen U-sairaalan kautta kulkevan 400 metriä pitkän tunneliyhteyden, josta on tarkoitus luopua, kun U-sairaala tyhjennetään potilaista vuonna 2019. Uuden tunnelin rakentamisen arvioidaan maksavan enintään 3,5 miljoonaa euroa.

Sairaanhoitopiirin kiinteistöjaosto esitti tänään kokoontuneelle hallitukselle, että yhdystunnelin suunnitteluun ja maanrakennustöihin käytettäisiin vuonna 2015 enintään 500 000 euroa. Summa saataisiin Loimaan laboratorion muutostyöhön varatusta miljoonasta eurosta, jota ei kuluvana voidakaan käyttää. Lisäksi jaosto esitti, että jatkorahoitukseen varattaisiin kolme miljoonaa, ja että ennen toteuttamispäätöstä hankkeesta laaditaan ja hyväksytetään tarkemmat suunnitelmat, kustannusarvio ja toteuttamistapa.

Hallitus päätti, että A-sairaalan yhdystunneli voidaan toteuttaa enintään 3.5 miljoonan euron hankkeena, että vuonna 2015 syntyviin kustannuksiin voidaan käyttää Loimaan laboratorion muutostyöhön varatusta määrärahasta enintään 500 000 euroa, ja että hankkeen loppurahoitus huomioidaan taloussuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Säästäisi työaikaa ja parantaisi turvallisuutta

Uutta tunnelia perustellaan sekä työajan säästymisellä että turvallisuuden parantumisella. Nykyisin potilaan siirto A- ja T-sairaaloiden välillä kestää kaikkineen noin 20 minuuttia, josta seitsemän minuuttia kuluu tunnelissa kulkemiseen. Kriittisille potilaille tunnelikuljetus kestää liian kauan ja heidät kuljetetaan sen sijasta ambulanssilla. Lisäksi nykyinen tunneli on kapeutensa ja jyrkkien mutkiensa sekä vilkkaan liikenteen takia liikenneväyläksi vaarallinen. Tunnelin leveys on 2,3 metriä. Tunneliin aukeavat kaksi hissiä heikentävät osaltaan liikenneväylän turvallisuutta.

A-sairaalassa on viisi vuodeosastoa, kuusi poliklinikkaa, päiväsairaala, leikkausosasto, kuvantamisyksikkö ja laboratorio, jotka tarvitsevat toimivan, katetun kulkuväylän sekä nykyiseen T-sairaalaan että rakennettavaan T3-sairaalaan ja Medisiina D-rakennukseen.

Arvion mukaan A- ja T-sairaaloiden välillä siirretään tulevina vuosina päivittäin noin 120 potilasta tutkimuksiin, osastoille ja toimenpiteisiin. Ruokaa, jätteitä ja tavaraa kuljetetaan yli sata kertaa päivässä. Lisäksi sairaalarakennusten välillä on vilkasta henkilöliikennettä. A-sairaalassa työskentelee noin 650 työntekijää ja koko Tyksin kampusalueella 5 000–6 000 henkilöä päivittäin. Esimerkiksi laboratoriohenkilökunnan monta kertaa päivässä toistuvat näytteenottokierrokset aiheuttavat paljon henkilöliikennettä. Erilaisissa hälytystilanteissa tarvitaan nopeaa ja turvallista kulkuyhteyttä rakennusten välillä.

Suunnitelman perusteluiden mukaan uusi tunneli vähentää oleellisesti kuljetusmatkoja sairaalarakennusten välillä. Tunneli yhdistää A-sairaalan, nykyisen T-sairaalan sekä rakennettavat T3-sairaalan ja Medisiina D -rakennuksen toimivaksi, tiiviiksi kokonaisuudeksi. Myös putkiposti ja atk-runkoverkko voidaan sijoittaa uuteen tunneliin.

Medisiina D -rakennuksen alle joka tapauksessa rakennettava lyhyempi tunneli on alemmalla tasolla kuin T3-sairaala ja päättyy T3-sairaalan päässä hissiin, minkä vuoksi sitä ei voi käyttää yleisenä kuljetusreittinä.

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on tänään päättänyt biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle. Rakennustyöt aloitetaan välittömästi, ja tehtaan on määrä valmistua vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä.

Äänekoskelle rakennettava biotuotetehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Hankkeen kokonaisinvestointi on noin 1,2 miljardia euroa, josta 40 prosenttia rahoitetaan omalla pääomalla ja 60 prosenttia velkarahoituksella. Lainarahoitus sisältää pankkilainoja ja toimitusluottoja. Lisäksi Metsä Fibre on saanut työ- ja elinkeinoministeriöltä 32,1 miljoonaa euroa uusiutuvan energian investointitukea. Yhtiön omistajat ovat Metsäliitto Osuuskunta (50,2 %), Metsä Board Oyj (24,9 %) ja Itochu Corporation (24,9 %).

Biotuotetehdas tuottaa vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia sellua, josta 800 000 tonnia on havusellua ja 500 000 tonnia lehtipuusellua. Havusellu päätyy vientiin pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan. Korkealaatuisen sellun ohella tehdas tuottaa sähköenergiaa runsaasti yli oman tarpeensa sekä esimerkiksi mäntyöljyä ja tärpättiä. Biotuotetehtaan kaikki sivuvirrat on tarkoitus hyödyntää tehtaan ympärille syntyvässä eri yritysten muodostamassa ekosysteemissä.

Uusi tehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa noin 4 miljoonalla kuutiometrillä eli noin 10 prosentilla vuodessa. Tehdas käyttää vuosittain yhteensä 6,5 miljoonaa kuutiometriä puuraaka-ainetta, joka hankitaan pääasiassa Suomesta.

Hankkeen toteutussuunnitellusta vastaavat Sweco Industry Oy ja Sweco Rakennetekniikka Oy ja päälaitetoimituksista Valmet Oy ja Andritz Oy.

”Meillä on takanamme työntäyteinen vuosi, jonka aikana hanketta on edistetty määrätietoisesti alkuperäisen suunnitelman mukaan. Tehdasalue on valmisteltu rakennustöitä varten, ympäristö- ja muut rakentamiseen tällä hetkellä tarvittavat luvat on saatu, hankkeen rahoitusratkaisut on sovittu ja pääkumppanien valinnat tehty. Yhteistyö niin viranomaisten kuin muiden hankkeeseen osallistuneiden tahojen kanssa on ollut avointa ja rakentavaa”, sanoo Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan.

”Pohjoisen havusellun kysynnän vakaa kasvu maailmanlaajuisesti on investoinnin keskeisin peruste. Tavoitteenamme on vahvistaa johtavaa asemaamme tällä markkinalla, kasvattaa Metsä Fibren liiketoimintaa ja parantaa kannattavuuttamme pitkällä aikavälillä”, toteaa Jordan.
Merkittävä vaikutus Suomen kansantalouteen

Valmistuttuaan biotuotetehdas lisää Suomen viennin vuotuista arvoa 0,5 miljardilla eurolla, ja sen tulovaikutus Suomeen on yli 0,5 miljardia euroa vuosittain. Biotuotetehtaan työllistävä vaikutus rakennusaikana on noin 6 000 työpaikkaa ja tehtaan valmistuttua koko arvoketjussa yli 2 500 työpaikkaa, josta uusia työpaikkoja on noin 1 500. Tehdas itse työllistää noin 200 henkilöä.

Biotuotetehtaan päälaitteiden hankintojen kotimaisuusaste on noin 70 prosenttia. Toteutussuunnittelun työllisyysvaikutukset ovat noin 200 henkilötyövuotta ja kotimaisuusaste 100 prosenttia.
Energiatehokkuus ja matalat päästöt suunnittelukriteereinä

Biotuotetehtaan suunnittelun keskeisiä kriteerejä ovat olleet päästöjen minimointi, pieni veden ominaiskulutus sekä korkea energia- ja materiaalitehokkuus. Tehtaan käyttämä puuraaka-aine ja sivuvirrat hyödynnetään tuotteina ja bioenergiana sataprosenttisesti.

Biotuotetehdas edistää uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista Suomessa. Tehdaskonsepti maksimoi myytävän bioenergian ja lisää uusiutuvan energian osuutta maassamme noin kahdella prosenttiyksiköllä. Tehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita, vaan se tuottaa kaiken tarvitsemansa energian puusta. Tehtaan sähköomavaraisuus on 240 prosenttia.