Delete hoiti Imatran vesivoimalaitoksen neloskoneiston betonipurkutyöt

yrq31q67fwvp2friaiue

Viime vuonna Delete urakoi Imatran vesivoimalaitoksen kolmoskoneiston betonipurkutöiden kimpussa. Koska työ hoidettiin mallikkaasti kuntoon, hoiti Delete maalis-huhtikuun 2015 aikana myös laitoksen neloskoneiston purkutyön.

Kokonaisuutena urakka on suuri sekä Deleten Etelä-Karjalan yksikölle, mutta myös paikallisesti. Se työllistää monia yrityksiä joko suoraan tai aliurakkasopimusten kautta. Viime vuoden projektiin perustettu työyhteenliittymä hoitaa pitkälti tänäkin vuonna koko urakan yhteistuumin.

– On hyvä toimia näiden jo kohteen tuntevien osaajien kanssa, sanoo Delete Etelä-Karjalan työpäällikkö Jani Tammi.

Työmaalogistiikka haastavaa 35 metrin syvyydessä

Koneisto on valmistunut yli 85 vuotta sitten, nyt se on aika kunnostaa. Vanha koneisto on nostettu pois ja uusi odottaa jo kuilun vieressä, konesalissa. Nelosturbiinin imuputken betoniseinämät piikataan ja levyverhous uusitaan, minkä jälkeen imuputki on kuin uusi.

Deleten työmaa sijaitsee kuilun pohjalla, 35 metriä Imatran kosken pintaveden ja 10 metriä alavirran pinnan alapuolella. Sinne laskeudutaan rakennustelineiden avulla, jotka on pystytetty padon seinämän viereen kapeaan kulkuväylään. Telineistä laskeutuessa voi tuntea veden jytinän vain muutaman kymmenen sentin päässä, padon toisella puolen.

Montun pohjalla, Deleten työmaalla piikataan imuputkesta ja juoksupyörän kartiosta vanha betoni pois uudelleenrakentamista varten. Kapea kulkuväylä alas työmaalle toimii myös kaiken purussa syntyvän betonin ja muun aineksen poisvientiväylänä. Purkutyömaalla syntyy yli 100 kuutiota betonijätettä. Se joudutaan nostamaan kapeasta kuilusta ylös vaunuissa alavedenpinnan tasolle, josta ne nostetaan toisella nosturilla vielä korkeammalle, kuorma-autojen ulottuville ja poisvietäväksi. Työmaalogistiikka on kuitenkin vain yksi haaste ja erikoisuus tässä työkohteessa.

– Työmaaturvallisuus on ykkösasia Deletelle sekä Fortumille. Se korostuu tässä kohteessa, kun työskennellään äärimmäisissä ja poikkeavissa olosuhteissa sekä ahtaissa paikoissa.

Työmaan olosuhteiden hallinta huipussaan

Vuodentakainen vastaava urakka opetti tekijöitään. Muun muassa työjärjestystä muutettiin ja olosuhteiden hallintaan panostettiin, jotta työmaasta saadaan mahdollisimman pölytön.

– Neloskoneistoon menivät ensin porarit ja metallimiehet, ja vasta sen jälkeen aloitimme työn piikkausroboteilla. Työmaaolosuhteiden parantaminen oli meillä yksi urakan suurimmista tavoitteista. Kehitystyötä on tehty muun muassa työmaan tuuletuksen ja sitä kautta pölyttömyyden suhteen, Tammi selventää.

– Rakensimme kuiluun välitason, jonka tehtävänä on pitää konesali pölyttömänä. Kun kuilussa piikataan, irtoaa betonista luonnollisesti pölyä. Sen pitäminen poissa konesalista on oleellista, koska laitos toimii kaiken aikaa kuuden turbiinin voimin. Koko halli on ylipaineistettu ja paineistuksen tehtävä on painaa pöly alas piikkaustyömaalla, josta se puhalletaan poistopuhaltimilla ulos. Piikkausmiehillä varustukseen kuuluu luonnollisesti Pro-Flow -hengityssuojaimet.

Valmista ajoissa

Delete on työskennellyt ripeästi osittain sen ansiosta, että työmaalla on opittu viimevuotisesta urakasta paljon.

– Noin viikko ennen työmaan luovutusta olimme työssä noin 12 tuntia edellä aikataulua. Se on hyvä tuntimäärä työmaalla, jossa tehdään loppuvaiheessa töitä 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa, kolmessa vuorossa, kahden piikkausrobotin voimin.

Työmaalla tehtiin vielä ennen loppusiivousta turbiinikuilun pinnan puhdistus korkeapainepesurilla, joka nakertaa vanhan pinnoitteen pois betonin pinnalta. Painetta UHP-painelaitteessa on 3000 baaria. Puhdistetulle pinnalle tehdään uusi pinnoituskäsittely, jotta huokoinen betoni kestää seuraavatkin vuosikymmenet.

Työmaan luovutukseen on valmistauduttava huolella. Purettu alue on siivottava puhtaaksi kaikesta irtaimesta aineesta kuten betonimuruista, lietteestä ja pölystä. Aines imetään imurilla pois onkalosta. Onkalo myös pestään vedellä, jolloin saada hiukkaset ja jäljellejäävä liete imettyä pois. Lopuksi erotellaan neste eli vesi lietteestä ja toimitetaan kiinteä aines jatkokäsittelyyn asianmukaisesti.

– Työmaan luovutus oli 7.4., joten pääsiäisenpyhät kuluivat pitkälti työmaalla viimeistelyjen parissa, lisää Tammi.

Voimalaitoksen peruskorjaushanke on osa Fortumin pohjoismaisten vesivoimalaitosten pitkän tähtäimen investointiohjelmaa, jonka arvo on vuosittain noin 100 miljoonaa euroa. Investointiohjelman tavoitteena on lisätä hiilidioksidipäästöttömän vesivoimatuotannon kapasiteettia ja parantaa voimalaitosten tehoa, turvallisuutta ja käytettävyyttä.

Nyt meneillään olevassa urakassa uusitaan neloskoneiston turbiini, generaattori sekä sähkö- ja automaatiojärjestelmät. Imatran voimalaitos on Suomen suurin vesivoimalaitos. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1922 ja ensimmäinen koneisto otettiin käyttöön vuonna 1928 ja viimeinen eli seitsemäs koneisto vuonna 1951. Voimalaitoksen teho tänä päivänä on 185 MW ja sen vuosituotanto on runsaat 1 000 GWh, mikä vastaa yli 230 000 kotitalouden vuosikulutusta.

Kaupin uuteen Arvoon rakennetaan aurinkosähköjärjestelmä

Kauppihk

3D-havainnekuva Arvo2-rakennuksesta, jossa keltaisen osan katolla näkyy tummien ja  viistojen aurinkopaneelien sijainti kahdella eri korkeudella. Kuva: Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy

Tampereen yliopiston Kaupin kampukselle valmistuvaan Arvo 2 -rakennukseen tulee aurinkosähköjärjestelmä.

ELY-keskus on myöntänyt 30 prosenttia energiatukea aurinkosähköjärjestelmän noin 100 000 euron investointeihin. Tuen myötä alkoi tekninen suunnittelu.

Aurinkosähköjärjestelmän paneelit sijoitetaan Arvo 2 -rakennuksen vesikatolle ja niiden huipputehoksi on alustavasti määritelty 45kW.

Vuotuinen sähköntuotto kilowattitunteina riippuu auringon säteilymäärästä, joka vaihtelee päivittäin.

Kaikki tuotettu sähköenergia hyödynnetään Arvo 2 -rakennuksessa pääsääntöisesti valaistuksessa ja ilmanvaihtolaitteissa.

Yliopisto maksaa rakennuksen sähkönkulutuksen, joten aurinkosähköjärjestelmän tuottama energia pienentää osaltaan sähkölaskua.

Vettä, tuulta ja aurinkoa

Tampereen yliopisto on tämän vuoden alusta ostanut tuulivoimalla tuotettua sähköä kahteen kiinteistöön, Arvoon Kaupissa ja Virtaan keskustakampuksella.

Tuulivoimasähköä ostetaan 1 550 megawattituntia, mikä on hieman enemmän kuin Arvo- ja Virta-kiinteistöjen yhteenlaskettu sähkönkulutus vuodessa.

Kaikkien Tampereen yliopiston käytössä olevien isojen kiinteistöjen sähkö on tuotettu vesivoimalla vuodesta 2011 lähtien.

Yliopiston isot kiinteistöt kuluttavat noin 12 000 megawattituntia sähköä vuodessa. Isojen kiinteistöjen sähkönkulutusta seurataan säännöllisesti ja yliopisto tekee tiivistä yhteistyötä energiankulutuksen optimoimiseksi Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa.

Päätoteuttajaa ei nimetty rakennustyömaalle – pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä päätoteuttajan vastuu

Keväällä 2014 käsiteltiin Pohjanmaan käräjäoikeudessa Kruunupyyhyn rakennetun omakotitalon rakennustyömaalla vesikattotyössä tapahtuneeseen aliurakoitsijan työntekijän putoamiseen johtaneita olosuhteita. Aliurakoitsija ja sen edustaja tuomittiin käräjäoikeudessa sakkoihin työturvallisuusrikoksesta.

Vaasan hovioikeudessa oli 13.2.2015 käsiteltävänä kysymys siitä, oliko talopaketin toimittaja toiminut rakennustyömaalla päätoteuttajana ja siten osaltaan vastannut työmaan työturvallisuudesta. Vaasan hovioikeus antoi asiasta 18.3.2015 tuomion.

Yksityishenkilöt olivat tehneet talopakettiyhtiön kanssa sopimuksen talon rakentamisesta avaimet käteen -periaatteella. Pariskunta hoiti itse alkuvaiheen perustustyöt ja hankki tarvittavat luvat, minkä jälkeen he eivät osallistuneet varsinaiseen talon rakentamiseen. Heidän kanssaan ei keskusteltu työturvallisuusvastuusta työmaalla. Päätoteuttajaa ei ollut nimetty. Talopaketin toimittaja hankki aliurakoitsijat työmaalle, teki urakkasopimukset sekä johti ja valvoi urakoita ja näin ollen tosiasiassa käytti työmaalla pääasiallista määräysvaltaa ja hoiti rakennustyömaalla päätoteuttajalle kuuluvia tehtäviä.

Hovioikeus tulkitsi rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (205/2009) määräyksiä päätoteuttajasta siten, että rakennuttaja olisi vasta toissijainen vastuutaho, mikäli pääurakoitsijaa ei ole nimetty tai jos rakennustyömaalla ei ole muuta pääasiallista määräysvaltaa käyttävää tahoa. Jos pääasiallisen määräysvallan käyttäjä on selkeästi määriteltävissä työmaalla, ja jos tällä taholla on pätevyys ja toimivalta toimia päätoteuttajana, tulee päätoteuttajan vastuu hovioikeuden mukaan kohdentaa tähän. Hovioikeus katsoi, että asetuksen toisenlainen tulkinta voisi johtaa vastuun jäämiseen rakennuttajalle, mikä olisi kohtuutonta pääurakoitsijan ollessa rakennusalan ammattilainen ja rakennuttajan maallikko. Tämä tilanne ei hovioikeuden mukaan vastaisi tosiasiallisia olosuhteita eikä olisi säännöksen tarkoituksen mukainen.

Näin ollen hovioikeus katsoi tapauksen olosuhteet huomioon ottaen, että talopaketin toimittaneella yhtiöllä oli kyseisessä tapauksessa päätoteuttajan asema ja päätoteuttajan vastuu työturvallisuudesta. Hovioikeus katsoi kuitenkin lopuksi, että itse putoamistapaturman osalta yhtiön toiminnassa ei ollut laiminlyöty työturvallisuusvelvoitteita eikä sen edustajan katsottu syyllistyneen työturvallisuusrikokseen. Näin ollen syyte yhtiön ja sen edustajan osalta hylättiin.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue muistuttaa rakennustyömaan osapuolia siitä, että työturvallisuusvastuut on syytä selvittää ennen rakennustoimiin ryhtymistä. Selkeintä on nimetä pätevä ja asiantunteva taho päätoteuttajaksi kirjallisesti. Nimeämisen puuttuessa arvioitavaksi tulee se, kuka tosiasiassa käytti työmaalla pääasiallista määräysvaltaa, ja tällöin päätoteuttajalle kuuluvista velvollisuuksista vastaavan tahon osalta saatetaan päätyä tästä tapauksesta poiketen myös toisenlaiseen lopputulokseen. Lisäksi on muistettava, että rakennuttajalla on osaltaan joka tapauksessa vastuu rakentamisesta, vaikka päätoteuttajan vastuu olisi muulla taholla.

Caverion vastaa yli 4 miljoonan euron talotekniikkatoimituksesta Tukholman kuninkaalliselle musiikkikorkeakoululle

Musikhögskolan

Caverion on sopinut rakennusyhtiö NCC AB:n kanssa lämmitys-, vesi- ja viemäri-, jäähdytys- ja sähköjärjestelmien toimittamisesta Tukholman kuninkaallisen musiikkikorkeakoulun (Kungliga Musikhögskolan, KMH) uudelle kampukselle. Sopimuksen arvo on noin 4,3 miljoonaa euroa, ja se sisältää projektin johtamisen ja projektin toteutuksen. Työt kohteessa ovat jo alkaneet, ja ne on määrä saada päätökseen vuonna 2016.

Tukholman kuninkaallinen musiikkikorkeakoulu on musiikin opetukseen ja tutkimukseen erikoistunut valtion yliopisto. Akademiska Husin omistaman uuden kampuksen pinta-ala on noin 21 000 m2 . Hankkeeseen sisältyvät  viemäröinnin, jäähdytys- ja sähköjärjestelmien sekä valaistuksen asennustyöt musiikkistudioissa, kuorosaleissa ja luokkahuoneissa.

“Projekti on jo hyvässä vauhdissa, ja yhteistyömme NCC:n ja Akademiska Husin kanssa on toiminut hyvin alusta saakka. Hanke on erittäin mielenkiintoinen: kyseessä on eräs Ruotsin suurimmista ja arvostetuimmista musiikin korkeakoulutusta tarjoavista instituutioista, jonka korkeat standardit kampus tulee valmistuttuaan täyttämään”, kertoo District Manager Johan Ström Caverionin Ruotsin divisioonasta.

ARA ja Motiva: Energiatodistusrekisteri kokoaa energiatodistukset yhteen 1.5.2015 alkaen

Rakennusten energiatodistustietojärjestelmä otetaan käyttöön 1.5.2015 alkaen. Energiatodistustietojärjestelmän ydin on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ylläpitämä energiatodistusrekisteri (www.energiatodistusrekisteri.fi), joka kokoaa laaditut energiatodistukset yhteen. Rekisterin kautta pystyy jatkossa etsimään tietoja esim. asuinkerrostalojen energiatodistuksista. Rekisterin myötä saadaan myös tarkkaa tietoa siitä, millaista rakennuskantaa Suomessa on.

Energiatodistusrekisteri sähköistää energiatodistusten laadinnan. Energiatodistus laaditaan rekisterissä ja laatija allekirjoittaa todistuksen sähköisesti ja toimittaa sen joko tulosteena tai tiedostona todistuksen tilanneelle taholle. Allekirjoituksen yhteydessä todistukselle syntyy myös todistustunnus.

Toukokuusta alkaen uudet energiatodistukset tulee siis laatia energiatodistusrekisterin kautta ja allekirjoittaa sähköisesti energiatodistusrekisterissä. Muunlaista, esim. käytössä olleen Excel-lomakkeen pohjalta tai laskentaohjelmistosta suoraan tulostettua tai käsin allekirjoitettua, energiatodistusta ei enää hyväksytä viralliseksi energiatodistukseksi.

Energiatodistusten laatijoiden rekisteröidyttävä viimeistään 1.5.2015

Energiatodistusten laatijoiden tulee viimeistään 1.5.2015 rekisteröityä energiatodistusrekisteriin, jotta he voivat jatkossa laatia energiatodistuksia. ARAn ylitarkastaja Ritvaliisa Rinnemaa kehottaa laatijoita hakemaan rekisteröitymistä nyt, jotta laatijoilla on aikaa hankkia käyttäjätunnus sekä todistusten allekirjoituksessa tarvittava sähköinen henkilökortti ja kortinlukija.

– Vaikka aktiivisimmat energiatodistusten laatijat ovat jo rekisterin pilottikäyttäjiä, on käyttöönottovaiheessa odotettavissa ruuhkaa. Tällöin tunnusten saaminen voi kestää useamman viikon. Poliisilla HST-kortin toimitusaika on myös pari viikkoa. Oma aikansa voi mennä myös siihen, että omaan tietokoneeseen löytyy tarvittavat asetukset ja apuvälineet. Mikäli käyttöönotossa on ongelmia, kannattaa laittaa sähköpostia osoitteeseen energiatodistus(@)ara.fi, muistuttaa Rinnemaa.

Energiatodistukset löytyvät rekisteristä

Energiatodistusrekisterin kautta pystyy jatkossa nopeasti tarkistamaan onko rakennukselle laadittu todistus vai ei. Ennen energiatodistustietojärjestelmän käyttöönottoa laadittuja energiatodistuksia ei rekisteriin kuitenkaan viedä.

Henkilösuojan vuoksi julkisesta tietopalvelusta ei saa 1–2 huoneiston rakennusten (omakotitalojen ja paritalojen) energiatodistustietoja. Suurempien asuinrakennusten (rivi- ja kerrostalojen) sekä muiden rakennusten energiatodistuksista rekisterin kautta saa nähtäväksi koosteen eli todistuksen kaksi ensimmäistä sivua. Tietoja voi hakea esim. todistustunnuksen tai rakennuksen osoitteen avulla.

Laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä (147/2015) hyväksyttiin 22.2.2015 ja se tulee voimaan 1.5.2015.

HTJ:lle nimitetty uusi toimitusjohtaja

HTJ:n hallitus on nimittänyt DI, MBA Marko Juhokkaan (50 v) HTJ:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Marko Juhokas ottaa toimitusjohtajan tehtävät vastaan 18.5.2015 Jouko Rokkoselta, joka on toiminut yhtiön vt. toimitusjohtajana 17.12.2014 alkaen. Jouko Rokkonen jatkaa tämän jälkeen edelleen yhtiön varatoimitusjohtajana vastaten pääkaupunkiseudun toiminnoista.

Marko Juhokas on valmistunut diplomi-insinööriksi 1991 Helsingin teknillisen korkeakoulun rakennusosastolta ja hänellä on MBA-tutkinto Helsingin Kauppakorkeakoulusta vuodelta 2004. Vuodesta 1993 vuoteen 1998 hän toimi Saksassa johtaen erilaisia työmaita. Vuonna 1997 hän aloitti SRV:n Saksan yhtiössä siirtyen SRV:lle Suomeen 1998. Vuonna 2007 hän siirtyi Citycon Oyj:n palvelukseen ja on toiminut siellä vuodesta 2013 kiinteistökehitys- ja vastuullisuusjohtajana. Citycon Oyj on kiinteistösijoittamista ja – kehittämistä harjoittava yhtiö ja se on listattu NASDAQ OMX Helsingissä.

HTJ:n hallituksen puheenjohtaja Monika Valle-Lahtinen: ”Marko Juhokas on luonut vaikuttavan uran mm. Cityconissa, jossa hän on toiminut Baltian maiden ja Suomen kiinteistökehitysjohtajana ja Suomen liiketoimintojen johtajana sekä konsernin kiinteistökehitys- ja vastuullisuusjohtajana. SRV:ssä hän toimi useissa eri tehtävissä kuten työmaapäällikkönä, projektinjohtajana ja myöhemmin vastaten SRV:n Baltian liiketoimintojen johtamisesta. Marko Juhokas on kiinteistö- ja rakennusalan arvostettu ammattilainen. Hänessä yhdistyy positiivinen ja vahva persoona sekä laaja-alainen kiinteistö- ja rakennusalan osaaminen. Olen vakuuttunut, että hänen laaja ammatillinen taustansa ja verkostonsa sekä persoonalliset ominaisuutensa antavat uusia aineksia tukemaan HTJ:n hallittua kasvua ja ammatillista kehittymistä. Uskon myös, että hän tulee nopeasti ansaitsemaan sekä HTJ:n henkilöstön että asiakkaiden luottamuksen. Hallitus toivottaa hänelle menestystä uudessa tehtävässä.”

Marko Juhokas: ” HTJ on hyvämaineinen ja tasaisesti kasvanut rakennuttajatoimisto. Se on yksi merkittävimpiä rakennuttajatoimistoja Suomessa. Olen innostunut johtamaan tätä hyvin hoidettua yhtiötä, joka on saavuttanut laajan asiakkaiden luottamuksen rakennusalalla. Tämä luottamus ja henkilöstön vahva ammattitaito antavat loistavan perustan kasvattaa toimintaa kannattavasti edelleen. Uskon, että kokemukseni sekä urakoitsija- että tilaajapuolelta tuovat lisäarvoa vahvaan asiantuntijaorganisaatioon”.

Fortum peruskorjaa Tainionkosken vesivoimalaitoksen Imatralla

Fortum tekee mittavat peruskorjaukset Vuoksen vesistössä sijaitsevan
Tainionkosken voimalaitoksen kahdelle koneistolle. Vuosina 2017 ja 2018
toteutettavan hankkeen työllisyysvaikutus on noin 15 henkilötyövuotta, ja sen
arvioidaan valmistuvan vuoden 2018 loppuun mennessä.

“Peruskorjauksen myötä Tainionkoskelta saadaan jatkossa enemmän uusiutuvaa,
hiilidioksidipäästötöntä sähköä. Kummankin peruskorjattavan koneiston teho
kasvaa neljällä megawatilla, ja voimalaitoksen kokonaisteho kasvaa nykyisestä
61,5 megawatista 69,5 megawattiin”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jouni
Ahtiainen Fortumista.

Tainionkosken voimalaitoksen peruskorjaushanke sisältyy Fortumin vesivoiman
pohjoismaiseen investointiohjelmaan. Fortum investoi Suomen ja Ruotsin
vesivoimalaitoksiin noin 100 miljoonaa euroa vuosittain. Investointiohjelman
tavoitteena on lisätä vesivoimantuotannon kapasiteettia, parantaa
turvallisuutta ja turvata voimalaitosten hyvä käytettävyys.

Vuonna 1949 valmistuneessa Tainionkosken voimalaitoksessa on yhteensä neljä
koneistoa, joista kaksi peruskorjataan täydellisesti eli turbiinit ja
generaattorit uusitaan. Lisäksi uusitaan ykkös-, kakkos- ja kolmoskoneistojen
automaatio, turbiinien säätöjärjestelmä sekä laitoksen sähköjärjestelmiä.

Fortum saa vuoden 2015 aikana valmiiksi Vuoksen vesistössä sijaitsevan Imatran
voimalaitoksen kolmos- ja neloskoneistojen peruskorjauksen. Peruskorjaus nostaa
Imatran voimalaitoksen kokonaistehoa 14 megawatilla 192 megawattiin. Imatran
vesivoimalalaitos on peruskorjauksen jälkeen sekä teholtaan että
vuosituotannoltaan Suomen suurin vesivoimalaitos.

Nykyisten vesivoimalaitosten peruskorjaukset ja niiden kautta saatava
sähkötehon lisäys on tärkeää säätövoimaa pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä.
Säätövoiman tarve kasvaa, kun yhä suurempi osa sähköstä tuotetaan olosuhteista
riippuvaisella tuuli- ja aurinkovoimalla. Vesivoima on teknisesti ja
taloudellisesti paras ratkaisu sähkön saannin turvaamisessa kaikissa
olosuhteissa.

Nisulan jätevedenpumppaamon rakentaminen alkoi

Jyväskylän Energia panostaa jätevedenpumppaamon uudistamiseen 2,25 miljoonaa euroa JAO:n Viitaniemen kampuksen naapurissa. Tuomiojärven läheisyydestä ja pumppaamon suuresta tulovirtaamasta johtuen Nisulan jätevedenpumppaamo on Jyväskylän kriittisin pumppaamo.

Uusi pumppaamo rakennetaan nykyisen, 1977 käyttöönotetun, valkotiilisen viereen. Nykyinen pumppaamo puretaan uuden valmistuttua. Pumppaamosta tulee kapasiteetiltään edeltäjäänsä suurempi, mutta rakennuksen mallin, värin ja materiaalin säilyminen entisellään auttaa ympäristöön sulautumisessa.

Kevytväylä palaa muurin viereen toukokuussa

Hankkeeseen liittyy kevyen liikenteen väylän siirto puistoalueella kauemmas kadusta. Jalankulku on työmaan alkuvaiheen ajaksi siirretty tilapäisesti kulkemaan JAO:n pihan kautta kivimuurin takana. Kevyen liikenteen kulku palautetaan pihasta uudelle paikalleen muurin viereen toukokuun loppuun mennessä.

Kuluvalla viikolla (vko 16) työmaalla on kartoitettu sähkökaapeleiden paikat. Pumppaamon perustustöitä ja liitoksia tehdään tuetussa kaivannossa, jonka ponttaus alkaa viikolla 17.Työvaiheesta saattaa aiheutua pientä meluhaittaa ajoittain päiväaikaan noin kahden kuukauden ajan. Pohjarakennustöitä tehdään lähes yhdeksän metriä syvässä kaivannossa.

Uusi pumppaamo on valmis vuoden 2016 kesäkuussa. Putkiverkostoon tehtävien töiden vuoksi, joudutaan Nisulankadulle tekemään väliaikaisia liikennejärjestelyjä arviolta huhti-toukokuussa 2016.

Jyväskylän Energialla kehitetty pumppaamokonsepti

Jyväskylän Energialla kehitetty pumppaamomalli on aiempaa varmatoimisempi ja ympäristöystävällisempi, mm. päästöjen ja hajuhaittojen hallinnan sekä huollettavuuden suhteen. Jyväskylän Energia on toteuttanut samalla konseptilla myös Aholaidan, Korttajärven ja Matinmäen jätevedenpumppaamot.

Putkisto Nisulan jätevedenpumppaamolta Rajakadulle saakka on kahdennettu, jolloin toisen putken vaurioituessa voi pumppauksen kääntää toiseen.

Uuden pumppaamon käyttöiäksi on laskettu 50 vuotta. Pumppaamon Jyväskylän Energialle toteuttaa Skanska Infra Oy.

Caverion toteuttaa EPC-energiansäästöhankkeen Leksandin kunnalle Ruotsissa

Caverion on sopinut elinkaarihankkeen toteuttamisesta ruotsalaiselle Leksandin kunnalle EPC (Energy Performance Contracting) -mallilla. EPC on energiansäästösopimusmalli, jossa Caverion analysoi kunnan kiinteistökannan sekä toteuttaa toimenpiteitä sen energiankulutuksen ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

Hanke kattaa suurimman osa Leksandin kunnan julkisista rakennuksista. Rakennusten kokonaispinta-ala on noin 152 000 m2. Tavoitteena on pienentää kiinteistöjen energiankulutusta 12 prosentilla vuoteen 2026 mennessä muun muassa modernisoimalla, parantamalla ja optimoimalla niiden talotekniikkaa. Sopimukseen kuuluvat lämmitys-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto-, automaatio- ja sähköjärjestelmät.

Hankkeeseen sisältyvät asennustyöt ovat jo käynnissä  ja jatkuvat vuoteen 2018 saakka. Tämän jälkeen seuraa 8-vuotinen optimointivaihe, jonka aikana kiinteistöjen energiankäyttöä seurataan neljännesvuosittain sopimuksessa määriteltyjen säästöjen saavuttamiseksi.

Leksand investoi hankkeeseen 6,5 miljoonaa euroa, jotka se saa takaisin pienentyneiden energiakustannusten muodossa. Hankkeen myötä Leksandin kunta voi saavuttaa suuren osan vuodelle 2020 asetetuista ympäristötavoitteista  jo vuonna 2018.

“Olemme ylpeitä voidessamme olla edistämässä kestävää yhteiskuntaa sekä tyytyväisiä siitä, että Leksand on antanut meille mahdollisuuden olla mukana ajanmukaistamassa sen julkisia rakennuksia energiatehokkaiksi”, kertoo Business Unit Manager Anders Fagerkrantz Caverionin Ruotsin divisioonasta.

Leksandin kunta kuuluu Caverionin Julkinen sektori -asiakassegmenttiin.

Puutuoteteollisuus irtautuu Rakennusteollisuudesta

Puutuoteteollisuus ry irtautuu Rakennusteollisuus RT:stä 1.1.2016 ja perustaa yhdessä muiden tahojen kanssa laajemman puutuoteverkoston Metsäteollisuus ry:n yhteyteen. Puutuoteteollisuus on ollut yksi Rakennusteollisuuteen kuuluvan Rakennustuoteteollisuus RTT:n toimialayhdistyksistä ja vastannut puutuotejaoston toiminnasta.

”Puutuoteteollisuuden side Rakennusteollisuuteen on ollut löyhempi kuin valtaosalla muilla toimialayhdistyksillämme, koska se on keskittynyt jäsenyritystensä elinkeinopoliittiseen ja tekniseen edunvalvontaan eikä kuulu rakennusalan työehtosopimusten piiriin”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti toteaa.

Puutuoteteollisuus hoiti aiemmin etupäässä rakennuspuusepänteollisuuden edunvalvontaa, mutta vuonna 2011 mukaan tulivat ammattimaisen puurakentamisen ratkaisut, kun yhdistykseen liittyivät Stora Enso, UPM ja Versowood. Suuret metsäteollisuuskonsernit ovat koko ajan olleet jäseninä myös Metsäteollisuudessa, joka vastaa muun muassa mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden työehtosopimuksista.

”Rakennusteollisuuden yhteys puupohjaiseen rakentamiseen ei toki katkea nytkään. RTT:n pientaloteollisuusjaostossa valtaosa jäsenyrityksistä on puutalovalmistajia. Talonrakennusteollisuuden jäsenyritykset puolestaan rakentavat puukerrostaloja käytännössä. Puutuoteollisuus pyrkinee puolestaan jatkossakin edistämään entistä kilpailukykyisempien ratkaisujen ja yhtenäisten standardien kehittämistä ammattimaiseen puurakentamiseen”, Rakennustuoteteollisuus RTT:n toimitusjohtaja Juha Luhanka sanoo.