PRT- konserni laajenee kerrostalorakentamiseen

Pyhännällä Pohjois-Pohjanmaalla toimiva PRT-Forest-konserni on erikoistunut kotimaisen puun jatkojalostukseen, luonnehtii toimitusjohtaja Ilkka Sydänmetsä yhtiön toimintaa. – Teemme pohjoisen tiukkasyisestä männystä kaikkia puutuoteosia rakentamiseen, asumiseen ja vapaa-ajan tuotantoon. Olemme tähän asti toimineet suoraan kuluttajamarkkinassa rakentamalla omakotitaloja ja hirsimökkejä vapaa-ajan käyttöön. Nyt kun asumistottumukset ovat voimakkaassa murroksessa, myös me pyrimme muuttumaan.
– Kun aiemmin perheillä oli unelmana rakentaa oma talo, nykynuorilla ei ole enää samaa tavoitetta. Haaveena on hyvä asuminen, ei rakentaminen. Oma rakennuttaminen on tehty säädöksillä ja määräyksillä niin vaikeaksi ja kalliiksi, ettei siihen haluta enää ryhtyä. Nyt teemme asumisen ratkaisuja rakentamisen ratkaisujen sijaan, kuvailee Sydänmetsä tuotantomuutoksen taustoja.

Sydänmetsän mukaan puu pysyy edelleen tuotannon ytimessä. – Kun asiakas ei halua enää osallistua rakentamisen prosessiin, vaan etsii valmista ratkaisua, teemme jalostuksen pidemmälle. Tähän markkinaan yritämme nyt tuotteillamme vastata.

Kuluttajamarkkina muuttaa tuotantoa

PRT-konsernilla on laaja puurakentamisen ja -tuotteiden paletti. Omat isot sahat mahdollistavat sen, että pääosa lopputuotteista tehdään Pyhännällä ja Pudasjärvellä.

Sydänmetsän mukaan yhtiön seuraava askel on laajentaa tuotantoa pientalotuotannon ohella myös kerrostalomarkkinaan. Konserni perustaa uuden yhtiön palvelemaan suurimittakaavaista teollista rakentamista. – Emme ole lähdössä rakentajaksi, vaan valmistamme rakennusliikkeille osavalmisteisia rakentamisen komponentteja ja suurelementtejä kerros- ja rivitaloihin. Haemme pääkaupunkiseudulta parhaillaan kohdetta, jossa voimme käynnistää kerrostalorakentamisen. Pyrimme asentamaan talotekniikan ja märkätilat mahdollisimman pitkälle valmiiksi tehtaalla.

– Kuluttajamarkkinan muutos on syy tuotantosuuntamme painotusten muuttamiseen. Asiakas päättää aina viime kädessä, mikä käy kaupaksi. Nyt markkinakäyttäytymiseen vaikuttaa myös keskustelu rakennusten sisäilmasta, home- ja kosteusongelmista, joihin etsitään ratkaisua kuivasta puurakentamisesta, muistuttaa Sydänmetsä.

Sydänmetsän mukaan konserni haluaa olla tuoteosatoimittaja, joka tuottaa valmiita tuoteosia joko rakennusliikkeen asennettavaksi tai asentaa itse. – Teemme yhteistyötä rakennusliikkeiden kanssa, jotka hoitavat rakennuksen perustustyöt ja viimeistelyn. Omakotipuolella teemme rakennukset muuttovalmiiksi.

Yhtiö haluaa tuoda omakotirakentamisen osaamisen ja esimerkiksi ulkoseinien rakentamisen moninaisuuden myös kerrostalorakentamiseen sekä yhdistää perinteistä elementtiä ja CLT-levyjä.

Teollisen puurakentamisen kilpailukyky paranee koko ajan

– Puukerrostalojen hintakilpailukyvystä puhutaan aivan liian vähän. Kehitämme koko ajan tuotetta yhä laadukkaammaksi ja edullisemmaksi. Hintakilpailukyky tulee teollisesta rakentamisesta, nopeudesta ja tuotekehityksestä, sanoo Sydänmetsä. Me haastamme vakavasti jo nyt betonielementtirakentamisen, jota ei ole kehitetty eteenpäin kymmeniin vuosiin. Puun ja betonin tulee olla rakentamisessa liittolaisia eikä vihollisia. Rakentaminen on aina monen materiaalin summa.

Sydänmetsä pitää tärkeimpänä puurakentamisen kilpailukyvyn vahvuutena sen nopeutta ja tehokkuutta. – Puurakentamisessa on etuina myös sen tarkkuus ja siihen perustuva laatu. Kehitämme kerrostalotuotantoamme parhaillaan ja pyrimme testaamaan todellista kohdetta. Se voi olla sosiaalisen asuntotuotannon tai kovan rahan kohde. Kohtuuhintaisten asuntojen saaminen on suuri haaste koko toimialalle, muistuttaa Sydänmetsä.

Tavoitteena puurakentamisen vienti

Sydänmetsän mielestä keskustelu rakentamisen ekologisuudesta tulee Suomessa jälkijunassa verrattuna Keski-Eurooppaan. – Samaan suuntaan olemme menossa, eurooppalainen keskustelu tulee voimistumaan meilläkin ja kuluttajien vaatimukset ympäristöystävällisestä rakentamisesta lisääntyvät. Rakentamisessa on paljon tilaa ja mahdollisuuksia kehittää ratkaisuja ekologisempaan ja ympäristötekijät enemmän huomioivaan suuntaan.

– Kuluttajat alkavat vaatia hengittäviä, uusiutuvia ja vähähiilisiä materiaaleja. Rakentamisen energiatehokkuussäädökset tulivat voimaan liian nopeasti ja niissä mentiin liian pitkälle. Nyt on uusien säädösten pohjalta rakennettu taloja, joiden käyttäytymistä ei tunneta. Esimerkiksi seinän ei pidä olla liian tiivis vaan hengittävä. Jatkossa on säädöksiä löysennettävä, jotta tuotekehittelyllä päästään oikeaan tehokkuustasoon ja oikeisiin ratkaisuihin.

Sydänmetsä haluaa ottaa rakennusten elinkaarikustannuksen mukaan julkisten hankintojen kriteeristöön. Tähän liittyy rakennuksen hiilipäästöt sekä rakentamisen että lämmityksen osalta. – Uskon että tämäkin asia etenee käytäntöihin kuluttajien vaatimusten ja ympäristötietoisuuden kasvaessa.

Suomalaisen puurakentamisen viennin vähäisyydessä on Sydänmetsän mukaan kyse siitä, että yritykset yrittävät viedä suomalaisen ajattelun mukaisia ratkaisuja eikä tunnisteta vientimaan todellista markkinaa ja kysyntää. – Näen että Keski-Eurooppa on erittäin potentiaalinen markkina ekologisen rakentamisen tuotteille. Nyt jo Baltian maista viedään Keski-Eurooppaan valmiita taloratkaisuja. Miksei se onnistuisi meiltäkin. Nyt seuraamme tarkoin Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan markkinoita, missä on vahva rakentamisen buumi meneillään, kertoo Sydänmetsä.

Lemminkäinen rakentaa elinkaarimallilla Hollolaan kaksi koulua

Lemminkäinen rakentaa elinkaarimallilla Hollolaan kaksi uutta koulua: Heinsuon yhtenäiskoulun ja Kalliolan koulun. Kummankin koulun rakennustyöt käynnistyvät välittömästi ja rakennukset on määrä ottaa käyttöön syksyllä 2017. Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisarvo on lähes 50 miljoonaa euroa.

Sopimukseen sisältyy koulujen suunnittelu ja toteutus. Tämän lisäksi rakennusten hoito, ylläpito, käyttäjäpalvelut sekä palvelusopimuksen aikaiset perusparannusinvestoinnit ovat Lemminkäisen vastuulla 20 vuoden palvelujakson ajan.

Heinsuon yhtenäiskouluun tulee tilat noin 700 oppilaalle, pinta-alaa on yhteensä 8 800 bruttoneliötä. Kalliolan kouluun tulee tilat noin 500 oppilaalle, pinta-alaa on yhteensä 7 100 bruttoneliötä.

”Yhdistämme koulujen elinkaarirakentamisessa arkkitehtonisen ja pedagogisen suunnittelun. Haluamme luoda oppilaille ja opettajille motivoivan ja virikkeellisen oppimisympäristön”, kertoo Suomen talonrakentaminen -liiketoimintasegmentin johtaja Pauli Mäkelä.

”Hollolan uudet koulut valmistuvat kunnan kasvaviin tarpeisiin ja vähentävät ratkaisevasti vaikeita sisäilmaongelmia. On myös tärkeää, että tulevat tilat tukevat Opetushallituksen vuonna 2016 voimaantulevia opetussuunnitelmia ja antavat nuorille mahdollisuuden avoimeen oppimisympäristöön ja ilmiöperusteiseen oppimiseen”, toteaa Hollolan kunnan tilakeskuspäällikkö Tuomo Vesikko.

Lemminkäinen rakentaa parhaillaan elinkaarimallilla koulua myös Pudasjärvelle. Viime syksynä valmistui samalla mallilla Ouluun Kastellin monitoimitalo sekä vuosina 2011 – 2013 neljä koulua ja yksi päiväkoti Kuopiossa.

Skanska käynnistää ICECAPITALille 179 asunnon rakentamisen

Skanska käynnistää 179 asunnon rakentamisen ICECAPITAL Housing Fund III Ky:lle. Asunnot tulevat Helsinkiin, Vantaalle ja Kirkkonummelle. Asunnot kuuluvat esisopimukseen, jonka osapuolet allekirjoittivat marraskuussa 2014.

Yhtiöt, joista on nyt solmittu urakkasopimukset, ovat As. Oy Vantaan Valurauta, As. Oy Helsingin Siena ja As. Oy Kirkkonummen Pyökki.

62 asunnon Vantaan Valurauta sijaitsee Kaivokselassa osoitteessa Aapramintie 8. Kirkkonummen Pyökissä on 42 asuntoa, ja yhtiö sijaitsee Kirkkonummen keskustassa osoitteessa Ervastintie 3 kunnantaloa ja poliisilaitosta vastapäätä. Kirkkonummen Pyökin ja Vantaan Valuraudan asuntojen rakentaminen käynnistyy toukokuussa 2015, ja ne valmistuvat elokuussa 2016.

Pyökin ja Valuraudan autopaikat sijoittuvat alueellisiin, useita Skanskan yhtiöitä palveleviin paikoitusyhtiöihin. Kirkkonummen paikoitustalo on jo rakennettu, ja Kaivokselan paikoitustalo on parhaillaan työn alla.

75 asunnon Helsingin Siena tulee osoitteeseen Taidemaalarinkatu 5 Kuninkaantammeen uudelle kaava-alueelle, joka sijaitsee Hämeenlinnan väylän länsipuolella Kaarelan kaupunginosassa. Suurin osa Kuninkaantammen alueesta on toistaiseksi rakentamatonta, mutta alueelle on suunnitteilla runsaasti lisärakentamista. Asunnoista 9 on rivitalo- ja pienkerrostaloasuntoja. Sienan rakentaminen alkaa kesäkuussa 2015, ja se valmistuu marraskuussa 2016.

”Talot soveltuvat sijainniltaan ja kooltaan hyvin pääkaupunkiseudun vapaarahoitteisille vuokra-asuntomarkkinoille, joilla on kysyntää erityisesti pienille asunnoille”, luonnehtii aluejohtaja Ilpo Luhtala Skanskan Etelä-Suomen asuntorakentamisyksiköstä.

”Rakennettavat asunnot ovat ensimmäinen osa Skanskan kanssa solmimaamme esisopimusta. Kohteet sopivat hyvin rahastomme pääkaupunkiseudulle painottuvaan sijoituspolitiikkaamme. Uskomme kohteiden tarjoavan valmistuessaan asukkaille laadukasta asumista erinomaisilla sijainneilla”, toteaa toimitusjohtaja Wisa Majamaa ICECAPITAL REAM Oy:stä.

Cramo-konsernin C/S RaumCenter on voittanut kaksi merkittävää siirtokelpoisten tilojen tarjouskilpailua Saksassa

Siirtokelpoinen tilarakennus Frankfurtin Klingerschuleen

Frankfurtissa sijaitsevan Klingerschulen ammattikoulun kunnostuksen ajaksi oppilaat ja opettajat sijoitetaan väliaikaisiin siirtokelpoisiin tiloihin. Tilojen kokonaisala on 2,600 m2. Kaksi väliaikaista kolmikerroksista koulurakennusta muodostetaan 175:stä siirtokelpoisesta tilasta. Täysin valmis tilaratkaisu valmistuu vain neljässä kuukaudessa sopimuksen allekirjoittamisesta.

”C/S RaumCenter on kokenut siirtokelpoisten tilojen toimittaja, mikä mahdollistaa tämän laajan kouluprojektin toteuttamisen,” kertoo Andreas Starnofsky, Frankfurtin kaupungin projektipäällikkö. “Pääsemme muuttamaan uusiin tiloihin kesällä 2015.”

Projekti kattaa valmiin koulun toimituksen, rakennuksen sekä asennuksen. Koulurakennus koostuu yhteensä 50 luokkahuoneesta sekä käytävistä, portaikoista ja saniteettitiloista.
Päiväkoti siirtokelpoisista tiloista Edingeniin

C/S RaumCenter voitti sopimuksen väliaikaisen päiväkotitilan rakentamisesta Edingeniin. Tilat ovat kooltaan 650 m2 ja noin 41 siirtokelpoista tilayksikköä käytetään tämän yksikerroksisen päiväkodin rakentamiseen.

Raimund Hartmann, Edingenin kaupungin tekninen päällikkö kertoo: “C/S RaumCenterin ammattimaisen yhteistyön ansioista projektin valmistelut sujuvat hyvin ja suunnitelmien mukaisesti.”

“Olemme tyytyväisiä voitettuamme nämä kaksi tarjouskilpailua. Projektit sopivat hyvin koulu- ja päiväkotisegmenttiemme strategiaan siirtokelpoisten tilojen käytöstä. Molemmat ovat keskeisiä asiakasportfolioissamme. Frankfurtin ammattikoulu sekä päiväkoti Edingenissä ovat projekteina tärkeitä askeleita Cramon siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnan jatkokehittämisessä Saksassa,” sanoo Peter Moksén, johtaja, Cramo Adapteo.

Skangassin Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin rakennushanke edennyt harjannostajaisiin

4e866f43-064a-4007-a06a-51714e4210a8

Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin rakennushankkeen harjannostajaisia vietetään tänään Porin Tahkoluodossa. Projektissa työskenteleviä ja kutsuvieraita tilaisuuteen osallistuu noin 100. Projekti valmistuu syksyllä 2016.

Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin rakennushankkeen harjannostajaisia vietetään tänään Porin Tahkoluodossa. Projektissa työskenteleviä ja kutsuvieraita tilaisuuteen osallistuu noin 100. Projekti valmistuu syksyllä 2016.

Skangass investoi 81 miljoonaa euroa Porin LNG-tuontiterminaaliin vahvistaakseen LNG-infrastruktuuria Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi terminaalihankkeelle energiatukea 23 miljoonaa euroa. Tuen avulla Skangass rakentaa Satakuntaan terminaalin, jonka kautta saadaan laivaliikenteen ja suomalaisen teollisuuden käyttöön pääosin polttoöljyjä ja nestekaasua korvaavaa ympäristöystävällistä ja rikitöntä energiaa, LNG:tä.

”Syksyllä 2014 aloitetut rakennustyöt ovat edenneet aikataulussaan. Tämä on ensiarvoisen tärkeää asiakkaidemme kannalta. Investointi piristää Satakunnan seudun elinvoimaisuutta. Terminaali työllistää nyt koko hankkeen aikana noin 250 henkilötyövuotta ja valmistuessaan 10 henkeä ja välillisesti noin 50 henkeä. LNG kiinnostaa niin teollisuutta, meriliikennettä kuin raskasta maantieliikennettäkin, kertoo johtaja, markkinointi ja myynti, Tommy Mattila Skangassilta.

”Rakennushankkeen haasteellisin vaihe on ollut 35 metriä korkean betoniseinän rakentaminen. Rakentaminen on sujunut hienosti ja sääolosuhteetkin ovat suosineet meitä. Olemme erityisen tyytyväisiä, että poissaoloon johtaneita työtapaturmia ei ole hankkeessa ollut. Turvallinen työskentely, ’Safety first’-toimintatapa on hyvin tärkeässä roolissa. Turvallisuusvaatimukset ovat tiukat ja tavoitteena on nolla työtapaturmaa,” sanoo projektipäällikkö Stanislav Lysak Gasumilta.

Terminaalialue koostuu LNG-säiliöstä (korkeus 35 m, ulkohalkaisija 42 m), lastauslaiturista, prosessiyksiköstä, soihdusta, kolmesta säiliöautojen lastauslaiturista, muuntamorakennuksesta ja lämmöntuotantoyksiköstä. Maakaasun saatavuus on tärkeä kilpailukykytekijä myös alueen nykyiselle teollisuudelle ja Porin satamalle.

Skanska Rakennuskone on nyt Skanska Konevuokraus

Skanska Rakennuskone Oy:n uusi markkinointi- ja aputoiminimi on Skanska Konevuokraus. ”Nimenä Skanska Konevuokraus kuvaa meitä aiempaa paremmin ja pitää sisällään vuokrausliiketoimintamme asiakaspalvelulupauksen”, toimitusjohtaja Tommi Lyytinen sanoo.

”Panostamme jatkossa entistä enemmän konevuokrauspalveluihin. Avaamme mm. nyt tänä keväänä Espooseen uuden toimipisteen, joka tulee palvelemaan kaikkia pääkaupunkiseudun rakentajia. Uudesta toimipisteestämme asiakas saa kaiken tarvitsemansa kalustopalvelun, käsityökaluista aina torninosturiin. Palvelukonseptiimme kuuluu vuokrattavien koneiden lisäksi kalustosuunnitelmat, kuljetukset, asennukset sekä laitteiden käyttö- ja ylläpitohuolto”, Lyytinen jatkaa.

Skanska Konevuokraus tarjoaa uusia ratkaisuvaihtoehtoja rakentajien kalustokysymyksiin. Skanska Konevuokrauksen vahvuutena on kouliintunut ja ammattitaitoinen palveluhenkilöstö, joka tekee jatkuvasti töitä ammattilaisrakentajien kanssa ja tuntee asiakaskuntansa tarpeet erittäin hyvin.

”Panostamme erityisesti kalustoon ja palveluosaamiseen. Työturvallisuus on keskeinen osa palvelukonseptiamme, se kulkee käsi kädessä laadun ja kaluston huoltotoimen kanssa”, Lyytinen kertoo.

SWECO: Varhaisen välittämisen malli myös sairaalakiinteistön hallintaan

exxeu8ywvfyhq6vtji95

Varhaisen välittämisen toimintamalli tunnistaa riskit, epäkohdat ja potentiaaliset kehittämismahdollisuudet jo varhaisessa vaiheessa sekä puuttuu ongelmiin ennen kuin on liian myöhäistä. Mallia voi soveltaa myös sairaalakiinteistöihin. Oikea-aikaisilla ja -sisältöisillä investointipäätöksillä tuetaan sairaalan toiminnallisia sekä teknisiä tavoitteita ja saavutetaan tehokas, pitkälle tulevaisuuteen muuntojoustava sairaala.

Sairaalahankkeen laajuus ja kustannustaso päätetään usein aivan liian varhain ja aivan liian epävarmoilla tiedoilla. Rakennusinvestointi on vain yksi kuluerä – suurin osa kustannuksista syntyy itse toiminnasta.

Terveydenhuollon kiinteistöjen peruskorjaus- tai uudisrakennushankkeiden investointipäätös tulisi tehdä vasta, kun kiinteistön omistajalla ja toimijalla itsellään on selkeä näkemys tulevaisuuden tarpeista, toiminnasta ja vaatimuksista.

Pitkän aikavälin masterplan-suunnitelmaa tulisi tarkastella sairaala-alueen hoitotoiminnan ja logististen näkemysten lisäksi myös hoitovastuualueen alueellisen kehittymisen, väestö- ja tautiennusteiden sekä tulevaisuuden hoitomuototrendien näkökulmista unohtamatta myöskään lainsäädännön kehitystä.

Sairaalakiinteistössä keskeistä toiminnallinen käytettävyys

Koska sairaalakiinteistö on monimutkainen toiminnallinen kokonaisuus, on päätöksenteon ja suunnittelun pohjaksi saatava luotettava toiminnallinen vaatimusmalli. Käyttäjien osallistaminen mukaan suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa varmistaa toiminnallisen käytettävyyden, johon liittyvät hoitoprosessien lisäksi myös tukipalveluiden sujuvuus, logistiset ratkaisut sekä toimintaa tukeva teknologia – unohtamatta asiakaslähtöisyyden vaikuttavuutta.

Myös nopeasti kehittyvät hoitomuodot ja –tekniset järjestelmät asettavat tavoitteita pitkälle tulevaisuuteen mm. toimintavarmuuden, muuntojoustavuuden, modulaarisuuden ja elinkaarikustannusten osalta.

Tekninen vaatimusmalli määrittää tarpeet ja kustannustason

Kiinteistön tekninen vaatimusmalli, niin uudis- kuin peruskorjauskohteissa, määrittää kiinteistölle tavoitteita, jotka mahdollistavat teknisesti toimivan ja terveen kiinteistön. Vaatimustavoitteita ovat esim. valaistusolosuhteet, lämpöviihtyvyys, akustiikka ja sisäilma sekä kiinteistöä ja toimintaa palvelevat ICT-tekniset järjestelmät.

Kun rakenne-, talotekniikka- ja ICT-järjestelmät ovat hyvin suunniteltuja, tilat muuntuvat myös joustavasti tarpeen ja käytön mukana.

Sairaalasuunnittelu ja -rakennuttaminen Swecon vahvaa osaamisaluetta

Swecon asiantuntijat ovat terveydenhoitoalan rakennusten suunnittelun ja rakennuttamisen erityisosaajia.

Swecon kehittämät uudet projektijohtamisen, suunnittelun ja rakentamisen menetelmät sekä niitä tukevat apuvälineet, kuten fasilitointi, tietomallinnus ja Sweco Cave, parantavat ja syventävät kommunikointia hankkeen osapuolten kesken sekä havainnollistavat luotettavasti tulevan toimintaympäristön.

Uusien toimintatapojen ja sairaalan toimintaympäristön tuntevien asiantuntijoiden ansiosta Sweco pystyy merkittävästi vaikuttamaan kiinteistöjen ja toiminnan elinkaarikustannuksiin.

Oikea-aikaisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa toimintakustannuksiin

Antti Ahlava ja Kivi Sotamaa saivat kunniamaininnan Guggenheim-kilpailussa

kissing_helsinki

Suunnitelma Kissing Helsinki parhaiten menestynyt suomalainen ehdotus.

Aalto-yliopistossa työskentelevien arkkitehtien Antti Ahlava ja Kivi Sotamaa ehdotus Kissing Helsinki on saanut kunniamaininnan Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailussa.  Ehdotus pohjautuu uudenlaiseen ajatukseen taidemuseosta sosiaalisena foorumina. Yleisöstä ja kaupungista tulee aktiivinen taiteen tekijä ja tuottaja ja tälle interaktiolle on varattu museon keskeinen tila. Myös rakennuksen muotokieli tukee rakennuksen kutoutumista osaksi ympäristöään.

Antti Ahlava on Aalto-yliopiston kampuskehittämisen vararehtori ja arkkitehtuurin laitoksen professori. Kivi Sotamaa on Aalto-yliopiston Digitaalisen suunnittelun laboratorion (ADD) taiteellinen johtaja. Kilpailuehdotuksen kolmas tekijä on arkkitehti Fredrik Lindberg.

Guggenheim Helsinki -kilpailulla etsitään ehdotuksia Helsingin Eteläsatamaan tulevaksi taidemuseoksi. Kilpailun on järjestänyt kansainvälinen Solomon R. Guggenheim -säätiö. Kilpailuun saatiin ennätyksellisen suuri määrä ehdotuksia, kaikkiaan 1715. Tuomaristo valitsi finalisteiksi ja palkitsi kunniamaininnalla töitä, jotka ovat osanneet hahmottaa näkymiä tulevaisuuden museolle.

Kissing Helsinki ja muut Guggenheim Helsinki -kilpailun parhaiten menestyneet ehdotukset ovat esillä Helsingin Taidehallissa 25.4.–16.5.2015. Näyttely on maksuton ja yleisölle avoin.

Lisätietoja:

Betoniteollisuus: KHO:lta märkä rätti rakennusmateriaalialan naamalle

Korkein hallinto-oikeus piti 10.4.2015 antamallaan päätöksellä voimassa Helsingin Malminkartanossa sijaitsevan Honkasuon alueen asemakaavan. Oikeuden mukaan viranomainen voi täten määrätä kaavassa myös piiloon jäävistä, esimerkiksi rakennuksen rungon materiaaleista.

– On uskomatonta, että korkein hallinto-oikeus tulkitsee maankäyttö- ja rakennuslakia niin, että kaavalla voidaan syrjiä kilpailevia rakennusmateriaaleja. Tämä tarkoittaa suoraan alan yritysten välisen kilpailun suitsemista. Ei turvallista, viihtyisää ja vähäpäästöistä kaupunkiympäristöä rakenneta sujuvasti ja kustannustehokkaasti vanhakantaisella ja ummehtuneella sääntelyllä, kritisoi Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2012 Honkasuon alueen asemakaavasta, jossa pientaloalueelle määrättiin rakennusten runkomateriaaliksi yksinomaan puu. Päätöksen perusteluiksi esitettiin materiaalien rakennusajan ympäristövaikutukset. Rakennusten ympäristövaikutuksia tulisi kuitenkin arvioida maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan niiden koko elinkaari huomioonottaen.

– Olen todella huolissani suomalaisesta viranomaisvalmistelusta. Miten voi oikeusvaltiossa olla mahdollista, että kaavoittaja ottaa ilman perusteellista, tutkittua tietoa ehdottoman kannan rakennus-materiaalien ympäristöystävällisyyteen? On nimittäin mahdotonta osoittaa, että puu olisi automaattisesti muita materiaaleja parempi ympäristövaikutuksiltaan. Yksittäisenä esimerkkinä voisi mainita esimerkiksi Suomen Ilmastoystävällisin kerrostalo 2013 -kilpailun, jossa pienin koko elinkaaren aikainen hiilijalanjälki todettiin betonirakenteisella kerrostalolla, vaikka mukana oli myös puurakenteisia kerrostaloja.

Mattila varoittaa päätöksentekijöitä sinisilmäisyydestä. Hän muistuttaa, että puurakentamisen pakkokaavat vaikuttavat haitallisesti suoraan kotimaiseen työllisyyteen ja kansantalouteen, kun ulkomaisella tuonnilla aletaan korvata kotimaisia kivirakentamisen materiaaleja.

– Toivon vilpittömästi, että päätöksen tehneet ymmärtävät, mitä he ovat päättäneet. Nyt on esimerkiksi evätty asukkailta mahdollisuus rakentaa kaksikerroksisen talon toiseen kerrokseen kosteusturvalliset kivirakenteiset märkätilat. Terve kilpailu on edistänyt yhteisiä tärkeitä tavoitteita, kuten pyrkimystä asumisen kohtuuhintaisuuteen, tavoitetta tukea yritysten motivaatiota kehittää tuotteitaan ja asiakkaan oikeutta valita parhaaksi kokemansa ratkaisu. Syrjivällä kaavapolitiikalla vaarannetaan näiden kaikkien tavoitteiden saavuttaminen, Mattila toteaa.

Stockmannin uusi jakelukeskus on noussut harjakorkeuteen

Stockmann keskittää Suomen ja Baltian tavaratalojen varastotoiminnot uuteen, vuonna 2016 valmistuvaan jakelukeskukseen. Uusi jakelukeskus palvelee tehokkaasti Suomen ja Baltian tavarataloja sekä mahdollistaa Stockmann-verkkokaupan kasvun. Jakelukeskus sijaitsee Tuusulan Jusslassa, Lahdenväylän ja Tuusulanväylän läheisyydessä.

29 000 neliömetrin laajuinen rakennus on suunniteltu kestävän kehityksen lähtökohdista ja ympäristönäkökulmat huomioiden. Jakelukeskuksessa hyödynnetään esimerkiksi geoenergiaa. Rakennuksen LEED-ympäristöluokitustaso tulee olemaan vähintään Silver.

Rakentajana toimii SRV Rakennus Oy ja pääsuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Design Team Oy. Sijoittajana ja vuokranantajana toimii Ilmarinen.