RAKENNUSPARKKI

Etelä-Savon käräjäoikeus on tänään tuominnut Mikkelissä porakaivoa poranneen yrittäjämiehen sakkorangaistukseen ja vahingonkorvauksiin porakaivoletkun katkeamisesta aiheutuneesta tapaturmasta.

Mikkeliläisen omakotitalon pihaan oli kesäkuussa 2013 tehty porakaivo taloon tulevaa maalämmitystä varten. Omakotitalon omistaja oli tilannut poraustyön porakaivoja tekevältä firmalta. Firman toinen omistaja oli tullut tekemään poraustyötä työntekijänsä kanssa ja vetänyt porauslaitteistolta pihan poikki letkun, jota pitkin porareikään kertynyt vesi pumpattiin pois paineen avulla suurella voimalla. Putki oli paineen vaikutuksesta katkennut ja osunut pihalla olleeseen työntekijään ja talon omistaneeseen mieheen, jonka jalka jouduttiin amputoimaan.

Käräjäoikeudessa syytteessä ollut yhtiön omistaja kiisti syyllisyytensä ja kertoi, että hän oli varoittanut tapaturmassa loukkaantunutta miestä menemästä liian lähelle putkea, mutta hän ei ollut välittänyt varoituksista. Oikeudessa oli kuultavana porakaivofirman työntekijä ja poraustyön aikana piha-alueella olleet tapaturmassa loukkaantuneen miehen kaksi sukulaista. He kertoivat tapahtumista täysin päinvastoin eli että mitään varoituksia ei ollut annettu.

Käräjäoikeus piti piha-alueella liikkuneiden kertomusta uskottavampana ja katsoi, että porakaivoyrittäjä ei ollut varoittanut putken vaara-alueelle menemisestä eikä estänyt vaara-alueella oleskelua. Näin ollen oikeus tuomitsi porakaivoyrittäjän työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Oikeus tuomitsi hänelle 50 päiväsakkoa, josta hänelle tulee hänen tuloillaan maksettavaa 300 euroa.

Lisäksi oikeus tuomitsi yrittäjämiehen maksamaan tapaturmaan joutuneelle työntekijälleen ja talonomistajalle vahingonkorvauksia yhteensä noin 5 900 euroa sekä oikeudenkäyntikuluja noin 4 500 euroa.

Keskisuomalaisen yrityksen toimitusjohtaja tuomittiin 2.6.2015 Keski-Suomen käräjäoikeudessa kymmeneen päiväsakkoon työturvallisuusrikkomuksesta ja velvoitettiin korvaamaan asian todistelukustannukset valtiolle. Toimitusjohtajan nykyisten ansiotulojen perusteella sakkorangaistuksesta kertyi hänelle maksettavaa 890 euroa. Yritys tuomittiin rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä maksamaan valtiolle 2.900 euron suuruinen menettämisseuraamus.

Työturvallisuusmääräysten mukaan tietyn kokoluokan ylittäville työvälineille kuten teollisuus- ja kuormausnostureille ja auto- ja henkilönostimille suoritettavat käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset on voinut tehdä 1.1.2012 alkaen vain akkreditoidun sertifiointielimen hyväksymä riippumaton asiantuntija, jonka on tarvittaessa esitettävä todistus pätevyydestään.

Työsuojeluviranomaisen tekemissä selvityksissä kävi ilmi, että yrityksen toimitusjohtaja oli helmikuun 2012 ja maaliskuun 2013 välisenä aikana tehnyt määräaikaistarkastuksia kolmen asiakasyrityksen kuormausnostureille ilman hänelle myönnettyä sertifikaattia.

Toimitusjohtajan mukaan määräaikaistarkastuksia oli tehty vakiintuneesti jo pitemmän aikaa osana nostureiden huolto- ja korjaustoimintaa eikä määräaikaistarkastuksista oheispalveluina ollut edes laskutettu erikseen. Toimitusjohtajan mielestä hän ei ollut tiennyt kyseisestä lainmuutoksesta eikä hänelle ollut siitä tiedotettu. Saatuaan tiedon asiasta hän oli lopettanut tarkastusten tekemisen kyseisille laitteille.

Inspecta Sertifiointi Oy myöntää Suomessa sertifikaatit nostolaitetarkastajille, jotka se on todennut päteviksi. Pätevyystodistuksen saadakseen hakijan, jolla on oltava nostolaitteista useiden vuosien kokemus, on käytävä Ammattienedistämislaitoksen AEL:n järjestämä kolmen päivän pituinen tarkastajakurssi ja suoritettava tarkastajan tutkinto. Todistajana kuullun asiantuntijan mukaan AEL:n kurssin ja tutkinnon suorittamisen ja sen jälkeisen sertifioinnin hinta on nykyisin 2.900 euroa. Sertifiointi on uusittava kolmen vuoden välein ja uusintamaksu on noin 300 euroa.

Keski-Suomen käräjäoikeus katsoi, että teko oli tehty huolimattomuudesta ja että yritys oli säästänyt kustannuksia kun tarkastuksia oli suoritettu ilman vaadittavaa lupaa. Vaadittavan pätevyystodistuksen hankkimisen laiminlyönnillä yritykselle oli aiheutunut 2.900 euron suuruinen kustannussäästö.

Kuva: Kansalliskirjasto

Uuden Volvo Group Truck Centerin peruskiven muuraus käynnistää toimipisteen perustuksen rakennustyöt Vantaan Viinikkalassa 3. kesäkuuta. Toimipiste valmistuu syksyllä 2016 ja siinä tulee sijaitsemaan Volvo Group Truck Centerin ja Bus Centerin myynti- ja huoltotilat, huoltokoulu sekä Volvo Finland Ab:n toimitilat. Uusi toimipiste tulee valmistuttuaan edustamaan alansa huippua ja jo suunnittelu- ja rakennustyövaiheessa Volvon perusarvot laatu, turvallisuus ja ympäristöstä huolehtiminen on laajasti huomioitu.

Palvelut tehokkaasti, laadukkaasti ja vastuullisesti

“Haluamme olla suunnannäyttäjä ja alan edelläkävijä myös uuden toimipisteen suunnittelussa ja rakentamisessa. Toimitilojen toteutuksissa tullaan hyödyntämään uusinta tekniikkaa ja ratkaisuja, jotka varmistavat osaajiemme entistäkin tehokkaamman ja turvallisemman työskentelyn”, Volvo Finland Ab:n toimitusjohtaja Magnus Björklund sanoo.

Uudet toimitilat mahdollistavat asiakkaiden entistäkin laadukkaamman palvelun ja paremmat puitteet uusien palvelujen kehittämiseen. “Pystymme tarjoamaan asiakkaillemme parhaat mahdolliset palvelut, jotka ovat entistäkin helpommin saatavilla”, Björklund toteaa. Uusi toimipiste sijaitsee keskeisellä paikalla hyvien yhteyksien varrella Suomen laajimmalla logistiikka-alueella Kehä III:n varrella Vantaan Viinikkalassa ja se palvelee kattavasti kaikkia pääkaupunkiseudun asiakkaita.

“Uudessa kiinteistössä on entistäkin paremmin huomioitu energia- ja ympäristövaatimukset ja toimitilat toteutetaan LEEDv4-standardin ehdot täyttäväksi. Meille on tärkeää, että pystymme tässä rakennushankkeessakin toimimaan perusarvojemme mukaisesti ja tekemään valintoja niihin perustuen”, Björklund jatkaa.

Toimitilojen projektinjohtourakoitsijana toimii suomalainen EKE-yhtiöt ja Ramboll vastaa tilojen kokonaisvaltaisesta toteutussuunnittelusta. “Kumppanimme edustavat omien alojensa huippuosaamista Suomessa, ja näin taataan tehokkaat, ympäristöystävälliset sekä laadukkaat ratkaisut”, Björklund päättää.

Kempeleeläinen Päätoimija Oyj nousee hyvää vauhtia suurten rakennusliikkeiden haastajaksi. Päätoimijan keskimääräinen kasvuprosentti perustamisensa jälkeen on ollut yli +40 %. Päätoimija saavutti Talouselämän suomen 500 suurimman yrityksen listalla sijan 303 vuonna 2014. Talouselämä lehden kovimpien kasvajien listalle ei muita rakennusalan yrityksiä noussut vuonna 2014, Päätoimijan kasvuprosentti oli +51 %.

Tälle vuodelle 2015 yhtiö odottaa edelleen yli 40 % kasvua, joka tarkoittaa noin. 240 M€ liikevaihtoa. “Hyvä 70 – 80 M€ liikevaihdon kasvu tarkoittaa paineita löytää osaavaa työvoimaa” Asko Myllymäki Päätoimijalta kertoo. “Talousohjattu laaturakentaminen on herättänyt luottamusta niissä asiakkaissa, joille rakentamisen kustannukset ovat tärkeitä” Asko Myllymäki havainnollistaa.

Päätoimijan kehittämä “Talousohjattu laaturakentaminen” varmistaa rakentamisen lainmukaisuuden, nopean aikataulun, kiinteän hinnan ja sovitun muuttopäivän. Tällä rakentamistavalla vaativakin asiakas voi “ohittaa” rakennusalaa vaivaavan valtavan byrokratian.