Espoon kaupungin ja YIT:n teettämään tulevaisuustutkimukseen vastasi yli tuhat espoolaista. Asukkaat näkevät Espoon elävänä ja ekologisena kotien, työpaikkojen, kauppojen, palvelujen ja viheralueiden kaupunkina vuonna 2030.
YIT ja Espoon kaupunki toteuttavat yhteistyössä tutkimuksen, jossa pohditaan, miltä Espoo näyttää tulevaisuudessa. Mukaan ideointiin kutsuttiin espoolaisuuden parhaita asiantuntijoita eli asukkaita.
Tutkimuksessa pohdittiin hetki nykyisyyttä ja unohdettiin sen jälkeen tämän hetken rajoitukset. Kysymysten avulla hypättiin futuristisiin ajatuksiin pohtien, miten tekninen kehitys ja uudet ajattelutavat muuttavat asumista sekä kodin sisällä että ulkopuolella.
Tutkimukseen kutsuttiin 5 000 espoolaista kotiin jaettavalla kutsukortilla. Tavoitteena oli saada vastauksiin edustava otos espoolaista näkemyksellisyyttä. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi Innolink Research Oy. Kaupungin, rakennusliikkeen ja tutkimusyrityksen yhteistyöllä haetaan uudenlaisia näköaloja. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ideoina käytännön kaupunkisuunnittelussa.
Omistusmuodot uudistuvat ja ekologisuus korostuu
Tulevaisuustutkimuksen ensimmäinen vaihe on nyt valmistunut. Yli tuhat espoolaista kertoi visionsa Espoosta asuinympäristönä vuonna 2030.
Vastausten mukaan asumisen omistusmuodot monimuotoistuvat. Yli 40 % vastaajista näkee osaomistusmuodon tarpeellisena.
Kuluttajat toivovat elinympäristöjen monimuotoisuutta sekä palveluja lähelle asuinpaikkoja. Suurin osa vastaajista haluaa käydä liikkeissä paikan päällä myös tulevaisuudessa. Noin 60 prosentin mielestä asuinalueella pitäisi olla erilaisia asumismuotoja.
Kysyttäessä mitä ihmiset haluavat rakennusten väleissä olevan, kaupat pop-up -mahdollisuuksineen, elävä katutila, parkkipaikat sekä rakennettu ympäristö saavat kukin yli 40 prosentin kannatuksen vastaajien keskuudessa. Viheralueita toivoo yli 70 % vastaajista.
Noin puolet vastaajista haluaa ekologisuutta asumiseen – joko mahdollisimman ekologisen asumiskokonaisuuden tai luonnonmukaisesti tehdyn asuinrakennuksen. Iän mukaan vastaajia luokiteltaessa asia on muita tärkeämpi 51–70 -vuotiaille.
Yli puolet vastaajista näkee, että vuonna 2030 kotia voi ohjata puheella tai erilaisilla kosketuspinnoilla. Lähes puolet visioi, että kodinkoneet pystyvät viestimään sekä keskenään että niiden käyttäjille.
Mixed use yhdistää asumisen, palvelut, viheralueet ja työpaikat eläviin kaupunkikeskuksiin
”Tutkimustulokset tukevat kaupunkikehityksen mixed use -ajattelua, erilaisten toimintojen sekoittumista ja lähentymistä. Asuminen, kaupat, kulttuuri ja muut palvelut, työpaikat sekä viheralueet tulevat lähelle toisiaan, vähentävät liikkumistarvetta ja lisäävät kaupunkien monimuotoisuutta ja kiinnostavuutta. Mixed use merkitsee arjen sujuvuutta. Tämä on keskeinen lähtökohta, kun suunnitellaan kestäviä kaupunkiympäristöjä”, sanoo johtaja Juha Kostiainen, joka vastaa YIT:llä kaupunkikehityksestä.
YIT haluaa omalta osaltaan haastaa kaupunkeja ja kuntia keskusteluun kaupunkirakentamisen tulevaisuudesta.
”Haluamme olla rakentamassa elinvoimaista ja kestävää kaupunkiympäristöä. Espoota kehitetään aidoksi viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupungiksi, jossa vuonna 2025 asuu 300 000 asukasta. Haluamme luoda monipuolisia ja viihtyisiä kaupunkikeskuksia, joissa on asuntoja, työpaikkoja, hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja saavutettavissa oleva lähiluonto. Tutkimuksen tulokset tukevat näitä kaupunkisuunnittelun tavoitteita”, toteaa Espoon kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen.
Elokuussa tutkimusta jatketaan kysymällä myös yrityspäättäjien kuten toimitilojen käyttäjien ja palveluiden tarjoajien visioita, jolloin kokonaiskuva kuluttajien ja yritystoimijoiden näkökulmasta täydentyy.
