RAKLI kiittää vuosien 2015-2019 hallitusohjelmaa siitä, että mukana on paljon rakentamista ja asuntotuotannon lisäämistä edistäviä kirjauksia. Kaupunkien kehittämiseksi ja asuntopulan helpottamiseksi on otettu käyttöön laaja joukko keinoja, mikä onkin ainoa järkevä tapa edistää investointeja suomalaiseen rakennettuun ympäristöön ja alentaa rakentamisen kustannuksia. Erityisen tervetulleita ovat päätökset kaavamenettelyjen keventämisestä, sääntelyn purkamisesta sekä toimet tonttitarjonnan lisäämiseksi.
On erittäin hyvä, että hallitusneuvottelijat ovat korostaneet yhdessä sopimisen merkitystä. Hallitusohjelman onnistumisen ja siihen kirjattujen tavoitteiden toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että toimenpiteet jatkovalmistellaan huolella. Tähän työhön pitää ehdottomasti ottaa mukaan sellaiset asiantuntijat, jotka pystyvät auttamaan käytännössä toimivien ratkaisujen löytämisessä.
Sujuva maankäyttö edistää kaupunkirakenteiden kehittämistä
Suurimpien kaupunkiseutujen kehittämisen kannalta on hyvä, että maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamista tukevaa MALPE-ajattelua jatketaan ja aiesopimukset solmitaan. Metropolialueen kokonaisvaltaisen kehittämisen nostaminen esiin hallitusohjelmassa on tärkeää, jotta kuntien välinen yhteistyö tiivistyy ja kehittyy edelleen.
Rakennetun ympäristön kehittämisen näkökulmasta on hienoa, että kaavavalitusten viranomaiskäsittelylle asetetaan sitovat käsittelyajat ja kaavamenettelyjä sujuvoitetaan.
Hallitusohjelman kirjaus kaupan suuryksikkösääntelyn keventämisestä keskustatoimintojen alueella on oikeansuuntainen. RAKLI on nostanut esiin huolen siitä, että kaavoitukseen ja tiukkoihin rajoituksiin on liittynyt ongelmia, jotka estävät palvelurakenteen kehittymisen kannalta hyödyllisten kaupan sijoittumispäätösten tekemisen. Kirjaus kaupan laatuluokituksesta luopumisesta on myös lupaava, jos se käytännössä tarkoittaa kaupan ohjausjärjestelmän keventämisestä.
Sääntelystä syntyvät esteet ja kulut kuriin
Normitalkoiden nostaminen yhdeksi kärkihankkeeksi on hallitusneuvottelijoilta viisas veto, koska kustannusten ja byrokratian keventäminen on kaikkien suomalaisten etu. RAKLI korostaa, että sääntelyn purkamisessa tulee erikseen huomioida sellaiset säädökset, jotka estävät rakennettuun ympäristöön investoimisen. Onkin hyvä, että hallitusohjelmassa nostetaan esiin rakennuksen korjaamiseen, käyttötarkoituksen muutokseen ja perusparantamiseen liittyvät erityiskysymykset.
Energiatehokkuusvaatimusten osalta päätös joustojen ja poikkeamismahdollisuuksien hyödyntämisestä on järkevää, koska Suomen ilmasto-olosuhteet poikkeavat huomattavasti muusta Euroopasta, eikä meidän kannata hätiköidysti käyttää testaamattomia ratkaisuja.
RAKLI korostaa, että kaava- ja rakentamismääräysten keventämisen osalta pitää kuunnella tarkalla korvalla kiinteistönomistajien ja rakennuttajien näkemyksiä. He kehittävät suomalaista rakennettua ympäristöä ja luovat pohjan kilpailukyvylle, minkä vuoksi mahdollisuuksien luominen investoinneille on ensiarvoisen tärkeää.
Väylien kunnossapitoon panostaminen oikea ratkaisu
Väylien kunnossapidon merkityksen tiedostaminen ja tähän panostaminen ovat erittäin hyviä päätöksiä. Korjausvelka on paisunut jo niin suureksi, että sen pienentämisellä on todella kiire. Pakkokorjaukset ovat aina paljon ennakoivia ratkaisuja kalliimpia. Ohjelma korjausvelan vähentämiseksi ja kuudensadan miljoonan rahoitus liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen ovat oikeita ratkaisuja. On myös muistettava, että infraverkoston kehittämiseksi tarvitaan pitkäjänteinen, yli hallituskausien ulottuva suunnitelma.
RAKLI esittää, että hallituskauden aikana tehtävistä infrainvestoinneista toteutettaisiin ne, jotka eniten hyödyttävät elinkeinoelämän kasvua ja kehittyvien kaupunkialueiden muutosta.
Asuntotarjonta lisääntyy – ARA-tuotanto uhkaa loppua
Maankäytön ja kaavoituksen sujuvoittamiseen, sääntelyn purkamiseen ja tonttitarjonnan lisäämiseen liittyvät päätökset ovat omiaan lisäämään asuntotarjontaa ja laskemaan asumisen hintatasoa.
On myös hyvä, että hallitusohjelman asuntopoliittisissa linjauksissa on otettu esiin pitkäjänteisen ja taloudellisesti järkevän kiinteistökannan ylläpidon edistäminen. RAKLI kuitenkin nostaa esiin huolen siitä, ettei hallitusohjelma käytännössä sisällä ainuttakaan tätä konkreettisesti tukevaa toimea. Päinvastoin ARA-tuotannon osalta vuokrien alentamiseen tähtäävissä toimenpiteissä mainitaan alan jo useaan kertaan torppaamat korjauksiin varautumisen sääntely sekä vuokrien tasaamisesta luopuminen, mitkä hankaloittavat vastuullista kiinteistön ylläpitoa.
RAKLI arvioi, että hallitusohjelmaan kirjatusta kymmenen vuoden välimallista voi tulla uusi hittituote, jos siihen sisältyy pelkkä vuokra-asuntokäyttövelvoite, eikä muita rajoituksia. Mallin valmistelu on aloitettava heti, koska muu valtion tukema tuotanto uhkaa hallitusohjelman linjausten toteutuessa loppua seinään.
Hallitusohjelma lupaa sääntelyn vähentämistä, joten on erittäin ristiriitaista, että ARA-tuotannon osalta tätä ja hallinnollista työtä lisätään sekä ehtoja kiristetään. Hallinnollisen työn määrä tulee olemaan erittäin suuri, jos tarveharkintaiset tulorajat asetetaan ja vuosittain pitää käydä läpi tuhansia vuokrasopimuksia. Tuensaajien kiintiön tuominen ARA-asuntojen asukasvalintaan uhkaa lisätä segregaatioita ja leimata sekä asukkaita, vuokrataloja että asuinalueita. Nämä päätökset yhdessä tuoton tuloutuksen tuottovaateen puolittamisen ja omarahoitusosuuden koron rajoittamisen kanssa johtavat siihen, ettei pitkällä korkotuella synny tuotantoa.
Asuinalueiden kehittäminen ei nyt näy hallitusohjelmassa. Tätä hyvin käynnistynyt ja ministeriörajat ylittävää työtä pitää jatkaa, jotta lähiöt, niiden palvelut ja viihtyisyys kehittyvät suotuisasti. Esimerkiksi ARA-tuotannon ehtoihin esitetyt heikennykset ja pelko segregaation lisääntymisestä edellyttävät ehdottomasti paneutumista siihen, miten niiden haittavaikutukset voidaan minimoida.
Kiinteistöihin kohdistuvien verojen nousu pysäytettävä
Asumiseen ja kiinteistöihin kohdistuvan verotuksen korottaminen on huono ratkaisu. On muistettava, että ylläpitokustannukset valuvat vuokriin ja oman lisänsä näihin tuovat myös kaavaillut jäte- ja energiaverojen nostot. Kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korottamisen osalta RAKLI todella toivoo, että paino hallitusohjelman kirjauksessa on sanalla maltillisesti. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten kasvattaminen entisestään ei tue hallituksen veropoliittiseen linjaukseensa kirjaamaa tavoitetta omistamisen ja investoimisen tekemisestä nykyistä kannattavammaksi.
Yhteistyö jatkukoon
RAKLI on tyytyväinen talven aikana hallituskauden 2015-2019 ratkaisuista käytyihin keskusteluihin. On hienoa, että asuntopolitiikan ja koko rakennetun ympäristön kehittämisen merkitys Suomen kilpailukyvyn kannalta on näissä hallitusneuvotteluissa noussut vahvasti agendalle. Nyt asetettujen tavoitteiden toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että ne ovat RAKLIn edustamien rakennetun ympäristön omistajien ja rakennuttajien näkökulmasta toimivia, minkä vuoksi RAKLIn asiantuntijat ovat mielellään käytettävissä toimenpideohjelmien valmistelussa.
