Yleiset uutiset

Tampereen Asemakeskuksen kansainvälinen suunnittelukilpailu on ratkaistu. Kilpailun tuomaristo piti ehdotuksista kehityskelpoisimpana tanskalais-suomalaisen kilpailuryhmän työtä nimeltään ReConnecting Tampere. Tampereen kaupunki järjesti yhdessä Liikenneviraston, Senaatti-kiinteistöjen ja VR Yhtymä Oy:n kanssa kilpailun Tampereen aseman seudun suunnittelusta.

Voittajaehdotuksen tekijäryhmän muodostivat Cobe Aps (Tanska), pääsuunnittelijana arkkitehti Dan Stubbergaard, Ramboll Finland Oy, liikennesuunnittelijana insinööri Jouni Lehtomaa sekä Lunden Architecture Oy ja Newsec Valuation Oy.

Aatekilpailun luonteen takia mikään kilpailuehdotuksista ei käy suoraan jatkosuunnittelun pohjaksi, mutta voittajaehdotuksessa ratkaistiin parhaiten kilpailuohjelmassa esitettyjä tavoitteita. Alueen suunnittelua viedään eteenpäin sen pohjalta. Seuraavaksi tehdään yleissuunnitelma vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten kanssa.

Järjestäjät hakivat kilpailulla yhteistä visiota alueen kehittämisestä ja tulevien toimenpiteiden suuntaviivoista. Kilpailijoiden tehtävänä oli esittää ideoita aseman seudun liikenteellisen, toiminnallisen, kaupunkikuvallisen ja arkkitehtonisen ratkaisun löytämiseksi.
Samalla heidän tuli sijoittaa Sorinsillalta Erkkilänsillalle ulottuvalle kilpailualueelle 100 – 120 000 kerrosneliömetriä uutta rakentamista, johon sisältyvät uuden Asemakeskuksen toiminnot.

Neljä viidestä kilpailuun kutsutusta kansainvälisestä suunnitteluryhmästä laati korkeatasoiset ehdotukset alueen kehittämiseksi. Niiden antamien ideoiden perusteella arvioiden alue voidaan uudistaa kaupungin valtimoksi, joka välittää päivittäin tuhansien matkustajien virtoja ja tarjoaa joustavia palveluja eri matkaketjujen sujuvalle toiminnalle.

Samalla alueelle voidaan toteuttaa työpaikkojen, palvelutoimintojen ja asumisen keskittymä, josta muodostuu kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti korkeatasoisen kokonaisuus.

Voittaja yhdistää keskustaa rohkeasti

ReConnecting Tampere esittää innovatiivisen kaupunkirakenteellisen perusratkaisun, jossa kaupunkimainen sekoittunut rakenne jatkuu rautatiealueen yli. Ehdotus on monipuolinen, toiminnallisesti houkutteleva ja visionäärinen kokonaisuus. Ennen kaikkea ehdotuksessa on riittävästi energiaa ja uskallusta uudenlaiselle näkemykselle alueen suunnittelusta.

Rohkea ratkaisu sisältää useita huomattavia haasteita, mutta määränpää on selvä – yhdistynyt kaupungin keskusta sekä yhdistetty asema- ja kaupunkikeskus. Voimakas visio tarjoaa hyvän lähtökohdan suunnitelman jatkokehittämiselle.

Liikenteellisenä kokonaisuutena ReConnecting Tampere on kilpailutöistä vakuuttavin. Sen liikenneverkkoratkaisu poikkeaa kuitenkin nykyisistä suunnitelmista, mikä aiheuttaa ongelmia toteutuksen vaiheistuksessa.

Pitkällä aikavälillä työssä esitetty keskustakehän laajentaminen itään on todennäköisesti mahdollista. Ehdotuksessa jää ratkaisematta joukko nykyisiä liikenteellisiä ongelmia kuten Asema-aukio sekä Hämeenkadun ja Rautatienkadun liittymä. Samoin kävely-yhteyksien kehittäminen itä-länsisuunnassa ja pyöräily-yhteyden kehittäminen kilpailualueen eteläosassa jää työssä vähälle huomiolle.

Toimivat matkaketjut ja uutta luonnetta

ReConnecting Tampere -ehdotuksen eri tasoille sijoitetut asemakeskustoiminnot muodostavat selkeän kokonaisuuden, jossa kaikki eri liikennemuotojen matkaketjut toimivat sujuvasti. Työssä esitetty asemakeskuskonsepti istuu hyvin myös olemassa olevaan henkilöratapihan yleissuunnitelmaan ja toteuttaa keskustan kehittämisohjelman tavoitteita.

Kilpailuehdotus on kaupunkikuvaltaan mieleenpainuva esitys. Uusi iso aseman edustan puisto on merkittävä kaupunkirakenteellinen elementti.

Kannen länsireuna luo jännittävän taustan rautatieasemalle. Arkadien kaartuvat puiset pinnat ja rakenteet luovat lämpimän tunnelman ja toimivat hyvin asemarakennuksen punatiilijulkisivujen kanssa. Laiturialueen katos ja arkadit ovat vaikuttavia ja luovat alueelle vahvaa uutta luonnetta.

Rakennussuojelun kannalta ehdotus vaatii kehittämistä. Suunnitelma aiheuttaa merkittävän muutoksen arvokkaiden veturihallien edustaan, ja tavara-aseman siirto esitetyllä tavalla ei ole toteuttamiskelpoinen ajatus.

Ehdotus antaa kuitenkin mahdollisuuden uuden arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön synnylle. Samalla se elvyttää asemapuistojen rakentamisen perinteen. Kulttuurihistoriallisia piirteitä katoaa kaupunkimaisemasta, mutta tilalle syntyy koko keskustan kannalta merkittäviä kaupunkimaisemaelementtejä: uusi puisto ja radan päälle rakennetut kaupunginosat.

Mielipiteitä kerätään yleissuunnitteluun

Seuraavassa vaiheessa asemakeskusalueelle laaditaan yleissuunnitelma. Kilpailun järjestäjät neuvottelevat sen tekemisestä voittajaehdotuksen tekijöiden kanssa. Yleissuunnitelmatyöllä jatketaan asemanseudun kehittämistä valtion ja Tampereen seutukunnan maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimuksen mukaisesti.

Osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa yleissuunnitelmaan samaan tapaan kuin yleiskaavan suunnitteluprosessissakin. Kaupunki kerää yleisön mielipiteitä päättyneestä kilpailusta ja kilpailuehdotuksista yleissuunnitelmaa varten jo nyt.

Kilpailutyöt ja niiden arvostelupöytäkirja ovat näytteillä Galleria Nottbeckissä, Finlaysonin Media 54 rakennuksessa 3.–17.10.2014 arkisin kello 14–18. Mielipiteitä voi jättää näyttelytilassa kirjallisesti. Samaan aikaan aineisto on nähtävänä myös kaupungin Internet-sivuilla, osoitteessa www.tampere.fi/travelandservicecenter
Siellä mielipiteitä voi jättää e-lomakkeella.

Tampereen Tammelan stadionista ja sen ympäristöstä järjestetty suunnittelukilpailu on ratkaistu. Kilpailun voitti ehdotus nimeltä Hattutemppu. Kunniamaininnan sai ehdotus nimeltä Lynx Lynx. Kilpailulla haettiin korkeatasoista ja kustannusneutraalia ratkaisua stadionin uusimiseksi siten, että sen ympärille voidaan myös rakentaa. Tampereen kaupunki ja Lemminkäinen Oy järjestivät kilpailun yhteistyössä Suomen Palloliiton kanssa.

Kilpailun tavoitteena oli suunnitella Tammelaan uusi 6000 – 7000 katsojan jalkapallostadion, joka oheistoimintoineen on käytännöllinen ja kaupunkikuvaa kehittävä, mittakaavaltaan inhimillinen ja myös arkiliikuntaa edistävä sekä olemassa olevan ympäristön kaupunkirakenteellisia ja rakennustaiteellisia arvoja kunnoittava kokonaisuus. Voittajaehdotuksessa tavoitteissa onnistuttiin parhaiten.

Hattutempun tekijät ovat JKMM Arkkitehdit sekä Ramboll Oy ja Trafix Oy. Kunniamaininnan saaneen Lynx Lynxin tekijöiksi paljastui nimimerkin takaa työryhmä, jossa olivat Avanto Arkkitehdit Oy, White arkitekter AB sekä Ramboll Oy ja Sito Oy.

Voittajaehdotus on arviointipöytäkirjan mukaan kokonaisidealtaan selkeä, arkkitehtuuriltaan raikas, nykyaikainen ja mittakaavallisesti erittäin onnistunut, ympäristön lähtökohdat huomioon ottava ja paikkaan soveltuva kokonaisuus. Toimintojen sijoittelu on ehdotuksessa onnistunut.

Hattutempussa kenttä on sijoitettu pohjois-eteläsuuntaisesti. Rakentamisen volyymi on sijoitettu kentän pitkille sivuille Salhojankadun ja Tammelan puistotien varrelle.

Vaaleaksi rapattuine kivirakenteisine pintoineen ehdotuksen asuinosia voidaan pitää eräänlaisena modernina ja raikkaana tulkintana 50-luvun molemmin puolin rakennetuista Kalevan torni- ja lamellitaloista. Asuntojen pohjaratkaisut ovat selkeitä ja toimivia. Porrastettujen rakennusmassojen koloihin sijoitetut oleskelupihat ovat ehdotusten
parhaimmistoa ja niillä on tuotu lisäarvoa asumiseen. Liiketilat on sijoitettu luontevasti pääkadun varteen.

Kilpailuun tuli kuusi ehdotusta, jotka ovat olleet myös yleisön nähtävänä kaupungin verkkosivuilla. Tuomaristo kiitti ehdotusten korkeaa tasoa, joka täytti kilpailun tavoitteita hyvin ja tuotti yllättävänkin erilaisia ratkaisuja esimerkiksi stadionista.

Hankkeelle asetetun kustannusneutraalisuuden tavoitteen osalta kaikki ehdotukset ovat suunnilleen samalla viivalla. Yksikään ehdotus ei ole puhtaasti kustannusneutraali. Tavoitteesta jäädään alustavien laskelmien mukaan n. 4 milj. euroa. Erot eri ehdotusten välillä ovat pienet.

Hattutemppua jatkokehitellään

Tuomaristo suosittelee yksimielisesti, että voittanut ehdotus Hattutemppu valitaan jatkosuunnittelun pohjaksi. Ehdotus antaa realistisen ja joustavan pohjan jatkokehittelylle ilman, että vaarana on alkuperäisen idean katoaminen.

Jatkokehittelyssä tulisi tuomariston mielestä rakentamisen määrää vähentämällä sovittaa rakentaminen vielä paremmin lähialueen asuinrakennukset huomioonottavaksi.

Tuomaristo on kuunnellut tammelalaisia, ja heidän näkemyksiään tulisikin huomioida jatkoprosessissa siinä laajuudessa, kuin se toteuttamisen taloudelliset ja muut reunaehdot mahdollistavat. Keihään kärkenä hanke tulisi edetä kuitenkin jalkapallon ehdolla.

Tuomaristo korostaa elinkaariajattelua, jalkapallostadionin on oltava toimiva kokonaisuus myös 25 vuoden kuluttua. Jatkokehittely tehdään asemakaavoituksen yhteydessä.

» Tammelan stadionin suunnittelukilpailu

Työsuojeluviranomainen aloittaa lokakuussa työntekijäluetteloiden tehovalvonnan Etelä-Suomen rakennustyömailla. Harmaan talouden torjuntaan liittyvät valvontaiskut tehdään yhteistyössä poliisin kanssa. Loppuvuoden aikana iskuja tehdään eri puolilla Etelä-Suomea.

Tehovalvonnan syynä on viime heinäkuussa työturvallisuuslakiin tullut lisäys, jonka mukaan päätoteuttajan on pidettävä ajantasaista luetteloa kaikista rakennustyömaalla työskentelevistä. Työntekijäluettelosta tulee selvitä muun muassa työntekijän nimi, veronumero ja työnantaja sekä työskentelyn alkamis- ja päättymispäivä. Toisesta maasta lähetettyjen työntekijöiden osalta pitää selvitä myös lähettävän yrityksen edustaja ja tämän yhteystiedot Suomessa.

Työnjohdon pitää siis tietää aiempaa paremmin, ketä rakennustyömaalla työskentelee ja kuka on työntekijän todellinen työnantaja.

“Luettelointivelvollisuuden ansiosta alihankintaketjut tulevat aiempaa läpinäkyvimmiksi, ja samalla pimeän työvoiman käyttö työmailla vaikeutuu.  Päätoteuttaja ei voi vedota siihen, ettei se ole ollut tietoinen alempien tasojen työntekijöistä tai heidän työnantajayrityksistään”, kertoo ylitarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Työntekijäluettelon lisäksi valvontaiskuilla tarkastetaan, että jokaisella työntekijällä on veronumerollinen tunnistekortti. Tunnistekortteja ja työntekijäluetteloita koskevista laiminlyönneistä poliisi voi määrätä sakkoja työnantajalle, rakennuttajalle tai päätoteuttajan edustajalle.

Työsuojeluviranomaisen rooli harmaan talouden torjunnassa on kasvanut

Työsuojeluviranomaisen rooli harmaan talouden torjunnassa on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Se on valvonut ulkomaisen työvoiman käyttöä vuodesta 2005, tunnistekortteja vuodesta 2006, tilaajavastuulakia vuodesta 2007 ja tunnistekorttien veronumeroita vuodesta 2012. Työntekijäluetteloiden valvonta alkoi heinäkuussa 2014.

Työsuojeluviranomainen tekee harmaan talouden torjuntaan liittyvää valvontaa kaikilla aloilla. Erityisesti valvonta kohdistuu rakennusalalle, ravintoloihin sekä siivous- ja kuljetusalan yrityksiin.

Esimerkiksi tunnistekorttien valvonta on tehonnut hyvinkin nopeasti. Vuonna 2013 työsuojelutarkastajat tarkastivat Etelä-Suomen rakennustyömailla tunnistekortit 6 395 työntekijältä, ja näistä 93 prosentilla tunnistekortti oli kunnossa. Vuonna 2011 vastaava luku oli vain 75 prosenttia.

“Parannus on huomattava, varsinkin kun ottaa huomioon sen, että olemme viime vuosina kohdistaneet valvontaa erityisesti niille työmaille, joissa laiminlyöntien todennäköisyys on suurin”, Rajamäki kertoo.

Tunnistekorttien ja ulkomaisen työvoiman valvonnassa työsuojelutarkastajat tekevät paljon yhteistyötä poliisin kanssa. Poliisin mukanaolo tarkastuksilla nopeuttaa valvontaa ja vähentää paperityötä, koska tällöin poliisi voi kirjoittaa laiminlyönneistä sakkoja heti paikan päällä.

1.7.2014 voimaan tullut lisäys työturvallisuuslakiin: Luettelo yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä (52 b §)

Porin Latokartanontien hoivakodin rakennustyöt etenevät aikataulussa. Tontin raivaus on tehty ja paalutustyöt sekä pohjaviemäreiden asennus ovat käynnissä. Perustustöiden pariin päästään muutaman viikon sisällä. Valmis hoivakoti työllistää 30 – 40 uutta sosiaali- ja terveysalan ammattilaista Porissa. 

Väinölän kaupunginosan vehreisiin maisemiin valmistuvaan ARA-rahoitteiseen hoivakotiin pääsee muuttamaan viimeistään loppukesästä 2015. Attendo Latokartanoksi nimetty hoivakoti tarjoaa 60:lle ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevalle ikäihmiselle kodin ja hoivapalvelut. Attendon Mummola-konseptin mukaiseen hoivakotiin rakennetaan muun muassa oma keittiö, jonne palkataan myös oma kokki. Ruokahuoltoon satsaaminen tukee sekä ikäihmisten hyvinvointia että hoivatyötä. 

– Porissa ympärivuorokautiseen hoivaan jonotetaan ja tähän tarpeeseen haluamme osaltamme yhteistyökumppaneidemme kanssa vastata. Meillä on useita vastaavanlaisia hoivakoteja Porin lähialueilla kuin nyt rakenteilla oleva. Käytännön toimissa näen runsaasti synergiaetuja, sanoo hoivapalveluiden aluejohtaja Sari Huhtinen. 

Hoivakodissa tilaajana ja omistajana toimii Kiinteistö Oy Artun Hoiva-asunnot , rakennuttajatehtävistä vastaa Suomen Aluerakennuttaja Oy ja pääurakoitsijana toimii Hartela Oy. 

– Rakennamme Poriin koteja, joissa toivomme ikäihmisten viihtyvän. Yhteistyökumppanimme kanssa suunniteltu talo palvelee vuosikymmenien ajan porilaisia, toteaa Artun Hoiva-asuntojen toimitusjohtaja Risto Pontela. 

Hoivakodin asukaspaikkojen täyttäminen on jo aloitettu. Työntekijöiden rekrytointi tapahtuu keväällä. 

Pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinat kehittyvät positiivisemmin kuin vallitsevassa heikossa taloustilanteessa voisi olettaa. Tästä vuodesta on tulossa vilkas kiinteistökauppavuosi ja kauppojen volyymissä palattaneen finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Toimitilarakentamisen määrää pääkaupunkiseudulla nostavat nyt suuret ratahankkeet, joiden varsille tulee sekä liikennerakennuksia että muuta uutta toimitilaa ja myös asuntoja.

Tammi-elokuun välisenä aikana solmittiin noin 1,7 miljardin euron kiinteistökaupat, mikä on suurin määrä vastaavana ajanjaksona vuoden 2008 jälkeen. Ulkomaiset sijoittajat ovat jälleen olleet markkinoilla viime vuosia aktiivisempia; heidän osuutensa tehdyistä kaupoista oli yli 50 prosenttia. Toinen merkittävä ostajaryhmä on ollut kotimaiset kiinteistösijoitusrahastot, joiden osuus volyymistä oli alkuvuonna noin kolmannes. Toimitilojen vuokramarkkinoita vaivaa kuitenkin edelleen taloudellisesta tilanteesta johtuva epävarmuus sekä rakenteellisesta muutoksesta johtuva vajaakäyttöongelma. Vuokrien pientä nousua nähtäneen vain Helsingin keskustassa. Espoossa jopa neljännes toimistotilasta on vailla käyttäjää. Heikentyvä kulutuskysyntä ja kaupan murros alkavat nyt näkyä myös liiketilavuokramarkkinoilla, joilla vajaakäytön arvioidaan lisääntyvän.

Vuokra-asuntotuotanto jatkuu matalasuhdanteessakin

Asuntomarkkinoilla vuokrien nousu jatkuu. Vuokrat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Pienten asuntojen vuokrien nousun odotetaan jatkuvan sekä pääkaupunkiseudulla että muissa suurissa kaupungeissa. Asuntohankkeiden rakennuslupia on tänä vuonna haettu viime vuotta enemmän, mutta hankkeiden aloitusten määrä jää kuitenkin vuoden 2013 tasoa alhaisemmaksi. Yksityisen kysynnän hiipuessa asuntokysyntää on pitänyt yllä asuntosijoittajien ja -rahastojen aktiivisuus. Korjausrakentamista ovat vauhdittaneet valtion myöntämät määräaikaiset perusparannuksen käynnistysavustukset, joihin lisättiin määrärahaa loppuvuodelle.

Toimitilapuolella rakentaminen keskittyy nyt pääkaupunkiseudulla liikenteen ja hoitoalan rakennusten sekä oppilaitosten ja kauppakeskusten rakentamiseen. Näistä useissa rakennustyypeissä rakentaminen on vilkastunut kymmeniä prosentteja viime vuodesta. Merkittävän osan rakentamisen kasvusta muodostavat uusien ratahankkeiden asemien sekä niiden ympäristön rakentaminen. Infrarakentamisen aktiviteetti on pääkaupunkiseudulla runsasta Kehäradan ja Länsimetron rakentamisen ansiosta. Muita rakenteilla olevia infrahankkeita seudulla ovat Kehä III:n kakkosvaihe, muut sisääntuloväylien kehittämishankkeet sekä seudun useisiin aluerakentamishankkeisiin liittyvä infrarakentaminen.

Urakkatarjoushinnat laskussa pääkaupunkiseudulla

Urakkatarjoushinnat ovat nyt pääkaupunkiseudulla vajaat kolme prosenttia viime vuotista alhaisemmalla tasolla, vaikka rakennuskustannusindeksi on noussut noin prosentin. Eniten, noin 14 prosenttia, tarjoushinnat ovat laskeneet asuntourakoissa. Pääurakoitsijoiden tämän hetkinen tarjoushalukkuus, 64 prosenttia, vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa. Aliurakoitsijoiden tarjoushalukkuus on puolestaan pari prosenttia keskimääräistä vähäisempää, mikä johtunee erityisesti LVIS-yritysten työllistymisestä korjausrakentamishankkeisiin. Rakentajien tilauskanta Uudellamaalla on ollut lievässä nousussa, ja muutoinkin rakennusliikkeiden suhdannenäkymät alueella ovat tällä hetkellä kohtuulliset. Kilpailu urakoista on kuitenkin melko kovaa ja tarjoushintojen hajonta pientä. Pääurakoissa halvimman ja toiseksi halvimman tarjouksen hinnat ovat parin prosentin sisällä toisistaan, ja aliurakoissa parin kolmen prosentin sisällä.