Caverion toteuttaa Oulun kauppakeskus Valkean sähköurakan

Caverion ja Skanska ovat tehneet sopimuksen Oulun Kauppakeskus Valkean sähköistystöistä. Urakkasopimuksen arvo on 3,5 miljoonaa euroa. Kauppakeskuksen rakennuttaja ja omistaja on Osuuskauppa Arina.

Projektin toteutus sisältää kauppakeskus Valkean hankkeeseen kuuluvien uuden kauppakeskuksen, pysäköintihallin, toimistotilojen, katetun kävelykadun sekä nykyisen kauppakeskusosan, Sampo-talon, saneerauksen kaikki sähköistystyöt.

Työt on aloitettu kesäkuussa ja kauppakeskus valmistuu vuoden 2016 alkupuolella.

”Olemme erittäin iloisia siitä, että olemme saaneet Caverionin yhteistyökumppaniksemme tähän ainutlaatuiseen hankkeeseen. On hienoa olla mukana tekemässä Oulun keskustasta entistäkin paremmin oululaisia sekä työ- ja vapaa-ajan matkailijoita palvelevaa kokonaisuutta”, sanoo aluejohtaja Sakari Jämsä Skanska Talonrakennuksesta.

Kauppakeskus Valkea toteutetaan Oulun ydinkeskustaan Galleria- ja Kauppuri-kortteleihin. Se muodostaa monipuolisen muodin ja palvelujen sisäkaupunkitilan, joka sisältää muun muassa Sokos-tavaratalon, runsaasti merkkiliikkeitä, ravintoloita ja kahviloita sekä Sokos Herkku -ruokakaupan. Kokonaisuutena investointi on yli 100 miljoonaa euroa.

Eniten patenttihakemuksia rakennustekniikan alalle

Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) on saapunut eniten rakennustekniikan alan patenttihakemuksia. Niitä on 18,6 prosenttia kaikista hakemuksista. Tekniikan alaan kuuluu muiden muassa tie- ja vesirakennus, lämpötekniikka, talonrakennus, kaivostekniikka ja polttomoottorit.

Seuraavaksi eniten hakemuksia, 14,2 prosenttia, on käsittelyn ja muokkauksen alalle. Siihen kuuluvat muiden muassa vaatetus, lajittelu, jätteiden käsittely, metallin, muovin ja puun työstäminen, käsityökalut, kuljetus, pakkaus, varastointi, hissit, tekstiilien ja paperin valmistus ja käsittely.

Kolmanneksi eniten hakemuksia, 10,1 prosenttia, on tullut teollisen kemian alalle. Siihen kuuluvat muiden muassa epäorgaaninen kemia, jätevesien käsittely, lannoitteet, maalit, polttoaineet, metallurgia ja valaminen.

Seuraavina tulevat tekniikan alat ovat ihmisen perushyödykkeet (9,8 %), ajoneuvotekniikka ja yleinen mekaniikka (7,2 %), sähkötekniikka ja sähkötekniset laitteet (6,9 %), tietokonetekniikka (6,4 %), mittaustekniikka ja optiikka (5,9 %), telekommunikaatio (5,9 %) sekä polymeerit (4,9 %).

PRH:n tekemä tilasto sisältää hakemukset vuoden 2014 tammikuun alusta kesäkuun loppuun asti. Tilasto sisältää suomalaisten hakijoiden kansalliset eli Suomeen jätetyt patenttihakemukset ja Suomeen tutkittavaksi jätetyt kansainväliset PCT-hakemukset.

Vuotta aikaisemmin samaan aikaan viiden kärki tekniikan aloittain oli seuraava: rakennustekniikka (15,8 %), käsittely ja muokkaus (12,6 %), teollinen kemia (10,5 %), telekommunikaatio (9,6 %) ja ihmisen perushyödykkeet (8,1 %).

PRH tutkii ja myöntää suomalaiset patentit. PRH on myös kansainvälisten PCT-patenttihakemusten uutuustutkimusviranomainen (ISA) ja patentoitavuuden esitutkimusviranomainen (IPEA). PRH:lla on monipuoliset neuvonta-, tieto- ja koulutuspalvelut.

Patentti antaa keksijälle määräaikaisen yksinoikeuden keksinnön ammattimaiseen hyväksikäyttöön.

Tutustu tarkemmin patentin tilastoihin PRH:n verkkosivuilla:http://www.prh.fi/fi/patentit/tilastoja.html

Pohjola Rakennus Oy Uusimaa toteuttamaan Porvoon Länsirantaa

ab385be8c301715d_800x800ar

 

Pohjola Rakennus Oy Uusimaan ehdotus Slottsgården voitti Porvoon kaupungin järjestämän kilpailun Länsirannan Aleksanterinkaaren sisäkehän toteuttamisesta.

Pohjola Rakennus Oy Uusimaa on voittanut Porvoon kaupungin järjestämän kilpailun Länsirannan Aleksanterinkaaren sisäkehän asuinkorttelin toteuttamisesta.

Kyseessä oli tontinluovutus- ja yhteistyömallikilpailu, jonka tulosten perusteella valmistellaan asemakaavamuutos alueen rakentamiseksi ja tontinluovutukseksi.

Kilpailun voittanut Pohjola Rakennus Oy Uusimaa vastaa asemakaavan vahvistumisen ja tontinluovutuksen jälkeen myös alueen rakentamisesta.

Voittanut ehdotus ”Slottsgarden” täytti kilpailun järjestäjien mukaan selkeästi kaikki kilpailun keskeiset tavoitteet. Ehdotuksia arvioitaessa kiinnitettiin huomiota kaupunkikuvaan, kokonaisratkaisun toimivuuteen, elinkaarivaikutuksiin ja ekologiseen kestävyyteen.

Slottsgarden -ehdotuksessa Aleksanterinkaarta reunustaa moni-ilmeinen, kaaren muotoa seuraava asuintalojen rivistö. Tehostetun palvelun asumisyksikkö on myös tarvittaessa mahdollinen. Ehdotuksen arkkitehtisuunnittelusta vastaa L Arkkitehdit Oy.

8f6bf2bca6d63eed_800x800ar

Slottsgarden saa erityistä kiitosta energiatehokkuudestaan. Ehdotuksen mukaisesti toteutettuna Aleksanterin sisäkehä -alueen päästöt olisivat todella vähäiset. Energialaskelmat teki Projectusteam Oy.

– Kilpailussa menestyminen osoittaa, että Pohjola Rakennus Oy Uusimaa on joustava ja idearikas toimija, joka pystyy vastaamaan myös rakentamisen jatkuvasti kiristyviin, teknisiin vaatimuksiin arkkitehtuurin ja asuntosuunnittelun laadusta tinkimättä. Nyt kaavoitustyöllä alkava aluerakentamisen hanke täyttää sekä kokoluokaltaan että profiililtaan Pohjola Rakennus Oy Uusimaan strategiset tavoitteet, toimitusjohtaja Kim Bono sanoo.

Uusi asuinkortteli sijoittuu Porvoon Länsirannan keskukseen, Aleksanterinkaaren sisäkaarteeseen. Noin 1,3 hehtaarin alueelle on sijoitettu rakentamista 17 100 kerrosneliötä.

Asemakaavan muutostyö aloitetaan heti. Alue rakentaminen aloitetaan, kun asemakaavamuutos on saanut lainvoiman ja tontinluovutus tehty. Alue rakennetaan vaiheittain.

Diakonia-ammattikorkeakoululle Kalasatamaan moderni kampus

8c35a4b945d72834_800x800ar

Tammikuussa 2016 toimintansa aloittava uusi Diakonia-ammattikorkeakoulun Kalasataman kampus tarjoaa modernin oppimisympäristön sosiaali-, terveys-, tulkkaus- ja kirkonalan opiskelijoille. Diakonia-ammattikorkeakoulu kokoaa osana korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä Kalasatamaan kaikki pääkaupunkiseudun toimintonsa Helsingin Sturenkadulta, Kauniaisista ja Järvenpäästä. Uudelle kampukselle muuttaa 1600 opiskelijaa ja 140 työntekijää.

Diakonia-ammattikorkeakoulu on vahva hyvinvointialan valtakunnallinen kouluttaja, jonka juuret ovat vuonna 1867 aloitetussa diakonissakoulutuksessa.  Kampusta suunniteltaessa on haluttu varmistaa yhä laajenevan etä- ja monimuoto-opetuksen sujuvuus ja digitaalisen opetusteknologian hyödyntäminen. Kampuksen tilat kannustavat yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutukseen. Uudessa kampusrakennuksessa tulevat olemaan Diakin opetus- ja hallintotilojen lisäksi tilat tutkimus- ja kehitystyölle. Oppimis- ja työympäristöjä suunniteltaessa on huomioitu tilojen muuntojoustavuus, monikäyttöisyys ja tilatehokkuus. Rakennuksessa on kappeli ja hiljainen huone.

a6615aeed7042a33_800x800ar

Diakonia-ammattikorkeakoulun uusi kampus sijoittuu Kalasataman alueelle Hermannin kaupunginosassa. Yhdessä viereisen ammattikorkeakoulu Arcadan kanssa alueelle muodostuu kansainvälinen, monikulttuurinen ja monikielinen kampuskokonaisuus. Alueella on paljon myös muiden korkeakoulujen toimintoja ja opiskelijapalveluita.

Yhdessä Setlementtiasunnot Oy:n kanssa kehitetään opiskelija-asuntotoimintaa. Ensimmäinen tonttivaraus on tehty niin ikään Kalasataman alueelle.

Kampuksen rahoittajana ja rakennuttajana toimii OP-Pohjola-ryhmä ja rakentamista johtaa Haahtela. Kampuksen on suunnitellut arkkitehti Stefan Ahlman .

Lakiehdotus lausunnoille: Omistajat jatkossa velvollisia varmistamaan laajarunkoisten hallien rakenteellisen turvallisuuden

Lakiehdotuksen mukaan laajarunkoisen rakennuksen omistajan tulisi jatkossa varmistaa, että asiantuntija on arvioinut rakennuksen rakenteellisen turvallisuuden. Tarkastusvelvollisuus koskisi laajarunkoisia rakennuksia tai rakennuksen osia, joita käytetään pääosin urheilu-, virkistys- tai vapaa-ajan toimintaan, eläinsuojana tai kaupan palvelujen tarjoamiseen tai muuhun vastaavaan kokoontumiseen. Rakenteiden arvioinnin voisi suorittaa henkilö, jolla on pätevyys vastaavan rakennukseen suunnitteluun. 

Velvollisuus koskisi vain rakennuksia, joiden kerrosala on vähintään 1 000 neliömetriä, ja mikäli kattokannattajat ovat tehdasvalmisteiset, jänneväli vähintään 18 metriä, paikalla valmistettujen kattokannattajien osalta vähintään 15 metriä. 

Arviointivelvollisuus ei koskisi niitä rakennuksia, joiden rakennesuunnitelmien ja kantavien rakenteiden toteutuksen vaatimustenmukaisuus on arvioitu jo rakennuslupavaiheessa tai rakennustyön aikana tehtävissä riittävissä arvioinneissa. 

Tavoitteena parantaa turvallisuutta ja hallien kunnossapitoa 

Suomessa on kymmeniätuhansia, rakenteeltaan ja iältään erilaisia laajarunkoisia hallimaisia rakennuksia, joissa kattorakenteiden jänneväli on pitkä. Viime vuosikymmeninä tapahtuneiden sortumien syinä ovat olleet hallien rakenteelliset virheet sekä puutteellinen ylläpito. Lain tavoitteena on parantaa sellaisten laajarunkoisten rakennusten turvallisuutta, joissa oleilee tyypillisesti suuria määriä ihmisiä tai joissa olosuhteet ovat erityisen vaativat. 

Vastuu rakennuksen turvallisuudesta on aina omistajalla. Valtioneuvosto esittää maankäyttö- ja rakennuslakia muutettavaksi siten, että laajarunkoisen hallin omistajan tulisi jatkossa laatia rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje siten, että se sisältää kantavuuden kannalta keskeisten rakenteiden seurantatoimenpiteet aikatauluineen sekä kunnossapidon kannalta tarpeelliset erityissuunnitelmat kantavien rakenteiden osalta. 

Lainvalmistelun lisäksi ympäristöministeriö on koonnut sähköisen rakennuskanta-aineiston (tietokanta) laajarunkoisista halleista kuntien käyttöön. Elokuussa kunnille toimitettu aineisto on tarkoitettu kuntien harkinnan mukaan hyödynnettäväksi ja tukemaan paikallistuntemusta rakennuksista. 

Lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Laeista voi antaa lausuntoja 19. syyskuuta 2014 saakka. 

Destia rakentaa Länsimetron liityntäyhteydet välille Espoonlahti–Matinkylä

Destia on voittanut Liikenneviraston kilpailuttaman Länsimetron liityntäyhteydet -hankkeen rakennustyöt välillä Espoonlahti–Matinkylä. Käynnistymässä oleva hanke parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta ja vähentää ruuhkia Länsiväylällä Länsimetron aloittaessa liikennöinnin.

Urakka sisältää joukkoliikennekaistojen rakentamisen molempiin ajosuuntiin sekä kevyen liikenteen verkoston parantamisen. Urakassa rakennetaan kolme uutta siltaa kevyen liikenteen käyttöön sekä korjataan kolme vanhaa siltaa. Lisäksi urakkaan kuuluu meluesteiden ja -aitojen rakentaminen. Uusien lisäkaistojen valmistuttua yhtenäiset bussikaistat ulottuvat Espoonlahdesta Helsinkiin saakka.

– Työt tehdään vilkasliikenteisellä Länsiväylällä. Tavoitteemme on, että rakentamisesta koituisi mahdollisimman vähän haittaa liikenteelle. Tähän pyritään muun muassa hyvällä suunnittelulla, töiden oikea-aikaisella vaiheistamisella ja kertomalla etukäteen mahdollisista häiriöistä, Destian työpäällikkö Jukka-Pekka Saikkonen kertoo.

Rakennustyöt alkavat ensi viikolla hankkeen eteläosasta Helsingin suuntaan menevän joukkoliikennekaistan rakentamisella. Työt ovat jo käynnistyneet mittaustöillä.

Hanke on Liikenneviraston ja Espoon kaupungin yhteishanke. Urakan arvo on reilu 15 miljoonaa euroa ja valmistuu heinäkuussa 2016.

Suvelan kappelin rakennusurakasta valitus markkinaoikeuteen

Suvelan kappelin rakennusurakasta on valitettu markkinaoikeuteen. Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa ylimääräisessä kokouksessa 11.7.2014. Se myös tulee antamaan valituksesta vastineensa markkinaoikeudelle.

Yhteinen kirkkoneuvosto on valtuuttanut Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöpalvelut selvittämään hankkeen jatkokäsittelyä ja aikataulutusta.

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti 28.5.2014 käynnistää Espoon tuomiokirkkoseurakunnan alueelle suunnitellun Suvelan kappelin rakentamisen. Hankkeen urakat kilpailutettiin keväällä 2014.

Konalan Ristipellonpuiston ilme kohenee

ristipellonpuisto

Suunnitelmakuva

Rakennusvirasto aloittaa viikolla 29 peruskorjaustyöt Konalassa Ristipellontien ja lähiliikuntapaikan välillä sijaitsevalla puistoalueella.

Ristipellonpuistossa tehdään salaojitus, uusitaan nurmikko, lisätään istutuksia, parannetaan käytäviä, asennetaan iso maanalainen roskasäiliö ja lisätään penkkejä.

Työmaa-alue aidataan ja tämä osa puistosta on poissa käytöstä parannustöiden ajan. Työt valmistuvat lokakuun lopussa.

YIT palkittiin Latvian energiatehokkain rakennus -kilpailussa

medium_akaciju  22_jpg

YIT:n kerrostalohanke Akacijas palkittiin Latvian energiatehokkain rakennus -kilpailussa.  Kilpailun järjesti Latvian talousministeriö, ympäristöministeriö ja Latvian tasavallan alueellinen kehittäminen yhdessä Buvinzenieris-lehden kanssa. Kilpailu järjestettiin neljättä kertaa.

Tänä vuonna kilpailuun lähetettiin 44 hakemusta. Tärkeimmät kestävien ratkaisujen arviointikriteerit olivat lämmön ja kuuman veden kokonaiskulutus, innovatiiviset ilmastointijärjestelmät sekä rakennuksen yleislaatu. Kilpailulla halutaan ennen kaikkea edistää energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöä, lisätä tietoisuutta lämmönkestävistä laadukkaista rakennuksista sekä kertoa mahdollisuuksista vähentää kasvihuonekaasuja.

”Nykyään energiatehokkuus on tärkeimpiä asioita asiakkaillemme, ja se on sitä myös meille”, kertoo Andris Boze, YIT:n tytäryhtiön  Celtniecība SIA:n toimitusjohtaja.

Akacijas on 9-kerroksinen talo, jossa on kaikkiaan 62 asuntoa. Talo sijaitsee Imantan asuntoalueella lähellä Riikan keskustaa. Alueelle on erinomaiset julkiset liikenneyhteydet ja se sijaitsee myös valtateiden varrella. Akacijas-projekti valmistui 2012.

L&T ja Puuha Group yhteistyöhön: Vaivaton ja turvallinen ratkaisu piha- ja leikkialueiden suunnitteluun, toteutukseen ja huoltoon

Lassila & Tikanoja ja leikkivälineitä ja ulkokalusteita valmistava Puuha Group ovat aloittaneet yhteistyön, joka mahdollistaa asiakkaille kokonaisvaltaisen piha-alueiden suunnittelun ja hoidon lakisääteisiä tarkastuksia unohtamatta.

Valtakunnallinen yhteistyösopimus yhdistää Puuha Groupin Suomessa valmistetut leikkikenttävälineet ja ulkokalusteet sekä L&T:n asennus-, huolto- ja tarkastuspalvelun. Asiakkaalle yhteistyösopimus tarkoittaa laadukasta ja helppoa tapaa toteuttaa piha-alueet suunnittelusta vuosittaisiin tarkastuksiin saakka hyödyntäen molempien yritysten kokemusta ja verkostoja.

”Kiinteistön rakennuttajalle tai omistajalle piha-alueiden rakentaminen on edellyttänyt laajaa toimittajaverkostoa suunnittelijasta välinevalmistajaan, asentajista viherrakentajiin ja huoltoyhtiöihin. Yhteistyömme luo asiakkaalle helpon ja vaivattoman piha-alueratkaisun, jossa Puuha Group suunnittelee ja valmistaa tuotteet, L&T asentaa, huoltaa ja tarkastaa leikkivälineet sekä hoitaa alueen viherrakentamisen ja viheralueiden ympärivuotisen huoltamisen”, sanoo liiketoimintajohtaja Antti Niitynpää L&T:ltä.

Niitynpää muistuttaa, että leikkipaikkojen ja -välineiden turvallisuus on kiinteistön omistajan vastuulla ja niitä koskee kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö.

”Leikkipaikat kannattaa tarkastaa vuosittain koulutetun tarkastajan avulla. Ammattilainen varmistaa leikkivälineiden toiminnan ja vakauden sekä turva-alustojen riittävyyden. Jos leikkipaikalla huomataan puutteita, teemme korjausehdotukset ja kustannusarvion kunnostustyöstä”, hän lupaa.

”Toimintamme tavoitteena on liikuttaa ja aktivoida kaiken ikäisiä. Puuha Groupin ydinosaamista on leikkipaikkavälineiden suunnittelu ja valmistus. Välineiden asennukseen ja ylläpitoon saimme L&T:stä kumppanin, jonka vahva kokemus ulkoalueiden hoidosta varmistaa asiakkaille ammattimaisen välineiden ja piha-alueiden ylläpidon”, toimitusjohtaja  Marko Mäkelä Puuha Groupista kertoo.