Helsingin kiinteistövirasto: Tontteja varattuna pian jo yli 20 000 asunnon rakentamiseen

Kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunki varaisi tontteja yhteensä noin 3800 asunnon rakentamista varten eli noin 8 000 asukkaalle (yhteensä noin 310 000 k-m²). Tontit sijaitsevat eri puolilla kaupunkia, muun muassa Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Mellunkylässä, Pasilassa, Herttoniemessä, Kuninkaantammessa, Suutarilassa, Laajasalossa ja Vuosaaressa.

Tonteista noin 1 500 asuntoa vastaava määrä (noin 135 000 k-m²) esitetään varattavaksi yksityisille rakennusalan toimijoille ja noin 1 050 asuntoa vastaava määrä (noin 88 000 k-m²) Asuntotuotantotoimistolle. Noin 1 250 asuntoa vastaava määrä (noin 90 000 k-m²) esitetään luovutettavaksi esimerkiksi erillisillä kilpailuilla. Noin 80 prosenttia tonteista on kerrostalotontteja.

Nyt käsiteltävien tontinvarausten jälkeen kaupungilla on varattuna tontteja yhteensä lähes 20 500 asunnon rakentamista varten eli noin 1,7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tällöin varauskanta mahdollistaisi yli viiden vuoden tuotantotavoitteiden mukaisen asuntotuotannon ja asuntoja yli 40 000 asukkaalle.

Tontteja kumppanuuskaavoitukseen ja opiskelija-asumiseen

Kumppanuuskaavoituksella toteutettavia tontteja esitetään varattavaksi muun muassa Kontulasta, Pihlajamäestä sekä Kalasatamasta. Kumppanuuskaavoituksella pyritään löytämään toimijoita sekä korkeatasoisia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja alueen tulevan asemakaavoituksen pohjaksi.

Valtion tukemaan opiskelija- ja nuorisoasumiseen esitetään varattavaksi noin 450 asunnon tuotantoa vastaava määrä. Varausesityksen jälkeen kaupungilla olisi varattuna tontteja opiskelija- ja nuorisoasuntotuotantoon noin 900 asunnon rakentamista varten. Jos kumppanuuskaavoitukseen varatuilla alueilla suunnittelun tarkentuessa osoittautuu mahdollisuus lisätä valtion tukemaa opiskelija- ja nuorisoasuntotuotantoa, voi kokonaismäärä nousta huomattavasti suuremmaksi.

Erilliseen ryhmärakennuttamishakuun esitetään varattavaksi viisi tonttia Siltamäestä sekä yksi tontti Laajasalosta. Lisäksi Sompasaaresta on tarkoitus varata yksi tontti Hitas-asuntojen rakennuttajakonsulttivetoiseen ryhmärakentamiseen varauskierroksen hakemusten perusteella. Tankovainion alueella on tarkoitus tutkia viidellä tontilla täydennysrakentamiseen kehitetyn Helsinki-kerrostalokonseptin suunnittelua ja toteutusta.

Osa tonteista varataan kilpailuja varten

Länsisatamasta esitetään varattavaksi yksi kortteli laatukilpailua varten ja kaksi korttelia hintakilpailua varten. Kaksi tonttia esitetään varattavaksi valtion tukemaan erityisryhmien asumiseen. Sääntelemättömään omistusasuntotuotantoon esitetään varattavaksi tontteja ainoastaan Kontulan ja Pihlajamäen alueilta.

Rakennusalan kilpailun edistämiseksi ja uusien rakennusalan toimijoiden saamiseksi Helsinkiin tontinvarauksia esitetään nyt uusille rakennusalan toimijoille Kruunuvuorenrannasta, Jätkäsaaresta, Mellunkylästä ja Siltamäestä.

Varausesityksen jälkeen varauskannasta noin 22 % olisi varattu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, 36 % välimuodon asuntotuotantoon ja noin 42 % sääntelemättömään asuntotuotantoon. Helsingin kaupunki pyrkii luovuttamaan vuosittain tontteja 3 600 asunnon rakentamiseen. Kokonaistavoitteena on, että Helsinkiin rakennetaan vuosittain 5 500 asuntoa.

Linkit

Lyhyt katsaus asuntotonttien varaustilanteeseen sekä esitys kaupunginhallitukselle tonttien varaamiseksi asuntohankkeita varten

Pääkaupunkiseudun asemakaavoissa on 6,2 miljoonaa k-m2 liike- ja toimistotilavarantoa

2015-06-24 12_41_28-Paakaupunkiseudun_tonttivarantokatsaus_2015.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus osoittaa, että liike- ja toimistotilaksi kaavoitetun, käyttämättömän kerrosalan määrä on lisääntynyt yli puolella miljoonalla kerrosneliömetrillä syksystä 2013. Asumisen varantoa oli tammikuussa 2015 hieman yli 7 miljoona kerrosneliömetriä.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n tuottama Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 esittelee asemakaavavarantoa ja maankäyttöön liittyviä tunnuslukuja. Katsauksen mukaan pääkaupunkiseudun eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan voimassa olevissa asemakaavoissa oli tammikuussa 6,2 miljoonaa kerrosneliömetriä liike- ja toimistotilalle asemakaavoitettua kerrosalaa käyttämättä. Varanto jakautuu melko tasaisesti Espoon, Helsingin ja Vantaan kesken. Luvussa ovat mukana sekä tyhjien että vajaasti rakennettujen tonttien varanto.

Liike- ja toimistotilan kaavoitus oli ripeää vuonna 2014, jolloin liike- ja toimistotilalle tarkoitetun lainvoimaistuneen kerrosalan määrä oli yli 800 000 kerrosneliömetriä. Liike- ja toimistotilavarannon määrä on kasvanut yli puolella miljoonalla kerrosneliömetrillä syksyn 2013 tilanteeseen verrattuna.

Asumisen kerrostalovaranto on kasvanut erityisesti Helsingissä

Pääkaupunkiseudulla asumisen varantoa oli tammikuussa kaikkiaan hieman yli 7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Täysin tyhjillä tai melkein tyhjillä tonteilla asumisen varannon määrä oli hieman alle 4 miljoonaa kerrosneliömetriä. Koko asumisen varannosta kerrostalovarannon osuus oli noin 2,7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Täysin tai melkein tyhjillä tonteilla varanto jakautui lähes tasan pientalo- ja kerrostalovarannon kesken.

Syksyn 2013 tilanteeseen verrattuna kerrostalovarannon määrä on kasvanut erityisesti Helsingissä. Huomattavia kerrostalovarantokeskittymiä on esimerkiksi Laajasalossa, Kalasatamassa ja Länsisatamassa. Pientalovaranto jakautuu alueellisesti huomattavasti tasaisemmin ympäri pääkaupunkiseutua.

Asumiseen kaavoitettuja tontteja riittää noin neljäksi vuodeksi

Tyhjien ja melkein tyhjien asumiseen kaavoitettujen tonttien varannon arvioitu ajallinen riittävyys on noin neljä vuotta, mikäli asuntotuotanto noudattelisi Helsingin seudulla voimassa olevan MAL-aiesopimuksen asuntotuotantotavoitteita.

Asumisen varantoa on absoluuttisin luvuin mitattuna eniten Helsingissä ja vähiten Kauniaisissa. Kun varannon määrä suhteutetaan MAL-aiesopimuksen asuntotuotantotavoitteisiin, on Helsingissä varannon ajallinen riittävyys kuitenkin seudun vähäisin. Helsingissä varannon ajallinen riittävyys on alle neljä vuotta tyhjillä tai melkein tyhjillä tonteilla, vaikka laskennallinen varanto otettaisiin kokonaisuudessaan käyttöön.

Varannon käyttöönotettavuus riippuu monista tekijöistä, kuten maanomistajien halukkuudesta käyttää asumiselle kaavoitettuja tontteja rakentamiseen. Kaupunkien omilla toimenpiteillä käyttöönotettavissa oleva varannon määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka suuri osa varannosta on kaupungin omistamalla maalla. Pääkaupunkiseudun kunnat omistavat suurimman osan tyhjien ja melkein tyhjien asuintonttien varannosta. Toiseksi suurin omistajaryhmä on yksityishenkilöt ja perikunnat. Pientalovarannosta suurin osa on yksityishenkilöiden tai perikuntien omistuksessa, kun taas kerrostalovaranto on pääasiallisesti kuntien omistuksessa.

Tonttivarantokatsauksen lähdeaineistona käytetään HSY:n tuottamaa SeutuRAMAVA-aineistoa, jonka viimeisin poikkileikkaus kuvaa tilannetta tammikuussa 2015. Kahdesti vuodessa tuotettava SeutuRAMAVA-aineisto sisältää kaavayksikkötasoista paikkatietoa pääkaupunkiseudulla voimassa olevista asemakaavoista. Tonttivarantokatsaus tuotetaan vuosittain. SeutuRAMAVA-aineisto on saatavilla HSY:n kotisivuilta kaupunginosatasolle yleistettynä avoimena datana.

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015

Kaupunginhallitus varasi tontin IFK:n areenalle

Helsingin kaupunginhallitus varasi Mäntymäen-Kisahallin alueen tontin IFK:n monitoimiareenaa varten. Varaus on voimassa kesäkuun loppuun 2016, ja sinä aikana tulee selvittää, voidaanko paikalle toteuttaa kaavailtu monitoimiareena sekä asunto- ja liikerakentaminen. Samaan aikaan tulee tehdä vaihtoehtoinen hankesuunnitelma Nordenskiöldinkadun alueelle vanhan jäähallin viereen.

Vanhankaupunginkosken länsihaaran sulkevan padon purkamista koskevan aloitteen kaupunginhallitus lähetti uuteen valmisteluun. Siitä halutaan lisää selvityksiä.

YIT:n ja Hypo-konsernin tonttiyhteistyösopimuksen toteutus etenee

YIT tiedotti kesäkuussa noin 50 miljoonan euron tonttiyhteistyöstä Hypo-konsernin kanssa. Kuluvan vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä YIT on myynyt sopimuksen puitteissa noin 5 miljoonan euron arvosta tontteja sekä siirtänyt yli 10 miljoonan euron arvosta tonttikauppoja koskevia esisopimuksia Hypon hallinnoimille rahastoille. YIT jatkaa omaperusteisen tuotantonsa kehittämistä tonteille ja maksaa tonteista vuokraa rahastoille. Tontit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla ja muissa Suomen kasvukeskuksissa. Kauppojen liikevaihtovaikutus on noin 5 miljoonaa euroa, ja niillä ei ole tulosvaikutusta.

Yhteistyösopimuksen ensimmäinen vaihe, noin 25 miljoonaa euroa toteutettiin kesäkuussa, ja loput tonttikauppoja koskevien esisopimusten siirrot on määrä toteuttaa vuoden 2015 alkupuolella tonttien asemakaavojen vahvistuttua.

”Kumppanuuden tarkoituksena on tehostaa YIT:n pääomankäyttöä, ja tarjota asiakkaille mahdollisuus päästä kiinni uuteen asuntoon pienemmällä pääomalla. Samalla Suomen Osatontti Ky:n ja Suomen Osatontti II Ky:n omistajat saavat sijoitukselleen vakaata tuottoa”, toteaa Matti Koskela, YIT:n Talonrakennus-liiketoimintaryhmän johtaja.

Helsingin kiinteistövirasto: Tontin ostamisesta vaihtoehto vuokrasopimuksen uusimiselle

Helsingin kaupunki valmistautuu uusimaan noin 170 asuntotontin maanvuokrasopimukset, jotka päättyvät vuonna 2015. Kiinteistövirasto esittää, että sopimuksen uusimisen vaihtoehtona lähes kaikille 170 vuokralaiselle annetaan mahdollisuus tonttinsa ostamiseen.

Tarjous koskisi myös suurinta osaa asuinkerrostalotonteista, joiden pitkäaikainen maanvuokrasopimus on uusittu jo ennen vuotta 2015. Ostomahdollisuus koskisi siten yhteensä lähes 350 tonttia eri puolilla Helsinkiä.

Ehdotuksen mukaan tontinvuokralaisille, joiden vuokrasopimus uusitaan vuonna 2015, annettaisiin aikaa ostotarjouksen tekemiseen vuoden 2017 loppuun asti. Ne tontinvuokralaiset, jotka ovat uusineet vuokrasopimuksensa jo aiemmin, voisivat tehdä ostotarjouksen vuosina 2016–2019.

Osa vuokralaisista toivonut ostomahdollisuutta

Ostomahdollisuuden tarjoaminen edistäisi Helsingin maanmyyntitavoitteiden saavuttamista ja vastaisi toiveisiin, joita osa tontinvuokralaisista on esittänyt kiinteistövirastolle.

Muutos olisi periaatteellisella tasolla merkittävä, sillä kaupunki on viime vuosikymmeninä suhtautunut vuokrattujen asuntotonttien myymiseen pidättäytyvästi. Kiinteistöviraston arvion mukaan tonttikauppoja ei kuitenkaan syntyisi niin runsaasti, että asialla olisi pitkällä tähtäimellä suurta vaikutusta kaupungin talouteen.

Myös Helsingin maankäytön kehittämismahdollisuudet säilyisivät hyvinä, sillä kaupunki ei aio myydä tontteja, jotka ovat tärkeitä kaupungin kehittämisen tai infrastruktuurin kannalta. Kaupunki pitäisi omistuksessaan myös tontit, joilla on merkittävästi käyttämätöntä rakennusoikeutta tai joihin on kaavoitettavissa lisää asuntoja. Valtaosa omakotitalotonteista jäisi näin ollen vuokratonteiksi.

Kymmenen vuoden siirtymäaika uuteen vuokraan

Vaikka tontin ostamiseen tarjottaisiin mahdollisuus, suurin osa asuntotonttien vuokralaisista päätynee jatkamaan tontin vuokraamista. Kaupunki tähtää päättyvien sopimusten uusimisessa kohtuulliseen hintatasoon ja vuokralaisten tasavertaiseen kohteluun. Tähän on pyritty muun muassa määrittämällä uusien maanvuokrasopimusten mukaiset vuokrat vähintään noin 20 % alhaisemmiksi kuin vastaavan uudisrakennettavan tontin vuokra.

Vuosikymmenien takaisia sopimuksia uusittaessa tonttien maanvuokra yleensä nousee huomattavasti, koska sopimusten hinnat ovat jääneet merkittävästi jälkeen nykytasosta. Ehdotuksen mukaan uuteen vuokraan sopeutumista helpotetaan pitkällä siirtymäajalla. Uudesta vuokrasta peritään ensimmäisenä vuotena 50 prosenttia. Tämän jälkeen vuokra nousee portaittain kymmenen vuoden ajan.

Ehdotukset päätöksentekoon torstaina

Vuonna 2015 päättyvien sopimusten uusimista on valmisteltu kiinteistövirastossa jo muutaman vuoden ajan. Nyt valmistuneissa ehdotuksissa on otettu huomioon muun muassa asukkailta saatu palaute sekä ulkopuoliset asiantuntija-arviot tonttimaan arvosta eri kaupunginosissa.

Kiinteistölautakunta käsittelee asuntonttien myymisen ja vuokrasopimusten uusimisen periaatteita torstaina 27. marraskuuta. Ehdotukset etenevät tämän jälkeen kaupunginhallitukseen. Kaupunginvaltuuston on tarkoitus käsitellä asiaa alkuvuonna 2015.

Lujatalo jälleen tontinluovutuskilpailun voittoon Pirkanmaalla

Lujatalon Pirkanmaan yksikkö on voittanut Pirkkalan kunnan järjestämän tontinluovutustarjouskilpailun kunnanhallituksen yksimielisellä päätöksellä 29.9.2014. Tarjouskilpailu käytiin Pirkkalan kunnanviraston tontin kehittämishankkeen uudisrakentamisesta.

Pirkkalan keskustaan rakennettava uusi toiminnallinen kaupunginosa sisältää Lujatalon suunnitelman mukaisesti uuden kunnantalon, liiketilaa, parkkihallin sekä asuinkerrostaloja, joista yksi on 16:sta kerroksinen tornitalo. Yhteensä rakennettavaa alaa on yli 20000 kem2.

Tontinluovutuskilpailussa haettiin tulevalta kumppanilta ennakkoluulottomia ratkaisuja ja tavanomaisuuden yläpuolelle nousevaa kaupunkirakennustaidetta. Hinnan ja laadun lisäksi kokonaisarviointiin vaikuttivat kunnankeskustan kokonaisvaltainen kehittäminen ja profilointi kuntakeskuksena, tarjouksen kehittämispotentiaali jatkoneuvotteluissa sekä tarjouksen lisäarvo kunnan tunnettavuudelle.

Lujatalo voitti tarjouskilpailun nousten selkeästi omalle tasolleen Käräjäkivet -ehdotuksellaan. Ehdotuksen suunnitellut arkkitehti, professori Rainer Mahlamäki arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä, sai runsaasti kiitosta ehdotuksen laadukkaista, täsmällisistä ja veistoksellisista ratkaisuista.

– Tavoittelimme työssämme laadukasta yksinkertaisuutta, kertoo Mahlamäki suunnittelutyöryhmän toimintavasta. Näemme, että hyvä ympäristö ei synny aineksia lisäämällä vaan päinvastoin, jatkaa Mahlamäki. Lujatalon selkeä ohjeistus laatuun panostamisesta oli kantava ajatus suunnittelussa.

Käräjäkivet -nimi syntyi paikan historiallisen taustan innoittamana. – Näin mielessäni tilanteen kaukaa historiasta, jossa paikallinen heimo on kyseisellä paikalla käräjillä päättämässä yhteisistä asioista. Alueelle nyt suunnitellut rakennukset ovat jokainen kuin yksi jättiläiskäräjäkivi, kertoo Mahlamäki nimen synnystä.

– Lujatalon Pirkanmaan alueella toiminta jatkuu alavireisistä markkinoista huolimatta vilkkaana. Olemme jatkuvasti ja innokkaasti hakeneet uusia kohteita, ja tämän kilpailun voitto tuntuu mahdottoman hyvältä. Lujatalo Pirkanmaan aluejohtaja Tuija Schmidt toteaa. – Suunnittelijan kanssa yhteistyö toimi saumattomasti ja saimme esitykseemme juuri sellaisia selkeitä ja innovatiivisia elementtejä, joita tarjouspyynnössä pyydettiin. Näistä lähtökohdista on hienoa jatkaa suunnittelua.

Pirkkalan noin 19 000 asukkaan kunta kuuluu kiinteänä osana Tampereen kaupunkiseutuun ja se on usean vuoden ajan ollut positiivisen muuttoliikkeen kasvukunta.

Lappeenrannan Kirkkokadun tontista kaupat

luonnos-katukuvassa_havainnekuva_osuuspankin-uudisrakennus-citykorttelissa_kuva-arkkitehtitoimisto-mikko-heikkila-sito-oy

Etelä-Karjalan Osuuspankki on tehnyt tänään kaupat As Oy Lappeenrannan Kirkkokatu 9:n osakkeista Lemminkäinen Talo Oy:n kanssa. Velaton kauppahinta on noin 2,5 miljoonaa euroa.

Nykyiseen Pormestarinkadun toimitaloon pitäisi tehdä mittavat korjaukset. Lisäksi tämän hetkiset asiakaspalvelutilat ovat ahtaat, eivätkä vastaa nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita.

Pankki olisi joutunut etsimään väistötilat reilun kahden vuoden ajaksi, jolloin myös asiakaspalvelu olisi kärsinyt. Tästä syystä on luontevampaa lähteä rakentamaan uutta toimitaloa.

Nyt suunnitteilla olevassa toimitalossa tulee olemaan väljemmät ja asiakaspalveluun paremmin soveltuvat tilat, joissa asiakas voi hoitaa kattavasti kaikki pankki- ja vakuutusasiansa. Uusissa tiloissa voidaan myös paremmin opastaa ja esitellä asiointia helpottavia palveluja.

Cityparkin rakentuessa myös pysäköintimahdollisuudet paranevat.

Tavoitteena on, että Osuuspankin uuden toimitalon rakentaminen alkaa tämän syksyn aikana.

Lappeenrannan Citykorttelin maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen alkaa keväällä 2015, Marian aukio valmistuu syksyllä 2016 

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva pitää kaupunkikeskustan kehittämisen kannalta erittäin tärkeänä, että Citykorttelin rakentaminen voi alkaa nyt, kun keskustaa parhaillaan kehitetään kokonaisuutena. Lappeenrannassa rakennetaan tällä hetkellä paljon erityisesti keskikaupungilla. Kaupungintalon ympäristön rakentaminen sekä Paasikivenpuiston toteutus ovat edenneet jo pitkälle.

‒ Citykorttelin alue on ydinkeskustan kannalta oleellinen vetovoimatekijä, ja sen uudistamisen aloittaminen on todella tervetullut uutinen. On tärkeää, että rakennamme keskustaa, joka houkuttelee asumaan ja ostoksille. Vaikka Lappeenrannassa rakennetaan liiketiloja myös keskikaupungin ulkopuolelle, haluamme, että valtaosa erikoiskaupasta on kuitenkin ydinkeskustassa, Jarva painottaa.

Lappeenrannan keskustasta rakentuu kävelypainotteinen, koska pysäköintipaikat sijoitetaan pääsääntöisesti maanalaisiin pysäköintilaitoksiin, joista yksi rakennetaan Citykortteliin kuuluvan Marian aukion alle. Liikenne ohjataan pääsääntöisesti kehäkaduille: Koulukadulle, Lappeenkadulle ja Taipalsaarentielle. 

Williparkki Oy aloittaa Lappeenrannan Citykorttelin maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen vuoden 2015 keväällä. Pysäköintilaitoksen rakentamisen jälkeen Lappeenrannan kaupunki toteuttaa Citykortteliin kuuluvan Marian aukion, jonka rakentaminen ajoittuu vuodelle 2016.

Kaupungin teknisen johtajan Jussi Salon mukaan Marian aukion suunnitelmaa valmistellaan parhaillaan teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Aukion on tarkoitus valmistua syksyllä 2016. Budjettirahoitusta sen toteuttamiseen on varattu 1,3 miljoonaa euroa.

‒ Viheralueet, joukkoliikenne- ja pysäköintiratkaisut ja sujuvat kevyen liikenteen väylät ovat kaupunkikeskustan kokonaiskehittämisen kannalta oleellisia, Salo korostaa.

Citykorttelin alle sijoittuvaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen rakennetaan noin 140 pysäköintipaikkaa kahteen kerrokseen. Sisäänkäynti toteutetaan Kirkkokadun kautta. Citykorttelin pysäköintilaitoksen toteutumisen jälkeen Williparkki Oy:llä on kaikkiaan lähes tuhat maanalaista pysäköintipaikkaa Lappeenrannan keskustassa.

Williparkki Oy:n toimitusjohtaja Mikko Hietamies arvioi, että Citykorttelin pysäköintilaitoksen kustannusarvio on noin kuusi miljoonaa euroa riippuen toteutustavoista. 

Itella Real Estate Oy varaa maa-alueen Pirkkalan Linnakalliosta

Itellan kiinteistötoimintaa Suomessa hoitava Itella Real Estate Oy on lähettänyt Pirkkalan kunnanhallitukselle tonttivarauspyynnön Pirkkalan Linnakalliossa sijaitsevasta noin 7,4 hehtaarin maa-alueesta.

Alue varataan Itella Logistiikan Pirkanmaan alueen logistiikkatoimintojen kehittämisen suunnittelua varten. Tavoitteena on nykyisin kolmessa eri osoitteessa sijaitsevien Itella Logistiikan toimintojen keskittäminen yhteen osoitteeseen Pirkanmaalla.

− Olemme käyneet alustavia keskusteluja Linnakalliosta ja sen kaavoituksesta Pirkkalan kunnan kanssa. Tehty tonttivaraus tarkoittaa maa-alueen varaamista suunnittelua varten. Päätöksiä alueelle sijoittumisesta ja rakentamisesta teemme vasta suunnittelutyön päätyttyä, toteaa toimitusjohtaja Marko Tulokas , Itella Real Estate Oy:stä.

Itella Real Estate Oy on Itella Oyj:n omistama kiinteistöyhtiö, jonka päätehtävänä on tarjota toimitilapalveluita Itellan konserniyhtiöille. Itella Real Estaten vastuulla on noin 700 kohdetta, joiden pinta-ala on yhteensä miljoona neliömetriä. Yhtiön henkilöstömäärä on 32.

Helsinki varaa ennätysmäärän tontteja asuntotuotantoon

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi  ison paketin tonttivarauksia, jotka mahdollistavat noin 5500 asunnon rakentamisen noin 12000 asukkaalle. Kyseessä on suurin yksittäin asuntotonttien varauspäätös vuosikymmeniin.

Tonteista noin 1300 asuntoa vastaava määrä varataan yksityisille rakennusalan toimijoille, noin 1800 asuntoa vastaava määrä kaupungin asuntotuotantotoimistolle  ja noin 2500 asuntoa vastaava määrä jaetaan esimerkiksi erillisillä kilpailuilla. Rakennusalan kilpailun edistämiseksi tontinvarauksia esitetään nyt noin kymmenelle uudelle rakennusalan toimijalle.

Tontit sijaitsevat eri puolilla kaupunkia, muun muassa Kalasatamassa, Kuninkaantammessa ja Malmin Tullivuoren alueella.

Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä toteaa, että tontinvarausten kannalta kaupungissa on hyvät edellytykset nostaa asuntotuotantoa. ”Kaupunginhallituksen päätös mahdollistaa Helsingin viime vuosien ennätysmäisen korkealla toteutuneen asuntotuotannon jatkumisen ja uusien toimijoiden mukaantulon Helsingin asuntorakentamiseen”, Penttilä sanoo.

Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen kaupungilla on varattuna tontteja yhteensä lähes 17800 asunnon rakentamista varten, mikä vastaa noin viiden vuoden tuotantoa. Iso osa tonteista ei kuitenkaan ole vielä rakentamiskelpoisia esimerkiksi kaavoituksen keskeneräisyyden tai puuttuvan kunnallistekniikan takia.

Varauskannasta noin 23 % on varattu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, 37 % muuhun säänneltyyn kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ja noin 40 % sääntelemättömään asuntotuotantoon. Nykyinen asuntotuotantotavoite on 5 500 asuntoa vuodessa, josta kaupungin maalle tulisi rakentaa 3600 asuntoa.

Tarkemmin kaupunginhallituksen päätöstiedotteessa.