Kahvila Birgitta Hernesaari on Vuoden Hirsirakennus 2014

Cafe Birgitta in Helsinki, Finland designed by Talli architects.

Kahvila Birgitta Hernesaari on Vuoden Hirsirakennus 2014. Kahvilan suunnittelusta vastasi Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Kuva:Tuomas Uusheimo.

Uutta suomalaista hirsiarkkitehtuuria esille tuovan Vuoden Hirsirakennus -kilpailun voittajaksi valittiin Helsingin eteläiseen kärkeen viime kesäksi valmistunut hirsirakenteinen Kahvila Birgitta Hernesaari. Voittaja palkittiin Puupäivän yhteydessä järjestetyssä Hirsitaloteollisuus (HTT) ry:n seminaarissa.

Kilpailutöitä arvioi arkkitehtuurin professori Jouni Koiso-Kanttila Oulun yliopistosta ja puurakentamisen professori Pekka Heikkinen Aalto-yliopistosta, jotka valitsivat neljäntoista ehdokkaan joukosta yksimielisesti parhaaksi merenrannalle Pyhän Birgitan puistoon sijoittuvan kesäkahvilan.

”Lomamajojen ja pientalojen ohella kilpailutöiden joukossa oli ilahduttavasti neljä käyttötarkoitukseltaan erilaista julkista rakennusta: kahvila, kirkko, päiväkoti ja hotelli. Nämä olivat hyviä esimerkkejä hirren monipuolisesta käytöstä ja materiaalien yhdistämisestä. Hirrellä on tarjota julkiseen rakentamiseen uudenlaisia vaihtoehtoja”, professori Jouni Koiso-Kanttila toteaa.

Professori Pekka Heikkinen puolestaan sanoo, että arkkitehti SAFA Minna Lukanderin, rakennesuunnittelija Matti Haapalan ja hirsitoimittaja Honkarakenteen yhteistyö näkyy lopputuloksessa.

”Umpipuinen hirsi soveltuu säätä ja kosteudenvaihteluja kestävänä materiaalina rakennuksen käyttötarkoitukseen. Arkkitehtuurissa ja rakenteissa on käytetty onnistuneesti sekä perinteisiä että uusia, innovatiivisia ratkaisuja”, Heikkinen luonnehtii.

Tunnelmanluojina puu, meri ja tuli

Kahvilanpitäjä Tommi Leppälä sanoo puun ja hirren ollen hänelle itsestään selviä materiaalivalintoja jo suunnitteluvaiheessa.

”Ikkunoista ja terassilta avautuu Suomen hienoin merimaisema, jonka seuraksi luonnonmukainen puu sopii erinomaisesti. Halusimme luoda omaleimaisen ilmeen arkkitehtuuriin, joten päällystimme hirsirungon hiilenmustalla verhouksella. Työvaihe tehtiin rakennuspaikalla polttamalla laudan pintaa viiden minuutin ajan. Sammutus onnistui merivedellä”, kahvilan omistaja Tommi Leppälä kertoo.

Kesäisin avoinna oleva Kahvila Birgitta Hernesaari löysi asiakaskuntansa lähiseudun asukkaista jo heti ensimmäisenä kesänä. Klassikkoburgereita tarjoavassa kahvilassa ruoka valmistetaan aidossa puuhiiligrillissä. Isolla terassilla voi nauttia auringosta ja merellisestä tunnelmasta.

Kahvilan suunnittelusta vastannut arkkitehti SAFA Minna Lukander Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:sta kertoo, että vaikka hirsirakenne oli alun perin tilaajan toive, myös Tallin suunnittelutiimi inspiroitui urbaanissa ympäristössä harvemmin nähdystä materiaalista.

”Lämmin hirsi saa sopivaa kontrastia ulkoverhouksen mustasta hiilikuoresta. Paljas massiivipuu jätettiin näkyviin rakennuksen sisäpuolelle. Hirren rakenteelliset ominaisuudet innoittivat meidät kehittämään katosmaiset ulokerakenteet, ja siten syntyi aivan omanlaisensa rakennus urbaaniin miljööseen”, Lukander toteaa.

Johtavia kotimaisia hirsitalotehtaita edustava HTT ry haluaa vuosittaisen kilpailun myötä nostaa esille suomalaisen hirsiarkkitehtuurin onnistuneita ratkaisuja. Voittajan valinnassa painotetaan materiaalin luontevaa käyttöä ja rakennuksen välittämää myönteistä kuvaa hirsirakentamisesta.

Puu herättää ihmisissä myönteisiä mielialoja

Hirsitaloteollisuuden järjestämässä seminaarissa puhunut Tampereen yliopiston dosentti Marjut Wallenius totesi, että terveys ja hyvinvointi rakentuvat vuorovaikutuksessa elinympäristömme kanssa. Pohjoisissa oloissamme elinympäristö koetaan pääasiassa sisätiloista, kuten asunnosta, käsin.

Walleniuksen mukaan terveyteen kuuluu kaikkien olemisen puolien, fyysisen, sosiaalisen ja psykologisen, hyvinvointi.

”Tiedetään, että puulla rakennusmateriaalina on lukuisia hyviä fyysisiä ominaisuuksia, kuten kyky ylläpitää hyvää sisäilmaa. Lisäksi puu herättää ihmisissä myönteisiä mielialoja ja rauhoittaa elimistöä. Puurakentamisella on siten hyvät edellytykset luoda ihmiselle terveellisiä elinympäristöjä.”

Hirsitalot rakennusteollisuuden suurin vientituote

Hirsitaloteollisuus (HTT) ry:n hallituksen puheenjohtaja Esko Rintamäki sanoo, että toimialalla on monissa asioissa päästy eteenpäin, vaikka kasvulukuja ei juuri nyt voida esittää. Viimeisen toimialaraportin mukaan alan liikevaihdoksi ennustetaan 239 miljoonaa euroa, kun se viime vuonna oli 250 miljoonaa. Laskua on noin neljä prosenttia.

HTT ry:n 17 jäsentehdasta vievät vuosittain maailmalle erityyppisiä hirsitaloja noin 100 miljoonan euron arvosta. Hirsirakennukset ovatkin Suomessa suurin rakennusteollisuuden vientituote.

”Hirren käyttö on lisääntynyt julkisissa rakennuksissa, mistä hyviä esimerkkejä ovat monet päiväkodit ja rakenteilla oleva Pudasjärven kouluhanke”, Rintamäki kertoo.

HTT haluaa Rintamäen mukaan kehittää rakentamisen ja suunnittelun laatua kaiken aikaa. Yhdistys on vastikään päivittänyt Hirsitalon suunnittelun perusteet -RT-kortin ja tuottanut hirsirakentamisen oppimateriaalin ammattikorkeakoulujen käyttöön.

HTT ry:n jäseniä ovat Artichouse, Euro Loghouses, Finnlamelli, Huvila Seppälä, Honkamajat, Honka (Honkarakenne), Honkatalot, Ikihirsi, Kontio, Kuusamo Hirsitalot, Mammuttikoti, Ollikaisen Hirsirakenne, Pellopuu, Pohjan Timber-Hirsi, Vaaran Aihkitalot, Vehasen Talot ja Ykköspuu. www.hirsikoti.fi

Hirsitaloteollisuus (HTT) kehittää hirsialan koulutusta: Rakennusarkkitehdeiksi opiskeleville hirsirakentamisen osaamista

kuva-mammuttikoti

Rakennusalan opinnot tänä vuonna aloittaneet insinööri- ja rakennusarkkitehtiopiskelijat voivat perehtyä moderniin hirsirakentamiseen tuoreen opetusmateriaalin avulla. Hirren teknisiin ominaisuuksiin ja rakennussuunnitteluun painottuvan Hirsirakentamisen perusteet -materiaalin tuottamisesta on vastannut Hirsitaloteollisuus (HTT) ry.

Johtavia suomalaisia hirsitalotehtaita edustavan yhdistyksen asiamies, DI Seppo Romppainen toteaa, että rakennusprojektissa runkomateriaalivalinnat tehdään lähes aina jo arkkitehdin pöydällä.

”Mikäli arkkitehdillä ei koulutuksen tai kokemuksen kautta ole tietoa hirren suunnittelusta ja käytöstä esimerkiksi julkisissa kohteissa, hirsivaihtoehto sivuutetaan. Näin käy, vaikka massiivipuun hyvät ominaisuudet ekologisuuden ja hyvän sisäilman osalta olisivat tiedossa” kertoo Romppainen.

Alan teollisuudessa havahduttiin sopivan hirsialan koulutusmateriaalin puutteeseen ja ehdotettiin sen tuottamiseksi yhteistyötä Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) kanssa. Myös muiden oppilaitosten käyttöön tarkoitettu opetusmateriaali tuotettiin osittain opinnäytetyönä, jonka tekijänä oli rakennusinsinööriksi opiskellut Jari Jämsä.

”Tässä vaiheessa sähköiseen oppimisympäristöön luotu pohja tarjoaa alan opettajille mahdollisuuden suunnitella hirsialan koulutusmateriaalista sopiva kokonaisuus omien tarpeidensa mukaan”, Seppo Romppainen kertoo.

Oulun ammattikorkeakoulun rakennusalan lehtori, arkkitehti Seppo Perälä kertoo, että materiaalia tullaan varmuudella käyttämään niin insinööri- kuin rakennusarkkitehtiopiskelijoiden talonrakennusopillisten ja rakennussuunnittelun opintojaksojen sisältöä rakennettaessa.

Rakennusarkkitehti (AMK) -koulutus on tänä vuonna käynnistynyt neljässä ammattikorkeakoulussa vuosien tauon jälkeen. Riittävän laaja-alaista ja samalla käytännön taitoja painottavaa rakennussuunnittelun osaamista tarvitaan tulevaisuudessa, sillä työelämästä poistuu lähivuosina satoja arkkitehtejä ja rakennusarkkitehtejä.

HTT ry:n jäseniä ovat Artichouse, Euro Loghouses, Finnlamelli, Huvila Seppälä, Honkamajat, Honka (Honkarakenne), Honkatalot, Ikihirsi, Kontio, Kuusamo Hirsitalot, Mammuttikoti, Ollikaisen Hirsirakenne, Pellopuu, Pohjan Timber-Hirsi, Vaaran Aihkitalot, Vehasen Talot ja Ykköspuu. www.hirsikoti.fi

Hirsitaloteollisuus (HTT) ry: Hirsirakennusten hyvä sisäilma ja kosteustekninen turvallisuus kiinnostavat rakennuttajia

pyhajarven-lastentalo-kuva-timber-hirsi-oy-2

Pyhäjärven Lastentalon on suunnitellut arkkitehti SAFA Esa Ojanlatva. Terveellisessä rakennuksessa on sen valmistuttua tilaa 84 lapselle.

Kosteus- ja homevaurioista johtuvat rakennusten sisäilmaongelmat aiheuttavat merkittävästi sekä terveyshaittoja että kustannuksia. Hirsitaloteollisuus HTT ry:n mukaan hirren suosio julkisissa rakennuksissa on kasvanut viime vuosina, sillä sen hyväksi havaittu kosteustekninen turvallisuus heijastuu myös sisäilman laatuun.

Dosentti Marjut Wallenius Tampereen yliopistosta vahvistaa, että viimeaikaiset tutkimustulokset puun myönteisistä psykofysiologisista vaikutuksista laajentavat käsitystä puun terveydelle suotuisista ominaisuuksista. Tällaisia ovat esimerkiksi puun herättämät myönteiset tunnetilat ja stressiä lievittävä vaikutus.

Wallenius ehdottaakin, että suunnittelijat ottaisivat työssään nykyistä enemmän huomioon puun aineettomat terveyshyödyt.

”Yksi vakuuttavan tuntuinen esimerkki on Itävallassa toteutettu pitkittäistutkimus, jossa seurattiin koululaisten autonomisen hermoston tilaa säännöllisesti kokonaisen lukuvuoden ajan.

Puumateriaaleilla sisustetussa luokassa oppilaiden stressitaso oli selvästi vähäisempi kuin tavanomaisessa luokassa”, psykologian tohtori Marjut Wallenius kertoo.

pyhajarven-lastentalo-kuva-timber-hirsi-oy

Päiväkoteja hirrestä

Hirsitaloteollisuuden jäsenyrityksissä on huomattu, että etenkin kouluja ja päiväkoteja päädytään aiempaa useammin rakentamaan luonnonmukaisesta hirrestä.

Parhaillaan Pyhäjärven kaupungissa rakenteilla oleva 1050-neliöinen Pyhäjärven Lastentalo on tuore esimerkki päiväkotirakennuksesta, jonka runkomateriaaliksi arkkitehti ja kaupunki valitsivat hirren sekä hyödyntävät myös muilta osin puhtaasti M1-luokan päästöttömiä materiaaleja.

”Käytämme hirren sisäpinnassa ainoastaan päästötöntä vahaa, joka kertaalleen siveltynä jättää puun diffuusio-ominaisuuden avoimeksi. Hirsi onkin sellaisenaan mahdollisimman luonnollinen ja puhdas rakennusmateriaali.”, Pyhäjärven Lastentalon suunnitellut arkkitehti SAFA Esa Ojanlatva kertoo.

Hirsi muodostaa massiivisen seinärakenteen, joka kykenee tasapainottamaan lämmön ja kosteudenvaihteluita luonnostaan. Sisäilman kosteus asettuu hirsitaloissa terveyden kannalta optimialueelle, 30−55 prosentin välille.

Pudasjärvellä puolestaan käynnistyvät marraskuussa hirsirunkoisen koulukampuksen rakennustyöt. Valmistuttuaan 9800-neliöisestä rakennuskompleksista on tulossa tiettävästi maailman suurin hirrestä tehty kokonaisuus.

Terveellistä rakentamista

Arkkitehti Esa Ojanlatvan mukaan sairauksia aiheuttava vanhojen ja jopa uusien rakennusten epäterveellinen sisäilma voi johtua monista syistä, kuten alipaineistetusta ilmanvaihdosta tai kosteista materiaaleista rakenteissa.

Pyhäjärven Lastentaloa koskeva rakennuttajien ja käyttäjien vaatimus hyvästä sisäilmasta ajoittuu Ojanlatvan mielestä sopivasti julkisten hirsirakennusten buumiin.

”Hirsi on hyvin vähän energiaa kuluttava materiaali, jonka avulla saadaan myös erittäin tiiviitä rakenteita. Vaikka arkkitehdit eivät ole toistaiseksi käyttäneet hirttä laajemmin, sen suosio oletettavasti kasvaa tulevaisuudessa. Arvelenkin, että suunnittelijat ottavat jatkossa materiaalivalinnoissaan hirren huomioon yhtenä vaihtoehtona”, Esa Ojanlatva sanoo.

Yksikerroksinen 84 lapselle mitoitettu Pyhäjärven Lastentalo on suunniteltu käyttäjiensä, lähinnä lasten ehdoilla, mikä näkyy esteettömyytenä ja kalusteiden yksityiskohdissa. Myös henkilökunnan tarpeet ja odotukset on huomioitu. Rakennus kuuluu P3-paloluokkaan ja se liitetään automaattiseen paloilmoitusverkkoon.

HTT ry:n jäseniä ovat Artichouse, Euro Loghouses, Finnlamelli, Huvila Seppälä, Honkamajat, Honka (Honkarakenne), Honkatalot, Ikihirsi, Kontio, Kuusamo Hirsitalot, Mammuttikoti, Ollikaisen Hirsirakenne, Pellopuu, Pohjan Timber-Hirsi, Vaaran Aihkitalot, Vehasen Talot ja Ykköspuu. www.hirsikoti.fi

Kuvat: Timber-Hirsi Oy