Myllypuron metroaseman pohjoinen sisäänkäynti suljetaan peruskorjauksen vuoksi

G:hmtPROJEKTITMYLLYPURON METROASEMATietomalliRevit malliLa

Havainnekuva Myllypuron metroasemasta (HMT Arkkitehdit Oy)

Elokuussa alkanut Myllypuron metroaseman peruskorjaus on edennyt vaiheeseen, jossa aseman pohjoinen, Jauhokujan päässä sijaitseva sisäänkäynti puretaan ja tilalle rakennetaan uusi sisäänkäynti. Pohjoinen sisäänkäynti suljetaan 16.10.2014 ja se on suljettu ensi kesään saakka.

Laituritasolle on kulkuyhteys aseman eteläpäästä Myllyaukion sisäänkäynnistä sekä Myllypurontieltä työnaikaisten portaiden kautta 16.10.2014 alkaen. Esteetön kulkuyhteys on Myllyaukion päästä.

Pohjoinen sisäänkäynti puretaan kokonaisuudessaan. Uusi sisäänkäynti rakennetaan Jauhokujan sillan yhteyteen. Rakennustöiden valmistuttua laituritasolle pääsee kahdella uudella hissillä ja kiinteitä portaita pitkin. Uusi sisäänkäynti valmistuu kesällä 2015.

Pohjoisen sisäänkäynnin valmistuttua työt siirtyvät aseman eteläpäähän Myllyaukion puolelle. Myllyaukion lippuhalli peruskorjataan ja lippuhalliin rakennetaan kolme liukuporrasta ja hissi. Lisäksi lippuhallin kioskia laajennetaan ja yleisö-wc:t uusitaan.

Metroaseman laituritason katos uusitaan ja ulkoreunoille rakennetaan lasiseinät suojaamaan laiturialuetta sateelta ja tuulelta. Lisäksi laiturialueen laatoitus, kalusteet ja valaistus uusitaan.

Remontin yhteydessä myös aseman teknisiä tiloja peruskorjataan ja laajennetaan sekä aseman talotekniikka uusitaan.

Metroaseman ympäristöä kohennetaan uusimalla muun muassa aseman pintarakenteita sekä siistimällä viheralueita ja luiskia. Liityntäliikenteen polkupyöräpaikkoja parannetaan ja lisätään.

Asema on auki matkustajille koko peruskorjauksen ajan. Peruskorjaus valmistuu kesällä 2016.

Aro Systems toteutti Hotel Torni Tampereen talotekniikkajärjestelmien sähköistyksen

Suomen korkein asuinrakennus, 87,5 metriä korkea Solo Sokos Hotel Torni Tampere avataan asiakkaille 15. lokakuuta 2014. Tampereen rautatieaseman läheisyydessä sijaitsevan 25-kerroksisen hotellin sähkötyöt toteutti Aro Systems.

Sähkötyöt sisälsivät perussähköistyksen, muuntamot, varavoimajärjestelmät, yleiskaapeloinnit ja paloilmoittimet. Työt aloitettiin kesäkuussa 2013, ja ne valmistuivat alkusyksystä 2014.

Korkea rakentaminen asetti vaatimuksia sekä työmaalla kulkemiselle että materiaalilogistiikalle.

”Kulkemiseen rakennuksen sisällä palaa aikaa, joka on pois varsinaisesta työnteosta. Pyrimme siksi minimoimaan liikkumisen kerrosten välillä. Toisaalta ennakkosuunnittelu oli tehtävä tavanomaista tarkemmin. Esimerkiksi erilaiset kalusteet, kuten pistorasiat, kytkimet ja valaisimet, tilattiin työmaalle kerroksittain”, Aro Systemsin Tampereen alueen talotekniikkapalveluiden johtaja Harri Lindström sanoo.

Korkeassa rakennuksessa turvallisuusvaatimukset ovat tavanomaista tiukemmat. Aro Systems vastasi myös hätäkuulutus-, paloilmoitin- ja sprinklerijärjestelmien sekä varavoimajärjestelmän sähköasennuksista.

Aro Systemsin urakan arvo oli yli kolme miljoonaa euroa, ja sen tilaaja oli pääurakoitsija SRV. Hankkeen rakennuttaja on työeläkeyhtiö Elo.

”Aro Systemsin työn laatu oli hyvä, ja yhteistyö työnjohdon kanssa sujui erinomaisesti. Tämän kokoinen projekti ei etene ilman hyvää yhteistyötä. Arolla oli asialla vanhat kokeneet asentajat, mikä näkyy sekä kädenjäljessä että työmoraalissa”, sanoo SRV:n työmaavalvoja Antti Salonen .

Hotellin tilat tulevat SOK:n matkailu- ja ravintolaliiketoimintayhtiö Sokotelin käyttöön. Hotellissa on yhteensä 305 huonetta. Uudisosan vieressä olevassa 140 vuotta vanhassa veturitallissa sijaitsevat ravintola- ja kongressitilat.

Naantalin suuren voimalaitoshankkeen rakennustyöt toteutetaan allianssina

Suomen ensimmäinen allianssimallilla toteutettava teollisuushanke saatiin vauhtiin, kun Turun Seudun Energiatuotanto valitsi uuden CHP-voimalaitoksen rakentajiksi ”Polte”-ryhmän, johon kuuluvat A-Insinöörit, Insinööritoimisto AX-LVI ja YIT. Voimalaitos sijaitsee Naantalissa ja se valmistuu vuonna 2017. Hankkeen investointikustannus on noin 260 miljoonaa euroa. A-Insinöörit vastaa ryhmittymässä laitoksen rakenne- ja geoteknisestä suunnittelutyöstä ja allianssin päättämistä suunnitteluhankinnoista.

Allianssissa sopimusosapuolet muodostavat yhteisen organisaation, jonka päämäärä on sovittujen avaintulostavoitteiden saavuttaminen. Allianssin pääperiaatteita ovat tiimin kertyvän osaamisen ja kokemuksen hyödyntäminen, keskinäinen luottamus ja toimiva innovaatiotoiminta. Parhaimmillaan hankkeessa saavutetaankin todellisia kustannushyötyjä, kun projektiryhmittymän välinen kommunikointi on avointa ja sujuvaa.

“Valitsimme hankkeeseen osapuolten välistä yhteistyötä korostavan allianssimallin, koska perinteisellä tavalla toteutettuna vastaavanlaiset urakat ovat olleet aikataulultaan ja kustannuksiltaan haasteellisia. Allianssissa tieto kulkee avoimesti osapuolten välillä ja kustannukset sekä aikataulut ovat kaikkien nähtävillä ”open book”-periaatteella. Toimimalla näiden periaatteiden mukaan pystymme toteuttamaan hankkeen kustannustehokkaammin. Arvostan allianssiin valitun ryhmittymän asiantuntemusta niin suunnittelun kuin rakentamisenkin osalta. Uskon, että saamme tällä allianssiryhmittymällä innovatiivisia ratkaisuja kehitys- ja toteutusvaiheessa sekä parhaimman lopputuloksen hankkeen valmistuttua.” kertoo Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n toimitusjohtaja Tapani Bastman.

”Uskomme Polte-ryhmän ja Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n muodostaman allianssin pystyvän luomaan uudenlaista yhteistoimintakulttuuria teollisuusrakentamiseen ja allianssimaisella toiminnalla pääsevän niin kustannus- kuin muihinkin avaintulostavoitteisiin. Olemme iloisia saadessamme olla mukana tässä ryhmittymässä”, kehuu A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinänen.

Keski-Pasilaan suunnitteilla asuntoja ratapihan tilalle

yittriplanakymalounaasta
Kuva:YIT
Keski-Pasilaan suunnitellaan asuntoja 3 000 asukkaalle ja toimitiloja 1 000 työntekijälle puretun ratapihan paikalle. Ratapihakortteleiksi kutsuttu alue sijaitsee Pasilan sillan kupeeseen nousevan Tripla-liikekeskuksen pohjoispuolella.

Tavoitteena on rakentaa Ratapihakortteleista monipuolinen ja kantakaupunkimainen alue, jossa asuminen, toimistot ja liiketilat yhdistyvät uusilla tavoilla – esimerkiksi samoissa kortteleissa ja rakennuksissa. Monipuolisuutta tavoitellaan muun muassa suunnittelemalla erityyppisiä kortteleita, kuten ruutukaavaan istuvia umpikortteleita sekä kukkulan muotoja myötäileviä rinnekortteleita. Rakennukset Ratapihakortteleissa olisivat pääosin 6–15-kerroksisia.

Alueen identiteettiä vahvistetaan monipuolisella kattoarkkitehtuurilla. Kattoja on esimerkiksi tarkoitus ottaa aktiiviseen käyttöön ja toteuttaa viherkattoina, jotka näkyvät ympäröivistä korkeista rakennuksista. Viherkatoilla myös viivytetään sade- ja sulamisvesiä, mikä helpottaa alueen hulevesien hallintaa.

Ratapihakortteleiden kaavoituksesta järjestetään keskustelutilaisuus tiistaina 14. lokakuuta kello 17.30–19.30 näyttely- ja infotila Laiturilla, Narinkka 2. Alueen kaavaluonnos on esillä 14.–28. lokakuuta Pasilan kirjastossa, Laiturilla ja Kaupungintalolla sekä verkko-osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat. Keskusteluun voi osallistua samaan aikaan myös verkossa osoitteessa www.ksv.hel.fi/keskustelut.

Kaavaluonnos viedään kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi loppuvuodesta. Suunnittelua jatketaan lautakunnan hyväksymän luonnoksen ja saadun palautteen pohjalta.

 

Töölön kisahallin kattorakenteiden kunto selvitetään loka-marraskuussa

17f59afd-9065-48a4-b83e-2dcda9efe74a-main_image
Helsingin kaupungin aineistopankki,kuvaaja Seppo Laakso
Rakennusvalvonta selvittää parhaillaan kisahallin kattorakentajaa ja -suunnitelmia, jonka jälkeen asiantuntijat tutkivat ja varmistavat katon turvallisuuden.Tällä hetkellä vaaraa ei ole.

Media otti esille Töölön kisahallin kattorakenteiden turvallisuuden viikonloppuna 4.-5. lokakuuta. Rakennusvalvonta selvittää parhaillaan kisahallin kattorakentajaa ja -suunnitelmia, jonka jälkeen asiantuntijat tutkivat ja varmistavat katon turvallisuuden. Tutkimustyö toteutetaan loka-marraskuussa 2014. Viimeistään joulukuussa 2014 liikuntavirasto tietää perusteellisesti kattorakenteiden nykykunnon. Tällä hetkellä vaaraa ei ole. Liikuntavirasto tiedottaa kun tutkimustyö on tehty.

iLOQ palkittiin Finnbuildin rakennetun ympäristön kasvuyritys -sarjassa

iloq

Kuva: iLOQ

Finnbuild Awards -palkintogaalassa 2.10. palkittiin yrityksiä useissa eri sarjoissa. Tekesin sarjassa “Rakennetun ympäristön kasvuyritys” valinta osui oululaiseen, uudenlaisia lukkoja kehittävään iLOQiin.

– iLOQ on tuonut markkinoille ICT:tä hyödyntävän ainutlaatuisen lukitusjärjestelmän. Järjestelmä soveltuu monenlaisiin kohteisiin, esimerkiksi taloyhtiöihin, liikekiinteistöihin, sairaaloihin ja teollisuuteen. iLOQin liikevaihdon kasvu 2012-2013 oli peräti 68%. Rohkeasti uudenlaisilla ideoilla voidaan näköjään tuoda kasvua ja kansainvälistymistä perinteisenä pidetyille aloille. Juuri tämmöisiä esimerkkejä tarvitsee Suomi ja rakennusala, kertoo palkinnon luovuttanut kasvuyritysalueen johtaja Reijo Kangas Tekesistä.

iLOQin elektromekaaninen lukkojärjestelmä saa energiansa avaimen työntöliikkeestä eikä tarvitse ulkoista virtaa. Kaikki avaimet ja lukot ovat ulkoisesti identtisiä, mutta kuhunkin ohjelmoidaan oma salattu digitaalinen tunnuksensa. Pääomasijoituksia yritys on kerännyt noin yhdeksän miljoonaa euroa.

iLOQ voitti myös 2013 Deloitten Technology Fast 50 -kilpailun. Tekes on rahoittanut yrityksen tuotekehitystä.

Tikkurilantien hankkeelle kunniamaininta Tekla BIM Awards 2014 -kilpailussa

Destian ja Siltanylundin toteuttama Tikkurilantie sai kunniamaininnan Tekla BIM Awards 2014 -kilpailussa. Destia vastasi hankkeen kokonaistoteutuksesta Siltanylundin vastatessa siltasuunnittelusta. Tietomalleja käytettiin työmaalla monipuolisesti.

– Tikkurilantien hanke on uraauurtava silta- ja väylähanke mallintamisessa. Osaamisemme pääsi näyttävästi esille Tekla BIM Awards 2014 -kilpailussa. Olimme ainoa infra-alan osallistuja, kertoo Destian projektijohtaja Pasi Nurminen .

Arvioijat olivat kiinnittäneet huomiota erityisesti mallien hyödyntämiseen työmaan toiminnassa, kuten työkoneautomaation käyttö sekä uutena asiana siltojen tukitelineiden mallintaminen. Tikkurilantie pääsee jatkoon myös globaalissa Tekla BIM Awards -kilpailussa.

Tikkurilantien ST-hanke Vantaalla oli ensimmäinen laaja mallintamishanke infra-alalla. Tikkurilantie yhdisti Tikkurilan ja Aviapoliksen alueet Marja-Vantaan keskustaan. Hanke sisälsi kadun, Vantaanjoen ylittävän sillan, paalulaattojen, alikulkukäytävän ja siihen liittyvän kaukalon rakentamisen ja suunnittelun. Hanke aloitettiin vuonna 2011 ja se valmistui 2013. Hanke oli Suomen ensimmäisiä infrahankkeita, jonka tarjouspyynnössä edellytettiin tietomallin käyttöä suunnittelussa ja rakentamisessa.

– Hankkeessa kaikki rakenteet suunniteltiin mallintamalla. Mallien käyttöä pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman paljon työmaalla. Väylärakenteet toteutettiin luonnollisesti työkoneautomaatiolla ja työnjohto hyödynsi monipuolisesti sillan tietomallia rakennusvaiheessa. Saimme erityisesti työmaateknologian hyödyntämisestä arvokasta kokemusta seuraaviin hankkeisiin, jatkaa Nurminen.

Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan uusien tilojen suunnittelukilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy

varrella_virran

Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan uusien tilojen suunnittelukilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy

Suomen yliopistokiinteistöt Oy järjesti Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan tilojen suunnittelua ja Linnanmaan kampuksen kehittämistä koskevan kutsukilpailun. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy kilpailutyöllään Varrella virran. Kilpailun tulos julkistettiin Oulussa 3.10.2014.

Perustelujen mukaan Varrella Virran on taitavasti ja eläytyen laadittu ehdotus. Ehdotuksessa on huomioitu johdonmukaisesti koko yliopistokampuksen parantamistarpeet: suunnitelmassa on esitetty toiminnallista ja visuaalista kehittämistä ulkoalueelta 2T-ovelle ja siitä yliopiston pääaulaan johtavalle käytävälle. 2T-ovesta on kehitetty selkeästi koko yliopistoa palveleva pääsisäänkäynti. Myös keskeiselle ulkoalueelle avautuvien ns. koneen lamellin ja pajasiiven julkisivujen kehittämistä on ideoitu.

Arkkitehtuurin tiedekunnan tilat sijoittuvat 2T-ovelta alkavan pääkäytävän varteen siten, että julkisluonteisimmat tilat avautuvat käytävän suuntaan. Pääosan maantasokerroksen tiloista muodostavat opiskelijoiden työtilat, ns. studiot. Studioiden työtilat on jäsennelty vuosikursseittain, ja studioita käytetään myös opetustilanteissa. Pääaulan tuntumaan arkkitehtuurin tiedekunnan tilojen viereen on esitetty yhteiskäyttöön tarkoitettuja luentosaleja.

Keskellä arkkitehtuurin tiedekunnan tiloja on valokatteinen Agora-tila, joka on esitetty rakennettavaksi nykyisen Luna-kirjaston sisäpihan paikalle. Agora on monitoiminen ”olohuone”, joka kokoaa yhteen tiedekunnan opiskelijat, opetushenkilökunnan ja tutkijat. Agoraa voidaan hyödyntää monipuolisesti muun muassa näyttelykäytössä ja workshopeissa sekä vierailuluentojen ja erilaisten yleisötilaisuuksien pitopaikkana.

Ehdotuksessa on toiseen kerrokseen esitetty toimistotiloja henkilökunnan käyttöön.

Suunnittelukilpailun tavoitteena oli löytää arkkitehtuurin tiedekunnan uusille tiloille Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella soveltuva ratkaisu ja kehittää yleisesti Linnanmaan kampuksen tiloja ja koko kampusaluetta. Kilpailulla tavoiteltiin vetovoimaista, viihtyisää ja inspiroivaa opiskelu- ja työympäristöä sekä koko kampuksen keskeisen sisäänkäyntialueen profiilin nostoa.

Kilpailulla haettiin myös yleisesti näkemyksiä modernien yliopistorakennusten ja erityisesti Linnanmaan kampuksen korjaamiseen ja ajanmukaistamiseen rakennuskokonaisuuden arvot huomioivalla tavalla.

Kilpailussa käsitelty alue sijoittuu Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen itäosaan nykyisiin konetekniikan ja tiedekirjasto Lunan tiloihin. Sisätilojen lisäksi kilpailualueeseen kuului myös rakennusvaiheen II itäpuolinen ulkoalue.

Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan tilojen suunnittelua on tarkoitus jatkaa kilpailun voittaneen työn pohjalta. Tiedekunta muuttaa nykyisistä Oulun keskustassa sijaitsevista tiloista Linnanmaalle vuonna 2016.

”Tyytyväisenä voin todeta, että kilpailuun saatiin neljä erittäin hyvää ehdotusta ja että näissä kaikissa ehdotuksissa oli hyviä oivalluksia, joita tulemme lopullisessa suunnittelussa varmasti hyödyntämään. Ratkaisut kunnioittavat olemassa olevaa rakennusta”, toteaa kampuskehitysjohtaja Juha Uotila Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:stä.

Kilpailuun oli kutsuttu neljä arkkitehtitoimistoa: Arkkitehdit NRT Oy (Helsinki), Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy (Helsinki), Arkkitehtitoimisto Laatio Oy (Oulu) ja Lassila Hirvilammi arkkitehdit Oy (Seinäjoki). Kilpailuaika oli 28.4.–13.6.2014.

Tekla BIM Awards 2014 voitto OP:n pääkonttorille – Sweco mukana projektiryhmässä

vdesdlx11dsz2yd2ixnw

OP:n pääkonttori on voittanut arvostetun Tekla BIM Awards 2014 kilpailun. Kohde palkittiin Suomen parhaana rakentamisen tietomallinnuskohteena. Sweco Rakennetekniikka vastasi kohteen rakennesuunnittelusta ja detaljoinnista. Sweco Talotekniikka vastasi kohteen LVIA-suunnittelusta.

Helsingin Vallilaan rakentuva OP:n pääkonttori on osa OP-Pohjola-ryhmän suurhanketta Vallila 2015, jossa alun perin OKO:n hallitsemaan kortteliin saneerataan ja rakennetaan tilat kaikille OP-Pohjolan pääkaupunkiseudun toiminnoille, yhteensä yli 3 000 työntekijälle. Uudisrakennuksen laajuus on noin 58 000 m² ja peruskorjattavan osan noin 30 000 m². Uudisrakennusosassa on neljä maanalaista paikoituskerrosta ja seitsemän maanpäällistä kerrosta. Rakennustyöt valmistuvat keväällä 2015.

Kohteen geometria teki rakennesuunnittelusta haastavaa

Kohteen kilpailuun ilmoittaneen Sweco Rakennetekniikan suunnittelutoimeksiantoon kuuluvat sekä uudisrakennusosa että peruskorjattava osa. Kohteen maanalaiset kerrokset tehdään paikalla valaen, ja paikallavalutasot ovat jälkijännitettyjä. Maanpäällisissä kerroksissa kantava runko muodostuu teräsliittopilareista, teräsristikoista ja -palkeista sekä ontelolaattatasoista.

Rungon epäsymmetrinen geometrinen muoto, pystysuorien rakennusosien vinous sekä vaihtelevat rakennejärjestelmät asettavat geometrian mallintamiselle haasteita. Tästä huolimatta koko kantava rakennusrunko on tehty mallintaen, ja myös paikallavalujen raudoitukset on mallinnettu perustuksissa, väestönsuojassa sekä jäykistävissä kuiluissa.

Tietomallia hyödynnetty laaja-alaisesti – myös tiedonkulussa

Tietomallin laaja-alainen hyödyntäminen hankkeessa on onnistunut erinomaisesti, ja hankalasta geometriasta huolimatta rakenneosien mittatarkkuus ja paikalleen sopiminen on toteutunut hyvin. Edellytykset onnistumiselle on luotu huolellisella suunnittelun ja mallintamisen organisoinnilla sekä johtamisella niin yksittäisen suunnittelualan kuin koko suunnittelu- ja rakentamisryhmän sisällä. Rakenne- ja taloteknisten järjestelmien rakennettavuuden ja yhteensopivuuden näkökulmasta mallintaminen on luonut selvää lisäarvoa toteutusvaiheessa.

Merkittävänä menestystekijänä oli rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijoiden sekä erityisesti Sweco Rakennetekniikan ja Sweco Talotekniikan mallinnusosaaminen ja yhteistoiminta. Eri materiaaleista koostuvan rungon suunnittelua on tehty samanaikaisesti samaan malliin mallintaen eri toimipisteissä.

”Swecolle mallinnus ei ole pelkkää teknologiaa, vaan meidän tapamme tehdä töitä. Mallinnuksesta hyötyvät kaikki osapuolet: tuottavuus kasvaa, suunnitelmien laatu paranee ja yhteistyö eri osapuolten välillä helpottuu. Tieto on aina ajan tasalla ja kaikkien käytettävissä”, Swecon tietomallinnuksesta vastaava Thomas Grönholm kertoo.

Myös projektinjohtourakoitsija, tuoteosatoimittajat ja työmaa ovat hyödyntäneet mallia hankinta-, tuotanto-, toimitusaikataulu- ja tehtäväsuunnittelussa sekä kommunikoinnissa eri osapuolten välillä. Työmaalta saatuja 3D-tarketietoja on pystytty hyödyntämään mallin kautta suoraan suunnittelussa. Tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välinen vuorovaikutteinen palaute on ohjannut yhteistoimintaa menestyksekkäästi.

Myös muut Swecon kohteet menestyivät Tekla BIM Awards -kilpailussa

OP:n pääkonttorin lisäksi Sweco Rakennetekniikka on ollut mukana myös muissa voitokkaissa mallinnuskohteissa: kolmen parhaan kohteen joukkoon ylsivät PuuMERA Kivistö, Euroopan suurin puinen asuinkerrostalo, sekä Rajamäen Uimahalli. Niin ikään kunniamaininnalla palkittiin Tikkurilan ST-hanke, jossa Vantaan Tikkurilan ja Aviapoliksen alueet yhdistettiin sillan ja alikulkukäytävän avulla Marja-Vantaan keskustaan.

Vuoden liikuntateko 2014 on Seinäjoen Monitoimihalli

Vuoden liikuntateko 2014 -palkinnon on voittanut Seinäjoen Monitoimihalli. Kilpailun tulos julkistettiin tänään FinnBuild Awards -gaalassa Messukeskuksessa Helsingissä. Arena-messuihin liittyvän 5000 euron palkintostipendin voittajalle lahjoittaa Suomen Messusäätiö.

Seinäjoen Monitoimihalli on monipuolinen harjoitushalli, jossa on mm. tekonurmikenttä, juoksusuora, pituushyppypaikka, heittoseinä, korkeus- ja seiväshyppypaikka sekä monitoimialue, jossa voi harjoitella mm. cheerleedingia, futsalia, salibandya, sulkapalloa ja tennistä. Lisäksi hallissa on trampoliini ja siirrettävä ajanottolaitteisto erilaisia mittauksia ja testauksia varten. Halli on tehty yhteistyössä paikallisten eri lajien urheiluseurojen kanssa.

– Halli suunniteltiin seurojen asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä ja on monipuolisuutensa takia ainutlaatuinen. Käytimme seurojen asiantuntijoita hyväksi löytääksemme oikeat materiaalit ja suorituspaikkojen parhaan teknisen toteutuksen, kertoo Seinäjoen Monitoimihalli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ari Pölkky.

Kilpailun tuomaristo antoi Monitoimihallille kiitosta toteutustavasta. Ennakkoluuloton seurojen välinen yhteistyö nähtiin uudenlaisena mallina siitä, miten kuntien ja kaupunkien vastuu liikuntapaikkojen rakentamisesta siirtyy osin kolmannelle sektorille.

– Hallin toimittajan Saltexin kanssa kävimme ratkaisut läpi ja hyödynsimme myös heidän kokemusperäistä tietoaan. Pyrimme löytämään parhaat materiaalit, koska laskimme hallin käyttöiän näillä materiaaleilla olevan ainakin 20 vuotta, sanoo Pölkky.

Monitoimihalli palvelee Seinäjoen lisäksi kaikkia maakunnan seuroja ja harrastajia. Sillä on erittäin suuri merkitys alueen urheilutoiminnalle.

– Hankkeessa mukana olevissa seuroissa on noin 1200 urheilijaa. Lisäksi se toimii lähiliikuntapaikkana, kaikki kuntoilijat ja harrastusporukat voivat varata sieltä vuoroja. Seinäjoen talousalueella on pulaa talvella harjoittelupaikoista, joten monitoimihallin voidaan sanoa tulleen todellakin tarpeeseen, Pölkky arvelee.

Vuoden liikuntateko -palkinto myönnetään liikuntapaikalle tai sen osalle, jonka rakentamisessa tai korjaamisessa on kehitetty tai toteutettu jotain uutta. Kilpailun tavoitteena on nostaa esiin liikuntapaikkarakentamisen innovaatioita ja edistää liikuntapaikkojen ja liikuntaolosuhteiden kehittämistä.

Voittajan valitsi liikuntaan ja liikuntapaikkoihin perehtynyt ammattilaisraati, johon kuuluivat Suomen Liikunnan ammattilaiset ry:n toiminnanjohtaja Reijo Häyrinen (raadin puheenjohtaja), Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n tekninen asiantuntija Ilpo Johansson, Helsingin kaupungin liikuntaviraston hankesuunnittelija Asko Rahikainen, Suomen Työväen Urheiluliiton pääsihteeri Janne Ollikainen sekä Messukeskuksen myyntipäällikkö Risto Wuolle. Kilpailu järjestettiin nyt neljättä kertaa.

Suomen Messusäätiö jakaa joka vuosi noin 400.000 eurolla palkintoja suomalaisen elinkeinoelämän edistämiseen. Näitä ovat mm. Tasavallan Presidentin kansainvälistymispalkinto ja Kaj Franck -muotoilupalkinto sekä yllämainittu Vuoden Liikuntateko -palkinto.