Yleiset uutiset

G4S: Työmaaturva vastaa rakennustyömaiden turvallisuushaasteisiin

Ramirent ja G4S Suomi kehittivät uudenlaisen turvallisuusratkaisun rakennustyömaille.

Rakennustyömailla jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö ja väliaikaisolosuhteet asettavat haasteita turvalaitteille ja -palveluille. Alkuvaiheessa vartioinnin ja valvonnan tarve kohdistuu lähinnä kalustoon ja tarvikkeisiin. Rakennuksen kasvaessa myös valvottava pinta-ala kasvaa. Turvalaitteita saatetaan joutua siirtämään ja asentamaan uudestaan moneen otteeseen työmaan edetessä. Ramirentin ja G4S Suomen yhteinen Työmaaturva vastaa näihin haasteisiin.

Uusi kuukausiveloitteinen palveluratkaisu sisältää hälytys- ja valvontalaitteet, niiden asennuksen sekä kohteen valvonnan ja vartioinnin. Laitepaketti on suunniteltu siten, että se on helppo asentaa ja tarvittaessa siirtää, ja siihen on helppo lisätä uusia ilmaisimia ja toimintoja rakennustyön edetessä.
– Olemme kehittäneet tämän palvelun nimenomaan rakennustyömaiden tarpeisiin. Huomioimme sen toteutuksessa rakennustyömaan koko elinkaaren, G4S Suomen toimitusjohtaja Tauno Maksniemi kertoo.

Rakennustyömaan valvontaan tarvittavan turvatekniikan hankkiminen voi olla hankalaa, eikä laitteita asenneta rakennustyömaalle pysyvästi. Uusi palveluratkaisu helpottaa merkittävästi rakennustyömaiden turvallisuustekniikan ja -palvelun hankintaprosessia.
– Nyt asiakkaamme voivat kerralla vuokrata kulunvalvonnan, turvalaitteet ja saavat tarvitsemansa valvonta- ja vartiointipalvelun kone- ja laitevuokrauksen ohella, Ramirentin toimitusjohtaja Anna Hyvönen kertoo.

Uutena elementtinä työmaille on tullut rakentamisen tiedonantovelvoite verottajalle 1.7.2014, joka koskee kaikkia urakoita joiden arvo on yli 15 000 euroa.
– Työmaaturva tulee täydentämään Ramirentin RamiSmart palvelua, jolloin saamme yhdistettyä työmaan kulunvalvonnan, valvonnan, vartioinnin sekä siihen liittyvän tekniikan yhdeksi helpoksi ja hallittavaksi kokonaisuudeksi asiakkaalle, toteaa Tomi Anttila Ramirentin tuotepäällikkö.

FinnBuild Highlights esittelee rakennusalan uutuudet

893261643765187546
FinnBuild Highlights 2014 esittelee puolueettoman tuomariston valitsemat seitsemän mielenkiintoisinta messuilla nähtävää tuotetta, järjestelmää, menetelmää tai palvelua. 1.-3.10. järjestettävillä messuilla Highlights-palkitut nähdään yhdellä erikoisosastolla, ja tarkemmin uutuuksiin voi tutustua kunkin yrityksen omalla osastolla.

Highlights-uutuudet valittiin nyt neljättä kertaa. Ehdotuksia jätettiin yhteensä 34 ja ehdokasasettelu oli FinnBuildin, InfraExpon, ViherTekin, Arenan ja EnviroExpon näytteilleasettajien käytössä maksutta.

Tuomaristo kiinnitti valinnoissaan erityisesti huomiota erilaisiin palvelukonsepteihin, joissa perinteisiäkin laitteita tai järjestelmiä hyödynnetään loppukäyttäjän kannalta uudella tavalla. Tuomaristo kannustaa yrityksiä paneutumaan jatkossa entistä tarmokkaammin myös innovaatioiden markkinointiin, jotta tuotteen tai palvelun hyödyt avautuvat myös ostajalle.

– Ehdotuksien joukossa oli mukana monipuolisesti sekä infraa, talotekniikkaa että rakennustekniikkaa. Osalla yrityksistä innovaation jalostaminen myytäväksi tuotteeksi on selvästi vielä kesken, kertoo tuomariston puheenjohtaja Mika Lautanala Tekesistä.

Tuomaristoon kuuluvat Tekesin Älykäs elinympäristö -vastuualueen johtaja Mika Lautanala, LVI-talotekniikkateollisuus ry:n toimitusjohtaja Ilkka Salo ja Rakennusteollisuus RT ry:n johtaja Jukka Pekkanen.

Highlights-palkitut 2014

Enevo ONe 5c91

Enevo ONe on kotimainen infra-alan innovaatio, jolla voidaan tehostaa jäte- ja kierrätysastioiden tyhjennystä. Järjestelmä seuraa jäte- ja kierrätyssäiliöiden täyttöastetta reaaliaikaisesti sensoreiden avulla ja ajoittaa astioiden tyhjennykset optimaalisesti. Kun astioiden täyttymistiedot yhdistetään jäteauton tietoihin, voi ajoreitit määrittää mahdollisimman talloudellisiksi. Tämä säästää sekä rahaa että ympäristöä. Tyhjennysten oikea ajoitus edesauttaa myös jätepisteiden siisteyttä, kun ylitäyttymisongelmaa ei synny.

Raadin arvio: Nerokas innovaatio, joka vähentää roska-autorallia. Olemassa olevaan teknologiaan rakennetaan uudella sovelluksella uudenlaista palvelua – tämä yhdistää tuotteen palvelu- ja liiketoimintainnovaatioksi. Nyt myös roskis voidaan kytkeä nettiin!

Halton MobiChef 6b55

Halton MobiChef on liikuteltava, itsenäinen ja kanavaton ilmanvaihto- ja päästöjenhallintajärjestelmä ammattikeittiöihin. Se mahdollistaa ravintolaliiketoiminnan laajentamisen kaikenlaisiin sisätiloihin ja kiinteistöihin riippumatta tilan muusta ilmanvaihdosta. Erillisiä ilmanvaihtokoneita tai kanavointeja ei tarvita. Halton MobiChef on vastaus niihin hasteisiin, joissa ravintolatoiminnan vaatiman ilmanvaihdon rakentaminen on ollut aikaisemmin teknisesti tai taloudellisesti mahdotonta.

Raadin arvio: Mahdollistaa rasvan- ja kärynhallinnan tiloissa, joissa se ei ollut ennen mahdollista, sekä keventää ilmanvaihdon kuormaa.

Harvia SmartFold 6f89

Harvia SmartFold on uudenlainen saunakonsepti: kokoontaittuva, tilaa säästävä ja kaikille käyttäjille sopiva kylpyhuonesauna. Harvia SmartFold mahdollistaa sen, että saunalle varattu lattiapinta-ala voidaan ottaa muuhun käyttöön silloin, kun ei saunota, jolloin sauna taitetaan kokoon pois tieltä. Sauna tarvitsee kokoontaitettuna ainoastaan pariovellisen kaapin verran tilaa, käyttökunnossa noin tuplasti enemmän. Harvian uusi SmartFold-kylpyhuonesauna uudistaa pienten kylpyhuoneiden tilankäytön maksimoinnin, sekä ottaa liikuntarajoitteisten ihmisten tarpeet huomioon aivan uudella tavalla.

Raadin arvio: Pienet asunnot ovat trendi myös maailmalla.  Harvia SmartFold tuo uutta ja erilaista tehokkuutta pienten asuntojen tilankäyttöön ja mahdollistaa menemisen saunaan myös pyörätuolilla.

Oras Smart Bidetta 6b61

Oraksen uusi Smart Bidetta tekee käsisuihkun käytön totuttua helpommaksi, sillä pesuallashanaa ei tarvitse avata erikseen. Hanan ainutlaatuisuus perustuu radiotaajuuksilla kommunikoivaan elektroniseen ohjausyksikköön sekä Bidetta-käsisuihkun seinäpidikkeeseen. Bidetta toimii siis suoraan käsisuihkun painikkeesta. Termostaattinen ohjausyksikkö pitää veden lämpötilan tasaisena Bidetta-käsisuihkua käytettäessä. Hana sulkeutuu automaattisesti. Uuden tekniikan ansiosta käsisuihku voidaan asentaa kauemmaksi itse pesuallashanasta.

Raadin arvio: Perinteiseen ja ihmisläheiseen tekniikkaan tuotu on tuotu huipputekniikkaa, joka lisää käyttäjäystävällisyyttä ja pienentää veden kulutusta. Smart Bidetta on pieni ideaparannus ihmisten arkipäivään.

Pallas Energiaväylä 6d59

Ensto Enerventin Pallas Energiaväylä on ilmanvaihtolaite sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla, joka lämmittä myös käyttövettä. Energiaväylä-järjestelmällä voidaan rakennuksen ylimääräinen energia siirtää juuri sinne, missä siitä on puutetta. Järjestelmässä käytetään ensin rakennuksen sisäiset energiakuormat hyödyksi ja vasta sitten ostetaan ulkopuolista energiaa. Järjestelmää voidaan käyttää esim. teollisuushalleissa, vähittäiskaupoissa ja asuinrakentamisessa.

Raadin arvio: Energiatehokkuusvaatimusten edelleen tiukentuessa on tärkeää kehittää uutta teknologiaa ja sovelluksia. Pallas Energiaväylä tuo kokonaisvaltaista ajattelua energiatehokkuuteen ja tarjoaa yhden, kompaktin järjestelmän eri lähteistä talteen otetun energian hyödyntämiseen kulloisenkin tarpeen mukaan.

PowerPile 7e21

PowerPile on uudenlainen ratkaisu perustusten ja maanvaraisten lattialaattojen tuentaan ja perustusmaaperän vahvistamiseen. PowerPile polymeeripilari voidaan asentaa suoraan perustusten läpi repimättä auki lattioita. Pilariin ruiskutetaan geopolymeeria, joka laajenee ja kovettuu perustusten alle. PowerPile-menetelmä on asukkaan tai yrityksen kannalta lähes häiriötön ja erittäin nopea, mutta samalla kestävä ratkaisu. Asennuksen aikana asukkaiden ei tarvitse muuttaa pois tai yrityksen toiminta voi jatkua lähes normaalisti. Menetelmä sopii asuinrakennusten,  liikekiinteistöjen, teollisuusrakennusten ja infrapuolen yleisimpiin painumisongelmiin ja maaperän vahvistamiseen.

Raadin arvio: PowerPile on nopea, vähän häiriöitä aiheuttava menetelmä painuneiden perustusten ja lattioiden korjaamiseen, joka käy myös pientaloihin. Tämä on tervetullut uusi toteutustapa korjausrakentamiseen.

RF SensIT CMM 6n85a

RF SensIT CMM on nettipohjainen rakennekosteuden seurantajärjestelmä, jota käytetään työkaluna kiinteistön kokonaisvaltaiseen kosteuden hallintaan. Sen avulla rakenteissa oleva piilokosteus voidaan havaita jo paljon ennen kuin se ehtii aiheuttaa vaurioita rakenteisiin ja terveysongelmia kiinteistön käyttäjille.

Järjestelmässä anturit voidaan sijoittaa minkä rakenteen sisälle tahansa, kuten perustushiekkaan, betonivalujen sisään, seinärakenteisiin ja ylä- ja alapohjiin. CMM:n keräämää tietoa voidaan käyttää esim. jatkorakentamisen aikatauluttamiseen niin, että rakennusaikaista kosteutta ei suljeta rakenteiden sisään. Anturimoduuli lähettää kosteus- ja lämpötilatiedot langattomasti tukiaseman kautta pilvipalvelimelle. Sinne kertyy rakennuksen kosteushistoria, jota voidaan selailla netin kautta missä ja milloin tahansa. Kosteusseurannalla voidaan ennakoida korjaustarpeet ja ryhtyä toimenpiteisiin ennen laajamittaista vauriota.

Rakennusliikkeelle ja rakennuttajalle kattava kosteusseuranta toimii osoituksena rakennusaikaisesta kokonaisvaltaisesta kosteudenhallinnasta ja on todiste laadukkaasta rakentamisesta.

Raadin perustelut: Kosteudenhallinta rakentamisessa on tärkeä asia. CMM-järjestelmä ennakoi ja ennaltaehkäisee tulevia ongelmia ja mahdollistaa kuivaketjun todentamisen rakennuksen koko elinkaaren ajan. Tämä tuo läpinäkyvyyttä koko rakennusprosessiin ja palkitsee laadukasta tekemistä. Netin käyttö ja pilvipalvelun hyödyntäminen ovat se suunta, johon rakentamisessakin entistä enemmän ollaan menossa.

Rovaniemen Keskuskentän uuden pääkatsomon rakentaminen käynnistyy

Rovaniemen Keskuskentän uuden pääkatsomon/monitoimirakennuksen rakentaminen käynnistyy tällä viikolla. Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy toimii hankkeessa rakennuttajana ja Rovaniemen kaupunki vuokraa koko rakennuksen yhtiöltä. Kaupunki vuokraa edelleen osan rakennuksesta Rovaniemen Palloseuran käyttöön.

–          Rakennus toteutetaan kaupungin järjestämän arkkitehtikilpailun voittaneen ”Railo”- ehdotuksen pohjalta, jonka on tehnyt arkkitehtitoimisto arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy Helsingistä. Arkkitehtitoimistosta rakennushankkeen pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Aaro Artto, kertoo Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Heikki Alaluusua.

Uusi rakennus tulee Keskuskentän ja Poromiehentien väliin vanhan ja nyt jo puretun pääkatsomon paikalle. Rakennuksesta tulee näyttävä käyntikortti Rovaniemen kaupunkikuvaan. Sen julkisivu on puuverhoiltu ja julkisivu on mahdollista valaista pimeänä aikana ja siten korostaa sen näyttävyyttä.

–          Rakennuksesta tulee 90 metriä pitkä ja rakennuksen räystäslinja on yli 18 metrin korkeudella kentän pinnasta vastaten kuusikerroksisen kerrostalon korkeutta, Alaluusua konkretisoi rakennuksen suuruutta.

Yleisön kulku katsomoon tulee tapahtumaan suunnilleen samasta kohdasta kuin ennenkin, sisäänkäyntitaso on noin kolme metriä korkeammalla kuin Poromiehentie ja kulku tulee tapahtumaan portaita pitkin. Invaluiska rakennetaan sisäänkäynnin viereen. Lisäksi rakennetaan sisäänkäyntitunneli Poromiehentieltä pohjakerrokseen, jota mm. pelaajat käyttävät.

–          Pohjakerrokseen kentän tasolle tulee yleisövessat sekä pukuhuone- ja sosiaalitilat, lämmintä tilaa on reilut 600 m2. Yleisökerrokseen tulee monitoimitilaa sekä selostus- ja kuuluttamotilat, yhteensä vähän alle 200 m2. Kaikkiaan lämmitettävää tilaa rakennukseen tulee noin 1000 m2 ja yhteensä katsomoon tulee noin 2000 katettua istumapaikkaa, Heikki Alaluusua luettelee.

Urakkasopimukset on jo allekirjoitettu, kohteen rakennusurakoitsijana toimii Levin Rakennus Oy, putkiurakoitsijana LVI Lämsä Oy, ilmanvaihtourakoitsijana LVI Ollila Oy sekä sähköurakoitsijana Ounasvirta Oy, kaikki urakoitsijat ovat Rovaniemeltä.

–          Rakennustyöt aloitetaan tällä viikolla työmaan perustamisella ja maankaivuutöillä. Rakennus valmistuu vajaan vuoden päästä kesäkuun alussa, pihatyöt valmistuvat heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Rakennus tulee maksamaan kaikkiaan noin 4,8 miljoonaa euroa, Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Heikki Alaluusua toteaa.

Helsinki-Vantaan vahvuudet halutaan säilyttää: lentoasema laajenee yhden katon alla

medium_Helsinki_Airport_2020_aerial_view_terminal_design_jpg

Finavia on julkistanut vuoteen 2020 ulottuvan kehittämisohjelmansa suuntaviivat Helsinki-Vantaan laajentamiseksi. Suunnittelu vaihtoliikenteen kapasiteetin kasvattamiseksi etenee niin sanotun one roof -konseptin mukaan, jossa myös uudet palvelut sijoitettaisiin yhteen rakennukseen.

– Näin pystymme pitämään välimatkat lyhyinä, palvelut helposti saavutettavissa ja asioinnin sujuvana. Tämä malli tukee vaihtomatkustuksen kasvua. Siirtyminen portilta toiselle on helppoa ja nopeaa, kun terminaalia ei tarvitse vaihtaa, sanoo lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Haapasaaren mukaan Finaviassa on tähän mennessä arvoitu useita kymmeniä eri skenaarioita usean vuoden ajan. Suunnittelun pohjaksi on kerätty tietoa ja näkemyksiä myös asiakkailta, kuten lentoyhtiöiltä ja muilta kentän toimijoilta.

Toteutettavaksi valikoitui malli, jossa päädyttäisiin laajentamaan nykyistä terminaalirakennusta aikaisimmissa pohdinnoissa mukana olleen erillisen satelliittiterminaalin sijaan.

– One roof -konsepti on operatiiviselta tehokkuudeltaan ja asiakaslähtöisyydeltään paras vaihtoehto muihin tutkittuihin malleihin verrattuna. Ratkaisu on myös ekologinen, sillä yksi terminaalirakennus esimerkiksi vähentää bussikuljetusten tarvetta, Haapasaari sanoo.

Terminaalilaajennuksen lisäksi Helsinki-Vantaan asematasolle rakennetaan uusia konepaikkoja ja lisää jäänpoistokapasiteettia, jossa pääpaino on ympäristönäkökohtien huomioimisessa. Lisää pysäköintipaikkoja on tulossa sekä laajarunko- että kapearunkokoneille. Uusia matkustajasiltoja on suunnitteilla 10–14 kappaletta.

Terminaalin laajentaminen etenee kolmessa aallossa

Ensimmäiseksi laajennetaan kaukoliikenteen matkustajatiloja ja lisätään laajarunkokoneiden paikkoja vaihtoliikennettä varten. Seuraavassa aallossa kehitetään edelleen vaihtoliikenteen kapasiteettia ja parannetaan Euroopan- ja kotimaanlentojen palvelutasoa.

Viimeisessä aallossa on tarkoitus laajentaa nykyistä kakkosterminaalia maaliikennealueelle, jolloin lähtöselvitys-, turvatarkastus- ja matkatavaroiden luovutus voitaisiin keskittää yhteen lähtö- ja tuloaulaan.

Tilojen laajentaminen terminaalin edustalle antaa mahdollisuuksia kaupallisten palveluiden sekä nykyisten pysäköinti- ja joukkoliikennejärjestelyn uudistamiseksi. Parannusta on tiedossa jo vajaan vuoden kuluttua, kun junayhteys lentoasemalle avataan heinäkuussa 2015.

Kehitysohjelman tarkempi sisältö, kustannukset ja aikataulut tarkentuvat suunnittelun edetessä.

– Kehittämisohjelman aallot pilkotaan pienempiin vaiheisiin. Pystymme tarvittaessa joustavasti reagoimaan markkinatilanteen muutoksiin. Toteuttamisaikataulu ulottuu vuoteen 2020 asti, Haapasaari mainitsee.

Kehitysohjelmasta on jo saatu päätökseen yksi vaihe, kun viime toukokuussa terminaali 2:ssa uudistettiin lähtevien matkustajien palveluita ja nostettiin kapasiteettia merkittävästi.

Lentoasemalla on parhaillaan käynnissä suurin koskaan toteutettu palvelu-uudistus. Kaikki ravintola- ja kahvilapalvelut nykyaikaistetaan ja myymälöihin tuodaan kansainvälisiä huippubrändejä. Helsinki-Vantaa saa 70 uutta tai uudistunutta myymälää ja kahvilaa.

Valmistelevat työt käynnissä

Jotta terminaalia voidaan laajentaa ja konepaikkojen kapasiteettia lisätä, asematasolle järjestetään lisää tilaa. Terminaali 2:n eteläpäädyssä, asemataso 1:llä on syyskuun alussa aloitettu vanhojen ja useita vuosia tyhjillään olleiden vesitornin ja lämpölaitoksen purkutyöt. Marras-joulukuussa alueella käynnistyvät kallion louhintatyöt.

Vuosi 2015 kuluu vielä pääsääntöisesti rakennustöiden suunnitteluun ja valmisteleviin töihin. Kaukolentotilojen ja uusien laajarunkokonepaikkojen rakentaminen käynnistyy vuoden 2016 puolella.

Helsinki-Vantaan kehitysohjelma katsoo vuoteen 2020

Etenkin Aasian ja Euroopan välisestä vaihtoliikenteestä kasvua hakevan Helsinki-Vantaan vahvuudet kansainvälisessä kilpailussa ovat vaihtoaikojen lyhyys ja matkustajakokemuksen sujuvuus. Finavian investoinnit pitävät lentoaseman mukana kiristyvässä kilpailussa kansainvälisistä vaihtomatkustajista.

Kehitysohjelman investoinnit ovat arvoltaan 900 miljoonaa euroa.

Lentoasemalle arvioidaan rakennusvaiheen aikana syntyvän 10 000 henkilötyövuotta. Ennustettu matkustajamäärän kasvu 20 miljoonaan tuottaa lentoasemalle 5 000 pysyvää työpaikkaa.

Outokumpu esittelee osaamistaan rakennusten ruostumattomien teräspintojen asiantuntijana Kiinassa ja Saksassa

One-World-Trade-Center-New-YorkChrysler-Building-New-York

One World Trade Center & Chrysler Building

Outokumpu on tänään esitellyt korkealaatuisten teräspintojen valikoimaansa tapahtumissa Saksassa ja Kiinassa ja osoittanut samalla, miksi ruostumatonta terästä käytetään yhä useammin vaativissa rakennushankkeissa.

Outokumpu esitteli molemmissa tapahtumissa kolme uusinta tuotettaan: 2R2 on erittäin heijastava sileä pinnanlaatu, jota voidaan valmistaa suuria määriä, Gritline on kirkas pinnanlaatu, jonka ominaisuuksia valssaus parantaa entisestään, ja Laser on uusi epäsäännöllisesti kuvioitu pinnanlaatu, joka luo kaikista kulmista tarkasteltuna yhdenmukaisen pinnan, ja sopii siksi erityisesti suuriin julkisivuelementteihin.

Outokummun toimitusjohtaja Mika Seitovirta sanoi puheessaan arkkitehdeille, suunnittelijoille ja materiaalin valinnasta vastaaville henkilöille Dillenburgissa Saksassa: “Ruostumaton teräs on halutuin materiaali nykyaikaisiin rakennuksiin sen mekaanisen vahvuuden, korroosionkeston, esteettisyyden ja kustannus­tehokkuuden ansiosta. Se soveltuu hyvin äärimmäisiin sääolosuhteisiin eikä tarvitse juurikaan huoltoa.”

Sekä Dillenburgissa että Shanghaissa nähtiin Outokummun laaja pinnanlaatuvalikoima. Monet näistä pinnoista ovat käytössä maailman tunnetuimmissa rakennuksissa, kuten Chrysler Buildingissa ja One World Trade Centerissä New Yorkissa sekä Ping An -finanssikonsernin uudessa pääkonttorissa Shenzhenissä Kiinassa. Vastikään Outokumpu kertoi toimittavansa 800 tonnia erikoispinnoitettua ruostumatonta terästä Baosteelin pääkonttoreiden julkisivuihin Shanghaihin (julkisivua 48 000 neliömetriä) ja Guangzhouhun Kiinaan.

Seitovirta sanoo: “Nämä vaikuttavat rakennukset ovat enemmän kuin vain kaunista arkkitehtuuria. Ne kertovat korkealaatuisen ruostumattoman teräksen hyödyistä ja Outokummun ainutlaatuisesta asiantuntemuksesta materiaalin kehittäjänä.”

Chrysler Building on hyvä esimerkki siitä, kuinka vähän ruostumatonta terästä tarvitsee huoltaa. Rakennus valmistui vuonna 1930. Silti muutamaa teräspaneelia lukuun ottamatta ruostumattomasta teräksestä tehty katto on alkuperäinen, eikä sitä ole pesty kuin kahdesti. One World Trade Centeriä varten Outokumpu suunnitteli täysin uuden pinnalaadun, jonka epäsäännöllinen kuviointi täyttää arkkitehdin tiukat vaatimukset näyttävälle teräspinnalle. Marina Bayn Helix-silta Singaporessa on malliesimerkki duplex-terästen lujuudesta ja korroosionkestosta, joiden ansiosta silta pysyy upeana kuumassa ja kosteassa meri-ilmastossa vähäisellä huollolla.

Ruostumattoman teräksen pienten elinkaarikustannusten lisäksi Seitovirta korosti teknisen osaamisen ja asiakkaiden tukemisen merkitystä: “Vaatimukset kustannustehokkaille, toimiville, kestävän kehityksen mukaisille rakennuksille kasvavat jatkuvasti. Ne ruostumattoman teräksen toimittajat, jotka pystyvät tarjoamaan teknistä osaamista, innovaatioita ja tukea projektin alusta loppuun saakka tulevat olemaan kärkikastia. Outokumpu on yksi näistä toimittajista; se, joka vie rakennukset uudelle tasolle.”

Surface Finish Day and Tall buildings conference 17092014 FIN(pdf)

Sweco tekee esiselvityksen Helsinki-Tallinna välisen tunnelin kannattavuudesta

mhs1nkj56q3ak2x22kib

Sweco on mukana tekemässä esiselvitystä, jossa kartoitetaan tunnelihankkeen toteuttamisedellytyksiä sekä liikenteellisiä ja sosioekonomisia vaikutuksia. Tutkimuksen toimeksiantajat ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Harjun maakuntahallitus sekä tanskalainen Femern Belt Development -säätiö. 

Tekeillä oleva esiselvitys tarkastelee tunneli-  tai sillan ja tunnelihankkeen yhdistelmän toteuttamiskelpoisuutta, taloudellista kannattavuutta ja sosioekonomisia vaikutuksia. Uusi, nopea ja luotettava liikenneyhteys Suomenlahden yli mahdollistaisi laajemmat rahti- ja matkustajaliikennevirrat sekä Suomen että Viron välillä, mutta myös muun Skandinavian ja Keski-Euroopan välillä. Myös Helsingin ja Tallinnan kilpailukyvyn uskotaan vahvistuvan tunnelin toteuttamisen myötä. Tällä hetkellä noin 60 000 virolaista käy Suomen puolella töissä.

”Helsinki-Tallinna välisen tunnelihankkeen esiselvitys on erittäin mielenkiintoinen tehtävä. Uudenlainen näkökulma tässä esiselvityksessä on se, että hankkeen kannattavuutta tarkasteltaessa arvioidaan perinteistä kannattavuuslaskelmaa laajemmin myös hankeen sosioekonomisia vaikutuksia mm. Suomen ja Viron kilpailukykyyn sekä talouteen”, Sweco Ympäristön toimitusjohtaja Juho Siipo toteaa.

Esiselvitys kokoaa yhteen aiemmissa selvityksissä tuotetun aineiston, jonka pohjalta tarkennetaan teknistä ratkaisua. Selvityksen painopiste on tunneliyhteyden toiminnallisen ja liikenteellisen ratkaisun etsimisessä sekä tunnelihankkeen laajempien yhteiskunnallisten vaikutusten selvittämisessä. Selvitystä varten on koottu monialainen ja osamiseltaan vahva asiantuintijaryhmä Virosta sekä Suomesta.

Esiselvitys valmistuu helmikuussa 2015.

Taysin uudisrakentamisesta päätetään syyskuussa

5a376340-a02a-4e4d-8261-5149e4aa013f
Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy ja UKI Arkkitehdit Oy
Tampereen yliopistollisen sairaalan historian merkittävimmän uudistuksen etenemisestä päätetään 29. syyskuuta järjestettävässä ylimääräisessä valtuuston kokouksessa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti maanantaina esittää valtuustolle, että Tampereen yliopistollisen sairaalan etupihan uudisrakentaminen käynnistetään keväällä 2015.

Etupihan kahteen uudisrakennukseen D ja L ovat tulossa uudet, toimivat tilat niitä kiireellisimmin tarvitsevien potilaiden, kuten lasten, nuorten, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista kärsivien sekä synnyttäjien, verisuonikirurgian ja toimenpideradiologian tarpeisiin. Uusia tiloja tarvitaan myös, koska ajanmukaisia tiloja ei voi tehdä remonttien avulla sairaalan nykyisiin tiloihin. Sen estävät kantavien seinien sijainti, kerroskorkeudet ja kulkuyhteydet.

Uudisrakennukset D ja L valmistuvat vaiheittain vuoteen 2018 mennessä, ja niiden kustannusarvio on varusteluineen noin 150 miljoonaa euroa.

Etupihalle on suunniteltu myös Tays Sydänkeskus Oy:n rakennuttama ja rahoittama N-rakennus, jonka kustannusarvio on noin 30 miljoonaa euroa sekä maanalainen pysäköintilaitos, jonka kustannusarvio on noin 25 miljoonaa euroa ja sen maksavat Vieritie Oy ja pysäköitsijät. Ne rakennettaisiin samassa yhteydessä sairaanhoitopiirin D- ja L -uudisrakennusten kanssa.

Taysin etupihan uudisrakentamisen jälkeen on tarkoitus päättää sairaalan vanhojen, huonokuntoisten tilojen remontoinnista. Sen kustannusarvio on noin 90 miljoonaa euroa.

Uusien tilojen rakentamista, vanhojen korjaamista

Taysin uudistamisen tavoitteena on turvata alueen kasvavalle väestölle nykyvaatimusten mukaiset terveyspalvelut. Se edellyttää toiminnan ja tilojen uudistusta.

– Tilat ovat käyneet osin ahtaiksi ja huonokuntoisiksi. Yksiköiden osat sijaitsevat kaukana toisistaan. Se aiheuttaa potilaille harmia ja henkilökunnalle turhaa työtä, joka pitäisi kohdentaa suoraan potilaiden hoitamiseen. Myös hoitokäytäntöjen ja –mahdollisuuksien kehittyminen edellyttävät lisää nykyaikaisia tiloja, kertoo kehitysjohtaja Isto Nordback.

Välttämättömien uudistusten avulla on tarkoitus parantaa potilasturvallisuutta, helpottaa potilaiden asiointia, luoda toimiva työympäristö ja yksinkertaistaa tavaroiden ja ihmisten liikkumista alueella. Uudet tilat lisäävät potilaiden yksityisyyttä ja viihtyvyyttä, myös läheiset voivat olla nykyistä enemmän läsnä. Taysin uudistamisen tavoitteena on myös parantaa sairaalan tuottavuutta.

Aikataulua lykättiin kuntien toiveesta

Taysin etupihan rakennustöiden oli tarkoitus käynnistyä loppukesästä 2014, mutta Pirkanmaan kunnat toivoivat keväällä siihen aikalisää kuntien heikon taloudellisen tilanteen ja sote-uudistuksen yksityiskohtien tarkentumisen vuoksi. Kuntien toiveesta kevään aikana valmisteltiin myöhennetty ja jaksotettu suunnitelma.

– Kyseessä on iso investointi, mutta kun sen suhteuttaa sairaanhoitopiirin liikevaihtoon, sitä voidaan pitää varsin normaalina kunnallisena investointina. Investoinnin avulla uudistiloja saavien toimintojen hinnankorotuspaineet tulevat vähenemään, kun tuottavuushyödyt ja ulkokuntamyynnin kasvu on huomioitu, sanoo talousjohtaja Pasi Virtanen.

– Taysin uudistaminen on Pirkanmaalla merkittävä yhteinen hanke, jolla turvataan alueen asukkaiden hyvä erikoissairaanhoito myös tulevaisuudessa. Hankkeen myötä yliopistosairaalan palvelut voidaan tuoda vähintään nykyisessä laajuudessaan myös nykyiselle erityisvastuualueelle ja muualle maahan, sanoo sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen.

www.pshp.fi/uudistamisohjelma

Vihdin Nummelaan tulevan hoivakodin rakennustyöt käynnistyvät

a44720c4ae4e867b_800x800ar

Vihdin Nummelan Vanhan-Sepän tielle sijoittuvalle uudelle ikäihmisten hoivakodille on myönnetty maisematyölupa ja maatyöt kohteessa on juuri aloitettu. Hoivakoti on tarkoitettu erilaisista toimintakyvyn häiriöistä kärsiville ikäihmisille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa. Attendo Vanhaksi Sepäksi nimetty hoivakoti tulee sisältämään 40 asuntoa.

Rakennusurakan on määrä valmistua loppukeväästä 2015, joten asukkaat pääsevät muuttamaan ensi kesäksi uuteen kotiin.

aec5cf114474c995_800x800ar

– Hanke on edennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan ja hyvässä yhteistyössä kiinteistön omistajan ja urakoitsijan kanssa, sanoo hallintojohtaja Sami Lukkarinen Attendosta.

Hoivapalvelut uuteen hoivakotiin tuottaa Attendo, kiinteistön omistaa Suomen Hoivatilat Oy ja urakoinnista vastaa Lapti Oy.

– Rakennuksen maisemointi- ja maatyövaihe on saatu käyntiin hyvissä ajoin ennen talvea. Tämä mahdollistaa ripeän ja laadukkaan rakentamisen ilman säästä aiheutuvia viivästyksiä, kertoo rakennuttajapäällikkö Jari Lappalainen Laptista.

Rakennusvaihe työllistää 70 miestyövuotta ja valmistuessaan Attendo tarjoaa Vihdissä työtä 20 – 24 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle hoivakodissa.

Keskustakirjastohanke lähtee päätöksentekoon – makasiinien henki, vapaus tehdä, siirretään kirjastoon

Helsingin keskustakirjaston hankesuunnitelma on nyt valmis ja päätöksenteko alkaa. Hankesuunnitelma käsitellään kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa 16.9. ja sen jälkeen kiinteistölautakunnassa syksyn kuluessa. Lautakuntakäsittelyiden jälkeen se etenee kaupunginhallitukseen ja ensi vuonna kaupunginvaltuustoon.

“Keskustakirjaston suunnittelu on vaatinut paljon työtä jo noin vuoden ajan. Olen tyytyväinen siitä, että hankesuunnittelu on edennyt suunnitelman mukaisesti niin sisällöllisesti kuin kustannuksiltaankin. Merkittävä hanke vaatii myös aikaa päätöksenteolle ja olemme varanneet siihen kuusi kuukautta. Tällöin rakentaminen voisi alkaa syyskaudella 2015”, toteaa hankkeen ohjaustyöryhmän puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

“Keskustakirjasto ja sen sisältämä mahdollisuus oppia, luoda ja osallistua ikään kuin haastaa tasavertaisesti eduskunnan. Kun sen käyttäjät seisovat kirjaston yli 1000 neliömetrin parvekkeella, he katsovat suoraan eduskuntaan, sillä se on samalla korkeudella kuin eduskuntatalon portaat. Keskustakirjastosta tuleekin ihmisten toimintavapauden näyttämö. Samalla siitä tulee voimakas puheenvuoro kaikkien kirjastojen puolesta”, jatkaa Viljanen.

Keskustakirjasto on nimetty Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkkihankkeeksi. Valtio on sitoutunut hankkeen rahoittamiseen merkittävällä 30 000 000 euron osuudella.
Hankesuunnitelmassa esitellään muun muassa Keskustakirjaston rakentamisaikataulu, rakennuksen laajuus ja kustannukset sekä tavoiteltu laatutaso.

Viime vuonna päättyneen ALA Arkkitehtien voittaman arkkitehtuurikilpailun jälkeen suunnittelutiimi on työskennellyt intensiivisesti ja suunnitelmat ovat jalostuneet.

Arkkitehtuurin taidonnäyte ja vihreä ekotalo

Keskustakirjaston vaikeana pidetty rakenneratkaisu on hankesuunnitelman myötä kehittynyt. Keskustakirjastosta tulee ekologinen talo, jonka hiilijalanjälki on pieni. Rakennusmateriaalien hiilijalanjäki vastaa arkkitehtuurikilpailun tavoitetta, ja energiankulutustavoitetta on entisestään kiristetty. Rakennuksen ainutlaatuinen arkkitehtoninen hahmo pilvimäisine kattoineen ja lämpimine puujulkisivuineen viimeistelee upeasti Kansalaistorin itäreunan.

Kiinteistöviraston tilakeskus on kutsunut puualan toimijat vuoropuheluun laajan puujulkisivun teknisistä ratkaisuvaihtoehdoista.

Kaikille avoin tila

Keskustakirjastosta tulee asukkaiden yhteinen olohuone, ei-kaupallinen, julkinen, kaikille avoin tila sekä digitaalisen tiedon ja monipuolisen tekemisen paikka. Kirjasto jatkaa Keskustakirjaston palvelujen ja toimintojen suunnittelua yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Tänä syksynä käynnistyy kehittäjäyhteisön eli Keskustakirjaston kavereiden toiminta. Kirjastoväki kutsuu näin kaupunkilaisia ratkomaan keskustakirjaston tarkentuneita suunnittelukysymyksiä kanssaan.

Uutena elementtinä kirjaston toimintaan tulee myös (Kokeilupiste-hankkeessa testattu) palvelu, jossa kaupunkilaiset voivat tutustua uusiin innovaatioihin ja niiden tuotteistuksiin sekä antaa niistä tekijöille palautetta.

Helsingin ja Tallinnan välisen kiinteän liikenneyhteyden esitutkimuksen sopimus allekirjoitettiin

Harjun maakuntahallitus sekä Helsingin ja Tallinnan kaupungit yhteistyössä tanskalaisen Femern Belt Development -säätiön kanssa ovat allekirjoittaneet sopimuksen esitutkimuksesta Sweco Groupin kanssa. Esitutkimuksella selvitetään mahdollisuuksia rakentaa kiinteä liikenneyhteys Helsingin ja Tallinnan välille. Tutkimus valmistuu helmikuussa 2015.

Esitutkimus kartoittaa muun muassa hankkeen taloudellista kannattavuutta ja sen elinkeinopoliittisia vaikutuksia. Tutkimuksen pohjalta voidaan päättää onko perusteita jatkaa ja laajentaa tutkimus varsinaiseksi toteutettavuustutkimukseksi. Helsinki–Tallinna -liikenneyhteyden sosioekonomisia vaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu.

Esitutkimus rahoitetaan Talsinkifix-projektista, jonka yhteistyökumppanit ovat Harjun maakunta, Helsingin ja Tallinnan kaupungit sekä Femern Development -säätiö Tanskasta. Tutkimus saa rahoitusta EU:n Itämeri-ohjelman siemenrahoituksen kautta.

Sweco Group on Pohjoismaiden johtavia rakentamisen asiantuntijayrityksiä. Toimeksiannossaan Swecon suomalaiset ja virolaiset yksiköt tekevät yhteistyötä myös muiden suomalaisten ja virolaisten asiantuntijatahojen, mm. Tallinnan Teknisen yliopiston ja Tarton yliopiston sekä Viron Geologian tutkimuskeskuksen kanssa.

Helsingin ja Tallinnan välisen kiinteän liikenneyhteyden uskotaan vahvistavan niin Helsingin kuin Tallinnankin metropolialueiden kilpailukykyä. Kiinteän liikenneyhteyden mahdollisina vaihtoehtoina nähdään ennakkoon joko tunneli tai tunnelin ja sillan yhdistelmä. Helsinki–Tallinna -yhteys sisältyy jo nyt Viron kansalliseen Estonia 2030 -suunnitelmaan sekä myös Harjun maakuntakaavaan ja Viimsin kunnan yleiskaavaan. Helsingin yleiskaavassa tai maakuntakaavassa vastaavaa aluevarausta ei toistaiseksi ole, mutta kysymys on vireillä olevissa kaavoissa esillä. Talsinkifix-projekti ei tässä vaiheessa ota kantaa konkreettisiin liikenneyhteysvaihtoehtoihin, vaan antaa tietoa suunnittelua ja päätöksentekoa varten muun muassa pohdittaessa onko kaavoihin syytä jättää varaus mahdolliselle tunnelille.