RAKENNUSPARKKI

Presidentin linna helmikuussa 2015. Copyright Tasavllan presidentin kanslia.

Suomen Rakennusinsinöörien Liiton myöntämän RIL-Palkinnon 2015 sai Presidentinlinnan perustusten vahvistustyö, jonka pohjarakennussuunnittelussa Sito oli vahvasti mukana.

Valinnan perusteena oli muun muassa urakan vaativuus niin teknisesti kuin prosessinhallinnankin kannalta. Vaativuustasoa nostivat myös rakennuksen historiallinen arvo ja sijainti.

Sito on suunnittelut kohteen pohjarakennustyöt, perustusten vahvistukset ja paalutukset, sekä myös ohjelmoi kaikki tutkimukset ja koekorjaukset. Alkuvaiheen perustustenvahvistustöiden pääsuunnittelijana toimi Sito.

”Haastavinta hankkeessa oli hyvin herkkä vanha rakennus, jolle piti keksiä hellävaraisin tapa tehdä uudet perustukset ja joka piti saada pysymään ehjänä vahvistustöissä”, kertoo Siton johtava konsultti Aku Varsamäki.

Presidentinlinnan peruskorjaus alkoi joulukuussa 2012 ja valmistui itsenäisyyspäiväksi 2014. Peruskorjaus toteutettiin rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen ja korjauksen yhteydessä vahvistettiin huonokuntoisia perustuksia, uudistettiin talotekniikkaa, kunnostettiin pinnat sekä parannettiin kulkuyhteyksiä ja rakennuksen turvallisuutta.

Rakennuttajana hankkeessa oli Tasavallan presidentin kanslia. Vuonna 1820 valmistuneen Presidentinlinnan perustuksia on korjattu kahdessa eri vaiheessa, edellisen kerran 1960-luvulla.

http://www.sito.fi/2015/11/sitolle-ril-palkinto-presidentinlinnan-peruskorjaushankkeen-perustusten-vahvistustyosta/

Sähköurakoitsijapäivien iltajuhlassa  19.11. Hämeenlinnan Aulangolla julkistettiin vuoden sähköurakoitsijan valinta. Palkinnon sai lahtelainen Mäkelän Sähkö Oy. Palkinnon jakoivat Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n hallituksen puheenjohtaja Juha Lounatvuori ja STUL:n toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen.

Mäkelän Sähkö Oy:n perustivat lähes 80 vuotta sitten (1936) veljekset Viljo ja Kalle Mäkelä. Yrityksen palveluksessa pitkään teknisenä johtajana työskennellyt Antti Lari lunasti omistusoikeuden itselleen vuonna 1982; yrityksen nimi pidettiin ennallaan.

Antin poika Sami Lari otti yhtiökumppaninsa Seppo Niinivirran kanssa yrityksen vetovastuun vuonna 2001. Vuonna 2013 Sami Lari lunasti itselleen koko osakekannan ja vuotta myöhemmin yhtiökumppaneiksi tulivat Arto Henriksson ja Harri Niemi. Omistaja- ja sukupolvenvaihdokset on koko yrityksen olemassaolon ajan hoidettu tyylikkäästi ja joustavasti.

Täyden palvelun arvostettu urakointiliike

Mäkelän Sähkön repertuaari on laaja. Urakointikohteissa löytyy niin teollisuuskiinteistöjä, liike- ja julkisia rakennuksia kuin asuinrakennuksiakin. Osaaminen on korkealla ja laatu sen mukaista, joten  KVR-urakoitakin on saatu. Lisäksi Mäkelän Sähköllä on asiakkainaan PK-sektorin yrityksiä, joille tarjotaan sähkölaitteistojen huoltoa, kunnossapitoa, pienasennuksia ja vikakorjauspalvelua.  Kuten koko maassa myös Päijät-Hämeessä työkohteita on uudisrakentamisen asemesta enemmän korjausrakentamisen puolella ja niissä Mäkelän Sähkö on kasvavassa määrin mukana.

Mäkelän Sähköllä on 24 työntekijää, joista 20 asentajia. Liikevaihtoa yritys teki viime vuonna noin 2,9 miljoonaa euroa tuloksen ollessa 5,2 prosenttia. Yritys kasvaa hallitusti; kasvua ei tavoitella eikä tehdä tuloksen kustannuksella.

Hyvin hoidettua henkilöstöpolitiikkaa

Yrityksen korkean tuottavuuden taustalta löytyy yleensä hyvinvoiva työntekijäkunta. Mäkelän Sähkössä yhtenä ehdottomana menestystekijänä on sen työntekijöiden vahva sitoutuminen. Tämä on seurausta kannustavasta palkkapolitiikasta, johon sisältyy kyky paikalliseen sopimiseen. Yrityksessä ei ole jouduttu käyttämään aikaa ja energiaa työsuhde- tai sopimusriitojen selvittelyyn. Se näkyy tuloksessa.

–          Voimavaramme on osaavassa henkilöstössä. Normaalilla reilulla meiningillä olemme pärjänneet puolin ja toisin ilman suurempia ristiriitoja, sanoo Sami Lari.

Aktiivisuutta järjestötoiminnassa isästä poikaan

Antti ja Sami Lari ovat molemmat olleet mukana STUL ry:n Päijät-Hämeen alueosaston toiminnassa eri tehtävissä. Järjestöaktiivisuuteen kuuluu lisäksi  STUL:n hallituksen ja työmarkkinaneuvottelukunnan jäsenyyksiä sekä osallistuminen STUL- akatemiaan.

Mäkelän Sähkö Oy edistää omalla esimerkillään yhteiskuntavastuullista tapaa toimia. Yritys on mm. ollut alusta lähtien mukana Suomen Tilaajavastuun Luotettava kumppani –ohjelmassa. Muutkin tahot ovat noteeranneet yrityksen: Vuonna 2010 Mäkelän Sähkö Oy valittiin Lahden yrittäjät ry:n toimesta vuoden yritykseksi.

Vuoden sähköurakoitsija –palkinnon vastaanottivat  isä ja poika, Antti ja Sami Lari.

–          Koen yrittämisen vähän niin kuin lihamyllyn pyörittämiseksi. Sitä on vain jaksettava kammeta ja joukkoon mahtuu hyviä ja huonoja paloja. Näin merkittävän tunnustuksen saaminen on niitä hyviä kimpaleita, iloitsee Sami Lari.

MITEN ON MAHDOLLISTA, ETTÄ KUKA TAHANSA SAA RYHTYÄ KUNTOTARKASTAJAKSI?

Vaikka alaa on sen 20 vuoden historian aikana saatu standardisoitua muun muassa luomalla Asuntokaupan Kuntotarkastajan tutkinto ja tarkasti määritellyt toimintatavat – Asuntokaupan Tilaajan ohje sekä Suoritusohje – voi kuntotarkastuksen tehdä edelleen kuka tahansa, haluamallaan tavalla.

Kuka tahansa voi edelleenkin ryhtyä kuntotarkastajaksi tai perustaa kuntotarkastuksia tekevän yrityksen – ilman minkäänlaista näyttöä pätevyydestä tai yrityksen laatustandardeista. Siitä huolimatta, että tarkastuksen kohteena on useimman suomalaisen suurin yksittäinen omaisuuserä.

Suomi on edelleen tässä suhteessa kuntotarkastustoiminnan Villi Itä.

Kuntotarkastukset alkoivat homehysteriasta

Asuntokaupan kuntotarkastuksia ryhdyttiin tekemään 1990-luvun puolivälissä. Syynä olivat home- ja kosteusvauriot omakotitalokannassa ja tietoisuuden leviäminen niiden yleisyydestä. Suomeen syntyi jopa pienimuotoinen homehysteria.

Alussa kuntotarkastukset olivat lähinnä katselmuksia, eikä niiden tekemiseen ollut ohjeistusta. Tarkastusten ja raportoinnin laatu oli tästä syystä hyvin kirjavaa ja kuka tahansa saattoi ryhtyä kuntotarkastajaksi.

Ympäristöministeriö ja Kuluttajavirasto käynnistivät hankkeen alan yhtenäistämiseksi. Sen tuloksena – keväällä 2000 – valmistui Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteinen Toimintamalli. Toimintamalli on viimeksi päivitetty vuonna 2007 ja se sisältää Tilaajan ohjeen, Suoritusohjeen ja Malliraportin.

Yhteisen Toimintamallin mukaan Asuntokaupan Kuntotarkastuksen tavoitteena on tuottaa puolueetonta tietoa tarkastettavan kohteen rakennusteknisestä kunnosta, -korjaustarpeista, -vaurioriskeistä, -käyttöturvallisuusriskeistä, -terveysriskeistä sekä -toimenpide-ehdotuksista.

Talot eivät ole kuntotarkastuksessa arvostelun kohteena, vaan tarkoituksena on tuottaa asuntokaupan osapuolille puolueetonta tietoa talon kunnosta, jotta asuntokauppaa voidaan käydä realistisin perustein.

Kuntotarkastustoiminnan nykytila

Vuonna 2015 kuntotarkastustoimintaa ei vieläkään ole saatu yhtenäistettyä. YTM-nimike on poistettu ja sen tilalla on Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Tilaajan ohje KH 90-00393 ja Suoritusohje KH 90-00394.

Alalle on myös saatu oma Asuntokaupan Kuntotarkastajan tutkinto (AKK). AKK-järjestelmää ja tarkastajien pätevyyksiä valvoo rakennus- ja kiinteistöalan liittojen ja yhdistysten omistama Fise. AKK-t entin läpäisemisen jälkeen kuntotarkastajan edellytetään tekevän tarkastukset Suoritusohjeen mukaisesti.

Asianmukaisessa kuntotarkastuksessa noudatetaan edellä mainittua Suoritusohjetta ja tarkastuksen suorittaa AKK-pätevä henkilö. Myös kiinteistönvälittäjille laadittu Hyvä Välitystapa edellyttää, että asuntokaupan yhteydessä suositeltava kuntotarkastus laaditaan KH-kortin ohjeen mukaan ja, että kuntotarkastusta suositellaan teetettäväksi aina kiinteistön kaupan yhteydessä.

Järjestelmä vaatii kuitenkin vielä kehittämistä ja pätevien tarkastajien valvontaa tulisi tarkentaa edelleen.

Vaikka Suomessa puhutaan enemmän sääntelyn purkamisesta kuin lisäämisestä, on kieltämättä jossain määrin haastavaa, että Suoritusohjeen noudattaminen tai pätevyyden hankkiminen ei ole edelleenkään pakollista. Kuntotarkastuksen voi tehdä edelleen kuka tahansa haluamallaan tavalla. Kuka tahansa voi edelleenkin ryhtyä kuntotarkastajaksi, eivätkä viranomaiset valvo millään tavalla alan toimintaa.

Ei liene kohtuuton ajatus, että suomalaisen tärkeimmän omaisuuserän kunnon arviointi edellyttäisi todistettua pätevyyttä, kun sen myyjiltäkin vaaditaan sitä.

5 vinkkiä kuntotarkastuksen tilaajalle

Mihin seikkoihin kuntotarkastajan valinnassa kannattaa sitten kiinnittää huomiota?

Asuntokaupan yhteydessä osapuolien kannattaa muistaa muutama perussääntö, joiden avulla on mahdollista varmistaa laadukkaampi kuntotarkastus:

• Kysy kokeneelta välittäjältä. Pitkään alalla toimineella kiinteistönvälittäjällä on varmasti hyviä sekä huonoja kokemuksia kuntotarkastajista ja häneltä on mahdollista saada vinkkejä eri kuntotarkastusyrityksistä.

• Vaadi Suoritusohjeen mukaista kuntotarkastusta. Mikäli kuntotarkastaja ei etukäteen sitoudu noudattamaan Suoritusohjetta, on hyvin hankalaa jälkikäteen saada häntä vastuuseen, koska hänen suoritustaan ei voida verrata ohjeeseen.

• Varmista tarkastajan pätevyys etukäteen. Erilaiset laatusertifikaatit (esim. ISO 9001) ovat yksi keino selvittää kuntotarkastajan pätevyys.

• Laadi kirjallinen sopimus tarkastuksen sisällöstä ja vaadi palvelukuvaus. Tarkastuksen sisällöstä kannattaa aina laatia kirjallinen sopimus ja vaatia tilatusta palvelusta myös palvelukuvaus. Mikäli kuntotarkastaja ei ilmoita noudattavansa Suoritusohjetta vaan suorittaa kuntotarkastuksen esimerkiksi sitä soveltaen, on tilaajan syytä huolestua ja vaihtaa pätevään kuntotarkastajaan. Pätevä kuntotarkastaja tekee kuntotarkastuksen Suoritusohjetta noudattaen.

• Tarkasta vastuuvakuutuksen voimassaolo. Hyvällä kuntotarkastajalla on virheiden varalle vastuuvakuutus, jossa maksimikorvaus on vahinkotapauksessa yli palkkion määrän. Kuluttajan kannalta tämä on erittäin tärkeää, sillä kuntotarkastuksen hinta on tavallisesti alle 2 000 €, mutta vahingon määrä voi olla tätä huomattavasti suurempi.

– Rakennusta ja sen ominaisuuksia arvioidaan samalla tavalla riippumatta siitä, kuka tilaaja on. Tarkastukseen ei saa vaikuttaa tarkastuksessa läsnä olevien henkilöiden mielipiteet tai luulot, vaan asiantuntijan tulee olla myös tässä suhteessa ammattilainen, neuvoo Suomen suurimman kuntotarkastusyrityksen Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimitusjohtaja Marko Malmivaara.

Hänen mukaansa ammattitaidon lisäksi tärkeintä on kuntotarkastajan ehdoton puolueettomuus. Rautaisen ammattitaidon lisäksi hyvän kuntotarkastajan tulee osata selittää asiat kuluttajalle siten, että asiat tulee selkeästi ymmärretyksi. Erityisen tärkeää on tuottaa tavallista kuluttajaa palvelevaa sisältöä.

– Hyvä kuntotarkastaja osaa myös varmistaa, että kaupan kaikki osapuolet – niin myyjä, ostaja kuin välittäjäkin – ymmärtävät, mitä raporttiin on kirjoitettu.

Malmivaara painottaa vielä, että kuntotarkastajan tehtävä ei ole hylätä tai hyväksyä taloa läpi kuntotarkastuksesta vaan kiinnittää osapuolten huomio tarkastuksessa havaittuihin asioihin, jotta nämä voidaan ottaa huomioon kauppaa tehdessä.

Kuntotarkastuksen ja huolellisesti sekä yksityiskohtaisesti laaditun kauppakirjan lisäksi turvaa asuntokauppaan on mahdollista tuoda piilovirhevakuutuksella.

Perusteellinen hankesuunnittelu, yhteinen näkemys ja tahtotila toteuttamisessa, saumaton yhteistyö eri toimijoiden kesken sekä esimerkillisesti toteutettu osakas-asukas-viestintä saivat tuomariston valitsemaanAsunto Oy Forssan Rytynpyölin julkisivukorjaushankkeen Julkisivuremontti 2015 -kilpailun voittajaksi. Myös hankkeen kuntotutkimuksen pohjalta tehty hankesuunnittelu, korjausvaihtoehtojen vertailu, urakoitsijoiden kilpailuttaminen ja epävarmojen lisätöiden karsinta onnistuivat erinomaisesti, sillä julkisivuremontin kokonaiskustannukset jäivät arvioitua pienemmiksi.

Ennen ja…

…Jälkeen
Toinen palkinto Pirkkalaan, kunniamaininta Helsinkiin
Toisen palkinnon tuomaristo myönsi pirkkalalaiselle As Oy Korkearinteelle määrätietoisesti toteutetusta, hallitusta, oman aikakauden arkkitehtuuria kunnioittavasta ja modernin julkisivuilmeen tuottaneesta julkisivukorjaushankkeesta.
Kunniamaininnalla palkitaan helsinkiläisen Asunto Oy Säästövanhan valitsema ja toteuttama parvekejärjestelmä. Parvekejärjestelmä on innovaatio, jossa parvekkeiden asennusaika lyhenee merkittävästi materiaalin ja teollisen esivalmistuksen ansiosta. Toisaalta järjestelmän ”keveys” mahdollistaa parvekkeiden laajentamisen ja uudenlaisen ”parvekearkkitehtuurin” toteuttamisen.
Hyviä esimerkkejä tarvitaan
Asunto-osakeyhtiöille suunnattu Julkisivuremontti-kilpailu järjestettiin nyt viidennen kerran. Kilpailussa haettiin asunto-osakeyhtiöitä, joiden julkisivuremontit ovat onnistuneet ja lopputulos on laadukas. Taloyhtiöiden hankkeet toimivat hyvinä esimerkkeinä niille, jotka vasta suunnittelevat julkisivukorjaamista. Tuomaristo ei arvostelussaan kiinnittänyt huomiota pelkästään arkkitehtuuriin ja teknisiin ratkaisuihin, vaan myös hankkeen päätöksenteko- ja valmisteluvaiheen etenemiseen, kustannusten hallintaan, aikataulussa pysymiseen, tiedottamiseen ja energiasäästötavoitteiden tarkastelemiseen. Kilpailuun tuli 13 ehdotusta – ilahduttavasti Rovaniemeä myöden.
Viime aikoina julkistettujen tutkimusten mukaan (mm. Tilastokeskus Rakennusten ja asuntojen korjaukset 2014 ja Työ- ja elinkeinoministeriö kyselytutkimus suomalaisen kerrostalokannan todellisesta korjauspotentiaalista 10/2015) julkisivujen korjaaminen jatkuu voimakkaana tulevaisuudessakin, ja siksi tarvitaan esimerkkejä onnistuneista hankkeista tulevina vuosina julkisivujaan korjaavien taloyhtiöiden tueksi.
Kilpailun tuomaristoon kuuluivat puheenjohtajana Julkisivuyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Tarri, päätoimittaja, arkkitehti SAFA Maritta Koivisto Betoni-lehdestä, päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti-lehdestä sekä Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry:n edustajinaan ekonomi Juhani Siikala FM Siikala Ky:stä ja Arto Krootila Consitor Oy:stä.
Palkittavat julkistettiin 19.11.2015 Väri ja Pinta -messuilla Helsingissä. Messut järjestetään Julkisivuyhdistys ry:n toimeksiannosta ja yhteistyössä Pintaurakoitsijat ry:n ja Helsingin Maalarimestariyhdistys ry:n ja Messukeskuksen kanssa.

Järjestäjät:
AKHA ry – Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat on asunto- ja kiinteistöyhtiöiden työskentelyn osaamisverkosto, joka ylläpitää asiantuntijarekisteriä hallitustyöskentelyn ammattilaisista ja välittää heitä avustamaan tai osallistumaan taloyhtiöiden hallitusten työskentelyyn. www.akha.fi.

Julkisivuyhdistys ry juhlii tänä vuonna 20-vuotistaivaltaan. Vuonna 1995 perustetun yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää julkisivujen hyvää esteettistä ja teknistä rakentamistapaa. Julkisivuyhdistys palvelee taloyhtiöitä mm. netistä löytyvällä JUKO-ohjeistokansiolla ja Betonivauriovideolla, minkä lisäksi on tuotettu JUKO- Julkisivujen korjausopas. www.julkisivuyhdistys.fi

Kiinteistöposti on yli 20 vuotta kiinteistönpidon, isännöinnin ja korjausrakentamisen valtakunnallinen ammattilehti, joka palvelee muun muassa asunto-osakeyhtiöiden hallitusten puheenjohtajia ja isännöitsijöitä,www.kiinteistoposti.fi.

Ilmakuvasovitus havainnollistaa yhden vaihtoehdon Vartiosaaren osayleiskaavan toteuttamiseksi. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Vartiosaaren osayleiskaavan ehdotusta tiistaina 24. marraskuuta.

Sähköisen talotekniikan toimijat kokoontuvat paraikaa tärkeimpään vuosittaiseen tapahtumaansa Hämeenlinnan Aulangolla. Sähköurakoitsijapäivillä on noin 300 osallistujaa, jotka edustavat laajasti koko sähköistysalaa.

Varsinaisen seminaariohjelman lisäksi aamupäivän aikana tilaisuudessa palkittiin alalla ansioituneita henkilöitä. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry jakoi tunnustuksena ansiomerkkejä ja Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiö koulutus- ja kehittämispalkinnot.

Kultaisen ansiomerkit saivat

Juha Lounatvuori, toimitusjohtaja, Pohjois-Suomen Sähkö Oy, Seinäjoki
Toiminut / toimii seuraavissa

–          STUL:n hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen: hallituksessa yhteen menoon 13 vuotta!

–          Etelä-Pohjanmaan alueosaston puheenjohtaja

–          Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen ja rakentamisen valiokunnan puheenjohtaja

–          HIFK:n miehiä, vaikka onkin Seinäjoelta

–          Jämäkkä reilun kilpailun edistäjä

Juhani Koskinen, hallituksen pj, Kokemäen Sähkö ja Automaatio Oy, Kokemäki

Toiminut / toimii seuraavissa

–          Satakunnan alueosaston puheenjohtaja

–          STUL:n hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja

–          Sähkölaitteistojen kunnossapitoryhmän puheenjohtaja

–          Liiketoimintaryhmän jäsen

–          Alueellisessa yrittäjäjärjestössä toimiminen

–          Intohimoinen Ässät-kannatus

–          Aina iloinen mieli!

Hopeisen ansiomerkit saivat

Pasi Hyyppä, Talotekniikan asiantuntija, Senaatti-Kiinteistöt Oy

–          Pitkäaikainen Sähkötieto ry:n hallituksen jäsen

–          Lukuisten kiinteistösähköistystä, automaatiota ym. käsittelevien kehitysryhmien jäsen ja puheenjohtaja

–          Singelipelaaja vaikka avaukset hieman slaissaavat / feidaavat!

Roger Lehtonen, Lakimies, STUL ry, Espoo

–          STUL:n juristi jo reilut 20 vuotta

–          Maan parhaita YSE-asiantuntijoita ja kouluttajia

–          Urakoitsijoiden luotettu neuvonantaja

Sami Suomilammi, toimitusjohtaja, Sähkösuomilammi Oy, Parkano

–          Pirkanmaan alueosaston puheenjohtaja

–          STUL:n hallituksen jäsen

–          Monivuotinen Salokin puheenjohtaja

–          Pilke silmäkulmassa; aina tapahtuu kun Sami on matkassa

Sähköalan koulutus- ja kehittämispalkinnot

Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiön vuosittain myöntämät tunnustukset ovat arvoltaan 3 000 euroa. Palkinnot jaettiin Onninen Oy:n nimikkorahastosta. Palkinnot jakoivat Onnisen toimitusjohtaja Timo Mänty ja säätiön asiamies Inka-Liisa Ahokas.

Koulutuspalkinnon sai Markku J. J. Mäkinen, joka tunnetaan havainnollista opetusmateriaalia valmistavana innostavana opettajana, jolla on laaja kokemus käytännön töistä.

–          kansakoulu Helsingissä, kansalaiskoulu Somerolla, sähköasentajalinja Forssan ammattikoulu, mittaus- ja säätöteknikon tutkinto Turun teknillinen oppilaitos

–          sähköalan opettajan tutkinto Hämeenlinnan ammatillinen opettajakorkeakoulu, aikuiskasvatustieteen opintoja Turun yliopisto

–          alan töitä useissa eri yrityksissä mm. huolto- ja asennustehtävät, projektinhoito, käyttöönottotyöt, asennusvalvonta, laitteistokoulutus

–          1998 oma toiminimi, 2006 osakeyhtiö

–          opettaa Amiedussa ja Rastorissa, lisäksi kursseja muille asiakkaille sekä kotimaisten kustantajien oppikirjojen myyntiä

–          kirjoittanut kolme ammattikirjaa, laatinut runsaasti opetusmateriaaleja, kirjoittaa artikkeleita sähkö- ja muiden alojen lehtiin 1990-luvulta lähtien

–          osallistunut SESKO:n SFS 6002 –työryhmän toimintaan

– Opettamista voi ja tulee tehdä monin eri tavoin, sillä ihmisten tapa oppia on erilainen. Eri menetelmien tarjoajien tulee pystyä perustelemaan opetuksen hyöty. Jos esimerkiksi verkkokoulutuksista ajatellaan saatavan helppo rahantekokone, niin silloin ei ensisijaisena kiinnostuksen kohteena ole sähköalan työntekijän hengen turvaaminen, sanoo Markku J. J. Mäkinen.

Kehittämispalkinto myönnettiin Pekka Koivistolle hänen tietoliikennekaapeloinnin ja asennustapojen kehittämiseksi tekemästään työstä.

–          tietoliikenne- ja radiotekniikan DI, työskennellyt tietoliikennekaapeleiden ja optisten kuitujen parissa jo 40 vuotta

–          uran aloitus jo opiskeluaikana Nokian Kaapelin palveluksessa, työskennellyt Helsingin puhelinyhdistyksessä verkkotekniikan kehittäjänä ja valokuitujen käyttöönotosta vastaavana

–          teknillisen oppilaitoksen opettaja, SESKO:n asiantuntija

–          Nokian Kaapeli tuotekehitysinsinööri, myöhemmin kehityspäällikkö

–          kirjoittanut lukuisia teleasennuksia käsitteleviä kirjoja, kirjoittanut teleasennuksen ohjeita ST-kortteihin sekä moniin alan standardeihin ja määräyksiin

–          työskennellyt myös kansainvälisissä standardikomiteoissa

–          toiminut pitkään Sähköinfo Oy:n kuitukurssien ja mittaustekniikan vakituisena luennoitsijana, kouluttanut satoja telealan ammattilaisia

Sähköinfon kurssien lisäksi Koivisto on luennoinut kaapelointiin ja kaapeleiden valmistukseen liittyvistä kysymyksistä eri puolilla maailmaa Ranskaa, Venäjää, Thaimaata, Vietnamia ja Intiaa myöten sekä tehnyt kaapeleiden valmistukseen liittyviä konsultointitöitä esimerkiksi erään sveitsiläisen kaapelikonevalmistajan laskuun.