Teräsrakenneyhdistys: Vuoden teräsrakenne on OPn uusi kotipesä

Vallilan uusi maamerkki on viime keväänä valmistunut OP Ryhmän toimistotalo. Eri suuntiin vinot seinät ja näyttävät lasipinnat reunustavat joustavasti käytettävää ja uusiin työskentelytapoihin kannustavaa 4000 työntekijän miljöötä. Arkkitehti Risto Virkkusen johdolla työskennellyt palkintolautakunta on valinnut OPn uudet tilat, Vallila 2015 –hankkeen Vuoden 2015 Teräsrakennepalkinnon voittajaksi.

Toteutus perustuu arkkitehtuurikilpailuun, jonka Arkkitehtitoimisto JKMM Oy voitti vuonna 2011. Kokonaisuus koostuu 58.000 m2 uudisosasta ja noin 30.000 m2 peruskorjattavasta osasta sekä näitä yhdistävästä valokatteisesta sisäpiha-alueesta.

Nelivuotisen urakan lopputuloksena Vallilassa päädyttiin hyvin avoimeen ja toisaalta monimuotoiseen työympäristöön, jossa on erilaisia vyöhykkeitä. Sieltä löytyy kohtaamis- ja vetäytymistiloja sekä perinteisiä työpisteitä. Pääsuunnittelija Asmo Jaaksi Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:stä kertoo johtoajatuksena olleen tehdä yhdessä tekemiseen kannustavat tilat. Korttelin sydämeksi sisäpihalle rakentui lämmin sisätila, jota peittää iso lasikate.

OPn kiinteistöjohtaja Auni Palo kehuu toimitilojen yhteisöllisyyttä ja informatiivisuutta. Kokonaisuus luo myönteistä mielikuvaa OPsta työnantajana sekä vahvistaa OPn arvoja, joissa vastuullisuus on tärkeä. Rakennusmassa on kestävä, energiatehokas ja kaupunkikuvaan istuva kokonaisuus.

Rakennus on Suomen oloissa poikkeuksellisen suuri toimistokokonaisuus, joka sisältää rakenteellisesti valtavirrasta poikkeavia ratkaisuja. Monet rakenneratkaisut ovat uniikkeja ja ovat vaatineet myös uusia innovaatioita. Maanpäällisten osien rungossa, joka on ollut erittäin vaativa suunnittelukohde, ovat keskeisessä roolissa teräsliittopilari, teräspalkit ja teräsristikot. Lasikatoissa on kantava teräsrunko, joiden rakenne on ollut erittäin haastava valmistaa ja asentaa. Lisäksi terästä on käytetty mm. sisäjulkisivujen ja lasiseinien rungoissa.

Vuoden Teräsrakenteesta palkittiin Helsingissä 25.11.2015 tilaaja OP, pää- ja arkkitehtisuunnittelun tehnyt Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, rakennesuunnittelija Sweco Rakennetekniikka Oy sekä projektinjohtourakoitsija Haahtela Rakennuttaminen Oy.

Jouko Kouhi Teräsrakenneyhdistyksen kunniajäseneksi

Vuoden Teräsrakenne-palkinto jaettiin 25.11. Teräsrakenneyhdistyksen Teräsrakenne-päivä 2015 tilaisuudessa. Samassa tilaisuudessa kutsuttiin yhdistyksen uudeksi kunniajäseneksi DI Jouko Kouhi.

Kouhi on ansioitunut monin tavoin teräsrakentamiseen liittyvässä kotimaisessa, pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa standandointi- ja normityössä sekä mm. teräsrakentamiseen liittyvässä tutkimus- ja koulutustoiminnassa. Kouhi on myös edustanut pitkään suomalaista rakennusalaa kansainvälisessä yhteistoiminnassa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kouhin rooli harmonisoitujen koko Eurooppaa koskevien rakentamisen normien luomisessa. Kouhi siirtyi eläkkeelle vuoden 2015 vaihteessa Teräsrakenneyhdistyksen teknisen johtajan tehtävistä.

Peab urakoi peruskorjauskohteen Helsingin Alppilassa

bfdf231a9c9352b9_800x800ar

Peab Oy on allekirjoittanut As Oy Porvoonkadun peruskorjaustyön urakkasopimuksen. Urakkakohde on vanha, hissitön 1900 -luvun alun kerrostalo Helsingin Alppilan sydämessä. Taloyhtiössä on 88 asuntoa ja 4 liikehuoneistoa.

– Kuusikerroksisessa kohteessa on viimeisen 30 vuoden aikana tehty hyvin vähän korjauksia. Joten se, ja kohteen ahtaat tilat lisäävät hankkeen haastavuutta, kertoo PKS Korjausrakentamisen yksikönjohtaja Marko Rinkinen Peabilta.

Urakkasumma on 2,9 miljoonaa euroa. Tilaaja on As Oy Porvoonkatu.

Hankkeen rakennustyöt käynnistyvät tammikuussa 2016 ja sen on määrä olla valmis helmikuussa 2017.

Hietalahden kauppahallista suunnitteilla tarjouskilpailu

Kiinteistöviraston tilakeskus valmistelee avoimen ostotarjouskilpailun järjestämistä Hietalahden kauppahallista. Kiinteistölautakunta käsittelee ehdotusta rakennuksen myyntiperiaatteista torstaina 26. marraskuuta.

Jos lautakunta hyväksyy ehdotuksen, kauppahallia koskeva tarjouskilpailu alkaa joulukuussa, ja tilakeskus ottaa ostotarjouksia vastaan tammikuun loppuun asti. Lautakunta pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä saadut tarjoukset kokonaisarvioinnin perusteella.

Kauppahalli säilyy kauppahallina

Kiinteistölautakunta on linjannut jo aiemmin, että Hietalahden kauppahallin käyttötarkoitus rajataan jatkossakin kauppahallitoimintaan. Näin ollen tilakeskus ehdottaa, että tarjousten arvioinnissa vaikuttavat sekä hinta että rakennukseen suunniteltu toiminta.

Ostotarjousten tekijöiltä on tarkoitus pyytää toimintasuunnitelma ja pohjapiirros, josta selviää, mihin hallin eri tiloja on tarkoitus käyttää. Hallissa on myymälätilaa 650–750 m² ja kokonaispinta-alaa noin 1900 m².

Arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema, jugend-henkinen Hietalahden kauppahalli on valmistunut vuonna 1903. Rakennus on toiminut 2000-luvulla mm. luomu- ja antiikkihallina, ja nykyisin talon liiketoimintaa ylläpitävät pääosin ravintola- ja kahvilayritykset. Jos kauppahalli myydään, voimassa olevat vuokrasopimukset siirtyvät sellaisinaan rakennuksen uudelle omistajalle.

Kauppahallin kauppakirjaan ja maanvuokrasopimukseen kirjataan ehto, jonka mukaan rakennusta on jatkossakin käytettävä kauppahallitoimintaan. Myös asemakaavassa on määrätty, että kauppahallia käytetään liikerakennuksena. Toimintasuunnitelman on oltava linjassa talon kaava- ja suojelumääräysten kanssa.

Kauppahallin viereinen torialue jää jatkossakin kaupungin omistukseen ja hallintaan, ja Helsingin Tukkutori jatkaa edelleen Hietalahden kirpputorin järjestämistä.

Avoin ostotarjouskilpailu

Helsingin kaupunki on vuodesta 2012 lähtien pyrkinyt entistä aktiivisemmin luopumaan rakennuksista, joita ei tarvita sen ydintoimintaa varten.

Tilakeskuksen mielestä Hietalahden kauppahalli olisi perusteltua myydä sellaiselle taholle, jolla on kykyä ja resursseja kehittää kauppahallitoimintaa oikeaan suuntaan. Kaupungille kauppahallin toiminnan ylläpitäminen on ollut taloudellisesti tappiollista.

Kiinteistövirasto ehdotti aiemmin syksyllä, että Hietalahden kauppahalli olisi vuokrattu hallissa toimivalle Roslund Oy:lle, joka olisi voinut halutessaan myöhemmin ostaa rakennuksen. Lautakunta palautti tuolloin asian valmisteltavaksi uudelleen avointa ostotarjouskilpailua varten.

Ramirent on solminut Hartelan kanssa yhteistyösopimuksen ja sopimuksen kaluston ulkoistamisesta Suomessa

Osapuolet ovat tiedottaneet aiesopimuksesta 1.10.2015. Hyvä yhteistyö Hartelan ja Ramirentin välillä on johtanut 25.11.2015 allekirjoitettuihin sopimuksiin kaluston ulkoistamisesta sekä palveluyhteistyöstä.

Hartelan kalustonhallintaan liittyvien toimintojen liikevaihto Suomessa on noin 4 miljoonaa euroa ja se työllistää 13 henkilöä. Nämä henkilöt siirtyvät Ramirentin palvelukseen nyt tehdyn sopimuksen myötä. Yhteistyösopimuksen mukaan Hartela vuokraa tarvitsemansa kaluston Suomessa Ramirentiltä.

Kari Varkki, kehitysjohtaja Hartela-yhtiö Oy, kommentoi: “Yhteistyösopimuksen tavoitteena on varmistaa työmaillemme uudistuva ja kehittyvä kalusto sekä toimintamalli, joka vastaa sekä keskitetyn että paikallisen toiminnan tarpeita. Samalla haluamme parantaa kilpailukykyämme ja mahdollisuutta palvella asiakkaitamme paremmin. Jatkossa Ramirent osallistuu kumppanina myös aktiivisessa roolissa työmaittemme työmaasuunnitteluun sekä laskentaan.”.

“Nyt allekirjoitettu kaluston ulkoistamis- ja yhteistyösopimus antaa meille mahdollisuuden palvella Hartelan kaikkia konserniyhtiöitä kokonaisvaltaisesti torninostureista laajamittaisiin kalustopalveluihin. Uutena osana sopimuksessa on myös mukana teollisuuden erikoiskalusto ja niihin liittyvät ratkaisut,” toteaa Anna Hyvönen, EVP, Ramirent Finland.

Jo viisi miljoonaa tonnia Betoroc-mursketta

1.rudus_betoroc_5miljoonaa

Ruduksen kehittämää Betoroc-betonimursketta on toimitettu jo yli viisi miljoonaa tonnia eri infrarakentamisen työmaille. Tällä hetkellä yksi suurimmista on Kreate Oy:n urakoima Kehä I Kivikontien toinen rakennusvaihe. Sinne Betrocia toimitetaan kaikkiaan noin sata tuhatta tonnia.

Ruduksen kasettiauto kaartaa Helsingissä Kehä I:llä Kivikon eritasoliittymän työmaalle. Lastina on Ruduksen tuotteistamaa Betoroc-mursketta, joka on syntynyt betonin ja tiilen kierrätyksen lopputuotteena.

Tälle työmaalle Betorocia toimitetaan kaikkiaan lähes 100 000 tonnia, jonka myötä Betorocia on Suomessa käytetty tähän mennessä viisi miljoonaa tonnia. Betorocin käytöstä on jo yli kahdenkymmenen vuoden kokemukset, sillä ensimmäiset rakennuskohteet tehtiin jo 1990-luvulla. Tämän vuoden tuotanto on reilut 400 000 tonnia.

– Käytämme Kivikon projektissa Betoroc-mursketta Kehä I:n, katujen ja kevyen liikenteen väylien jakaviin kerroksiin, kertoo työnjohtaja Aki Putto Kreate Oy:stä. Kreate vastaa Kehä I Kivikontien toisen rakennusvaiheen infraurakoinnista.

Aki Putto on hyvin tyytyväinen Betorocin käyttöön.

– Betorocin käyttö vaatii hyväksynnät, mutta totta kai se kannattaa. Betoroc korvaa luonnon kiviaineksia, mutta on tuotteena vähintäänkin vastaava, Putto sanoo.

– Betoroc-musketta tuodaan työmaallemme Rudus Kierrätyksen Länsisalmen ja Konalan toimipisteestä. Molemmat ovat noin kymmenen kilometrin etäisyydellä. Luonnon kiviaineksia pitäisi kuljettaa Etelä-Suomeen huomattavasti kauempaa, Putto toteaa.

Betoroc kalliomursketta edullisempaa

Kivikontien toisen rakennusvaiheen rakennuttajina toimivat Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Liikennevirasto.

– Betoroc on tuotteena erittäin hyvä, muun muassa sen kantavuus on erinomainen. Betonimurskeen käyttö tulee varmasti lisääntymään, onhan se myös kierrätystuote,  toteaa projektinjohtaja Juhani Mäkinen HKR:ltä.

2.-rudus_betoroc_kreate_putto

– Kivikon urakassa käytämme Betorocia jakavissa kerroksissa. Se korvaa luonnon kiviaineksia ja on teknisiltä ominaisuuksiltaan vähintäänkin yhtä hyvää, työnjohtaja Aki Putto Kreate Oy:stä sanoo.

Kivikon projektissa betonimurske oli mukana jo tarjouspyynnön työselostuksessa. Siinä todettiin muun muassa, että jakavassa kerroksessa voidaan käyttää Tiehallinnon julkaisun ”Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa” mukaisten BEM I ja BEM II luokkien betonimurskeita. Betonimurskeen on oltava CE-merkittyä ja sen tulee täyttää MARA-asetuksen vaatimukset.

– Betoroc on ollut hieman edullisempaa kuin esimerkiksi kalliomurske eli se on näkynyt saamissamme tarjoushinnoissa. Urakoitsija on myös ollut tyytyväinen tuotteen toimitusvarmuuteen ja sen helppoon käsiteltävyyteen, Juhani Mäkinen lisää.

Työtä liikenteen lomassa

Tämän rakennusvaiheen työt aloitettiin Kivikossa syksyllä 2014 ja urakka valmistuu syksyllä 2016.

– Kehä I:n vilkas liikenne antaa haastetta muuten normaalille infraurakalle. Tästä ajaa ohi noin 60 000 autoa vuorokaudessa. Työt ja logistiikka täytyy suunnitella muun liikenteen ehdoilla, Aki Putto huomauttaa.

– Rudukselta tulee työmaalle Betorocia noin 2 500 kuormaa. Lisäksi Rudus toimittaa kiviaineksia, betonituotteita ja pihakiviä. Logistiikka vaatii järjestelyjä, mutta asiat hoituvat Ruduksen kanssa hyvässä yhteistyössä.

Faktaa Betoroc-murskeesta

  • betonin ja tiilen kierrätyksen lopputuote
  • CE-merkitty
  • korvaa parhaita sora- ja kalliomurskeita
  • käyttö esimerkiksi katu-, tie- ja kenttärakenteiden kantavissa sekä jakavissa kerroksissa
  • teknisesti toimiva ja kestävä
  • kustannustehokas
  • ensimmäiset rakennuskohteet jo 1990-luvulla
  • tarkat seurantatutkimukset yli 20 vuoden ajalta
  • tämän vuoden Betoroc-tuotanto yli 400 000 tonnia
  • Betoroc-mursketta saatavissa Ruduksen kierrätyspisteistä, mm. pääkaupunkiseudulla Helsingin Konalasta, Vantaan Länsisalmesta ja Espoon Ämmässuolta

Härmälänrannan rakentaminen jatkuu, toisen vaiheen peruskivi muurattiin 24.11.2015

© Tietoa Finland Oy

© Tietoa Finland Oy

Tampereen Härmälänrannan toisen vaiheen asemakaava vahvistui keväällä 2015. Tiistaina 24.11.2015 muurattiin peruskivi aluerakentamisen vaiheelle, jonka toteutus ajoittuu vuosille 2015–2026.

Alueen kehittäminen laadukkaaksi asuinympäristöksi on käynnissä, ja Härmälänrannassa tapahtuu tulevina vuosina paljon. Parhaillaan työn alla ovat yhteensä 370 asunnon rakennustyöt. Tuorein hanke on As. Oy Härmälänrannan Lentäjä, jonka ennakkomarkkinointi on käynnissä.

”1930-luvulla valmistuneet rakennukset Pääkonttori ja Lentokonetehdas muutetaan tulevaisuuden työpaikka- ja palvelukäyttöön. Vanhan lentokonetehtaan hyödyntämistä on ideoitu moneen käyttöön kuten uima- ja liikuntahalliksi ja tapahtuma-areenaksi, ja näitä suunnitelmia viedään eteenpäin”, kertoo yksikönjohtaja Toni Tuomola Skanskasta.

“Tampereen kaupungin ja kaupunkilaisten näkökulmasta Härmälänrannan uusi alue on tärkeä, koska se lisää asumisen vaihtoehtoja lähellä keskustaa ja olemassa olevia palveluja.  Myös vanhan lentokonetehtaan kulttuuriarvot on otettu huomioon kiitettävästi, ja tehdasrakennuksiin syntyy asukkaita palvelevaa liiketoimintaa”, sanoo Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

”Yhteistyö kaupungin ja Skanskan kanssa on ollut hedelmällistä niin kaavoituksessa kuin nyt toteutusvaiheessa. Parhaillaan selvitetään muun muassa, voidaanko alueen energiaratkaisuissa hyödyntää lentokonetehtaan vanhaan luolaan tehtävän datakeskuksen hukkalämpöä. Härmälänrannasta onkin mahdollista tehdä älykkään ja ekotehokkaan kaupunkirakentamisen mallialue”, kertoo Ikonen.

”Härmälänranta on suurin yksittäinen rakentamisvaiheessa oleva Skanskan aluehanke Suomessa ja merkittävä osa vastuullista kaupunkikehitys- liiketoimintaamme. Olemme pitkäjänteisesti rakentamassa Tampereelle uutta viihtyisää kaupunginosaa. Työn perusta on tiiviissä ja vuorovaikutteisessa yhteistyössä, jota on tehty Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan kanssa vuodesta 2011 lähtien. Lopputulos on Suomen ensimmäinen periaatekaava”, kertoo Tuomola.

Tärkeä osa Härmälänrannan viihtyisyyttä ovat luontoyhteys, virkistysreitit ja puistot kuten kunnostettava vanha englantilaistyyppinen puutarha sekä aloituskorttelin läheisyydessä Härmälänojanpuisto kunnostettavine kivisiltoineen. Pyhäjärven rantareitti tullaan myös avaamaan Härmälänrannan kohdalla.

Härmälänranta sijaitsee Pyhäjärven etelärannalla noin viiden kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Alueen suunnittelu alkoi vuonna 2006, ja vuoden 2015 loppuun mennessä sinne on valmistunut jo noin 640 uutta kotia. Härmälänranta kehittyy vähitellen kaupunginosaksi, jossa on useita lähipalveluita sekä tamperelaisille että pirkkalalaisille.

Kun Härmälänranta kokonaisuudessaan valmistuu, siellä on arviolta noin 4 500 asukasta. Härmälänrannan alue on kooltaan 21 hehtaaria, ja sinne tulee asuntorakentamista kaikkiaan 200 000 kerrosneliömetriä ja toimitiloja 18 000 kerrosneliömetriä.

Härmälänrannasta: http://www.harmalanranta.fi

Itä-Helsingin uusi keskus on vuoden 2015 Paalutustyömaa

Vuoden 2015 Paalutustyömaaksi valittu Itä-Helsingin uusi keskus sijaitsee Helsingin Itäkeskuksessa, jonne Kesko rakennuttaa nykyisen K-citymarketin alueelle uuden ja modernin kauppakeskuksen.

Vuoden 2017 lopussa valmistuvan ensimmäisen rakennusvaiheen laajuus on 26 000 kerrosneliömetriä ja investoinnin arvo noin 100 miljoonaa euroa. Hanke käsittää uuden K-Citymarketin sekä runsaasti ravintoloita, kahviloita ja muita palveluja. Kokonaisuudessaan rakennushanke kestää useita vuosia ja on arvoltaan useita satoja miljoonia euroja.

Ensimmäisessä vaiheessa paalutettiin teräsbetonipaaluja yhteensä noin 40 km, vaativimmassa paalutustyöluokassa PTL 3. Paalutettava maapohja muodostuu pinnassa noin metrin täyttömaakerroksesta, jonka alapuolella on löysää savea 10 – 15 metriä ja savikerroksen alla 5 – 25 metrin tiukka hiekka-moreenikerros. Lyöntipaalutusohje LPO-2011 mukaiset betonipaalut ovat kooltaan 350 x 350 mm2 (n.1800 kpl) ja 250 x 250 mm2 (n.700 kpl).

Vuoden 2015 Paalutustyömaan valinnan perusteina olivat erityisesti paalutustöiden erinomainen organisointi ja johtaminen sekä sujuva yhteistyö eri osapuolten välillä. Laadukas lopputulos varmistettiin ammattitaitoisen paalutusurakoitsijan hyvällä ennakkosuunnittelulla ja johtamisella, samalla hyödyntäen täysimääräisesti teräsbetonipaalujen kilpailukykyiset ominaisuudet.

Tuomariston perusteluja vuoden 2015 Paalutustyömaan valinnalle:
• Ennakkosuunnittelu on tehty huolellisesti ja riittävän laaja koepaalutus suoritettu PDA –mittauksia hyödyntäen.
• Työturvallisuus on mietitty tarkkaan ennakolta, eikä tapaturmia ole sattunut. Paalutustyöt suoritettiin siten, että alueella ei samanaikaisesti ollut muita työvaiheita käynnissä. Työmaan kulkutiet ja purkupaikat pidettiin hyvässä kunnossa sekä esteet merkattiin selkeästi ja kaivannot aidattiin huolellisesti.
• Paalutustöiden volyymin, työmaan laajuuden ja tiukan aikataulun vuoksi haasteellinen toimintojen kitkaton yhteensovittaminen on onnistunut hyvin.
• Yhteistyö ja tiedonkulku paalutoimittajan ja työmaan välillä on ollut toimivaa. Paalutilaukset tehtiin lohkoittain, perustuen lohkokohtaisten koepaalutusten perusteella arvioituihin paalupituuksiin ja –määriin, näin varmistettiin virheettömät ja täsmälliset paalutoimitukset varusteineen.

Valinnan suoritti Betoniteollisuus ry:n paaluvaliokunta, joka koostuu betonipaaluteollisuuden edustajista.  Tuomariston puheenjohtajana toimi Tuomo Eilola.

Hankkeen ensimmäisen vaiheen toteuttajat:
Rakennuttaja Kesko Oyj
Projektinjohto  Haahtela-rakennuttaminen Oy
Maanrakennus- ja perustusurakoitsija Kreate Oy
Paalutusurakoitsija YIT Rakennus Oy
Pohjarakennussuunnittelija Pohjatekniikka Oy
Rakennesuunnittelija  Wise Group Oy
Paalutoimittaja  HTM Yhtiöt Oy
Aiemmat vuoden paalutustyömaat ovat Turvesolmun eritasoliittymä ja Turveradantie, Espoo (2014) sekä Kauppakeskus Puuvilla, Pori (2013).

Lujabetoni aloittaa suuret elementtitoimitukset Äänekosken biotuotetehtaalle

Lujabetoni on saanut merkittävän runkoelementtiurakan Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalle ja se aloittaa betonielementtien toimitukset joulukuussa voimalohkon turbiini-, ESP-sähkötila- ja soodakattilarakennuksiin. Toimituksen elementtien betonimäärä on yhteensä n. 5000 m3 ja sen arvo on n. 4 milj. euroa.

– Kun lasketaan yhteen Lujabetonin käynnissä oleva, noin 180 kilometrin paalutusurakkatoimitus sekä nyt toimitukseen tulevat betonielementit, ovat Lujabetonin kokonaistoimitukset biotuotetehtaalle todella huomattavat, sanoo Lujabetonin elementtiyksikön johtaja Kari Turunen. Runkoelementtiurakan voittoon vaikutti hintakilpailukyvyn lisäksi toimitusvarmuus.

Vuoden 2015 toukokuussa alkaneen biotuotetehtaan rakentaminen on edennyt aikataulussaan maanrakennus- ja paalutustöistä rungon rakentamiseen. Lujabetonin toimittamat runko- ja seinäelementit sekä ontelo- ja kuorilaatat tulevat biotuotetehtaan turbiinilaitokseen sekä ESP-sähkötilaan.

Elementtitoimitukset aloitetaan Lujabetonin Siilinjärven runkotehtaalta joulukuun puolessa välissä ja ne jatkuvat maaliskuun 2016 loppuun asti. Osa elementeistä valmistetaan Hämeenlinnan Kantolan tehtailla.

Nyt tehty sopimus on merkittävä Siilinjärven runkotehtaalle, jonne toimitus tuo täystyöllisyyden kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin. – Kun toimitilarakentaminen näyttää vasta orastavia elpymisen merkkejä, on tämä elementtitoimitus tehtaallemme hyvin tärkeä, sanoo Kari Turunen.

Lujabetonilla on edellytykset ja valmiudet osallistua vielä jatkossakin biotuotetehtaan eri betonirakenteiden valmistukseen. – Joitakin tarjouskyselyitä on vielä tulematta, ja tulemme edelleen tarjoamaan tuotteitamme kohteen jäljellä oleviin projekteihin, jatkaa Turunen.- Biotuotetehdas on pitkästä aikaa iso metsäteollisuuden investointi ja on hienoa, että saamme olla hankkeen rakentamisessa mukana.

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi kansi- ja areenahankkeen hankesopimuksen

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi 23.11.2015 Liikenneviraston kanssa neuvotellun Kansi- ja areenahankkeen hankesopimuksen. Sopimuksessa sovitaan hankkeeseen sisältyvän suunnittelun, rakentamisen ja kannen käytön ehdoista. Lopullinen kiinteistökaupan sopimus allekirjoitetaan kolmen kuukauden kuluessa.

Tarkoituksena on tehdä hankkeen ja asemakaavan mukaisten rakennusten toteuttaminen mahdolliseksi siten, että samalla radanpidon ja rautatieliikenteen toimintaedellytykset turvataan.Kaupungin ja valtion esisopimus hankkeen edellyttämien alueiden kiinteistökaupasta hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2011 asemakaavan kanssa samanaikaisesti.

Kansi- ja areenahankkeen asemakaava tuli lainvoimaiseksi 7.9.2012. Valtion edellytyksenä on, että sen sopimuskumppanina hankkeessa on kaupunki. Kaupunki välittää hankesopimuksen mukaiset toteutukseen ja käyttöön liittyvät vastuut ja velvoitteet edelleen hankkeen toteuttajille ja kiinteistönomistajille. Sopimukseen sisältyy valtion edellyttämään vahingonkorvausvastuuseen varautuminen raideliikenteen suhteen, ja näitä kustannuksia varten kaupunki kerää vastiketta kiinteistönomistajilta.

Hankesopimuksen solmimisen jälkeen lopullista kiinteistökauppaa koskeva kauppakirja allekirjoitetaan kolmen kuukauden kuluessa. Kauppahinta on kiinteistökaupan esisopimuksen mukainen 500 000 euroa. Kiinteistökauppojen toteutuminen valtion kanssa on iso askel koko hankkeen toteuttamisessa ja auttaa käynnissä olevaa hankintamenettelyä uuden kumppanin valitsemiseksi.

Kansi ja areena –hankkeen tarkoituksena on toteuttaa Tampereen ydinkeskustaan kokonaan uusi kaupunginosa eteläisen henkilöratapihan päälle rakennettavalle kannelle. Kannelle rakennetaan uuden monitoimiareenan lisäksi toimisto-, liike- ja hotellitilaa sekä asuntoja. Yhteensä kannelle toteutuu noin 110 000 krs-m2:n monipuolinen ja vetovoimainen kokonaisuus, jonne on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Kyseessä on merkittävä kaupunkikehityshanke, joka lisää Tampereen keskustan elinvoimaisuutta ja yhdistää radan jakamia kaupunginosia.

Consti valittu Lahden Jalkarannan sairaalan kokonaisurakoitsijaksi

Jalkarannan sairaalassa on käynnistynyt puoli vuotta kestävä remontti. Toimivan sairaalan tiloihin tehdään tilamuutoksia ja muun muassa potilashuoneita kunnostetaan. Lisäksi kohteeseen rakennetaan täysin uusi röntgentila. Työn tilaajana on Lahden tilakeskus. Urakan arvo on noin miljoona euroa.

Muutostöihin sisältyy kattavasti rakennus-, talo- ja sähköteknisiä töitä sekä LVI- ja automaatiotöitä. Kokonaisurakasta vastaa Consti Korjausurakoinnin Lahden alueyksikkö.

Remontti etenee vaiheittain, ja koko urakan on määrä valmistua toukokuussa 2016. 

 
Sairaalan osastot toimivat korjaustöiden aikana normaalisti. Remontin aiheuttamia haittoja minimoidaan hyvällä urakkasuunnittelulla ja remonttiteknisillä toimenpiteillä. Säännölliset sairaalahenkilökunnalle järjestettävät infotilaisuudet työvaiheiden etenemisestä auttavat osaltaan pitämään sairaalan toimintakykyisenä koko remontin ajan.

Constilla on kattavaa osaamista sairaalakohteissa urakoinnista: yhtiö on toteuttanut saneeraus- ja huoltotöitä muun muassa Vaasan keskussairaalassa, Järvenpään terveyskampuksella, Porin sairaalassa sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin eri yksiköissä.