Tuusulan kunnan kilpailu tuo Jokelaan modernin puukerrostalon

Jokela-web_0

Kuva: Arkkitehti Marco Casagrande, Casagrande Laboratory

Tuusulan kunnan järjestämän tontinluovutuskilpailun kautta saadaan Jokelan aseman kupeeseen 66 modernia pienasuntoa. Lakea rakennuttaa tontille arkkitehti Marco Casagranden suunnitteleman Asemapäällikkö 1 -puuelementtikerrostalon. Kohteen rakentamiseen käytetään suomalaista puuta.

– Toteutimme kilpailun saadaksemme laadukasta arkkitehtuuria ja rakentamista Jokelan keskustaan sekä monipuolistettua Jokelan asuntotarjontaa. Hanke myös elävöittää asemanseutua, toteaa kaavasuunnittelija Maria Suutari-Jääskö.

Kunta halusi olla myös etsimässä uusia rakentamisen tapoja, joita puukerrostalo suomalaisesta puusta edustaa parhaimmillaan. Sama tavoite innosti myös kohteen suunnittelijaa Casagrande Laboratoryn arkkitehti Marco Casagrandea.

– Pidän tärkeänä, että hyödynnämme omia luonnonvarojamme ekologisista syistä. Metsiämme ei ole tähän saakka tarpeeksi hyödynnetty rakennusteollisuudessa pientalorakentamista lukuun ottamatta, perustelee Casangrande.

Nelikerroksisen talon CLT-puuelementit ovat ensimmäisiä suomalaisesta puusta toteutettuja elementtejä. Ne valmistetaan Crosslamin ja Elementti Sampon tehtailla tehtaalla Kuhmossa. Myös kohteen julkisivu on puuta, suomalaista kuusta. Massiivipuurakentaminen on ainoa vaihtoehto rakentaa puusta Jokelan aseman kaltaiselle alueelle, jossa maaperä altistuu tärinälle.

Puu näkyy myös talon asunnoissa, joista suurin osa on pääkaupunkiseudulla kysyttyjä pieniä asuntoja. Puu luo Casagranden mielestä uusia mahdollisuuksia suunnitella pienestä asunnosta viihtyisän. Esimerkiksi lasia pystytään hyödyntämään paremmin, kun puu on itsessään eristävä materiaali eikä muodosta kylmäsiltoja.

– Kaikkiin asuntoihin tulee asunnon levyinen ikkunaseinä lasitettua terassia vasten. Terassin ovet toteutetaan liukuovina. Kokonaisuus luo pieneen asuntoon valoa, viihtyisyyttä ja lisätilaa, toteaa Casagrande.

Jokelan kohteen uskotaan kiinnostavan kaikenikäisiä asukkaita sekä myös sijoittajia. Kohde sijaitsee keskellä Jokelaa, palveluiden äärellä. Myös yhteydet ovat loistavat. Helsingin keskustaan junalla pääsee 34 minuutissa, Järvenpäähän ja Hyvinkäälle seitsemässä minuutissa.

Asemapäällikkö 1 -kohteen rakentaminen osoitteessa Resiinakuja 1 alkaa toukokuussa 2016 ja talo valmistuu huhtikuussa 2017.

Kohde on Lakean ensimmäinen omistusasunnoiksi rakennutettava puukerrostalo. CLT-puuelementtitekniikalla Lakea on rakennuttanut jo neljä taloa, joista viimeisin Jyväskylän Puukuokka sai Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon.

– Panostamme hyvään ja asumista kehittävään suunnitteluun, koska uskomme myös asiakkaiden arvostavan sitä. Jokelan hanke tuo meille myös tärkeää kokemusta pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoista. Etsimme koko ajan tällaisia tontteja, joissa sijainti on samalla tavalla erinomainen kuin tässä Jokelan kohteessa, toteaa toimitusjohtaja Timo Mantila.

Tontinluovutuskilpailuun kuului myös Asemapäällikkö 1:n viereisen tontin hanke, johon on suunnitteilla noin sata asuntoa. Lakea toteuttaa sen ensimmäisen vaiheen jälkeen.

Timo Mantila Lakea Oy:n toimitusjohtajaksi

Timo_Mantila__200px

Lakea jatkaa suomalaisen asumisen kehittämistä

Vakaassa kasvussa olevan Lakea Oy:n toimitusjohtajaksi nousee Timo Mantila. Hänen tavoitteenaan on, että Lakea hakee kilpailukykyä jatkossakin tuottamalla uudenlaisia asumisen malleja.

– On tärkeämpää kehittää tuotteita pitkällä tähtäimellä kuin hakea nopeita voittoja. Pitkäjänteisellä toiminnalla ja aidolla halulla kehittää asiakkaiden tarvitsemia tuotteita varmistetaan asumisen korkea laatu ja toiminnan kannattavuus, toteaa Timo Mantila (37v.).

Lakea Oy:n hallitus valitsi perusteellisen valintaprosessin päätteeksi Mantilan yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi Keijo Ullakon siirtyessä eläkkeelle. Mantila ottaa tehtävät vastaan 1.8.2015.

Mantila on ollut mukana kehittämässä Lakeaa nykymuotoonsa. Yhtiön teknisenä johtajana hän on toiminut vuodesta 2010. Rakennusalan vankkaa kokemusta hänellä on myös Etelä-Suomen isoista rakennushankkeista muun muassa PPTH:n eli nykyisen Ruukin palveluksessa.

– Yrityksen pitää pysyä vakaalla ja hallitulla kasvu-uralla, jotta voidaan jatkossakin tarjota töitä niin omalle organisaatiolle kuin välillisesti laajalle joukolle rakennusalan toimijoita, korostaa Mantila.

Vapaarahoitteisessa vuokra-asuntotuotannossa on Mantilan mukaan Lakean tulevaisuus. Tuotanto keskitetään asukasluvultaan kasvaviin keskuksiin. Myös pääkaupunkiseudulta etsitään sopivia tontteja. Toimintaprosesseja tullaan kehittämään siten, että pystytään toteuttamaan yhä isompia kokonaisuuksia keskittyen kokonaisurakoinnin hallintaan.

– Lisäksi puurakentamista tullaan jatkamaan erityisesti asumisen kehittämisen kautta. Tavoitteenamme on luoda kilpailijoihin verrattuna erilaista asuntotuotantoa ja olla jatkossakin suunnan näyttäjä. Samalla periaatteella jatkamme Omaksi-rahoitusmallin kehittämistä vapaarahoitteiseen tuotantoon, linjaa Mantila.

Mantilan mukaan yhtiön etuna on osaava henkilöstö, jonka merkitystä hän korostaa nyt ja tulevaisuudessa.
– Vain motivoituneen henkilöstön kautta tapahtuu kaikki se, mitä hallitus linjaa toiminnan tavoitteiksi. Pidän tärkeänä tehtävänäni saada henkilöstö mukaan jatkossakin toiminnan kehittämiseen, korostaa Mantila.

Lakean hallituksen puheenjohtaja, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki uskoo Mantilan potentiaaliin toimia Lakean kaltaisen asiantuntijaorganisaation vetäjänä.

– Kokonaisuutena arvioiden Mantila täyttää haastavan tehtävän vaatimukset erinomaisesti ja uskon, että hänen johdollaan Lakea jatkaa vakaalla kehitystiellä. Hallittu ja kannattava kasvu ovat nyt toiminnan keskiössä. Toimialan muutoksiin ja tarpeisiin pitää pystyä vastaamaan jatkossakin ennakoivasti, toteaa Rasinmäki.

Lakean kasvu on ollut voimakasta toimitusjohtaja Keijo Ullakon aikana vuodesta 2008 lähtien. Tämänpäiväisessä hallituksen kokouksessa vahvistettiin tilinpäätös, joka osoitti yhtiön historian parasta tulosta.

– Tulos on syntynyt hyvien osaajien yhteistyön tuloksena, kun henkilöstö on pystynyt vaikeina taloudellisina aikoina kurottamaan huippusuorituksiin. Uskon, että yhtiö pystyy Mantilan johdolla vastaamaan myös tuleviin haasteisiin, jotka liittyvät erityisesti pääomien hankintaan, toteaa Keijo Ullakko.

Lakea käynnistää Omaksi-asuntotuotannon Riihimäellä

Lakean kehittämä kohtuuhintainen asuntotuotantomalli Omaksi otetaan käyttöön nyt Riihimäellä. Prismakeskuksen ja rautatieaseman läheisyyteen nousee 30 huoneiston kohde. Kaupungin valtuusto päätti maanantaisessa kokouksessaan tontin myymisestä Lakealle.

Lakean Omaksi-asunto on aluksi vuokra-asunto, jonka asukas voi halutessaan lunastaa 20 vuoden kuluttua itselleen. Asukas maksaa sisään muuttaessaan asunnosta 7 prosentin omarahoitusosuuden ja loppurahoitus on valtion takaamaa yhtiölainaa eli järjestelmä on asukkaalle riskitön rahoitusvaihtoehto. Asukas maksaa vuokrassaan lainan lyhennyksiä, mikä kerryttää joka kuukausi omaisuutta hänelle itselleen.

– Tämä on uusi asuntosäästämisen muoto. Riskittömäksi sijoituksen tekee se, että asukkaan ei itse tarvitse ottaa isoa velkaa hoidettavakseen, vaan yhtiö huolehtii rahoituksesta. Asukas voi myös koska tahansa luopua asunnosta ja saa säästöosuuden itselle myydessään vuokraoikeuden markkinahintaan tai yhtiön lunastaessa asunnon, kertoo Lakea Oy:n toimitusjohtaja Keijo Ullakko.

Valtion takaus yhtiölainalle velvoittaa Lakean pitämään asunnot vuokra-asuntoina 20 vuoden ajan eli vasta sitten asukas voi lunastaa asunnon itselle kokonaan. Asunnot rahoitetaan kuitenkin vapaarahoitteisesti, joten niissä ei ole mitään muita rajoitteita.

– Olemme kehittäneet rahoitusmuodon yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn kanssa. Halusimme luoda järjestelmän, jonka avulla pystymme tuottamaan kohtuuhintaisia asuntoja markkinoille mahdollisimman paljon juuri nyt, kun muunlainen asuntotuotanto on vähäistä, toteaa Ullakko.

Piikinmäen alueelle, Peltokuja 3:een nousevan talon ennakkomarkkinointi aloitetaan helmikuussa ja rakentaminen syksyllä. Kohteeseen on suunniteltu toteutettavaksi 30 asuntoa kaksioista viiden huoneen, keittiön ja saunan perheasuntoihin.

A-talo tulee olemaan nelikerroksinen talo ja B-talo kaksikerroksinen rivitalo. Lisäksi kohteeseen rakennetaan autokatos. Rakennukset ovat betonirunkoisia ja kohteet liitetään kaukolämpöverkkoon.

– Tämä on Lakean avaus Riihimäellä ja on hienoa, että pääsemme aloittamaan näin hyvältä paikalta kaupungin keskustassa. Uskon, että riihimäkeläiset ottavat innokkaasti vastaan tämän kohtuuhintaisen asuntotuotteen, jollaisia kaivattaisiin pääkaupunkiseudulle enemmänkin. Etsimme koko ajan lisää tämänkaltaisia tontteja koko Etelä-Suomen alueelta, kertoo projektipäällikkö Juha Kuusiniemi, joka työskentelee Lakean uudessa Riihimäen toimipisteessä osoitteessa Maisterinkatu 15.

Lakea avaa toimipisteen Riihimäelle

Lakean hallitus on linjannut, että yhtiö laajentaa toimintaansa hallitusti myös Etelä-Suomeen. Tontinhankinnan edistämiseksi on tammikuun alussa avattu toimipiste Riihimäelle ja toimintaa käynnistämään valittu pitkän linjan rakennuttamisen ja urakoinnin osaaja Juha Kuusiniemi.

– Tavoitteenamme on rakennuttaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa hyville paikoille, joilla asuntojen kysyntätilanne on hyvä nyt ja tulevaisuudessa. Katsomme nykyisen taloustilanteen yli ja varaudumme jo tulevaan kasvukauteen. Rakentaminen on pitkäntähtäimen toimintaa, toteaa toimitusjohtaja Keijo Ullakko.

Tontinhankinnasta hankkeen eteneminen rakentamiseen kestää yleensä 1 – 3 vuoteen riippuen muun muassa kaavoituksen tilanteesta, mahdollisista kaavavalituksista ja ARA-päätöksistä valtion tukeman asuntotuotannon osalta.

– Etelä-Suomessa pääsisimme hyödyntämään myös valtion käynnistysavustuksia, joita ei ole viimevuosina enää myönnetty maakuntien kasvukeskuksiin. Vuoden 2009 investointiavustukset hyödynsimme tehokkaasti ja saimme työllistettyä runsaasti rakennusalan osaajia ympäri Suomea, korostaa Ullakko.

Myös Lakean oma henkilöstömäärä on kolminkertaistunut kuudessa vuodessa. Uusin tekijä on projektipäällikkö Juha Kuusiniemi, joka käynnistää Etelä-Suomentoimintoja Riihimäeltä käsin.

– On mielenkiintoista päästä hyödyntämään 32 vuoden kokemus rakennuttamisen ja urakoinnin puolelta nyt Lakean hyödyksi. Näen Lakeassa luotettavan kasvuyrityksen, kertoo 53-vuotias riihimäkeläinen Kuusiniemi.

Erityisesti Kuusiniemi uskoo Omaksi-asuntojen kiinnostavan eteläsuomalaisia asunnon tarvitsijoita.

– Omaksi avaa oven päästä turvallisesti ja kohtuuhinnalla omaan uuteen kotiin. Sellaisista asunnoista on Etelä-Suomessa huutava pula, vakuuttaa Kuusiniemi.