Fira Palvelut

Firan kilpailuehdotus on yksi kolmesta ehdotuksesta, joka voitti Helsingin kaupungin järjestämän Pasilan Postipuiston tontinluovutuskilpailun. Helsingin kiinteistölautakunta käsitteli asiaa eilisessä kokouksessaan. Yhteisölliseen kortteliin rakennetaan asuntojen lisäksi myös erillinen naapurustokeskus.

Fira rakentaa Pasilan Postipuistoon kahden korttelin kokonaisuuden, joka tuo uudet alueelle yli 600 uutta kotia. Kortteli koostuu monenlaisista, erilaisiin asumisen tarpeisiin luoduista talotyypeistä. Suunnitelmissa on rakentaa esimerkiksi perhe- ja loft-asuntoja. Fira toteuttaa projektin yhdessä Setlementtiasunnot Oy:n ja Serum arkkitehdit Oy:n kanssa.

–       Postipuisto on yksi suurimmista Helsinkiä kehittävistä rakennushankkeista. Olemme innoissamme lähdössä rakentamaan uutta kaupunkia yhdessä asukkaiden kanssa, kertoo Firan kaupunkikehitysarkkitehti Laura Kiijärvi.

Helsingin kaupunki valitsi kolme toteuttajaa Postipuiston pohjoisosan ensimmäisille kerrostalokortteleille tontinluovutuskilpailulla. Kilpailu on Helsingin historian suurin kumppaanuuskaavoitushanke. Kilpailun myötä jaetulla alueella on rakennusoikeutta 134 000 kerrosneliömetriä. Koko Postipuiston pohjoisosaan tulee asuntoja yhteensä noin 5700 asukkaalle. Ensimmäisten talojen rakennustyöt pyritään aloittamaan vuonna 2019.

Enemmän valtaa asukkaille

Fira rakentaa Postipuiston alueelle vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, vapaarahoitteisia omistusasuntoja ja kaksi ryhmärakennushanketta Hitas-ehdoin. Ryhmärakentamisessa asukkaat toimivat perustajaosakkaina ja asuntojen hinta muodostuu rakentamiskustannuksista sekä ennalta sovitusta palkkiosta. Uudesta toimintatavasta hyötyvät erityisesti asukkaat edullisempana hintana ja mahdollisuutena vaikuttaa omaan kotiin ja asuinympäristöön jo kaavavaiheesta lähtien.

Postipuistosta suunnitellaan muutenkin aluetta, jossa asukkailla on poikkeuksellisen paljon valtaa omaan asuinympäristöönsä. Esimerkiksi Fira rakentaa alueella naapurustokeskuksen, Postivarikon, joka muodostaa alueen yhteisöllisyyden sydämen. Sinne rakennetaan liikuntatiloja sekä paikkoja oppimiselle ja työskentelylle. Osa kortteleiden yhteistiloista sijoitetaan Postivarikolle, jotta saadaan monipuolisempia ja laadukkaita tiloja asukkaiden käyttöön.

Helsingin kiinteistölautakunta käsitteli tontinluovutuskilpailua eilisessä kokouksessaan. Seuraavaksi asia etenee kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn.

Rakennusalan uudisraivaaja Fira tarjoaa taloyhtiöille täydennysrakentamisen palvelua, jonka avulla taloyhtiöt voivat rahoittaa peruskorjaushankkeitaan. Monet nyt peruskorjaustarpeessa olevista taloyhtiöistä on aikanaan rakennettu tonteilleen hyvin väljästi, mikä avaa paljon lisärakentamismahdollisuuksia. Taydennysrakentaminen.fi-palvelunsa puitteissa Fira vastaa tontin kehittämisestä ja asuntosijoittajan löytämisestä.

– Varsinkin pääkaupunkiseudulla on paljon 1960- ja 1970-luvun lähiöitä, jotka ovat peruskorjauksen tarpeessa ja väljästi rakennettuja. Taloyhtiön koosta ja sijainnista riippuen täydennysrakentamisesta saamillaan tuotoilla taloyhtiö voi parhaimmillaan rahoittaa esimerkiksi koko putki-, julkisivu- tai kattoremonttinsa. Lisäksi tontille rakennettava uudisrakennus nostaa asuinalueen arvoa ja arvostusta, sanoo Firan kaupunkikehitysarkkitehti Laura Kiijärvi.

Firan täydennysrakentamispalvelussa taloyhtiöt saavat alusta alkaen tiedon hankkeen kysynnästä, kustannuksista ja toteutettavuudesta. Asuntosijoittajan mukanaololla varmistetaan, että asunnot menevät kaupaksi. Lisäksi uuden kiinteistön rakentaminen ja vanhan rakennuksen korjaukset voidaan suunnitella toteutettavaksi peräkkäin siten, että myyntitulo ja remontti tulevat samalle tilikaudelle. Näin taloyhtiölle ei koidu täydennysrakentamisesta ylimääräisiä veroja.

Firan palvelumalli on maksuton täydennysrakentamisesta kiinnostuneille taloyhtiöille. Jos kyse on taloyhtiön omistamasta tontista, voi taloyhtiö myydä osan tontista siitä kiinnostuneelle sijoittajalle. Jos taas kyse on kaupungin omistamasta tontista, maksaa kaupunki taloyhtiölle kehittämiskorvauksen. Tällöin lisärakentamisoikeus jää kaupungille.

Uudisrakennus sijaitsee usein hyvällä paikalla, mikä hyödyttää sekä asuntosijoittajia että tulevia asukkaita. Lisäksi jo olemassa olevalla asuinalueella on valmiina erilaisia palveluita, kuten kauppoja ja joukkoliikenneyhteydet. Täydennysrakentamisella myös lisätään varmuutta palvelujen säilyttämisestä asuinalueella asukasluvun kasvaessa.

– Kaikki lähtee siitä, että hankkeen on oltava taloudellisesti toteutuskelpoinen. Fira auttaa taloyhtiötä löytämään rakennusoikeudelle ostajan. Vaihtoehtoina ovat niin isot asuntosijoittajat kuin ryhmärakennuttajat. Tontista voidaan myös järjestää kilpailutus halutulla tavalla. Täydennysrakentamispalvelu on otettu taloyhtiöissä mielenkiinnolla vastaan. Fira voi vastata sekä täydennysrakentamisesta että taloyhtiön putkiremontista, sanoo Kiijärvi.

Rakennusalan uudisraivaaja Fira Oy peruskorjaa entisestä Tekesin toimistotalosta Pasilassa vakuutusyhtiö Fennian toimitalon. Hankkeessa hyvällä paikalla sijaitsevaa vanhaa rakennusta parannetaan laajamittaisilla uudistuksilla ja ratkaisuilla, joiden päätarkoitus on tukea Fennian organisaatiokulttuuria. Kohteen peruskorjaus alkaa keväällä 2016, ja Fennia muuttaa uusiin tiloihin huhtikuussa 2017. 

– Fiksumpaa yhteiskuntaa on mahdollista rakentaa mukauttamalla jo olemassa olevia kiinteistöjä uusiin tarpeisiin. Nopeasti kehittyvä Pasila tarjoaa loistavan sijainnin Fennian uudelle pääkonttorille. 1980-luvulla rakennetun toimistotalon peruskorjaus tiiviissä yhteistyössä Fennian kanssa takaa toimivimmat ratkaisut uudelle työympäristölle. Parannamme rakennusta Fennian kanssa siten, että se tukee parhaiten pääkonttorin työkulttuuria ja toimintaympäristöä, sanoo Firan varatoimitusjohtaja Miska Eriksson.

Laajamittaisessa, sekä rakennuksen ulko- että sisäpuolella suoritettavassa  peruskorjauksessa on otettu huomioon niin Länsi-Pasilan kaupunkiympäristö kuin Fennian työkulttuurista kumpuavat tarpeet. Toimistorakennusten muurimaista vaakaikkunarivistöä raikastetaan uuteen pääkonttoriin asennettavilla rakennusta ympäröivillä lasisilla pystyelementeillä.

Lisätilaa saadaan kattamalla sisäpiha seitsenkerroksiseksi kohtaamispaikaksi, jossa risteävät sisäänkäynti, ruokala, neuvottelutilat sekä auditorio. Rakennusta modernisoidaan myös avaamalla entisiä työhuonekäytäviä avoimeksi monitoimitilaksi, jossa pyritään tukemaan erityisesti digityön mahdollisuuksia. Lisäksi on mahdollista, että kellarikerroksesta saatetaan tehdä toinen pysäköintihalli.

– Olemme pyrkineet luomaan Firan kanssa toimivia ratkaisuja kehitettävä yrityskulttuuri edellä. Yhteistyömme on upea mahdollisuus mukauttaa jo olemassa oleva toimistorakennus juuri meidän työkulttuuriimme sopivaksi. Firan kanssa tekemiemme laajamittaisten muutostöiden avulla saamme modernin uuden toimitalon sekä nykyaikaiseen työhön sopivan inspiroivan työskentelytilan kehittyvään kaupunginosaan, toteaa Timo Rantala, Fennian kiinteistösijoitusjohtaja.

Seitsemänkerroksiseen rakennukseen tulee myös puolitoista kerrosta vuokratilaa, mikä mahdollistaa Fennialle lisätilan tai lisävuokraamisen tarvittaessa.

Peruskorjattava toimistotalo sijaitsee osoitteessa Kyllikinportti 2. Hankkeessa ovat lisäksi mukana L Arkkitehdit sekä sisustussuunnittelija Kaisa Blomstedt.

Ryhmärakentamiseen liittyy monia uskomuksia: sen uskotaan olevan riitaisaa, sopivan vain sosiaalisille ihmisille ja edellyttävän sitä, että ainakin yhdellä ryhmästä on rakennusalan kokemusta. Tämä selviää rakennusalaa uudistavan Fira Oy:n Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, jossa tutkittiin pk-seudulla ja kehyskunnissa asuvien näkemyksiä ryhmärakentamisesta.

Ryhmärakentaminen on uudisrakentamisen muoto, jossa asunnonhankkijat toimivat rakennuttajina. Ryhmärakentamisessa asunnon hinta määräytyy todellisten rakennuskustannusten eikä alueen yleisen hintatason mukaan, jolloin hinta voi olla jopa 20 prosenttia muuta uudisasuntotuotantoa edullisempi. Lisäksi vaikutusmahdollisuudet tilaratkaisuihin ovat monesti paremmat kuin perinteisessä uudisasuntotuotannossa.

Vaikka 63 prosentille vastaajista ryhmärakentaminen on vähintään terminä tuttu, mieltää valtaosa (60 prosenttia) sen tarkoittavan vain pien- ja omakotitalojen rakentamista. Yltiösosiaalinen mielikuva ryhmärakentamisesta rajoittaa myös ryhmärakentamisesta kiinnostuneiden määrää. Ne, jotka ilmoittivat, etteivät ole kiinnostuneita ryhmärakentamisesta, kertoivat syyksi nimenomaan sen, ettei yhteisöllisyys kiinnosta heitä ja hankkeiden riitaisuus epäilyttää.

– Kuten tuloksista ilmenee, usein oletetaan, että ryhmärakentamiseen voivat ryhtyä vain supersosiaaliset ihmiset ja sen uskotaan koskevan ennen kaikkea pien- ja omakotiasumista. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tuotamme nimenomaan kerrostalojen ryhmärakentamista palveluna, jolloin vastaamme kokonaisuudesta ryhmän muodostamisesta ja tontin hankinnasta lähtien. Asukas ei siis tarvitse valmista ryhmää, vaan kokoamme ryhmän siten, että asukkaiden asumistoiveet sopivat yhteen. Halutessaan myös naapureihin pääsee tutustumaan vasta siinä vaiheessa, kun talo on valmis, eli uuteen kotiin muuttaessaan, kertoo Firan asuntoliiketoiminnasta vastaava Henry Salo.

Ryhmärakennushankkeiden suurimmiksi hyödyiksi vastaajat mieltävät sen, että oman kodin rakennusratkaisuihin pystyy vaikuttamaan paremmin ja rakennuskustannukset ovat selkeästi edullisemmat kuin gryndatuissa asunnoissa. Gryndatuissa asunnoissa rakennusliike rakentaa asunnot omaan lukuunsa ja myy ne valmiina. Ryhmärakentamisessa tulevat asukkaat toimivat rakennuttajina, eikä rakennusliike omista rakennusta tai sen asuntoja missään vaiheessa.

Tutkimuksen mukaan kerrostaloasujat pitivät tärkeänä sitä, että ryhmärakentamisessa pääsee paremmin vaikuttamaan kerrostalon yhteisiin tiloihin, esimerkiksi isompiin varastotiloihin tai vaikka rakentamaan grillaus- ja viheralue kerrostalon katolle. Lisäksi vastaajat ajattelevat, että voidakseen osallistua kerrostalon ryhmärakentamisprojektiin, sen täytyisi tulla selvästi markkinahintoja edullisemmaksi ja rakentamisen pitäisi olla ammattilaisten käsissä.

– Tutkimuksen mukaan viidesosa voisi harkita kerrostalon ryhmärakennuttamista. Ryhmärakentaminen mahdollistaakin sen, että omannäköisen kerrostalokodin, jonka ratkaisuihin on päässyt vaikuttamaan, voi saada huippupaikalta jopa viidenneksen edullisemmin kuin gryndatun asunnon. Ja kun ryhmärakentamisen hankkii palveluna, ei asukkaalta edellytetä projektinjohdollista tai rakentamiseen liittyvää osaamista, toteaa Salo.

Fira toimii ryhmärakentamishankkeissa sekä ryhmärakennuttamiskonsulttina että pääurakoitsijana, eli yhtiö tuottaa koko rakentamisprosessin palveluna.

Tutkimustulokset pähkinänkuoressa:

• Kyselyssä selvitetiin 25–75-vuotiaiden pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa asuvien mielikuvia ryhmärakentamisesta. Keväällä 2015 toteutettuun kyselyyn vastasi 1767 ihmistä.
• 63 prosentille vastaajasta ryhmärakentaminen on vähintään sanana tuttu, mutta 37 prosenttia vastaajista ei ollut koskaan kuullutkaan ryhmärakentamisesta ennen kyselyyn vastaamista.
• 88 prosenttia ei tiedä, että ryhmärakentamisen voi ostaa palveluna
• 60 prosenttia ei tiedä, että ryhmärakentamisella on mahdollista rakentaa myös kerrostaloja
• Kyselyn vastaajat ajattelevat, että ryhmärakennusprojektissa pitää olla vähintään yksi projektinjohtamisesta kiinnostunut ja se soveltuu vain sosiaalisille ihmisille
• Ryhmärakentamisen hyviksi puoliksi mainitaan useimmin oman kodin rakennusratkaisuihin vaikuttaminen, yhteisiin tiloihin vaikuttaminen ja keskimääräistä edullisempi hinta
• Ryhmärakentamisen huonoiksi puoliksi mainitaan yleisimmin se, että se vie aikaa, on liian yhteisöllistä, siinä on liikaa vastuuta ja se on riitaisaa
• 22 prosenttia vastaajista voisi harkita osallistuvansa ryhmärakennushankkeeseen
• Ne, jotka voisivat harkkita osallistuvansa ryhmärakennushankkeeseen, ovat kiinnostuneita etenkin kerrostalohankkeista keskeisillä alueilla, jos mukana on ammattimainen  rakennuttaja
• Ne, joita kerrostalon ryhmärakentaminen ei kiinnosta lainkaan, eivät halua asua kerrostalossa ylipäätään

 

Rakennusalaa uudistava Fira laajentaa asuntoliiketoimintaansa kerrostalojen ryhmärakentamiseen. Ryhmärakentaminen on uudisrakentamisen muoto, jossa asunnonhankkijat toimivat rakennuttajina. Ryhmärakentamisessa ihmisten vaikutusmahdollisuudet oman kotinsa ja rakennuksen yhteisten tilojen ratkaisuihin ovat laajemmat kuin perinteisessä uudisasuntotuotannossa. Ryhmärakennuttamista edistävä laki astuu voimaan syyskuussa 2015.

– Ryhmärakentaminen on palvelulähtöinen tapa rakentaa omistusasuntoja. Grynderit ovat perinteisesti hallinneet uusien omistusasuntojen markkinoita, mutta nyt ryhmärakentaminen tarjoaa ihmisille erilaisen vaihtoehdon. Se on fiksumpaa rakentamista, jossa hinta määräytyy todellisten rakennuskustannusten eikä alueen yleisen hintatason mukaan. Täten hinta on usein edullisempi kuin muissa uudisrakennuskohteissa. Hintoihin ei ole lisätty näkymätöntä katetta, vaan asiakas tietää, mistä hinta muodostuu. Näemme tällaisessa asuntorakentamisessa paljon kasvun mahdollisuuksia, sanoo Firan toimitusjohtaja Jussi Aho.

Ryhmärakennuttamista edistetään Suomessa syyskuussa 2015 voimaan tulevalla lailla, jonka tarkoituksena on parantaa hankkeisiin osallistuvien yksilöiden oikeudellista asemaa ja helpottaa myös ryhmärakennushankkeiden rahoitusta. Firan ryhmärakentamishankkeet ovat ensisijaisesti kerrostaloja Helsingin alueella. Fira toimii ryhmärakentamishankkeissa sekä ryhmärakennuttamiskonsulttina että pääurakoitsijana, eli yhtiö tuottaa koko rakentamisprosessin palveluna.

– Usein luullaan, että ryhmärakentamiseen voivat ryhtyä vain rakentamisen asiantuntijat tai ihmiset, joilla on jo valmis ryhmä kasassa. Tämä ei pidä paikkaansa. Kun ryhmärakentaminen tuotetaan palveluna, Fira vastaa kokonaisuudesta: ryhmän muodostamisesta, tontin hankinnasta, rakennuksen suunnittelusta ja rakentamisesta. Ryhmärakentamishankkeessa mukana olevat yksilöt voivat halutessaan keskittyä vain ja ainoastaan oman kotinsa ratkaisujen miettimiseen, mutta he pääsevät silti nauttimaan ryhmärakentamisen hyödyistä, kuten kustannussäästöistä ja vaikuttamismahdollisuuksista, kertoo Firan asuntoliiketoiminnasta vastaava Henry Salo.

Suomalaiset ovat kohtalaisen tyytyväisiä rakentamiseen. Lähes puolet, eli 48 prosenttia pitää suomalaista rakentamista melko laadukkaana. Suomalaisten näkemykset rakentamisesta selviävät rakennusyhtiö Firan ja putkiremontteja tarjoavan Fira Palvelujen Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta.

Vaikka rakentamiseen ollaankin melko tyytyväisiä, on itse rakentamisprosessissa silti parantamisen varaa. Noin 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, etteivät rakennusyhtiöt kanna riittävästi vastuuta toiminnastaan. Moni suomalainen ei myöskään luota siihen, että rakennusyhtiöt toimivat niin kuin on sovittu.

– Oli mielenkiintoista nähdä, mitä suomalaiset ajattelevat yleensä rakentamisesta ja rakentamisen laadusta. Oli iloinen yllätys, että suomalaiset suhtautuvat rakentamiseen näinkin myönteisesti, toteaa Firan toimitusjohtajaJussi Aho.

Vaikka lähes puolet suomalaisista on tyytyväisiä rakentamisen laatuun, yli neljäsosa ilmaisi kuitenkin olevansa tyytymätön siihen.

– Rakentaminen on tuotantolähtöistä, jolloin usein käy niin, että rakennusten käyttäjät jäävät toissijaisiksi. Tarvitaan asiakaspalvelua ja uudenlaista liiketoimintaa, joka tuottaa parempia ratkaisuja ja nostaa asiakkaan keskiöön. Kaiken kaikkiaan asiakkaat tarvitsevat parempia rakennuspalveluita, Aho toteaa.

Suomalaisten mielestä pahin putkiremontti on se, jota ei ole vielä tehty

Monet uudisrakentamiseen liitetyt ongelmat pätevät myös putkiremontteihin. Suomalaisten mukaan asukkaat kuitenkin otetaan putkiremonteissa huomioon kohtalaisen hyvin, mutta budjetissa pysymiseen, aikataulun pitävyyteen ja asioiden hoitumiseen sovitun mukaisesti suhtaudutaan melko kriittisesti. Kriittisimpiä ovat ne, joilla ei ole kokemusta putkiremontista.

– Alalla on selvästi luottamus- ja viestintäongelma, jos putkiremontit jo kokeneet suhtautuvat putkiremonttiin myönteisemmin kuin ne, joilla ei ole siitä omaa kokemusta. Kenties pitkä päätös- ja putkiremonttiprojekti ja sitä edeltäneet mahdolliset vesivahingot pyyhkiytyvät mielestä, kun palkintona on uusittu kylpyhuone. Suomalaisten mielestä pahin putkiremontti näyttää olevan se, jota ei ole vielä tehty, toteaa Fira Palveluiden toimitusjohtaja Sami Kokkonen.

Putkiremontin kokeneet vastaajat kertoivat, että kolmasosassa putkiremonteista aikataulut pettivät. Yleisin viivästymisaika oli 3–4 viikkoa ja syy putkiremontin pääurakoitsijassa. Noin joka kuudes putkiremontti ei pysynyt budjetissa, yleisimmin se ylittyi enintään 10 prosenttia.

– Putkiremonteissa ja kaikissa rakentamisprojekteissa pitäisi katsoa kokonaisuutta, eikä erillisten vaiheiden osaoptimointia. Viivästyminen ja budjetin ylittyminen ei ole ihme, jos jokainen alan toimija keskittyy vain oman palikkansa hoitamiseen, eikä kukaan kanna vastuuta kokonaisuudesta. Yhteen hiileen puhaltamalla myös asukkaat saisivat parempia putkiremontteja, sanoo Kokkonen.

Ryhmärakentaminen vielä kohtalaisen tuntematon asunnon hankkimisen muoto

Kyselytutkimuksen perusteella vain 15 prosenttia suomalaisista tunnistaa ryhmärakentamisen terminä. Tämä siitäkin huolimatta, että eduskunta on juuri kyselyn teettämishetkellä hyväksynyt lakiehdotuksen ryhmärakentamisesta. Uusi laki astuu voimaan 1.9.2015 parantaen ryhmärakentajien lainturvaa ja hankkeiden rahoituskelpoisuutta.

– Lakimuutos on asunnon hankkimista pohtivan kannalta merkittävä asia. Ryhmärakentamisessa asiakas on keskiössä ja toimii kotinsa rakennuttajana, jonka ansiosta asunnon hankintahinta on pienempi ja vaikutusmahdollisuus ratkaisuihin suurempi. Lisäksi ryhmärakentamisessa voidaan halutessa panostaa yhteisön syntymiseen aivan uusilla tavoilla. Rakennusalalla tehtävämme onkin nostaa ihmisten tietoisuutta ryhmärakentamisesta varteenotettavana vaihtoehtona perinteisille gryndiasunnoille, toteaa Firan asuntoliiketoiminnasta vastaava Henry Salo.

Taloustutkimuksen alkuvuonna 2015 toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi 1176 suomalaista, ja näistä yli puolella oli omakohtaista kokemusta joko uudis- tai korjausrakentamisprojekteista.

Fira-konserni teetti tutkimuksen selvittääkseen pitävätkö rakennusalaan yleisesti liitetyt ongelmat paikkansa. Tutkimustuloksia hyödynnetään konsernin toiminnan kehittämisessä.

Kyselytutkimuksen tuloksia pähkinänkuoressa:

Rakentaminen on Suomessa laadukasta

56 prosenttia suomalaisista täysin tai jokseenkin samaa mieltä

Rakennusprojektit pysyvät Suomessa aikataulussa

45 prosenttia suomalaisista täysin tai jokseenkin samaa mieltä

Rakennusprojekteissa voi luottaa siihen, että asiat hoituvat sovitusti

37 prosenttia suomalaisista jokseenkin tai täysin eri mieltä

Rakennusprojektit pysyvät hyvin niille asetetuissa budjettiraameissa

39 prosenttia jokseenkin tai täysin eri mieltä

Mitkä ovat rakennusalan suurimmat haasteet

61 prosenttia vastasi, etteivät rakennusyhtiöt kanna riittävästi vastuuta toiminnastaan

Putkiremonteissa huomioidaan asukkaat riittävästi koko projektin ajan

27 prosenttia jokseenkin tai täysin eri mieltä

Putkiremontit pysyvät hyvin niille määritellyissä budjettiraameissa

32 prosenttia jokseenkin tai täysin eri mieltä, 44 prosenttia ei osannut vastata

Putkiremonteissa voi luottaa siihen, että asiat hoituvat sovitusti

36 prosenttia jokseenkin tai täysin eri mieltä

Putkiremontit pysyvät hyvin aikataulussa

38 prosenttia jokseenkin tai täysin eri mieltä

Ryhmärakentaminen terminä tuttu vain 15 prosentille suomalaisista