Delete allekirjoitti sopimuksen metsäteollisuuskonserni Metsä Groupin kanssa

xv1uy345nivsrs9xmzif

Delete allekirjoitti sopimuksen metsäteollisuuskonserni Metsä Groupin kanssa teollisuuden prosessipuhdistuksista. Paikalla allekirjoitustilaisuudessa oli Metsä Groupin, Deleten ja ISS:n edustajia.

Pohjoismaissa toimiva ympäristöpalveluyritys Delete on allekirjoittanut sopimuksen prosessipuhdistuksista metsäteollisuuskonserni Metsä Groupin kanssa. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus kattaa kaikki Metsä Groupin yhtiöt. Aiempi yhtiöiden välinen yhteistyö laajenee ja käynnistyi ensimmäisenä 1.12.2015 Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Äänekosken sellutehtaalla, jonne Delete on perustanut uuden yksikön palvelemaan alueen tarpeita.

– Sopimuksessa merkittävää on se, että tarjoamme kotimaista prosessiteollisuuden huippuosaamista asiakkaalle uudella palvelukonseptilla. Perinteisen puhdistustyön lisäksi etsimme uutta teknologiaa ja innovaatioita, jotka soveltuvat juuri kyseisen tehtaan prosessipesuihin ja prosessilaitteiden puhtaana pysymiseen tehostaen samalla tuotantolaitteiden käytettävyyttä sekä tuotannon tehokkuutta. Kehitystyötä teemme asiakkaan tarpeesta lähtien, yhdessä asiakkaan kanssa, kertoo Deleten liiketoimintajohtaja Tommi Kajasoja yhteistyöstä.

– Etsiessämme sopivaa kumppania prosessipuhdistukseen ymmärsimme, että perinteisen palvelusopimuksen lisäksi tarvitsemme partnerin, joka haluaa aidosti kehittää tehtaan prosessia tehostavia ratkaisuja. Delete toi neuvottelupöytään uutta ja liiketoimintaamme hyödyttävää, kertoo Metsä Fibren hankintajohtaja Timi Hyppänenuudesta yhteistyömallista.

Deletellä on vuosien mittava kokemus ja yhteistyöhistoria metsä- ja selluteollisuuden prosessipuhdistuksista ja seisakkihuolloista. Teollisuuden puhdistuksen lisäksi Deletellä on vahva kokemus teollisuuden purku-, kierrätys- ja jätteenkäsittelypalveluista.

Watrec Oy toteuttaa uuden sukupolven biojalostamon Riihimäen Kiertotalouskylään

Watrec Oy suunnittelee ja toteuttaa Riihimäen Kiertotalouskylään ensimmäisenä Suomessa uuden sukupolven biojalostamon, jossa käsitellään mm. sekajätteestä eroteltua biojätettä ja muuta biohajoavaa materiaalia. Ekojalostamossa yhdyskuntajätteestä erotellaan noin 37 prosenttia biojätettä, 10 prosenttia muovia ja 3 prosenttia metallia. Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousee 50 prosenttiin ja hyötykäyttöaste 98 prosenttiin. Laitoksissa käsitellään 100 000 tonnia yhdyskuntajätettä vuosittain.

Watrec Oy on mukana toteuttamassa Ekokem Oyj:n rakentamaa Riihimäen Kiertotalouskylää. Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteen sisältämät materiaalit kiertävät eteenpäin Ekojalostamon, Suomen ensimmäisen Muovijalostamon ja Biojalostamon kautta. Tämä jae sisältää epäpuhtauksia, jotka erotellaan Watrec Oy:n kehittämällä erottelumenetelmällä, jotta jae voidaan hyödyntää biokaasulaitoksella ja tuottaa jakeesta uusiutuvaa energiaa. Rakennusprojekti on Watrec Oy:n osalta alkanut kesän 2015 alussa ja projektin arvioitu valmistuminen ajoittuu loppukesään 2016. Biojalostamon investointiarvio on 14,5 milj.€ ja käsittelykapasiteetti 75 000 tonnia orgaanista jätettä vuodessa.

Watrec Oy on toiminut biokaasualalla vuodesta 2003 ja ollut toteuttamassa mm. Biotehdas Oy:lle biokaasulaitosten verkostoa Suomeen. Ennen Riihimäen projektia Watrec Oy on toteuttanut Biotehdas Oy:lle teollisen mittakaavan biokaasulaitoshankkeet vuosina 2009 – 2015 Huittisiin, Honkajoelle, Kuopioon ja Ouluun. Näillä laitoksilla vastaanottolinjat kotitalouksien ja kaupan erilliskerätyille biojätteille sekä lietteille. Riihimäen Kiertotalouskylään nyt rakennettavassa laitoksessa käsitellään näiden lisäksi Ekojalostamossa syntyvä yhdyskuntajätteestä erotettava orgaaninen jae (alite) omalla vastaanottolinjallaan.

Biojalostamoon käsittelylinjoja tulee siten kolme tavallisen kahden sijaan. Watrec Oy tähtää kotimaan projektien lisäksi kansainvälisille markkinoille.

KONE toimittaa hissit Suomen korkeimpiin tornitaloihin Helsingin Kalasatamassa

KONEen Suomen maayhtiö KONE Hissit Oy on tehnyt sopimuksen kaikkien SRV:n Kalasatamaan rakentaman REDIn hissien ja liukuportaiden toimittamisesta. Helsingin itäiseen kantakaupunkiin rakentuva REDI koostuu kauppakeskuksesta ja kahdeksasta tornitalosta, joista kuusi ovat asuinrakennuksia, yksi hotelli ja yksi toimistorakennus. Kokonaisuuteen rakennetaan lisäksi 2000 auton pysäköintilaitos. Rakennettavissa tornitaloissa tulee olemaan 20-35 kerrosta ja korkeimman niistä on suunniteltu nousevan jopa 132 metriin.

Toimitus sisältää yhteensä 61 hissiä ja 48 liukuporrasta. Hissitoimitus sisältää 26 Suomen oloissa poikkeuksellisen nopeaa KONE MiniSpace(TM) -hissiä, 17 KONE MonoSpace(TM) 700 -hissiä, 9 KONE Transys(TM) -hissiä sekä 9 KONE MonoSpace(TM) 500 -hissiä. Liukuporrastoimitus sisältää 38 KONE TravelMaster(TM) 110 -liukuporrasta, 6 KONE TravelMaster(TM) 120 -liukuporrasta sekä 4 TransitMaster(TM) 115 -liukukäytävää.

“Kalasataman keskuksen toimitus on KONEelle Suomessa monella tapaa merkityksellinen hanke. Toimituksemme sisältää muun muassa Suomen nopeimmat asuintalokäyttöön tulevat hissit, jotka kulkevat 5,0 metriä sekunnissa. Tornitalojen hisseissä tulee myös olemaan arkkitehdin suunnittelemat uniikit sisustusratkaisut. Keskustelemme SRV:n kanssa myös älykkäiden kohdeohjausjärjestelmien käyttöönotosta sekä uusista tavoista tehostaa korkeaa rakentamista,” kertoo KONEen Suomen toimitusjohtaja Heikki Haasmaa.

“REDI on ainutlaatuinen hybridi- ja korkean rakentamisen hanke. Halusimme kumppaniksi luotettavan toimijan, jolla on kokemusta vastaavista hankkeista Suomessa ja ulkomailla. KONE oli meille luonteva valinta  People Flow -ratkaisujen kokonaistoimittajaksi,”  kommentoi Juha Toimela, toimitusjohtaja, SRV Rakennus Oy.

REDI on esimerkki SRV:n toiminnasta kasvukeskusten kehittäjänä. REDI on Suomen suurin käynnissä oleva kaupunkirakentamisen hanke: kauppakeskuksen, pysäköintilaitoksen ja tornien yhteenlaskettu liikevaihto nousee yli miljardin euron. REDI edustaa uudenlaista asumisajattelua yhdistäen asumisen, palvelut ja viihtymisen erinomaisten liikenneyhteyksien varrella mutta kuitenkin lähellä luontoa ja merta.

REDIn kauppakeskus avataan 2018. REDIn tornit nousevat Kalasatamaan vaiheittain seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan arviolta 2018. REDI valmistuu kokonaisuudessaan vuoteen 2023 mennessä.

Tilauksen ensimmäinen osa kirjattiin vuoden 2015 viimeiselle neljännekselle.

Hanna Harris nimitetty Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen toiminnanjohtajaksi

hanna_harris_credit_aleksi_niemela-cc-88-560px

Kuvaaja: Aleksi Niemelä

VTL, kaupunkitutkija Hanna Harris on nimitetty Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen uudeksi toiminnanjohtajaksi. Harris aloittaa tehtävässään 15.2.2016. Nykyinen toiminnanjohtaja
Tiina Valpola on jäämässä eläkkeelle, mutta jatkaa keskuksen asiantuntijatehtävissä.

Vuonna 2013 toimintansa aloittanut Arkkitehtuurin tiedotuskeskus on oman alansa
asiantuntija-, yhteistyö- ja välittäjäorganisaatio, jonka tehtävänä on vahvistaa arkkitehtuurin yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä edistää suomalaisen arkkitehtuurin tunnettuutta kotimaassa ja maailmalla. Sen toimintaa ylläpitää Arkkitehtuurikeskus ry, jonka jäseniä ovat keskeiset suomalaiset arkkitehtuurijärjestöt ja -organisaatiot. Arkkitehtuurin tiedotuskeskus on nuorin kahdeksasta opetus- ja kulttuuriministeriön tukemasta taiteen alan tiedotuskeskuksesta.

”Kansainvälisissä tehtävissä aikaansaavasti toiminut, niin arkkitehtuuria kuin laajemmin kulttuurialaa hyvin tunteva Hanna Harris valittiin luotsaamaan Arkkitehtuurin tiedotuskeskusta tulevien vuosien viestinnällisesti vaativassa ja alati verkostoituvammassa toimintaympäristössä. Tiina Valpolan ansiokkaasti vetämistä käynnistysvuosista on hyvä jatkaa”, toteaa Arkkitehtuurikeskus ry:n hallituksen puheenjohtaja Asko Takala.

Harris on 15 vuotta kulttuurialan kansainvälisissä johto- ja sisällönkehitystehtävissä toiminut kuraattori, tuottaja ja tutkija. Arkkitehtuurin tiedotuskeskukseen Harris siirtyy Helsinki Design Weekin ohjelmajohtajan paikalta. Hän on vuodesta 2014 ollut kehittämässä Pohjoismaiden suurimman muotoilufestivaalin ohjelmaa ja kansainvälisiä hankkeita sekä perustamassa Helsinki Design Weekly –verkkomediaa.

Vuosina 2008-2013 Harris johti Suomen Lontoon instituutin taide- ja kulttuuriohjelmaa, missä hän muun muassa vastasi laajaa huomiota saaneista arkkitehtuurin ja muotoilun tilaustuotannoista ja kulttuuriviennin hankkeista.  Aiemmissa työtehtävissään Harris on toiminut päätuottajana kansainvälisissä taide- ja kulttuuritapahtumissa sekä tutkimus- ja kehitystehtävissä Helsingin yliopistossa ja Taideteollisessa korkeakoulussa (nyk. Aalto-yliopisto) sekä ulkomailla Cambridgen, Westminsterin, Milano-Bicoccan ja Sorbonnen yliopistoissa. Harris viimeistelee kaupunkitutkimuksen väitöskirjaa sekä luennoi säännöllisesti Suomessa ja ulkomailla. Hän on myös työskennellyt toimittajana ja tuotantopäällikkönä eri medioissa.

”Tiedotuskeskuksella on avainrooli suomalaisen arkkitehtuurialan uusien yhteistyöhankkeiden, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja kansainvälisen näkyvyyden lisäämisessä. On suuri kunnia tulla mukaan kehittämään tätä toimintaa”, Harris sanoo.

Consti Talotekniikka Oy:n toimitusjohtajaksi Pekka Pöykkö

922653da18570092_400x400ar

Consti Talotekniikka Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty koneautomaatioinsinööri Pekka Pöykkö (48v.). Pöykkö aloittaa tehtävässään helmikuussa 2016. 

Pekka Pöykkö siirtyy Constille Saipu Oy:stä, jossa hän on toiminut toimitusjohtajana vuodesta 2014 lähtien. Sitä ennen Pöykkö on työskennellyt 21 vuotta YIT:llä ja Caverionilla liiketoiminnan johtotehtävissä.

Pöykkö aloittaa myös Consti Yhtiöiden johtoryhmän jäsenenä.

– Tehtävässäni haluan ensisijaisesti panostaa Consti Talotekniikka Oy:n kehittämiseen ja kannattavan kasvun turvaamiseen myös tulevaisuudessa, Pekka Pöykkö kertoo.

Consti Yhtiöt on korjausrakentamiseen erikoistunut yhtiö, jonka liiketoiminta-alueista Consti Talotekniikan ydinosaamista on talotekninen suunnittelu ja urakointi niin vaativissa saneerauskohteissa kuin haastavissa uudiskohteissa.

– Pekka Pöykkö vahvistaa entisestään yrityksemme vankkaa taloteknistä osaamista. Olen erittäin tyytyväinen saadessamme toimitusjohtajan tehtävään talotekniikka-alan pitkän linjan ammattilaisen, Marko Holopainen lisää.

Skanska käynnistää ensimmäisen asuinrakennusprojektin Kankaan alueella Jyväskylässä

jyvaskylan_raina_kangas_tori_highres

Jyväskylän kaupunki on myynyt Kankaalta ensimmäisen asuinrakentamisen tontin Skanskalle. Samalla Skanska teki käynnistyspäätöksen ensimmäisen asuntohankkeen rakentamisesta alueelle. As. Oy Jyväskylän Rainan rakentaminen alkaa joulukuussa 2015, ja sen arvioitu valmistumisaika on alkuvuosi 2017.

Tontti sijaitsee Kankaan Piippurannan asemakaava-alueella, jonka kaava on tullut voimaan toukokuussa 2015. ”Asuntoja kohtaan on ollut mukavasti kysyntää”, kertoo hankekehityspäällikkö Noora Sokero Skanskalta. As. Oy Jyväskylän Raina nousee Kankaan sydämeen Tourujoen, vanhan punatiilisen piipun ja keskusaukion läheisyyteen. Osoite on Piipputori 1.

Rainan ilme on suunniteltu kunnioittaen vanhan tehdasmiljöön punatiilipintoja. Harjakattoiseen rakennukseen tulee 8 kerrosta ja 46 uutta kotia, joiden koot vaihtelevat 32,5 neliön yksiöistä 72 neliön kolmioihin.

”Olen erittäin iloinen tonttikaupasta. Tämä on konkreettinen askel kohti uutta upeaa ja monimuotoista Kankaan kaupunginosaa, jossa uudentyyppisellä asumisella on vahva jalansija. Nämä päätökset eivät tässä markkinatilanteessa ole itsestäänselvyyksiä, mutta luotamme tulevaisuuteen vahvasti Kankaan hankkeen kohdalla”, kommentoi Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

”Olemme innoissamme Kankaan alueen rakentamisen etenemisestä, sillä siellä näkyvät monet asiat, jotka ovat Skanskalle tärkeitä: energiatehokkuus ja ympäristöarvot, alueen kehittäminen kokonaisuutena eläväksi ja toimivaksi kaupunginosaksi sekä tiivis yhteistyö eri osapuolten kanssa”, sanoo Skanskan yksikönjohtaja Jorma Mustakangas.

Kangas on Jyväskylän merkittävin aluekehityshanke, jossa kunnianhimoinen suunnittelu, älykäs kaupunkirakenne ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista ja laadukasta ympäristöä. Tulevaisuudessa Kangas on 2 100 työpaikan ja 5 000 asukkaan koti.

Sweco Industry ja KEMAPCO tehneet EPCM-toimitussopimuksen lannoitetehtaan laajennusprojektista

Arab Fertilizers and Chemicals Industries Ltd (tavaramerkkinä KEMAPCO) Jordaniasta ja Sweco Industry Oy ovat tehneet sopimuksen KEMAPCOn lannoitetehtaan laajennuksesta Aqabaan, Jordaniaan. Sweco toimii EPCM-toimittajana mittavassa hankkeessa ja vastaa kokonaisuuden läpiviennistä eli perussuunnittelusta, projektinjohdosta, toteutussuunnittelusta ja asennustyömaan johdosta. Hanke valmistuu vuoden 2016 loppupuolella.

Arab Fertilizers and Chemicals Industries Ltd (KEMAPCO®) omistaa tehtaan, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti on 150,000 tonnia kaliumnitraattilannoitetta (NOP) sekä 60,000 tonnia panoksittain tehtyä dikalsiumfosfaattia (DCP), eläinrehun lisäainetta ja typpihappoa, jota tällä hetkellä tuotetaan omaan käyttöön 115,000 tonnia vuosittain.

Puupalkinnon saa As Oy Jyväskylän Puukuokka 1 pääsuunnittelijanaan arkkitehti Anssi Lassila, arkkitehtitoimisto OOPEAA:sta (Office for Peripheral Architecture).

7LkTgQ9peTiA9C_jtEDk9TjZhQ3oVMszrmrK1o6OJb8,jXwqkiy0nepHQmg8hG4INtx7Fn5denFjgFdXsWmofas,0Wb-mDTRyOO5Th6isGOKHzk98YoGIXIIXrvW6WURBf4,pjhdL7mDHJXMoCCbQwf2n0lWOz2LPw8233Wae6ufX94

Tuomariston mukaan Puukuokka 1 on arkkitehtuuriltaan, massoittelultaan ja väritykseltään mielenkiintoinen kohde, joka eri puolilta tarkasteltaessa avautuu katsojalle vaihtelevalla ja yllätyksellisellä tavalla. Rakennuksen puun käyttö on selkeää ja luontevan varmaotteista. Julkisivujen kaksijakoinen värimaailma luo kohteelle elämyksellisyyttä.

Puun käyttö näkyvänä materiaalina sisätiloissa ja parvekkeissa on tavoitettu lämminhenkisen onnistuneesti tiukoista palomääräyksistämme huolimatta. Puukuokka on Suomen ensimmäinen 8-kerroksinen puukerrostalo. Puun käytön innovatiivisuutta edustaa pitkälle kehitetty massiivipuulevyihin perustuva tilaelementtitekniikka.
Kohteen huomioarvoa korottaa se, että sen rakennuttaja Lakea Oy on määrätietoisesti sitoutunut puukerrostalo- ja massiivipuulevyihin perustuvan tilaelementtirakentamisen kehittämiseen omassa asuntotuotannossaan. Kohteen innovatiivisuus- ja huomioarvoa lisää myös Lakea Oy:n kehittämä Asumisella omaksi -rahoituskonsepti, jossa asukas maksaa asunnon omaksi vuokran muodossa 20 vuoden aikana. Lakean tavoitteena on myös asumisen ratkaisujen innovatiivinen kehittäminen, mihin liittyy panostaminen laadukkaaseen arkkitehtuuriin.

As Oy Jyväskylän Puukuokka 1:n suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet seuraavat tahot:
Kohteen arkkitehti ja pääsuunnittelija on Anssi Lassila, Arkkitehti SAFA. Projektiarkkitehteina kohteessa oli Juha Pakkala, Iida Hedberg ja Jussi-Pekka Vesala sekä avustava työryhmä.
Kohteen tilaaja on Lakea Oy, jossa mukana ovat olleet toimitusjohtaja Timo Mantila ja rakennusvaiheessa Jouni Liimatainen.
Jyväskylän kaupungin osalta kaavoitusvaiheessa kohteeseen osallistui kaupunginarkkitehti, Leila Strömberg.
Valtion asuntorahaston puolesta kohteeseen osallistui kehittämisarkkitehti, TkT Vesa Ijäs.
Rakennesuunnittelusta on vastannut Sweco Rakennetekniikka Oy, projektipäällikkö Lauri Lepikonmäki.
Kohteen LVI-suunnitelmat on laatinut LVI-insinööritoimisto Koski-Konsultit Oy, toimitusjohtaja Martti Peltovuori.
Sähkösuunnittelija toimi sähkösuunnittelu J. Nenonen Oy:n suunnittelija Toni Salminen.
Kohteen pääurakoitsijana toimi JVR-rakenne, toimitusjohtaja Arttu Suuronen.
Puumoduulit kohteeseen toimitti Stora Enso, jossa hankkeesta ovat vastanneet Petri Perttula, Vesa Vaihtamo sekä rakennusvaiheessa myös Janne Manninen.
Kohteen julkisivut toimitti Siparila Oy, jossa toimituksesta vastasi Olli Prättälä.

Mikä on Puupalkinto?
Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla.

Puupalkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen. Nyt myönnettävä palkinto on järjestyksessä kahdeksastoista. Palkinnon myöntää Puuinfo.

Aikaisemmin puupalkinto on myönnetty seuraaville kohteille (kohde esitelty):
2014 Serlachiuksen taidemuseon Gösta-paviljonki, Mänttä (Puu 3/2014)
2013 Suomen luontokeskus Haltia, Espoo (Puu 3/2013)
2012 PUUERA Puukerrostalo, Vierumäki (Puu 1/2012)
2011 Metsähallituksen toimitalo ja tiedekeskus Pilke, Rovaniemi (Puu 1/2011)
2010 Luukku -talo, Aalto-yliopiston Luukku-team
2009 Seurasaaren ulkomuseon rakennuskonservointikeskus, Helsinki (Puu 1/10)
2008 Porvoon tuomiokirkon jälleenrakennustyö (Puu 1/07 ja 3/08)
2007 Talo Kotilo, Espoo (Puu 3/06 ja 2/07)
2006 Toimistotalo FMO Tapiola, Espoo (Puu 4/05 ja 3/06)
2005 Metla-talo, Joensuu (Puu 1/05 ja 3/05)
2004 Laajasalon kirkko, Helsinki (Puu 1/04 ja 3/04) ja Aurinkorinteen puutaloalue, Espoo (Puu 3/04)
2003 Puu-Linnanmaan alue, Oulu (Puu 2/03)
2002 Kierikkikeskus, Yli-Ii Puu (2/02) ja Sibeliustalo, Lahti Puu (1/00 ja 3/00)
2000 Vihantasalmen silta, Mäntyharju Puu (2/00)
1998 Viikin puukerrostaloalue, Helsinki Puu 3/97
1996 Leirintäalueen vastaanottorakennus, Taivalkoski Puu 2/95
1994 Metsolan ala-asteen koulu, Helsinki

Kaikki kohteet on esitelty Puuinfon palvelussa: www.woodarchitecture.fi

Tanskalainen, nerokas Trollbeads House voittajakohteeksi Euroopan johtavassa arkkitehtuurikilpailussa

8167b7696db83d79_800x800ar

Trollbeads House,  kuvaaja Jens Markus Lindhe

European Copper in Architecure Awards 17 -kilpailussa voittajaksi on valittu Kööpenhaminassa sijaitseva modernisoitu yksityinen liike- ja asuinrakennus, Trollbeads House. Rakennuksen suunnittelija on tanskalainen arkkitehtitoimisto BBP arkitekter. Tuomariston mukaan voiton ratkaisi talon vuorokaudenajan ja päivänvalon mukaan muunneltava ulkonäkö, joka on yksilöllinen ja voimakas tekijä kaupunkikuvassa. Rakennus on lasitalo, jonka ikkunat kullanvärinen kupariseosvaippa sulkee yöksi.

Kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu valitsee vuosittain parhaan arkkitehtuurisen kohteen, jossa keskeisenä rakennuselementtinä toimii kupari tai kupariseos. Kilpailu järjestettiin tänä vuonna 17. kertaa ja siihen ilmoitettiin yli 50 kohdetta 17 eri maasta. Tuomaristo koostui neljästä huippuarkkitehdistä; Ulla Hell – PLASMA Studio, Italia; Erik Nobel – NOBEL arkitekter, Tanska; Fernando S. – Pitágoras Arquitectos, Portugal ja Keith Williams – keith williams architects, Englanti.

Suomalaista osaamista kilpailussa edusti tekninen suunnittelija Niko Sirviö. Hänen suunnittelemansa Villa Saapaskallio on jyrkän kallion päälle rakennettu, jopa 11 metriä korkea yksityinen huvila. Näyttävä, ja graafisesti muotoiltu huvila on kehystetty kuparilla, jolloin se mereltä päin katsottuna uppoutuu hyvin ympäröivään saaristomaisemaan.

8c9162f6db95b740_800x800ar

b63d0cd8f0ffb088_800x800ar

”Materiaaliksi valitsin kuparin, sillä se kestää hyvin eri vuodenaikoja ja patinoituu aikaa myöten kauniiksi tumman kaarnan väriseksi”, Sirviö kertoo. Suunnittelijan mukaan kilpailu oli erittäin laadukas ja kovatasoinen. ”Mukana oli paljon julkisia kohteita, joiden rahoitusmalli on jokin muu kuin yksityinen rahoitus. Kokemus oli kuitenkin hyvin positiivinen”, Sirviö jatkaa. Vaikka sijoitusta ei tällä kertaa tullutkaan, Sirviö osallistuisi kilpailuun mielellään uudestaan, mikäli hänelle tarjoutuisi siihen sopiva projektikohde.

Esperi Care rakentaa 30-paikkaisen hoivakodin Kouvolaan

Healthcare II on sopinut 8 hoiva-alan uudiskohteen hankkimisesta

Northern Horizon Capitalin Healthcare II –rahasto on allekirjoittanut sopimuksen kahdeksan hoivakiinteistön hankkimisesta. Hoivakiinteistöjen vuokralaisena toimii Esperi Care Oy ja kohteet rakentaa Rakennusliike Lehto Oy.

Rakennettavat kohteet sijaitsevat Loviisassa, Kouvolassa, Säkylässä, Ylöjärvellä, Äänekoskella, Kuusamossa, Rovaniemellä ja Muhoksella. Kohteiden rakentaminen on osin jo alkanut ja rakennustyöt valmistuvat pääosin vuoden 2016 jälkimmäisen vuosipuoliskon aikana. Rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala on lähes 10 000 m2 ja ne tulevat toimimaan kotina yhteensä yli 250 ikäihmiselle.

Rakennusliike Lehto Oy:n Hyvinvointitilat – yksikkö on merkittävä ja aktiivinen hoivakohteiden rakentaja. Lehto toteuttaa kohteita valtakunnallisesti. Lehdon HVT-konseptin mukainen toiminta tuottaa käyttäjille erinomaiset, toimivat ja laadukkaat tilat, jossa sekä hoivapalvelun tuottaminen että ennen kaikkea asukkaan hyvä olo on mietitty erinomaiselle tasolle. Konseptin mukaisesti toimittuna kohteet voidaan tuottaa markkinoiden parhaalla toteutusajalla laadusta tinkimättä. ”Liiketoimintakumppanuus Esperin ja Northern Horizon Capitalin kanssa toimii hyvin sekä luotettavasti. Nyt toteutettavat tilat edustavat alan tämän hetken parasta osaamista” sanoo liiketoimintajohtaja Tuomo Mertaniemi.

Esperi Care Oy on valtakunnallinen hoiva-alan yritys, joka tarjoaa kodinomaisia asumispalveluja asiakkaiden muuttuviin elämäntilanteisiin. Esperi kehittää jatkuvasti uusia, entistä monimuotoisempia asumisen ja tuen malleja ikääntyneille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä kehitysvammaisille. Kodinomaiset hoivakodit tarjoavat yksilöllistä, turvallista ja kuntouttavaa asumispalvelua. ”Yhteistyö Rakennusliike Lehdon ja Northern Horizon Capitalin kanssa on sujunut mutkattomasti ja tämä yhteistyökonsepti mahdollistaa entistä laadukkaamman asumisen ja palvelukokonaisuuden tarjoamisen asiakkaillemme” iloitsee Esperin toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni.

”Olemme tehneet pitkään tiivistä yhteistyötä Esperi Care Oy:n kanssa ja olemme erittäin tyytyväisiä, että voimme yhdessä toteuttaa tämänkin hoivakiinteistöportfolion. Myös Rakennusliike Lehto Oy on tuttu toimija monista yhteisistä hoivakohteiden rakennuttamishankkeista. Healthcare II –rahaston myötä Northern Horizon Capitalista on tullut entistä vahvempi toimija hoivakiinteistöihin erikoistuneessa sijoittamisessa Suomessa” toteaa rahaston Fund Manager Jussi Rouhento.

Northern Horizon Capital on sijoittanut suomalaisiin hoiva-alan kiinteistöihin jo vuodesta 2007 ja Healthcare II on toinen rahastomme, joka sijoittaa tähän segmenttiin. Viimeisen vuoden aikana rahasto on tehnyt monia hoiva-alan kiinteistöhankintoja sekä rakennuttanut uudiskohteita. Jatkossa tulemme tekemään vielä useita hankintoja ja jatkamaan hoivakohteiden rakennuttamistoimintaa. Northern Horizon Capital toimii aktiivisena kiinteistösijoittajana ja etsii jatkuvasti sijoitusstrategiaansa sopivia uusia sijoituksia.