Rakennusliike Laptin vahva kasvu jatkuu

lapti-timo-pekkarinen_300ppi

Toimitusjohtaja Timo Pekkarinen, Rakennusliike Lapti Oy

Asuin- ja hoivakiinteistöjen rakentamiseen keskittyvän Rakennusliike Lapti Oy:n liikevaihto vuonna 2015 oli noin 114 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuotena oli 82 miljoonaa euroa. Liiketulos 2015 kasvoi 7,9 miljoonaan euroon. Vuonna 2014 liiketulos oli 4,8 miljoonaa euroa.

Tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset. Vuoden 2015 aikana Laptiin tuli 30 uutta työntekijää. Vuoden 2016 aikana suunnitelmissa on noin 30 uuden toimihenkilön palkkaaminen.

–          Uusien hankkeiden ja Tampereelle avatun aluetoimiston myötä toimintamme on laajentunut. Jatkamme edelleen panostamista huolella rakentamiseen, kustannuskilpailukyvyn parantamiseen ja henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämiseen, kertoo toimitusjohtaja Timo Pekkarinen Rakennusliike Lapti Oy:stä.

–          Pitkäjänteinen panostuksemme henkilöstömme hyvinvointiin ja työhön sitouttamiseen on kannattanut. Laptia pidetäänkin vetovoimaisena työnantajana, joka pitää huolta työntekijöistään, Pekkarinen jatkaa.

Rakentajien työt keskittyvät alueellisesti

Rakentajien työt ovat keskittymässä entistä selvemmin alueellisesti. Rakennusalan työttömyyskassan viimeisimpien tilastojen mukaan työt ovat vähentyneet selkeästi Itä-Suomessa, Kymessä, Kainuussa ja Lapissa. Työt keskittyvät yhä enemmän kasvukeskuksiin kuten Uudellemaalle, Ouluun, Pohjanmaalle tai Turun seudulle.

Rakennusalan työttömyyskassan mukaan rakentajien työttömyys väheni tämän vuoden helmikuussa koko maassa 1,2 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Helmikuussa sai ansiosidonnaista päivärahaa 12500 rakentajaa (23,0%).

Erot alueiden välillä ovat kuitenkin hyvin suuret, sillä Kymessä työttömyys lisääntyi 3,7% (26,8 %) , mutta väheni Oulussa 2,9 % (25,2%).

Kymen lisäksi työttömyys lisääntyi Kainuussa 2,5 % (37,4%), Lapissa 1,4% (32,7 %) ja Itä-Suomessa 0,6% (28,5%).

Suurimmat pudottajat olivat 2,9 prosenttiyksiköllään Häme (20,6%), Satakunta (23,5%) ja Oulu (25,2%). Työttömyys väheni selvästi myös Pohjanmaalla 2,9 % (22,9%), Keski-Suomessa 2,4 % (25,2%), Turussa 1,8 % (18,5%) ja Uudellamaalla 1,3 % (14,6 %).

Täydentyvän Laajasalon suunnitelmista keskustellaan 17. maaliskuuta

8f88a120-5c71-4ea1-b3b2-f4656e4c3265-main_image

Näkymä etelästä Laajasalontien ja Reposalmentien risteyksestä pohjoiseen. Laajasalon kauppakeskuksen alueen asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheen viitesuunnitelmakuva. Kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy.

Laajasaloon suunnitellaan uutta asumista Laajasalontien varteen kauppakeskuksen ympäristöön sekä Koirasaarentien ja Ilomäentien varsille. Itärannan kaavassa kehitetään rantareittiä ja tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Suunnitelmista järjestetään asukastapahtuma 17. maaliskuuta.

Yliskylässä suunnitellaan Laajasalontien varteen asuinkerrostaloja, joista pääosa sijoittuu suunnitteilla olevan kauppakeskuksen kortteliin. Laajasalontien moottorikatu muutetaan kaikkien liikkumistapojen katualueeksi Koirasaarentien risteyksestä pohjoiseen. Laajasalontielle on suunniteltu kaksi raitiotiekaistaa, neljä autokaistaa, kävely- ja pyörätiet, pyöräilyn laatukäytävä Baana sekä puurivejä. Reposalmentien silta on tarkoitus muuttaa tasoristeykseksi.

– Kaavamuutosalue on saaren keskeisimmällä paikalla tulevassa liikkumisen solmukohdassa. Yliskylän keskustaa on tarkoitus vahvistaa ja tiivistää. Samalla varaudutaan uusien ratikkayhteyksien tuloon, kertoo arkkitehti Petteri Erling kaupunkisuunnitteluvirastosta.

7c12d623-19cb-47ce-8b4c-b9b014526a84

Näkymä pohjoisesta Laajasalontielle. Laajasalon kauppakeskuksen alueen asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheen viitesuunnitelmakuva. Kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy.

Laajasalon ostoskeskukselle valmistellaan parhaillaan rakentamissuunnitelmia. Rakennuslupaa on tarkoitus hakea kevään aikana tammikuussa 2015 voimaan tulleen asemakaavan perusteella. Nyt käynnistyneessä kaavatyössä keskuksen korttelia täydennetään asumisella, toimitiloilla ja liityntäpysäköinnillä sekä kirjasto- ja nuorisotiloilla. Kauppakeskuksen alueen kaavaehdotus tulisi kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn arviolta syksyllä 2016.

Koirasaarentien ja Ilomäentien varteen suunnitellaan uudisrakentamista. Samalla selvitetään yksityisten kiinteistönomistajien kiinnostusta rakentaa tonteilleen. Suunnittelussa varaudutaan myös raideyhteyksiin. Kaavaluonnos olisi nähtävillä arviolta keväällä 2017.

Laajasalon itärannan virkistysalueiden kaavamuutoksessa tarkastellaan aluetta Laajasalon keskuksen tuntumasta Reposalmentieltä Hepokalliontielle Jollakseen. Tavoitteena on suunnitella virkistysalueita yhdistävä rantareitti ja kehittää alueelle sopivia toimintoja erityisesti Sarvaston satamassa. Lisäksi tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Sarvastonvalkaman länsipuolella sijaitsevan puiston reunoille ja Puhuritien eteläpuolelle Jollaksessa. Kaavaluonnos on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle arviolta keväällä 2017.

Laajasalon suunnittelussa varaudutaan Kruunusillat-hankkeen myötä mahdollisesti toteutuvaan raitiotieyhteyteen. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa Kruunusillat-hankkeen raitiotien varikkoalue Laajasaloon. Kruunusillat-hankkeen raitiotien yleissuunnitelmassa on Yliskylän päässä tarkasteltu kahta vaihtoehtoista raitiotien linjausta, joista pohjoisempi kiertäisi Yliskylän keskustan. Yleissuunnitelman alustavien suunnitelmien mukaan varikko sijoitettaisiin Reposalmentien eteläpuolelle linjan päätepysäkin yhteyteen.

Laajasalo ja sen ympäristö on voimakkaassa muutoksessa. Laajasalon asukasmäärän ennustetaan noin kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Suunnitteluvaiheessa oleva Kruunusillat-hanke yhdistäisi toteutuessaan raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman osaksi kantakaupunkia.

Helsingin yleiskaavaehdotuksessa Laajasalon keskustaa kehitetään liike- ja palvelukeskustana. Ehdotuksessa on varaukset raitiotieyhteydelle kantakaupungista Kruunuvuoreen, Yliskylään ja siitä Vartiosaareen ja Vuosaareen sekä yhteydelle Laajasalosta Herttoniemen suuntaan. Yleiskaavan aineistoihin voi tutustua verkkosivuilla www.yleiskaava.fi.

Laajasalon suunnittelun asukastapahtuma 17. maaliskuuta

Kauppakeskuksen, Koirasaarentien ja Ilomäentien alueiden sekä Laajasalon Itärannan suunnitelmista järjestetään asukastapahtuma 17.3.2016 kello 15–19 Laajasalon kirkolla (Reposalmentie 13). Paikalla on myös Kruunusillat-hankkeen asiantuntija ja kauppakeskuksen rakennuttajan edustaja. Tapahtuma Facebookissa

YIT toteuttaa Hämeenlinnan Nummen palvelukeskuksen elinkaarihankkeen yhteistyössä Caverionin kanssa

bd4698d6f2e0102a_800x800ar

YIT on allekirjoittanut sopimuksen Hämeenlinnan kaupungin kanssa palvelukeskuksen rakentamisesta Hämeenlinnaan. Hanke toteutetaan elinkaarimallilla yhteistyössä Caverionin kanssa, ja sen arvo YIT:lle on noin 17 miljoonaa euroa. Rakentaminen käynnistyy keväällä 2016 maanrakennustöillä ja hankkeen on määrä valmistua kesällä 2018.

Nummen palvelukeskus käsittää yhtenäiskoulun, kirjaston, monipuoliset liikuntatilat, sosiaali- ja terveyspalvelujen tiloja sekä kulttuuripalveluita. Elinkaarihanke kattaa palvelukeskuksen rakentamisen ja sen valmistuttua hankkeen hoidon, huollon ja kunnossapidon 20 vuoden ajan. Lisäksi sopimukseen sisältyy optio palvelusopimuksen pidentämisestä viidellä vuodella. YIT vastaa palvelukeskuksen rakentamisesta ja Caverion hankkeen palvelujaksosta.

Nummen palvelukeskuksen tilat on suunniteltu lähes 1 400 käyttäjälle, ja niiden suunnittelussa on kiinnitetty erityishuomiota innovatiivisiin tilaratkaisuihin, jotka mahdollistavat monipuolisen työskentelyn sekä monimuotoisen oppimisen. Hankkeen pääsuunnittelijana toimii Linja Arkkitehdit Oy ja tilojen pedagogisesta suunnittelusta vastaa Qroom Oy.

”Olemme erittäin tyytyväisiä, että pääsimme mukaan suunnittelemaan ja rakentamaan suomalaisittain ainutlaatuista hanketta – uudenlaista oppimista tukevaa ympäristöä. Kyseisessä hankkeessa erityistä on, että saimme suunnittelun osalta poikkeuksellisen vapaat kädet, mikä antoi meille mahdollisuuden hyödyntää vahvaa suunnitteluosaamistamme ja vankkaa kokemustamme elinkaarihankkeista”, toteaa Hannu Soikkeli ”, hankekehitysjohtaja YIT:ltä.

 

Harvinainen uudishanke Helsingin keskustaan

tiedotekuva

– Kasarmitorin laidalle uusi toimistotalo vuonna 2017
– Yhteishankkeessa YIT, Ahlström Capital ja HGR Property Partners
– Ankkurivuokralainen Roschier Asianajotoimisto 

Helsingin Kaartinkaupungista Kasarmitorin laidalta purettavan kaupungin entisen rakennusviraston tilalle valmistuu uudisrakennushanke loppuvuodesta 2017. Nykyisen kiinteistön purkutyöt ovat käynnistyneet. Uuteen kiinteistöön tulee seitsemän kerrosta ja 16 000 kerrosneliömetriä toimistotilaa. Toimistotaloon tulee työpisteet jopa tuhannelle liike-elämän työntekijälle. Ensimmäinen muuttopäätöksen tehnyt vuokralainen on Roschier Asianajotoimisto.

– ­Hankkeen isona yhteisenä ajatuksena on ollut kaupunginosan elävöittäminen sekä Kasarmitorin ja Kaartinkaupungin visuaalisen ilmeen merkittävä parannus. Roschierin lisäksi talossa on tilaa yhdelle tai useammalle vuokralaiselle, joka arvostaa keskeistä sijaintia ja ensiluokkaista toimitilaa, sanoo HGR Property Partnersin toimitusjohtaja Kari Helin.

– Olemme etuoikeutettuja saadessamme olla mukana harvinaisessa kaupunkikuvaa muuttavassa uudisrakennushankkeessa. Uudet, meille räätälöidyt toimitilat tulevat tarjoamaan työntekijöillemme ja asiakkaillemme modernit ja korkealaatuiset työ- ja kohtaamistilat. Roschier Building antaa meille mitä parhaimmat toimintaedellytykset tulevaisuudessa, kertoo Roschier Asianajotoimiston toimitusjohtaja Rainer Hilli.

– Olemme olleet kiinteistönomistajana Eteläesplanadin ja Kasarmikadun kulmassa jo vuodesta 1937 ja kehittäneet kohdetta vastaamaan käyttäjiemme muuttuvia tarpeita koko omistusaikanamme. Kaartinkaupunki ja Kasarmitorin seutu ovat meille tärkeä ydinkeskustan alue, jota haluamme olla edelleen kehittämässä. Tätä vastuullista ja aktiivista toimintaa olemme jatkamassa tässä uudessa kohteessa, kommentoi Ahlström Capitalin toimitusjohtajaHans Sohlström.

sisa-cc-88kuva1

Hankkeen työllistämisvaikutus on arviolta jopa 400 henkilötyövuotta

YIT:llä on kokemusta vaativista rakennushankkeista pääkaupunkiseudulla, kuten UPM:n pääkonttori Töölönlahdella ja Tapiolan pääkonttori Espoossa. YIT on hankkeessa mukana rakentajana ja yhtenä omistajana. Hanke työllistää 40–50 YIT:läistä ja merkittävän joukon alihankkijoita ja konsultteja seuraavien kahden vuoden aikana.

– YIT toteuttaa tämän hankkeen, jossa yhdistyvät rakentamisen ja materiaalien korkea tekninen laatu sekä kunnioitus lähiympäristöä kohtaan. Uudiskohteen rakentaminen historiallisen Helsingin ytimeen on ainutlaatuinen mahdollisuus toteuttaa kestävää ja vastuullista kaupunkisuunnittelua nykyaikaisella rakennustekniikalla, kertoo YIT:n Omaperusteinen liiketoiminta -liiketoimintaryhmän johtaja Timo Lehmus.

Hankeinfo: 

Ahlström Capital, YIT ja HGR Property Partners rakennuttavat Helsingin Kaartinkaupunkiin Kasarmitorin laidalle kiinteistön, johon valmistuu työpiste jopa tuhannelle työntekijälle loppuvuodesta 2017.  Uudisrakennus valmistuu kaupungin entisen rakennusviraston kiinteistön tilalle. Kiinteistön on suunnitellut Arkkitehtitoimisto SARC ja sen pääsuunnittelija on Antti-Matti Siikala.

Kiinteistön ankkurivuokralainen on Roschier Asianajotoimisto, jonka noin 220 työntekijää siirtyvät uuteen kohteeseen heti sen valmistuttua. Roschierin oman sisäänkäynti tulee Kasarmikadun ja Pohjoisen Makasiinikadun kulmaan. Kiinteistö sijoittuu kahdelle tontille.

Kiinteistö rakennetaan LEED Platina –ympäristösertifikaatin vaatimusten mukaisesti.

www.kasarmikatu21.fi

Hankkeen etenemistä voi seurata sosiaalisessa mediassa: 

Facebook: facebook.com/kasarmikatu21

Instagram: @Kasarmikatu21

#Kasarmikatu21

Pohjola Rakennus -konsernilla erinomainen tulos, liikevoitto kaksinkertaistui

Pohjola Rakennus -konsernilla erinomainen tulos, liikevoitto kaksinkertaistui

Pohjola Rakennus -konsernin vahva kasvu jatkuu. Vuoden 2015 liikevaihto oli 126 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 85 miljoonaa euroa. Liikevoitto kasvoi 10,6 miljoonaan euroon. Vuonna 2014 liikevoitto oli 5,2 miljoonaa euroa.

– Erinomaiset tulokset ovat systemaattisen johtamisen ja hyvän henkilöstötyytyväisyyden ansiota. Onnistuimme analysoimaan markkinoiden kehitystä oikein ja tuottamaan kysytyille paikoille sekä kuluttajien että sijoittajien haluamia asuntoja, konsernijohtaja Juha Metsälä toteaa.

– Suunnittelu ja laskenta, tuotanto sekä myynti ja markkinointi onnistuivat kokonaisuutena, hän lisää.

Vuonna 2015 perustettiin kolme uutta tytäryhtiötä eli Pohjola Rakennus Oy Itä- ja Keski-Suomi, Länsi-Suomi ja Infra. Itä- ja Keski-Suomi teki voitollisen tuloksen jo ensimmäisenä toimintavuonnaan, Länsi-Suomi hankki hyviä urakoita sekä tontteja ja Infran toiminta käynnistyi.

Vuonna 2013 perustettu Pohjola Rakennus Oy Uusimaa on ottanut hyvin paikkansa pääkaupunkiseudulla. Konsernin tuloksesta puolet tulee Uusimaalta.

Kehitystyötä koko alan hyväksi

Konsernin uusimmalle tytäryhtiölle,  Pohjola Rakennus Oy Pohjois-Suomelle, etsitään parhaillaan toimitusjohtajaa Ouluun. Yhtiön käynnistettyä toimintansa konserni pystyy palvelemaan kaikilla Suomen neljällä työssäkäyntialueella.

Konsernin strategian mukaisesti suunnitellaan myös toiminnan laajentamista Ruotsiin.

Juha Metsälän mukaan Pohjola Rakennus keskittyy edelleen kohtuuhintaisten asuntojen tuottamiseen. Tuotantoa suunnitellaan ennakkomarkkinoinnin ja erilaisten markkinatutkimusten avulla.

Konsernissa panostetaan edelleen myös pitkäjänteiseen aluekehittämiseen.

Pohjola Rakennus pyrkii toimimaan innovatiivisesti ja rakennusalaa voimakkaasti edistäen. Esimerkkeinä tehokkaasta tuotekehittämisestä ovat mm. Pohjola Rakennuksen vakioitu tapa kerrostalojen rakentamiseen sekä Eloisa-senioriasunnot. Tällä hetkellä on käynnissä neljä tuotekehityksen teemaa: Aluekehittäminen, Myynti ja markkinointi, Kerrostalon vakioratkaisut ja Pohjola Akatemia, jotka kestävät ainakin kolme vuotta.

Pohjola Rakennus -konserni

  • Talouden tunnusluvut: 2015 liikevaihto 126 milj. €  ja liikevoitto 10,6 milj. €, 2014 liikevaihto 85 milj. € ja liikevoitto 5,2 milj. €, 2016 budjetoitu liikevaihto 180 milj. €
  • Emoyhtiö Pohjola Rakennus Group PRG Oy
  • Tytäryhtiöt: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa (perustettu 2013), Häme (2014),  Infra, Keski- ja Itä-Suomi, Länsi-Suomi (2015), Pohjois-Suomi (2016)
  • Tytäryritysten toimiva johto omistaa osuuden yrityksistä
  • Perustettu Tampereella 1989
  • Asiakastyytyväisyys-tutkimuksessa suositteluindeksi 4,3 asteikolla 1–5 vuonna 2015

Tunnusluvut liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta

 

2015

2014

2013
Liikevaihto, miljoonaa €

126,2

85,2

66,0
Liikevoitto, miljoonaa €

10,6

5,3

3,4
Liikevoitto %

8,41

6,20

5,10
Oman pääoman

tuotto %

31,52

17,98

12,30
Omavaraisuusaste

41,71

45,78

51,63

 

Moduulirakentaja Lehto Group jatkoi kasvuaan viime vuonna

Talousohjattuun rakentamiseen keskittyvä rakennuskonserni Lehto Group jatkoi viime vuonna edelleen kasvuaan.

Yhtiön liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 61,1 prosenttia 275,6 miljoonaan euroon. Vuonna 2014 liikevaihto oli 171,1 miljoonaa euroa ja vuotta aiemmin 113,4 miljoonaa euroa.

Yhtiön liikevoitto kasvoi 27,2 miljoonaan euroon, kun vuonna 2014 liikevoittoa kertyi 5,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 liikevoittoprosentti oli jo 9,9 prosenttia. Vuotta aiemmin se oli 3,4 prosenttia.

“Kasvun taustalla on monta tekijää. Olemme onnistuneet vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin tekemällä asunnon ja toimitilan hankinnan tai rakennuksen remontin helpoksi asiakkaalle. Talousohjattu rakentaminen pitää sisällään hankkeen kustannusohjatun suunnittelun ja tehokkaan toteutuksen. Lisäksi Lehto Group voi osallistua mahdollisesti rahoituksen järjestämiseen ja sijoittajien hankkimiseen”, toteaa Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto.

Suomen suurimpiin rakennus- ja kiinteistöalan konserneihin kuuluva Lehto Group kasvoi kaikilla neljällä palvelualueellaan – toimitiloissa, asunnoissa, hyvinvointitiloissa ja korjausrakentamisessa.

“Olemme pystyneet pitämään kustannustason alhaisena järkevän moduuleihin ja konsepteihin perustuvan suunnittelun ja tuotannon avulla”, Lehto perustelee.

Myös tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä kaikki palvelualueet ovat kasvussa. Lehto Groupille on valmistumassa tänä syksynä uusi moduulituotantoa lisäävä tehdas Oulaisiin. Tarkoitus on myös käynnistää konseptointiin ja moduuleihin perustuvan koulumalliston myynti julkiselle sektorille.

”Talousohjatun rakentamisen toimintamalli kiinnostaa yhä laajemmin. Lehto on saanut uusia asiakkaita myös ammattimaisista kiinteistösijoittajista, eläkeyhtiöistä ja rahastoista. Vuonna 2015 myimme 832 asuntoa asiakkaille pääasiassa pk-seudulla”, kertoo liiketoimintajohtaja Asko Myllymäki.

Lehto Group -konserniin kuuluvat sen täysin omistamat tytäryhtiöt Rakennusliike Lehto Oy, Rakennuskartio Oy, OptimiKodit Oy, Rakennusliike Koivukoski Oy, Remonttipartio Oy, Takuuelementti Oy, Lehto Bygg AB sekä Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy.

 

WSP:lle siltasuunnittelupalkinto Espoon Finnevikinsillasta

a3a7949b5cd3193d_800x800ar

Suomen johtaviin rakennusalan suunnittelu- ja konsulttiyrityksiin lukeutuva WSP on saanut Vuoden Silta 2016 -palkinnon suunnittelemastaan Finnevikinsillasta Espoossa. Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) mukaan Finnevikinsilta täytti parhaiten tämän vuoden teeman kriteerit eli elinkaarinäkökulman siltasuunnittelussa.

” Kestävä kehitys sekä ekologisuus olivat lähtökohtana ja perusteena koko suunnitteluprosessin ajan. Finnevikinsillassa tämä näkyy kokonaisuutena, ei vain yksittäisinä ratkaisuina. Sillan rakentamisessa on hyvä muistaa, että rakentamisen hiilijalanjälki syntyy suurimmaksi osaksi rakentamisen materiaalituotannosta, jolloin tavanomaiset ja kustannustehokkaiksi osoittautuneet ratkaisut ovat myös ekologisia”, kertoo sillan pääsuunnittelija Atte Mikkonen WSP:ltä.

”Tämän Vuoden Silta –kilpailussa painotimme ehdotuksia, joissa oli huomioitu sillan elinkaarikustannukset, ympäristövaikutukset ja helppo korjattavuus”, Liikenneviraston Taitorakenneyksikön projektipäällikkö ja tuomariston puheenjohtaja Timo Tirkkonen kertoo.

Hiilijalanjälki ja ympäristönäkökulma huomioitu

WSP:n suunnittelutiimi sai kehuja sillan poikkileikkauksen muuntojoustavuudesta, elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen huomioon ottamisesta materiaalivalinnoissa, tarkastuksen helpottamisesta kulkutasojen avulla sekä rakenteiden muotoilusta. Palkkisillan suunnittelussa huomioitiin tarkasti myös ympäristönäkökulmat.

”Sillalle kerääntyviä hulevesiä viivytetään ennen niiden purkaantumista viereiseen Finnbäckeniin. Näin pienennetään uomaan päätyvää hiukkaskuormaa ja edistetään kalakannan elpymistä”, kertoo Mikkonen.

Siltavalaistus pois päältä lintujen pesimisaikana

Silta sai vaikutteita lähiympäristöstä, kuten Haukilahden vesitornista ja läheisestä heinikosta. Sillan reunapalkkiin haluttiin myös vaalea sävy, joka toteutettiin vaalentamalla betonimassaa titaanioksidilla pinnoittamisen sijan. Lisäksi sillasta löytyy pieni tekninen erikoisuus, Suomen suurimmat niin sanotut hiljaiset liikuntasaumalaitteet, jotka eivät kolahda niiden yliajettaessa.

87599db137f24e54_800x800ar

Sillan alapuolelle on toteutettu led-valaistus, jota voi säätää kuukausien ja juhlapäivien mukaan. Valaistus on pois päältä lintujen pesimisajan.

Viime elokuussa valmistunut 365-metrinen Finnevikinsilta täydentää merkittävästi Espoon pääkatuverkostoa. Sillalla on suuri merkitys tulevan Finnoon kaupunginosan rakentamiselle. Se palvelee myös tulevaa liityntäliikennettä Matinkylän metroasemalle.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto haluaa nostaa Vuoden Silta-kilpailulla sillansuunnittelun tasoa sekä kiinnittää erityishuomiota sillan sopivuuteen ympäristöönsä sekä sen hyvään ulkonäköön. Palkintoa on jaettu vuodesta 2001 alkaen.

Finnevikinsillasta:

  • 365 metrinen silta on Espoon pisin
  • Silta on jännitetty betoninen palkkisilta, jonka tukipilarit on paalutettu syvimmillään kosteikon läpi 30 metrin syvyyteen
  • Tilaaja: Espoon kaupunki
  • Sillan pääsuunnittelija: Atte Mikkonen/WSP
  • Pääurakoitsija: Graniittirakennus Kallio Oy
  • Sillan kaiteet ja teräsverhoukset: Urakointiasennus M. Rautio Oy
  • Valaistus: Suomen Sähkörakennus Oy

Peikko toimittaa tuulivoimaperustusteknologiaa Metsälän tuulivoimapuistoon Kristiinankaupunkiin

p1adahk89t1qqm1dev1tb210nn73i5.001

Peikko Finland Oy toimittaa tuulivoimaperustuskomponentteja Kristiinankaupunkiin rakennettavaan Metsälän tuulivoimapuiston perustuksiin. Metsälään nousee 23 maanvaraista tuulivoimalaa, joiden perustuksiin Peikko toimittaa ankkurointikehät. Lisäksi Peikko toimittaa puiston 11 kallioperustukseen perustussuunnittelun ja ankkurointikomponentit. Ankkurointikehien toimitukset alkavat maaliskuussa ja kallioperustuskomponenttien toimitukset huhtikuun lopussa. Perustukset valmistuvat vuoden 2016 loppuun mennessä.

Metsälän tuulivoimapuiston rakennuttajana toimii EPV Tuulivoima Oy, joka vastaa hankkeesta myös koko sen elinkaaren ajan. Perustusten rakentamisesta vastaa Suomen Maastorakentajat Oy. Vestas toimittaa Metsälään 34 kappaletta 3,45 MW turbiinia. Turbiiniasennukset on ajoitettu kesään 2017, jonka jälkeen tuulivoimapuisto otetaan tuotantokäyttöön.

“On hienoa, että Peikon tuulivoimaperustusteknologiaa käytetään Metsälän suuressa tuulivoimapuistohankkeessa. Yhteistyö EPV Tuulivoiman kanssa on jatkunut pitkään maanvaraisten perustusten osalta, mutta Metsälä on ensimmäin hanke, jossa EPV käyttää Peikon uutta kallioankkurointiratkaisua”, kertoo Peikko Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Rusila.

Peab vahvistaa asemiaan Jyväskylässä

a9bcc7c5f44b8d59_800x800ar

Jyväskylän Valajankulma havainne

Rakennusyhtiö Peabilla on huhtikuussa käynnissä 435 asunnon rakentaminen Jyväskylän kaupunkialueella.

Peab on toiminut Jyväskylässä vuodesta 2010 lähtien. Se on koko ajan tasaisesti kehittänyt ja kasvattanut toimintaansa sekä vahvistanut asemaansa alueella.

Tulevan huhtikuun aikana Peabilla on käynnissä 435 asunnon rakentaminen Jyväskylän kaupunkialueella. Asunnoista 130 kappaletta on omaa hankekehitystä ja 305 kappaletta erilaista urakkatuotantoa. Vapaudenkadulle, keskelle kaupunkia Järvi-Suomen Asunnot Oy:n rakennuttamaan kohteeseen nousee kuusikerroksinen asuin- ja liikekerrostalo. Yhteensä kohteeseen rakentuu 119 asuntoa ja 5 liiketilaa. Kaijalammentielle Peab rakentaa 12 palveluasuntoa ja 42 vuokra-asuntoa Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:lle ja Kaakkolammelle rakennetaan 28 palveluasuntoa Mehiläisen käyttöön.

8839cdf10426860f_800x800ar

Jyväskylä Vapaudenkatu 48-50

a794bba1ddb28769_800x800ar

Jyväskylä Vapaudenkatu 48-50 portti

Peab aloittaa maaliskuussa myös omaperustaisen luhtitalon rakentamisen Valajankadulle, jossa yhtiöllä on tontit kolmelle talolle. Ensimmäiseen taloon tulee 36 asuntoa, joista valtaosa on jo varattu. Seuraavan vaiheen rakentaminen pyritään aloittamaan loppuvuonna.

-Toimintamme laajentuessa olemme voineet merkittävästi työllistää Peabin omaa henkilöstöä. Vuonna 2014 meillä oli keskimäärin 41 toimihenkilöä ja työntekijää, vuonna 2015 henkilöitä oli keskimäärin 61 ja tällä hetkellä luku on noin 80. Tämän kevään aikana luku nousee toiselle sadalle. Toiminnallamme on merkittävä työllistävä vaikutus Jyväskylän alueella, kun lukujen päälle tulevat vielä kaikki aliurakoitsijoiden henkilöt, jotka työskentelevät työmaillamme, kertoo aluejohtajaJuha-Pekka Eskola Peabin Jyväskylän toimistolta.