Pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinoiden suhdannetiedote: Asuntorakentaminen pääkaupunkiseudulla ennätysrunsasta

Pääkaupunkiseudun kasvu näkyy vilkkautena alueen kiinteistö- ja rakentamismarkkinoilla. Rakentamisen volyymi on nyt niin korkealla, että työvoimasta ja resursseista alkaa jo olla pulaa. Vauhti näyttäisi kuitenkin hektisen alkuvuoden jälkeen hieman rauhoittuvan. Kiinteistömarkkinoilla on voimakasta kahtiajakautumista: kauppa käy erittäin vilkkaana, mutta vuokramarkkinoilla nähdään sekä vajaakäyttöä että vuokrien nousun hidastumista.

Suomeen ennustetaan hidasta talouskasvua lähivuosiksi, mutta ero muuhun läntiseen maailmaan kasvaa kuitenkin edelleen. Yksi positiivisesti kehittyvistä aloista ja talouskasvun vetureista on kiinteistö- ja rakentamisala.

Kiinteistökauppamarkkinoiden aktiivisuus korkealla tasolla

Vuoden 2015 kaupankäyntivolyymi nousi noin 5,5 miljardiin euroon, mikä on kaikkien aikojen toiseksi korkein lukema Suomen kiinteistömarkkinoilla. Vuoteen 2014 verrattuna nousua oli 27 prosenttia. Kaksi kolmasosaa viime vuoden volyymista muodostui kotimaisten toimijoiden ostoksista, mutta myös ulkomaisten sijoittajien aktiivisuuden lisääntyminen jatkui. Kiinteistötyypeistä vilkkaimman kaupankäynnin kohteena olivat liikekiinteistöt, joiden osuus kokonaisvolyymista oli noin kolmannes. Asuntojen osuus on saavuttanut toimistojen osuuden, ja niiden molempien osuus oli noin 23 prosenttia transaktioista.

Asuntorakentamisen volyymi huippukorkealla

Vuoden 2015 loppupuolella uudisrakentamisen määrä lähti voimakkaaseen kasvuun ja tämä kehitys jatkuu yhä. Pääkaupunkiseudulla aloitettiin vuonna 2015 noin 12 000 uuden asunnon rakentaminen. Asuntoaloitukset kasvoivat vuodenvaihteen 2014-2015 tilanteeseen verrattuna huimat 80 prosenttia. Tosin lähtötaso oli viimeisten viiden vuoden alhaisin. Aloitusten määrä on nyt kuitenkin pääkaupunkiseudulla selkeästi korkein liki 30 vuoteen.

Toimitilapuolella on aloitettu useita jättihankkeita, joiden rakentaminen jatkuu pitkään. Näitä ovat muun muassa Kalasataman Redi, Pasilan Tripla, Matinkylän Ison Omenan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennukset sekä useat käynnissä olevat julkiset rakennushankkeet.

Infrarakentajia työllistävät muun muassa Länsimetron jatko, Pasilan läntinen lisäraide, Kehä I:n keskivaiheen perusparantaminen ja kattaminen Keilaniemen kohdalla sekä edellä mainittujen, hiljattain käynnistyneiden suurten toimitilahankkeiden ja Olympiastadionin peruskorjauksen maanrakennustyöt. Merkittävä hanke on myös Blominmäen jätevedenpuhdistamo.

Rakennushankkeiden käynnistysten huippu näyttää olevan käsillä ja loppuvuotta kohti aloitusten määrä vähentyy Projektitiedosto RPT:n hankesuunnitelmien mukaan sekä asunto- että toimitilarakentamisessa.

Pääkaupunkiseudun markkinat kiinnostavat rakentajia

Urakoitsijoiden kapasiteetti on pääkaupunkiseudulla hyvin käytössä ja pääkaupunkiseudun kasvaville markkinoille onkin tullut enenevässä määrin rakentajia myös muualta Suomesta.

Urakkatarjoushinnat olivat tammikuussa nousseet 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Syksyllä nähty tarjoushintojen voimakkain noin kymmenen prosentin nousu on siis ohitettu. Syynä tarjoushintojen nousuun on ollut urakoitsijoiden lisääntynyt omaperusteinen tuotanto.

Katsaus tarkastelee ensisijaisesti pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinoita rakennuttajien ja kiinteistönomistajien näkökulmasta. Lähtöaineistona ovat olleet muun muassa Nordea Pankki Suomi Oyj:n aineistot, RAKLIn jäsenistöstä kootut RAPAL Oy:n hanke- ja hintarekisterit, RPT Docu Oy:n hanketiedot, Forecon Oy:n mallinnusmenetelmät ja tiedostot, KTI Kiinteistötieto Oy:n markkinatietokannat, Rakennusteollisuus RT:n tiedostot sekä yleiset talousennusteet.

CITYCON JA LEHTO TEKIVÄT ESISOPIMUKSEN KAUPPAKESKUS LIPPULAIVAN RAKENTAMISESTA

lehto_lippulaiva

Kuva: JKMM Arkkitehdit Oy

Citycon Finland Oy ja Lehto Group Oyj ovat allekirjoittaneet esisopimuksen Espoonlahdessa sijaitsevan kauppakeskus Lippulaivan kehityshankkeesta. Esisopimuksen mukaisesti kehityshanketta valmistellaan Cityconin ja Lehdon sekä hankkeen suunnittelijoiden tiiviissä yhteistyössä. Tavoitteena on, että lopullinen urakkasopimus voitaisiin tehdä alkusyksyllä 2016. Lippulaivan hankkeella on korkeat tavoitteet: rakennettuun ympäristöön sijoittuva kauppakeskus sisältää metroaseman, linja-autoaseman, maanalaisen pysäköintihallin ja asuntoja. Kokonaisuuden täytyy olla toimiva käyttäjille, sen ulko- ja sisäilmeen pitää olla laadukas sekä viihtyisä, jolloin se kestää aikaa ja täyttää korkeat kaupunkikuvalliset vaatimukset.

Kauppakeskuksen tarjonnassa painottuvat laaja päivittäistavarakaupan tarjonta, monipuoliset julkiset sekä yksityiset palvelut sekä monipuolinen ravintola- ja kahvilamaailma. Lippulaivan yhteyteen rakennetaan myös noin 550 asuntoa, yhteys metroon, bussiterminaali ja 1 400 autopaikkaa.

”Tavoitteenamme on rakentaa espoonlahtelaisia palveleva kokonaisuus, joka painottuu erinomaisiin päivittäistavarakauppoihin, monipuolisiin julkisiin ja yksityisiin palveluihin sekä monipuoliseen ravintolatarjontaan. Julkinen liikenne integroidaan osaksi kokonaisuutta”, Cityconin hankekehityspäällikkö Heikki Alén kertoo.

Lehto Group -konserniin kuuluva Rakennusliike Lehto Oy toimii hankkeen toteuttajana kvr-urakkana, kertoo sopimusneuvotteluista vastannut liiketoimintajohtaja Jaakko Heikkilä. ”Yhtiö on aiemmin toteuttanut useita kauppakeskuksia, mutta Lippulaiva on yhtiömme suurin urakka”, sanoo Jaakko Heikkilä. Lehdon tehtävänä on visuaalisten ja toiminnallisten tavoitteiden lisäksi auttaa Cityconia löytämään hyvät taloudelliset edellytykset hankkeen toteutukselle.

Hankkeen toteutuminen vaatii, että rakentamisen ajaksi tehdään väistötila, johon sijoittuu osa kauppakeskuksen liikkeistä.

”Tämän tarkoituksena on turvata lähialueen asukkaille arjen asioinnin palvelut ja vuokralaisille liiketoiminnan jatkuvuus myös Lippulaivan hankkeen aikana”, Heikki Alén sanoo. Pikkulaivaksi nimetyn tilapäisen liiketilan koko on noin 10 000 m2.

Lehto Group -konserniin kuuluva Rakennuskartio Oy ostaa erottamattona osana hankekokonaisuuteen kuuluvat seitsemän erillisen kerrostalon rakennusoikeuden samassa yhteydessä. ”Asuntojen tulee olla tyylikkäitä, toimivia ja sijaintiinsa nähden edullisia”, kertoo Lippulaivan asuntojen hankekehityksestä vastaava johtaja Markus Myllymäki.

Yhtäaikainen asuntojen rakentaminen kauppakeskuksen kanssa tuo omat haasteensa. Länsimetron toinen vaihe valmistuu vuonna 2020 ja tavoitteena on, että uudistettu kauppakeskus Lippulaiva ja asunnot ovat silloin valmiina.

Lippulaiva

  • Hankkeen bruttoala 170 000 brm2
  • Vuokrattavaa liiketilaa n. 41 000 m2
  • Liiketiloja n. 90 kpl
  • Bussiterminaali n. 4500 brm2
  • Metron tilat n. 5500 brm2
  • Asunnot; 7 kpl lamellitaloja yht. 38 000 brm2
  • Pysäköintipaikkoja n. 1400
  • Sisältää Espoonlahden metroaseman ja linja-autoterminaalin
  • Rakennusaika 2016-2020

Tilaaja Citycon, hankekehityspäällikkö Heikki Alén

Päätoteuttaja: Lehto Group Oyj /Asko Myllymäki liiketoimintajohtaja, Marko Kähkönen projektinjohtaja

Kauppakeskushankkeen kvr-urakoitsija: Rakennusliike Lehto Oy /Jaakko Heikkilä liiketoimintajohtaja

Asuntokokonaisuuden toteuttaja: Rakennuskartio Oy /Markus Myllymäki kaupallinen johtaja

Peab jatkaa rakentamista Jalasjärvellä. Keskustaan nousee asunto-osakeyhtiömuotoinen kerrostalo.

be85cb5622455074_800x800ar

Rakennusyhtiö Peab käynnistää vuosikymmenien jälkeen uuden asunto-osakeyhtiömuotoisen asuinkerrostalon rakentamisen Jalasjärven keskustaan.

Kohde rakennetaan Jalasjärven keskustaan, osoitteeseen Keskustie 20. Rakennettavaan 4-kerroksiseen hissilliseen asuin- ja liiketaloon tulee 15 asuntoa ja kaksi liiketilaa. Asuntojen koot vaihtelevat 38,5 neliön kaksiosta 112,5 neliön neljän huoneen ja keittiön asuntoihin. Liiketilat sijaitsevat katutasossa ja niihin sijoittuvat Oma Säästöpankki ja OP Etelä-Pohjanmaa. Asunto Oy Jalasjärven Pankkitalon ennakkomarkkinointi käynnistyy välittömästi.

– Pohjoismaisena yhteiskuntarakentajana haluamme rakentaa kestävää tulevaisuutta Suomessa ja luoda elämisen ja asumisen mahdollisuuksia myös Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Meistä on erittäin tärkeää, että maakuntakeskuksen Seinäjoen lisäksi myös muut kunnat ja kaupungit kehittyvät. Olemme mm. rakentaneet Ilmajoelle paloaseman ja terveyskeskuksen laajennuksen, Lapualle ja Kurikkaan asuinkerrostalon sekä Jalasjärvelle rakennamme parhaillaan Iloniemen palvelutaloa. On erittäin hienoa olla mukana myös tällaisessa yhteishankkeessa Jalasjärvellä, kertoo Peabin Seinäjoen yksikön johtaja Miikka Voipio .

– Etelä-Pohjanmaa on OP Ryhmään kuuluva maakunnallinen pankki. Perustehtävämme on luoda elämisen eväitä omaan maakuntaan. Meille Jalasjärvellä ja koko Kurikalla on tärkeä rooli osana OP Etelä-Pohjanmaata. Halusimme, että pankki palaa omalle paikalleen pankin vanhalle tontille, osaksi jalasjärveläisten arkea ja keskustan maisemaa, toteaa toimitusjohtaja Olli Tarkkanen . – Jalasjärvellä on viime vuosina toteutettu useita rakennushankkeita, mikä osoittaa vireää tekemisen meininkiä. Toivottavasti moni jalasjärvinen haluaa asumaan keskustan parhaalle paikalle.

Oma Säästöpankki Oyj:n aluejohtaja Pasi Turtio korostaa, että tänä päivänä verkostoituminen ja yhteistyö ovat hyvinvoinnin ja menestymisen kulmakiviä. Oma Säästöpankki ja Epop, kaksi vahvaa paikallista toimijaa, pystyvät sopimaan yhdessä jotain aikaisemmin toteuttamatonta. – Asumisen viihtyvyys on parasta pienten paikkakuntien keskustassa, Turtio painottaa. Jalasjärven keskusta on vireä paikka, mistä löytyvät kaikki palvelut asukkaille. On tärkeää, että ihmiset käyttävät oman paikkakunnan palveluja, kun niihin satsataan. Sillä takaamme, että palvelut säilyvät sekä kehittyvät monipuolisemmiksi.

Yhteistyökumppanien mukaan jatkossa tarvitaan lisää rohkeita ja viisaita päätöksiä pienten paikkakuntien hyväksi, jotta hyvinvointia ja menestymistä saadaan aikaiseksi. Tämä uusi pankkitalohanke ja uudet keskustan asunnot on hyvä osoitus viisaista ja rohkeista päätöksistä edistää Jalasjärven viihtyisyyttä ja elinvoimaa.

Rovaniemen keskuskenttä maailman parhaiden arkkitehtuurikohteiden A+Awards –kilpailussa

Keskuskenttä

Arkkitehtitoimisto Artto Palo Rossi Tikka Oy:n suunnittelema Rovaniemen keskuskenttä on valittu maailman parhaiden arkkitehtuurikohteiden A+Awards –kilpailun finaaliin.

Keskuskenttä kilpailee stadion- ja areenarakennusten sarjassa, jonka voittaja ratkaistaan nettiäänestyksellä. Yleisö voi äänestää finaalisuosikkejaan 1. huhtikuuta asti.

Kansainvälisen Architizer-julkaisukanavan A+Awards -kilpailu järjestetään nyt neljännen kerran. Architizer on avoin, maailmanlaajuinen arkkitehtuurin verkkotietopalvelu, jonka kotipaikka on New Yorkissa, Yhdysvalloissa.

A+Awards -kilpailussa on yli 100 sarjaa ja kilpailuun osallistuu ehdokkaita yli sadasta maasta. Palkintogaala järjestetään New Yorkissa Design Week -tapahtuman yhteydessä toukokuussa.

Rovaniemen Keskuskenttä on valmistunut kesällä 2015. Helsinkiläisen arkkitehtitoimisto Artto Palo Rossi Tikka Oy:n suunnittelema ”Railo” muodostuu katsomo-monitoimikiinteistöstä, joka on arkkitehtonisesti korkeatasoinen kokonaisuus ”railomaisen” ulkotilasarjan avulla. Mielenkiintoinen yksityiskohta on muun muassa katsomon istuimista muodostuva tunturimaisema.

Rovaniemen keskuskentän katsomorakennus on saanut kunniamaininnan hiljattain myös Teräsrakenneyhdistyksen järjestämässä teräsrakennekilpailussa sekä saanut Rovaniemen kaupunkikuvapalkinnon viime syksynä.

ÄÄNESTÄ KESKUSKENTTÄÄ!
Äänestyslinkki:

http://awards.architizer.com/public/voting/?cid=23

Suomen Metallirakenneyhdistys ry Suomen Yrittäjien toimialajärjestöksi

Suomen Yrittäjien hallitus hyväksyi Suomen Metallirakenneyhdistyksen Suomen Yrittäjien toimialajärjestöksi. 

Vuonna 2005 perustettu Metallirakenneyhdistys edustaa yrityksiä, jotka valmistavat metallirakenteita ja metallirakenteisia ovi- , ikkuna- ja julkisivurakenteita. Yhdistykseen kuuluu yli 70 jäsenyritystä. Suomen Yrittäjien hallitus hyväksyi Suomen Metallirakenneyhdistyksen jäsenhakemuksen kokouksessaan eilen.

– Metallirakenneyhdistys tuo lisää teollisuusyritysten näkökulmaa edunvalvontaamme, Suomen Yrittäjien yhteyspäällikkö Kari Hiltunen toteaa.

– Liityimme Suomen Yrittäjiin, koska pystymme antamaan Suomen Yrittäjille ja sen sidosryhmille näkemystä alamme asioista, Suomen Metallirakenneyhdistyksen puheenjohtaja Rauno Mäkelä sanoo.

– Toivon, että saamme ison järjestön tuen asiallemme ja jäsenillemme ja pääsemme vaikuttamaan.

Suomen Metallirakenneyhdistys on jo 63. toimialajärjestö Suomen Yrittäjissä. Alkuvuodesta Suomen Yrittäjiin liittyivät Akateemiset yrittäjät AKY ja Muotikaupan liitto.

Suomen Yrittäjien hallitus kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Se on lokakuussa järjestettävän liittokokouksen jälkeen järjestön korkein päättävä elin.

Ilmarinen rakentaa tuhat vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulle ja lähialueille

Ilmarinen suunnittelee rakentavansa lähivuosina tuhat vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulle, sen kehyskuntiin ja Tampereelle. Tällä hetkellä on sovittu SRVn kanssa lähes 500 vuokra-asunnon rakentamisesta Helsingin Jätkäsaareen, Espooseen, Vantaalle ja Keravalle. Loput asunnoista voidaan toteuttaa, jos sopivia hankkeita löytyy.

Asuntojen rakennustyöt alkavat kesällä 2016, ja ensimmäiset kohteet Helsingin Jätkäsaareen ja Espooseen valmistuvat loppuvuodesta 2017.

– Uudet vuokra-asunnot rakennetaan ja rahoitetaan osana Ilmarisen asuntosijoitusohjelmaa. Ilmariselle investoinnin mahdollistaa väliaikainen laki, joka sallii velkavivun käytön myös täysin omistetuissa uusissa vuokra-asuntokohteissa. Maltillinen velkavipu sopii mielestämme hyvin asuntosijoituksiin ja se auttaa meitä saavuttamaan tuottotavoitteemme, kertoo Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen.

Velkavivun mahdollistava väliaikainen laki on voimassa vuoden 2017 loppuun. Sen jatkamista on esitetty hallitusohjelmassa vuoteen 2019.

– Toivomme jatko-aikaa väliaikaiselle lainsäädännölle vuoteen 2019 saakka, jotta suunnittelemamme tuhannen vuokra-asunnon ohjelma saadaan toteutettua, Aimonen sanoo.

Aimosen mukaan vuokra-asuntojen tarve on korkea pääkaupunkiseudun ja Tampereen vaikutusalueella. Ilmarisen asuntosijoitusohjelman mukaisia vuokra-asuntoja voitaisiin rakentaa sopivien kohteiden löytyessä myös pääkaupunkiseudun kehyskuntiin, joista on raideyhteys Helsinkiin.

– Tällä hetkellä ongelmana on, että kaavoitettuja tontteja ei ole riittävästi tarjolla vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin ja kaupunkien kaavoitus etenee hitaasti. Etenkin käyttötarkoituksen muutokset eli esimerkiksi vanhojen toimistotilojen muuttaminen asunnoiksi ovat työläitä. Etsimme edelleen tontteja ja yhteistyöhankkeita etenkin pääkaupunkiseudulle, Aimonen sanoo.

WSP allekirjoitti sopimuksen sillan rakennussuunnittelusta Vietnamissa

a7dbba318b73dc5f_800x800ar

Suomen johtaviin rakennusalan suunnittelu- ja konsulttiyrityksiin lukeutuva WSP on allekirjoittanut sopimuksen Thu Thiem 2 -siltahankkeen rakennussuunnittelusta. WSP toimi kohteen pääsuunnittelijana. Työ sisältää sillan rakenne- ja arkkitehtisuunnittelun, erikoisvalaistuksen suunnittelun, tuulianalyysit sekä tuulilaboratoriokokeet.

Thu Thiem 2 -sillan yleissuunnittelu valmistui viime vuoden helmikuussa. WSP:n alikonsulttina hankkeessa toimii paikallinen TEDI South, joka hoitaa tie- ja katusuunnittelun sekä maastotutkimukset. Sopimussumma on noin 2,7 Meuroa.

”Näemme nyt, että hyvä työ tuottaa tulosta Aasiassa, jossa meillä on jo useita referenssikohteita. Siksi olemme erittäin innostuneita tästä hankkeesta ja tämä on meille erittäin merkittävä, pitkäaikainen projekti”, kertoo Suomen WSP vientijohtaja Antti Karjalainen.

Silta rakennetaan Vietnamiin, Ho Chi Minh Cityyn, entiseen Saigoniin ja se ylittää Saigon-joen. Tuleva silta tulee olemaan vinoköysisilta, jonka pääjänne on 200 metriä ja pyloni kohoaa noin 110 metrin korkeuteen. Sillan kokonaispituus on 886 metriä.

Suomen WSP on kerännyt mittavan referenssilistan eri puolille maailmaa suunnittelemistaan silloista. Yhtiö on tunnettu etenkin Aasiassa ja Intiassa, jossa sen työnäytteitä ovat esimerkiksi Vietnamin Haiphongin 1300 metriä pitkä Binh-vinoköysisilta, Intian Chenabissa sijaitseva maailman korkein ja pitkäjänteisin kaari-ratasilta. Muita WSP:n kohteita Vietnamissa ovat Rao 2 -silta sekä näyttävä Tran Thi Ly -silta Danangissa ja meneillään oleva rakennushanke Cao Lanhissa.

Myös kaikki Suomen tunnetuimmat vinoköysisillat ovat WSP:n suunnittelemia: esimerkiksi Jätkänkynttilä Rovaniemellä, Laukonsilta Tampereella, Auroran silta Helsingissä ja Raippaluodon silta Mustasaaressa Vaasan kupeessa.

Katso Thu Thiem 2-sillasta esittelyvideo

https://www.youtube.com/watch?v=o0wbecSPdOk

Uusia asumisoikeusasuntoja Tampereen Niemenrannan uudelle asuinalueelle

federleynkatu56-havainnekuva

TA-Yhtiöt rakennuttaa Tampereen Niemenrannan uuteen kaupunginosaan kahdeksankerroksisen kerrostalon, johon tulee yhteensä 33 asumisoikeusasuntoa. Niemenrannan kehittyvä asuinalue sijaitsee Tampereen keskustan länsipuolella Lielahden palveluiden tuntumassa noin kahdeksan kilometriä kaupungin keskustasta.

Niemenrannassa on vehreitä ulkoilureittejä Näsijärven kauniissa rantamaisemissa. Alue on entinen teollisuusalue ja siellä sijaitsee myös perinteikäs kartanomiljöö. Julkiset liikenneyhteydet ovat hyvät ja esimerkiksi keskustaan pääsee sujuvasti bussilla.

Federleynkatu 56:n hissilliseen taloon tulee saunattomia yksiöitä ja kaksioita, kompakteja saunallisia kaksioita sekä neljän huoneen saunallisia asuntoja isommillekin perheille. Suurimmassa osassa asunnoista on parveke tai terassi sekä vaatehuone. Osassa neljän huoneen asunnoista on jopa kaksi vaatehuonetta. Asunnoissa on laatoitetut pesuhuoneet ja laminaattilattiat sekä ikkunoissa sälekaihtimet. Asumismukavuutta lisäävät lasitetut parvekkeet. Autoille on paikkoja maanalaisessa autohallissa.

Haku asumisoikeusasuntoihin on alkanut ja ensimmäinen hakuaika jatkuu 28.3.2016 saakka. Talon arvioitu valmistumisaika on 31.1.2017.

Ramirent Finland Oy ja NCC Roads Oy yhteistyöhön

Ramirent Finland Oy ja NCC Roads Oy ovat allekirjoittaneet asfalttialalle uuden tyyppisen yhteistyösopimuksen, jossa Ramirent toimittaa kaikki NCC Roadsin tarvitsemat vuokrakalustopalvelut nykyaikaisista jyristä aina asfalttiaseman korjaamokonttiin. Sopimuksen myötä Ramirent vahvistaa asemaansa Suomen infrarakentamisen sektorilla ja investoi uuteen kalustoon, jota tarvitaan erityisestiasfalttiliiketoiminnassa.

”Ramirentin kanssa tehdyllä sopimuksella varmistamme kustannustehokkaan toiminnan sekä ajanmukaisen ja turvallisen kaluston saatavuuden”, kertoo NCC Roads Oy:n toimitusjohtaja Petri Järvensivu. ”Kaluston vuokraamisesta on myös ekologista hyötyä: saamme yhdelle tuotteelle useita käyttäjiä, mikä sopii hyvin NCC-konsernin kestävän kehityksen periaatteisiin.”

”Yhteistyö vahvistaa jo hyvää olemassa olevaa asiakassuhdettamme NCC-konsernin kanssa ja tuo meille mahdollisuuden kehittää myös parempia palveluita asfalttiliiketoimintaan yhdessä asiakkaamme kanssa”, toteaa Veikko Lehtola, Ramirentin myynti- ja markkinointijohtaja.

Metsähallituksen Härmälä: Puurakentamisen edistäminen Suomen etu

Esa Härmälä 2

Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälä

Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälä uskoo tulevaisuuden rakentamisen perustuvan materiaali- ja resurssitehokkuuteen, alhaiseen hiilijalanjälkeen ja uusiutuvien materiaalien käyttöön. – Kun näillä arvoilla on laaja hyväksyttävyys, ne tulevat myös rakentamiseen. Jo nyt on nähtävissä merkkejä siitä, että keski-eurooppalainen rakentamisen ekologinen trendi on tulossa myös meille.

Härmälä näkee puurakentamisen edenneen Suomessa sekä konkreettisesti että asennetasolla. – On hyvä, että puutuoteteollisuus on tuonut markkinoille rakentamisen teollisia ratkaisuja ja kehittänyt teollisen rakentamisen edellyttämää standardisointia. Suomessa puurakentamisen edistäminen koetaan osaksi yrityskansalaisuutta. Kun yrityksillä on erilaisia vastuita esimerkiksi energiatehokkuuden ja päästöttömyyden edistämiseksi, puurakentamisen edistäminen kuuluun tähän samaan ajatteluun.

Härmälä tunnistaa rakentamisen perinteisiä materiaaleja, jotka ovat tulossa tiensä päähän ja korvautumassa uusiutuvilla. – Home- ja kosteusongelmien ratkaisu löytyy teollisesta kuivarakentamisesta, jossa puuteollisuus on jo nyt kehittänyt pitkälle meneviä valmiita ratkaisuja.

Markkinoilla tarvitaan valmiita puusiltoja

Metsähallitus on ollut vuosien varrella merkittävä rakennuttaja. Rovaniemellä sijaitseva Pilke on monilla palkinnoilla kiitelty puurakentamisen kohde. Härmälän mukaan Metsähallitus joutuu luopumaan tulevaisuudessa olemassa olevasta kiinteistökannasta ja uudisrakentamisesta lähes kokonaan. – Uusia talonrakennushankkeita ei ole juuri lainkaan, uusia siltoja rakennamme yhdestä kahteen vuodessa. Kansallis- ja luonnonpuistoihin tehtävää infrastruktuurin ylläpitoa ja kunnostavaa rakentamista teemme ja haluamme siellä edistää tietysti puun käyttöä.

– Palaute pitkospuiden korvaamisesta metalliratkaisuilla tai betonisiltojen rakentaminen metsäautoteille on ollut meille noloa, myöntää Härmälä. Kun tilaamme uuden sillan, tilaamme kriteerit täyttävän sillan. Parhaimman tarjouksen tehnyt voittaa, koska emme tee tilausta materiaalipohjalta. Jos markkinoilla on valmiita tyyppihyväksyttyjä puusiltaratkaisuja, se parantaa niiden kilpailuasemaa.

Härmälä muistuttaa siltarakentamisessa urakoitsijoiden keskeisestä roolista. – Keskeistä meidän hankkeissa on se, että saamme urakoitsijan vakuuttuneeksi puusiltojen toimivuudesta. Viestini puutuoteteollisuudelle onkin, että kehittäkää valmiita puusiltaratkaisuja ja tarjotkaa niitä.

Paljon huomiota herättäneiden metallisten pitkospuiden käyttöä tuskin tullaan Härmälän mukaan enää jatkamaan. – Kun Luontopalvelut eivät hyväksy kyllästettyä puuta pitkospuiksi, on kulkureittejä ryhdytty sorastamaan ja reitittämään uudelleen kuiville reiteille.

Härmälä myöntää, että Metsähallituksen tekemillä rakentamisen valinnoilla on merkitystä myös yksityisen markkinan edistäjänä samoin kuin muullakin julkisella rakentamisella. – Kotimaiseen puuhun sijoitettu raha rakentamisessa tulee moninkertaisesti takaisin.  Valitettavasti yhteiskunnassa on edelleen ennakkoluuloja puun käytölle rakentamisessa. Uskon että puutuoteteollisuudella on tekninen valmius teolliseen laajamittaiseen rakentamiseen ja uusien kerrostaloasuntojen valmistuminen osoittaa, että kaupallinenkin läpimurto on tuloillaan.

– Saksankielisessä Euroopassa korostetaan puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen aluetaloutta vahvistavaa merkitystä. Näissä maissa keskeinen tekijä puurakentamisen etenemiselle on ollut kisälli-mestariperinteen jatkuminen, jonka ansiosta puurakentamisen osaaminen ei ole katkennut vaan kehittynyt. Samaa puurakentamisen laajan osaamispohjan vahvistamista tulee tehdä meilläkin laaja-alaisesti, muistuttaa Härmälä.

EU:n biomassan kestävyyskriteerit uhka Suomelle

Puuta Härmälä pitää keskeisimpänä Suomen biotalousstrategian resurssina. – Tavoitteena oleva 15 miljoonan kuution lisäys raakapuun käyttöön on valtava ja haasteellinen kaikille toimijoille kannosta jalostukseen asti.

– Ajankohtainen iso haaste Suomella on vaikuttaa EU:n tasolla biomassan kestävyyskriteereihin siten, että niistä ei tule puun teollisen käytön estettä. On hyväksyttävä esimerkiksi se, että puu sitoo hiiltä talon rakenteessa pidempään kuin metsässä. Jos tässä ei onnistuta, Suomen koko biotalousstrategialta menee matto alta, varoittaa Härmälä.

Härmälä uskoo, että puuvaramme mahdollistavat kaikkien päätettyjen ja suunniteltujen hankkeiden toteuttamisen ja hakkuumäärien merkittävänkin noston. – On hyvä asia, että puulle kehitetään perinteisten teollisten käyttömuotojen ulkopuolella uusia tuotteita rakentamisen lisäksi esimerkiksi kemian-, tekstiili ja pakkausteollisuuden piirissä.

– Kun kuiduttavan teollisuuden raaka-aineen lisäksi tulee enemmän tukkipuuta sahateollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden käyttöön, toivottavasti mekaanisella puutuoteteollisuuden puolella löytyy puulle uusia käyttö- ja investointikohteita.

Härmälän mielestä Suomen kannalta on tärkeää, että sahateollisuuden vienti lähtisi kasvuun. Sahateollisuus ja sen tuotteita jalostava puutuoteteollisuus kärsii nyt suhdanneongelmista, jonka jarrun vapautuminen lisää nopeastikin kysyntää ja vientimahdollisuuksia.