Skanska rakentaa Pontuksen päiväkodin ja koulun Lappeenrannan Mälkiään

pontuksen-paivakoti-ja-koulu_02

Skanska rakentaa Pontuksen päiväkodin ja koulun Lappeenrantaan. Mälkiän alueelle toteutettavaan päiväkotiin rakennetaan tilat kuudelle päiväkotiryhmälle ja kolmelle esiopetusryhmälle. Kouluun tulee noin 400 oppilasta. Päiväkotikoulussa toimii päivittäin yhteensä noin 600 lasta.

”Rakennusprojekti käynnistyy heti, ja sen arvioitu valmistumisaika on kesällä 2017. Koulun ja päiväkodin lisäksi rakennukseen sijoitetaan myös kirjasto ja tilat nuorisotoimelle. Noin 6 500 kerrosneliömetrin kokoisen kaksikerroksisen rakennuksen ulkoasuun tuovat iloista ilmettä moniväriset aurinkosuojat”, kertoo Skanska Talonrakennus Oy:n työpäällikkö Timo Markkanen.

pontuksen-paivakoti-ja-koulu_03

”Rakennuksen katolle sijoitetaan aurinkopaneelit, joilla tuotetaan osa päiväkotikoulun sähköstä. Alustavan arvion mukaan tuotettavan energian määrä on noin 50 000 kWh vuodessa”, kertoo Lappeenrannan tilakeskuksen johtajaKatri Tolvanen. ”Lappeenrannan kaupungin tavoitteena on ottaa mahdollisuuksien mukaan käyttöön uusiutuvia energianlähteitä rakennuksissa ja lisätä edelleen uusiutuvan energian käyttöä toiminnassaan. Pontuksen päiväkotikoulun aurinkopaneelit tukevat omalta osaltaan tätä tavoitetta”, Tolvanen jatkaa.

Oppilaat siirtyvät Pontuksen kouluun Kanavansuun, Muukonniemen, Mustolan ja Partalan kouluista, jotka lakkautetaan.

Rakennusliitto neuvottelee työehtosopimukset ensi talvena

Rakennusliiton hallitus päätti perjantaina 4.3.2016 pitämässään kokouksessa, että liitto neuvottelee uudet työehtosopimukset ensi talvena ennen nykyisen sopimuskauden umpeutumista. Näin ollen alalla ei ole tänä keväänä tarpeen käynnistää neuvotteluja työehtosopimusten muuttamiseksi. Rakennusliiton hallitus totesi niin ikään, että yhteiskuntasopimuksessa määritelty kilpailukykypaketti on jo käytössä rakennusalalla.

Rakennusliiton kaikilla sopimusaloilla tehdään pisintä työaikalain sallimaa 8 tunnin työpäivää ja lomat ovat vuosilomalain mukaisia. Päivittäistä työaikaa ei siis voi enää pidentää tai lomia lyhentää. Suuressa osassa yrityksiä on lisäksi paikallisesti sovittu, että ns. pekkaspäiviä ei pidetä. Mitään laillista keinoa lisätä työaikaa ei näissä yrityksissä olisi edes olemassa. Toisin on monella kuukausipalkka-alalla, joilla päivittäinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia ja lomat vuosilomalaissa säädettyjä pidempiä.

Rakennusliiton solmimissa työehtosopimuksissa on paljon määräyksiä paikallisesta sopimisesta ja tämä mahdollisuus on jo järjestäytymättömien työnantajien käytössä. Vaatimuksia työehtosopimuksen lisäjoustoista ei ole viime vuosina esiintynyt.

Rakennusalan yritysten työvoiman käyttö on myös ainutlaatuisen joustavaa. Tilauskannan vaihtelun aiheuttamat lomautukset ja irtisanomiset saadaan pääosin panna täytäntöön ilman yhteistoimintalain edellyttämiä neuvotteluja.

Yhteiskuntasopimuksen selviytymislauseke, joka oikeuttaisi palkkojen alentamisen vaihtoehtona irtisanomiselle tai lomautukselle, ei sovellu mitenkään rakennusalalle. Suomessa työskentelee vuosittain kymmeniä tuhansia ulkomaisia rakentajia ulkomaisten yritysten palveluksessa. Työehtosopimuksen mahdollisuus alittaa vähimmäispalkat tulisi välittömästi ulkomaisten yritysten käyttöön ja lakeja sekä sopimuksia noudattavien yritysten kilpailuasema muuttuisi entistä vaikeammaksi.

Rakennusliiton kaikki työehtosopimukset ovat voimassa helmikuun 2017 loppuun. Liitto käy aikanaan työehtosopimusneuvottelut omista lähtökohdistaan huomioiden työmarkkinoiden yleisen palkkalinjan.

RAKENNUSLIITTO ry
Hallitus 4.3.2016

Pajamäkeen suunnitteilla asuinrakentamista Raide-Jokerin varteen

c8a15976-6a9b-416f-8bb5-d74081068ca7-main_image

Viitesuunnitelman havainnekuva esittää, miten uudet asuintalot sijoittuisivat Patterimäen ympäristöön. Raide-Jokerin tunnelin suuaukko näkyy etualan rakennusten välissä. Kuva: Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy

Pajamäkeen on suunnitteilla uusia asuntoja noin 850 asukkaalle. Rakentaminen sijoittuisi Patterimäen puistoalueen itäosaan, suunnitteilla olevan Raide-Jokeri-pikaraitiotien varrelle.

Vastavalmistuneessa asemakaavaluonnoksessa esitetään, että Pitäjänmäentien ja Pajamäentien risteyksen tuntumaan rakennettaisiin 12 asuinkerrostaloa. Talot olisivat pääosin 5–7-kerroksisia. Osaan rakennuksista tulisi katutasoon liiketilaa. Suunnitelmassa on säilytetty mahdollisimman paljon kallioista maastoa puustoineen.

Kaavaluonnokseen sisältyy myös Raide-Jokerin rakentamisen edellyttämät muutokset. Muun muassa Pitäjänmäentien ja Pajamäentien risteys on suunniteltu uudelleen pikaraitiotietä varten. Patterimäen arvokkaan linnoitusalueen kohdalla pikaraitiotie kulkisi tunnelissa. Kaavatyön aikana selvitetään lisäksi edellytykset toteuttaa maanalainen kalliovarikko kaupungin tuotantoyksikön Staran käyttöön.

Patterimäestä keskustellaan 14. maaliskuuta Strömbergin ala-asteella

Suunnittelusta järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuus maanantaina 14. maaliskuuta kello 17.30 Strömbergin ala-asteella, Takomotie 13. Kaavaluonnos on lisäksi esillä 7.–29. maaliskuuta muun muassa Pitäjänmäen kirjastossa, Jousipolku 1, sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat.

Pajamäen lisäksi Raide-Jokerin varteen suunnitellaan uutta asumista muun muassa Myllypuroon, Roihupeltoon, Viikkiin, Oulunkylään, Maunulaan ja Haagaan sekä Perkkaalle, Otaniemeen ja Keilaniemeen.

Raide-Jokerin hankesuunnitelma valmistui vuodenvaihteessa, ja Helsinki ja Espoo päättävät hankkeen etenemisestä tänä keväänä. Jos molemmat kaupungin päättävät jatkaa hankkeen valmistelua, aloitetaan yksityiskohtaisempien toteutussuunnitelmien laadinta.

Lähivuosien asemakaavat ovat tuomassa Raide-Jokerin läheisyyteen asuntoja noin 18 000 uudelle asukkaalle Helsingissä. Pidemmällä aikavälillä Raide-Jokerin varsi tulee tiivistymään entisestään. Helsingin valmisteilla oleva uusi yleiskaava mahdollistaa kotien rakentamisen linjan läheisyyteen kymmenille tuhansille uusille kaupunkilaisille.

RAMIRENT VAHVASTI MUKANA ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDASHANKKEESSA

iyzgbb6coshnryhlsqvn

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa uudenlaisen biotuotetehtaan Äänekoskelle Keski-Suomeen. Se on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi, 1,2 miljardia euroa. Tehtaan koekäyttö aloitetaan vuoden 2017 keväällä ja tehdas käynnistyy vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Biotuotetehtaan rakentaminen etenee aikataulussa, valmiina tehtaasta on nyt noin 20 prosenttia. Käynnissä ovat maanrakennustyöt, paalutukset ja perustusten valut sekä elementtirakentaminen ja laiteasennukset.

Tehdas rakennetaan Äänekosken nykyisen sellutehtaan alueelle ja osittain sen paikalle olemassa olevan metsäteollisuuden yhteyteen. Käytettävissä on noin 40 hehtaarin kokonaispinta-ala. Rakennusajan työllistävä kokonaisvaikutus yli 6 000 henkilötyövuotta. Suurimmillaan työmaavahvuus on asennustöiden aikana syksystä 2016 kevääseen 2017, jolloin työmaalla työskentelee enimmillään 2 500 henkilöä.

Äänekosken biotuotetahtaan myyntiä hoitaa asiakkuuspäällikkö Mikko Rämänen. Mikko on tuttu näky tehdas alueella ja puhelin pirisee puolin ja toisin yhteistyökumppaneittemme mestareiden sekä työmaavastaavien välillä. Kauppaa on tehty mm. nostimista ja lämmittimistä. Nyt alueella on käynnissä isoja valu-urakoita ja niiden suojaksi on rakennettu sääsuojia, sekä sääsuojan sisään on tullut lämmityksiä. Lämmittimien yhteyteen on myyty tankkauspalvelu, ja polttoainetta onkin mennyt runsaasti. Saatavuusvastaava Tapio Mehtovuori on tuttu henkilö jo Nesteen päässä, sen verran usein on jo täydennystilauksia tehty. Tapio kertoo että yhteistyö on toiminut hyvin Nesteen kanssa. Projektinhoitajana alueella toimii Kari Minkkilä, Kari hoitaa tankkauspalvelua, vuokralaitteiden ylläpitoa, ottaa tilauksia vastaan, kuljettaa tavaraa asiakkailla ja tarjoaa lisäpalveluita. Kaluston osalta tukeudutaan Jyväskylän vuokraamoon. Pienkalustolle on järjestetty kuljetuspalvelu, niin että lähtöjä on kaksi kertaa päivässä Jyväskylästä Äänekoskelle.

Kiivain vaihe on vielä edessä Äänekosken biotuotetehdasprojektissa ja Jyväskylän tiimi on valmiina seuraaviin vaiheisiin!

YIT allekirjoitti sopimuksen Keski-Pasilan Tripla-hankkeen maakaupoista

YIT allekirjoitti sopimuksen Keski-Pasilan Tripla-hankkeen maakaupoista
Helsingin kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Tonttien lisäksi YIT ostaa
Senaatti-kiinteistöiltä Pasilan aseman. Pasilan aseman velaton kauppahinta on 13
miljoonaa euroa ja tonttien kokonaiskauppahinta 141 miljoonaa euroa.
Kauppahinnasta on maksettu ennakkomaksuna noin 13 miljoonaa euroa ja
loppukauppahinta maksetaan useassa erässä noin kuuden vuoden aikana. Pääosa
tonteista ostetaan Triplan kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen toteuttamista
varten perustettuun projektiyhtiöön, josta YIT:n omistusosuus tulee joulukuussa
2015 allekirjoitetun aiesopimuksen mukaisesti olemaan 35 %.

Nyt allekirjoitettu kauppakirja perustuu Helsingin kaupungin, valtion ja YIT:n
jo aiemmin solmimiin sopimuksiin. Hankkeen toteutussopimus allekirjoitettiin
vuonna 2014 Helsingin kaupungin, Senaatti-kiinteistöjen, Liikenneviraston ja YIT
Rakennus Oy:n välillä. Samassa yhteydessä tehtiin kiinteistökaupan esisopimus
sekä allekirjoitettiin KVR-urakkasopimus kaupungille tulevista julkisista
osista.

”Olen erityisen iloinen Helsingin kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa
erittäin hyvin toimivasta yhteistyöstä, joka on mahdollistanut projektin
saumattoman etenemisen. Nyt allekirjoitetut maakaupat ovat jälleen konkreettinen
askel eteenpäin hankkeen toteutuksessa”, toteaa YIT:n toimitusjohtaja Kari
Kauniskangas.

Pasilasta rakentuu tulevina vuosina Helsingin toinen keskus ja entistä tärkeämpi
liikenteen kohtauspaikka, jonka asukkaiden ja työpaikkojen määrä
kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Alueen kehittäminen alkaa YIT:n Tripla
-hankkeella, joka käsittää kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen sekä
toimistotiloja, asuntoja ja hotellin. Triplan rakennustyöt käynnistyivät kesällä
2014 uuden Pasilan sillan rakentamisella nykyisen sillan eteläpuolelle.
Parhaillaan alueella tehdään maanrakennustöitä.

Posted in:

Oulunkylään ja Maunulaan suunnitteilla asuntoja Raide-Jokerin varteen

df0ca675-ba2b-49de-9b76-836a22c39b12-main_image

Havainnekuva tulevaisuuden Käskynhaltijantiestä: Kuva: Hanna Kiema

Oulunkylään ja Maunulaan suunnitellaan uutta asuinrakentamista Raide-Jokeri-pikaraitiotien tulevan reitin varrelle. Asemakaavaluonnokset ovat valmistuneet Käskynhaltijantien ympäristöstä sekä Pirjontien ja Pirkkolantien alueesta.

Oulunkylässä tavoitteena on, että Käskynhaltijantien ja Norrtäljentien ympäristöt muuttuvat tiiviisti rakennetuiksi kaduiksi, joiden varsilla on asuntoja sekä liiketiloja. Asuntoja tulisi noin 1 800 asukkaalle. Uutta rakentamista on kaavailtu muun muassa katuja rajaaville puistoalueille ja nykyisille kerrostalotonteille.

Maunulassa uutta asuinrakentamista on suunniteltu Pakilantien, Pirjontien, Pirkkolantien ja Maunulantien varteen tonteille ja puistoalueille. Rakennusten korkeudet vaihtelisivat pääosin kolmesta viiteen kerrokseen. Osaan uusista taloista tulisi liiketilaa ensimmäiseen kerrokseen. Uusia asuntoja alueelle tulisi noin 600 hengelle.

Alueen katuihin on suunniteltu samalla muutokset, joita Raide-Jokerin rakentaminen edellyttää. Katualueita on muun muassa levennetty nykyisestä. Samalla on parannettu jalankulun ja pyöräliikenteen yhteyksiä. Pikaraitiotie kulkisi omalla nurmipintaisella kaistallaan – Käskynhaltijantiellä ja Pakilantiellä kadun keskiosassa, Pirjontiellä ja Pirkkolantiellä katualueen eteläreunassa.

Keskustelutilaisuus 7. maaliskuuta Laiturilla

Oulunkylän ja Maunulan suunnittelusta järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuus 7. maaliskuuta kello 17.30 info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2. Oulunkylän suunnittelijat ovat lisäksi tavattavissa Oulunkylän kirjastossa 15. maaliskuuta kello 18–19.30. Maunulan suunnittelijat ovat tavattavissa 21. maaliskuuta kello 18–19.30 Maunulan kirjastossa.

Kaavaluonnokset ovat esillä 24. maaliskuuta asti mm. Laiturilla, Maunulan ja Oulunkylän kirjastoissa sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat.

Oulunkylän ja Maunulan lisäksi Raide-Jokerin varteen suunnitellaan uutta asumista muun muassa Myllypuroon, Roihupeltoon, Viikkiin, Haagaan, Pitäjänmäkeen, Perkkaalle, Otaniemeen ja Keilaniemeen.

Raide-Jokerin hankesuunnitelma valmistui vuodenvaihteessa, ja Helsinki ja Espoo päättävät hankkeen etenemisestä tänä keväänä. Jos molemmat kaupungin päättävät jatkaa hankkeen valmistelua, aloitetaan yksityiskohtaisempien toteutussuunnitelmien laadinta.

Lähivuosien asemakaavat ovat tuomassa Raide-Jokerin läheisyyteen asuntoja noin 18 000 uudelle asukkaalle Helsingissä. Pidemmällä aikavälillä Raide-Jokerin varsi tulee tiivistymään entisestään. Helsingin valmisteilla oleva uusi yleiskaava mahdollistaa kotien rakentamisen linjan läheisyyteen kymmenille tuhansille uusille kaupunkilaisille.

Olympiastadionin maarakennus- ja louhintatyöt käynnistyvät

Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen on käynnissä. Ensimmäiset ympäristössä näkyvät työt alkavat maaliskuussa, kun maarakennus- ja louhintaurakka käynnistyy.

Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen maarakennus-ja louhintaurakan toteuttaa Lemminkäinen Infra Oy. Urakka toteutetaan työsuunnitelman mukaisesti siten, että uusia yleisöpalvelu-, monitoimi-, liikunta-, logistiikka- ja tekniikkatiloja rakennetaan maanalaisina laajennuksina.

”Työmme vaatii erityisosaamista louhinnasta, perustusten vahvistamisesta ja vanhojen rakenteiden tuennasta. Esimerkiksi louhintatyöt ovat erittäin vaativia, koska ne tehdään aivan olemassa olevien rakenteiden vieressä ja osittain myös niiden alapuolella. Alitamme muun muassa Urheilumuseon sekä stadionin katsomorakenteet useista kohdista”, kertoo Lemminkäisen Infraprojektit-liiketoimintasegmentin johtaja Harri Kailasalo.

Maankaivuun kokonaismäärä on noin 70 000 m³ ja avolouhinnan 150 000 m³. Urakka pitää lisäksi sisällään muun muassa purkutyöt, rakenteiden lujitukset, ruiskubetonoinnin, tarkkuuslouhinnan, kallion irrotukset ja irtiporaukset. Maarakennus- ja louhintatyöt jatkuvat syksyyn 2017 asti. Hankkeen rakennustekniset työt käynnistyvät maarakennus- ja louhintaurakkasuorituksen ollessa vielä käynnissä. Rakennuttajana hankkeessa on Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttaja. Kaikissa työmaatoiminnoissa noudatetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä.

”Maarakennus- ja louhintaurakka käynnistää uudistamisen konkreettisesti. Nyt tehtävät työt mahdollistavat stadionin siirtymisen uuteen aikaan siten, että tilat vastaavat uusimpia stadionvaatimuksia. Tervetuloa seuraamaan hanketta vuosina 2016 – 2019 Olympiastadionin eri kanavissa”, sanoo Stadion-säätiön toimitusjohtaja Maija Innanen.

Olympiastadionin tontti on rakennustöiden aikana kokonaan työmaa-alueena. Stadionin länsipuolella kulkeva kevyenliikenteen reitti Pohjoisen Stadiontien ja Paavo Nurmen tien välillä suljetaan töiden vuoksi. Korvaavana esteettömänä reittinä toimii stadionin itäpuolella Hammarskjöldintie – Tahkontie. Länsipuolen yhteys avataan jälleen työmaan valmistuttua keväällä 2019.

Tampereen Kauppakeskus Ratinaan valittu Peikon runkojärjestelmä

p1acoqrnqqkqc11sn1jug7v91cte5.001

Peikko Finland Oy toimittaa runkojärjestelmänsä Tampereen keskustaan rakennettavan Kauppakeskus Ratinan uudisrakennusosaan. Tilaus käsittää noin 10 kilometriä Deltapalkkeja sekä noin 1300 tonnia liittopilareita ja muita rungon teräsrakenteita. Toimitukset alkavatmaaliskuussa ja jatkuvat lokakuuhun 2016 asti. Kauppakeskuksen on tarkoitus valmistua keväällä 2018.

Sponda Oyj:n rakennuttama Kauppakeskus Ratina muodostuu kolmesta rakennuksesta, kolmikerroksisesta uudisrakennus Valo-Ratinasta sekä kahdesta entisöitävästä funkkisrakennuksesta. Valmistuessaan Tampereen suurimpaan kauppakeskukseen tulee noin 53 000 m2 liike- ja palvelutilaa sekä yli 150 liikettä ja pysäköintitilaa kahdessa kerroksessa. Kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastaaArkkitehtuuritoimisto B & M Oy ja rakennesuunnittelusta A-insinöörit Suunnittelu Oy.

“On hienoa, että Peikon runkojärjestelmä valittiin tähän suureen kauppakeskushankkeeseen. Rungon rakentamisen nopeus, palosuojattu rakenne sekä tila taloteknisiä asennuksia varten olivat tässä kohteessa tärkeitä tekijöitä. Kauppakeskus Ratina on Peikon toistaiseksi suurin runkojärjestelmätoimitus. Peikko pystyy sujuvasti vastaamaan myös tämän kokoluokan hankkeisiin ja niiden tiukkoihin toimitusaikoihin,” kertoo Peikko Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Rusila.

 

Jyväskylän entinen maalaiskunnan kunnantalo kunnostetaan hoivakotikäyttöön

VRP peruskorjaa Jyväskylän keskustassa sijaitsevaan entiseen Jyväskylän maalaiskunnan kunnantaloon täyden palvelun hoivakodin. Sopimus hankkeesta allekirjoitettiin 25.2.2016 ja työt käynnistyvät maaliskuussa. Kaupungin liikelaitos Education Facilities Oy luopui kiinteistöstä 4,5 milj. euron kauppahinnalla. Vanha maalaiskunnan kunnantalo saa uuden mahdollisuuden, kun 2017 aikana avataan noin 65 asukaspaikkaa käsittävä ympärivuorokautiseen tehostettuun palveluasumiseen suunnattu hoivakoti.

Hoivakodin palveluntuottajana toimii Mehiläinen ja tiloihin tullaan sijoittamaan myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun Älykoti-yksikkö. Hankkeen sijoittajana on Erikoissijoitusrahasto eQ Hoivakiinteistöt. eQ Hoivakiinteistöt on suomalaisiin hoiva- ja terveyspalvelu­kiinteistöihin sijoittava erikoissijoitusrahasto.

Fakta

Hoivakoti Jyväskylän maalaiskunnan entiseen kunnantaloon
Osoite: Puistokatu 35, 40100 Jyväskylä
Asuntoja: 62 palveluasuntoa 24/7 hoivapalveluilla
Palveluntarjoajina: Mehiläinen ja Jyväkylän ammattikorkeakoulu
Rakennusaika: 03/2016–03/2017
Rakentaja: VRP Keski-Suomi Oy
Sijoittaja: Erikoissijoitusrahasto eQ Hoivakiinteistöt

Kulosaaren metrosiltaa vahvistetaan

9b5d79f5-8f34-4c04-8903-d4f3f22243f0-main_image

Metro Kulosaaren sillalla. Kuva HKL, Markku Laaksonen.

Kulosaaren metrosilta peruskorjataan ja sen rakennetta ja kantavuutta tullaan vahvistamaan, jotta sillan rakenne pysyy jatkossakin hyvässä kunnossa ja sillan käyttöikää saadaan lisättyä.

Kulosaaren metrosilta on rakennettu vuonna 1973, ja sen rakenteissa on käytetty KA-jännemenetelmää. Kyseisellä jännemenetelmällä on todettu olevan kohonnut vaurioitumisriski korroosioalttiissa olosuhteissa. Silta korjataan nyt ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä.

– Siltaa on tutkittu useilla menetelmillä, ja lisäksi siltaan on lisätty reaaliaikainen monitorointijärjestelmä taipumien seuraamiseksi. Näiden mukaan sillassa ei ole havaittu välitöntä korjausta vaativia vaurioita. Haluamme kuitenkin varmistaa jatkossakin turvallisen liikennöinnin sillalla, minkä vuoksi silta tullaan vahvistamaan teräspalkeilla, kertoo HKL:n infra- ja kalustoyksikön johtaja Artturi Lähdetie.

Sillan peruskorjauksen on suunniteltu alkavan mahdollisimman pian hankepäätöksen hyväksymisen jälkeen, jotta työt saadaan sovitettua Kalasatamaan rakentuvan kauppakeskuksen rakennustöihin.

Sillan kantavuutta vahvistetaan kannen molemmin puolin asennettavilla teräspalkeilla, jotka tuetaan betonisilla tukirakenteilla. Työ tehdään sillan alla, joten peruskorjauksella ei ole vaikutusta metroliikenteeseen.

Peruskorjauksen kustannusarvio on noin 6 miljoonaa euroa. HKL:n johtokunta päättää sillan peruskorjauksen hankesuunnitelmasta torstaina 3.3. Tämän jälkeen asia menee vielä kaupunginhallituksen käsittelyyn. Jos rakennustyöt päästään aloittamaan suunnitelmien mukaisesti, valmistuu sillan peruskorjaus kesällä 2017.