Tapiolan keskukseen pitsijulkisivut Parman kuitubetonilla

ainoa23_2015-08_kulttuuriraitti_aamu

kuva: Arkkitehtitoimisto SARC Oy

Tapiolan uusi keskus saa julkisivuihinsa puutarhakaupungin arvokkaita perinteitä kunnioittavaa ilmettä, kun kauppakeskus AINOA ja Länsimetron Tapiolan asema verhoutuvat ”pitsiin.”  Vaativat kohteet toteutetaan Parman näyttävillä kuitubetonielementeillä.

Tapiolaan asennetaan harsomaisia kuitubetonielementtejä yhteensä lähes 500 kappaletta. Pinta-alaltaan määrä on noin 2500 neliömetriä.

Avaus on merkittävä, sillä kuitubetoni on Suomessa vielä varsin harvinainen julkisivuratkaisu. Lisäksi toteutettujen kohteiden elementit ovat olleet lähes poikkeuksetta tuontitavaraa.

LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy:n rakennuttajapäällikkö Harri Ahon  mukaan Parman kehitystyö ja kotimaisuus olivat keskeisiä valintaperusteita. Lisävalttina oli mahdollisuus nivoa Tapiolan vanha ja uusi arkkitehtuuri arvokkaasti yhteen. Betoni on eri muodoissaan Tapiolan rakentamisessa tyypillinen materiaali.

”Halusimme julkisivuihin kuitubetonia. Näin huippuarkkitehtien taiteellinen vapaus ei rajoitu teknisiin seikkoihin ja uudistuva kaupunkikeskus saa arvoisensa ilmeen”, Aho kertoo.

Parman myyntipäällikön Satu Parikan mukaan Tapiola on merkittävä ja näyttävä kohde, joka tulee lisäämään kuitubetonin kiinnostavuutta uutena julkisivuvaihtoehtona.

”Lisäksi on upeaa, että voimme olla  mukana uudistamassa perinteikästä ja Suomen kansainvälisesti tunnetuinta kaupunkikokonaisuutta”, Parikka muistuttaa.

AINOAn urakoi SRV Rakennus Oy ja Länsimetron Tapiolan aseman urakoitsija on Lemminkäinen Infra Oy. Kuitubetonielementtien toimitukset alkavat lähiviikkoina ja työt valmistuvat kesällä 2016. Länsimetro aloittaa liikennöinnin elokuun puolivälissä.

Skanskalta uusi 18-kerroksinen asuintornitalo Espoon Matinkylään

skanska_espoon-koho_visualisointi

Espoon Matinkylään rakennetaan uusi maamerkki, 18-kerroksinen As. Oy Espoon Koho. As. Oy Espoon Koho sijoittuu Ison Omenan välittömään läheisyyteen Pyyntitielle. Rakennustöiden suunnitellaan käynnistyvän syksyllä 2016, jolloin uudet asunnot olisivat valmiina vuoden 2018 lopulla.

Toukokuussa ennakkomarkkinointiin tulevien asuntojen koot vaihtelevat 30 neliön yksiöistä 108 neliön saunallisiin neliöihin, yhteensä uusia koteja valmistuu 134. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy.

”Asunnot sijoittuvat kuuteentoista kerrokseen. Talon ylin kerros upeine maisemineen on varattu asuntoyhtiön yhteiselle saunaosastolle. Asumisen mukavuutta lisää pihakannen alle rakennettava autohalli, johon pääsee suoraan hissillä. Lisäksi Kohoon tulee myyntiin kaksi pientä liiketilaa, jotka soveltuvat erinomaisesti esimerkiksi kioskille tai toimistokäyttöön”, kertoo Skanska Kotien projektipäällikkö Juha Laaksonen.

”Kortteliin on tulossa myöhemmin myös kaksi kahdeksankerroksista taloa, joiden kanssa Koho muodostaa suojaisan korttelipihan. Monipuoliset palvelut ovat lähellä, sillä niin Iso Omena kuin Länsimetrokin ovat kävelymatkan päässä. Myös Matinkylän kehittyvä urheilutarjonta on käden ulottuvilla. Lähin liikuntakeskus rakentuu tien toiselle puolelle”, kertoo Laaksonen.

Korttelin rakennusten nimet Koho, Perho ja Popper juontavat juurensa Matinkylän kalastusaiheiseen nimistöön.

Skanska on toteuttanut useita asuintornitaloja, kuten 18-kerroksisen Reimantornin, 21-kerroksisen Leppävaaran tornin ja 17-kerroksisen Sellonhuipun Espooseen, 17-kerroksisen Kielontornin Vantaalle, 15-kerroksisen Horisontin Jyväskylään sekä 16-kerroksiset Matrixin ja Solariksen Tampereelle. Parhaillaan on rakenteilla 12-kerroksinen Pajarinkulma Ouluun ja 18-kerroksinen Tupalankulma Järvenpäähän. Pian käynnistyy myös Tampereen uuden maamerkin, kaupungin ydinkeskustaan kohoavan 21-kerroksisen Luminaryn rakentaminen.

Ramirent on voittanut EcoOnline -palkinnon kemikaalien turvallisesta käsittelystä Ruotsissa

Ramirent vähensi käytettävien kemikaalien määrää toiminnoissaan 46 prosentilla vuonna 2015. Tämä oli EcoOnline -järjestelmän käyttöönoton ansiota kaikissa Ramirentin toimintamaissa. Nyt Ramirent Ruotsi on voittanut EcoOnline -palkinnon, joka annetaan yrityksille jotka työskentelevät proaktiivisesti parantaakseen kemikaalien turvallista käsittelyä. Ramirent Ruotsi on työskennellyt EcoOnline -järjestelmän kanssa vuodesta 2012 ja tukenut EcoOnlinen käyttöönottoa muissa Ramirentin toimintamaissa.

Rakennustyömailla käytetään joka päivä paljon kemikaaleja, kuten vahvoja puhdistusaineita polttoaineita sekä öljyjä. Useat niistä voivat olla haitallisia ihmisille ja ympäristölle, jollei niitä käytetä oikein. EcoOnline tarjoaa yksityiskohtaista tietoa kemikaaleista helposti ymmärrettävässä muodossa sekä auttaa työntekijöitä ja asiakkaita käsittelemään kemikaaleja turvallisesti. Vuonna 2015 EcoOnline otettiin käyttöön kaikissa Ramirentin toimintamaissa. Tämän myötä Ramirent on vähentänyt käytettävien kemikaalien määrää jopa 46 prosentilla.

“Ramirent haluaa kehittää toimialaansa tarjoamalla koneita ja palveluja yhdistäviä ratkaisuja, jotka mahdollistavat turvalliset ja kestävät työmaat ja toimialan edelleen jatkokehittämisen. Palkinto osoittaa, että voimme myös pienillä teoilla parantaa toimialaa. Tässä tapauksessa parannus koskee kemikaalien hallintaa. Meidän kemikaalien hallintajärjestelmä turvaa työntekijöitämme, ympäristöä ja säästää aikaa. Haluamme tarjota järjestelmää myös asiakkaillemme eri toimintamaissamme vuoden 2016 aikana”, sanoo Magnus Rosén, Ramirent Oyj:n toimitusjohtaja.

EU lainsäädäntö on monimutkainen ja sisältää yli 800 lakia, jotka sääntelevät kemikaalien käyttöä. EcoOnline helpottaa lainsäädännön noudattamisessa ja auttaa työntekijöitä sekä asiakkaita käsittelemään kemikaaleja turvallisesti. EcoOnline -palkinto tukee yrityksiä, jotka tekevät riskiarviointeja, työskentelevät proaktiivisesti sekä yrityksiä joilla on strategia haitallisten kemikaalien vaihdannalle nettipohjaisessa EcoArchive -rekisterissä.

Kemikaalien riskiarviointi ei ole ainoastaan lakisääteinen vaatimus, vaan se on ehdottoman tärkeää Ramirentin työntekijöiden ja asiakkaiden kannalta. Ramirent haluaa kaikkien tuntevan olonsa turvalliseksi töissä. Jokaisessa Ramirentin toimintamaassa on tehty paljon työtä EcoOnlinen käyttöönotossa, mikä puolestaan tukee Ramirentin asemaa johtavana ja vastuullisena konevuokrausyrityksenä.

Palkinto luovutettiin eilen “Miljö- och kemidagarna” –konferenssissa Göteborgissa Ruotsissa. Aikaisempiin palkinnon voittajiin kuuluvat Borås Djurpark (2015), Mekonomen (2014), Unilabs (2013) ja Roxtec (2011).

Destia korjaa siltoja Helsingissä

Destia on valittu urakoitsijaksi Helsingin kaupungin siltojen peruskorjausurakkaan. Urakka sisältää neljä korjattavaa siltaa: Haagan risteyssilta S4:n, Viikintien itäisen sillan Vantaanjoen yli, Itäväylän pohjoisen sillan Siilitien yli sekä Viikintien liittymän eteläisen ylikulkusillan.

Urakassa siltojen rakenteet korjataan purkamalla reunapalkit kokonaan pois ja raudoitetaan sekä valetaan uudet tilalle. Myös kansirakenteet korjataan poistamalla rapautunut betoni, jonka tilalle valetaan uusi pinta. Urakkaan sisältyy lisäksi kaiteiden ja valaistuksen uusintatyöt.

Työt Viikintien liittymän eteläisellä ylikulkusillalla ja Haagan risteyssillalla alkoivat viikolla 15 liikennejärjestelyillä sekä asfaltin jyrsinnällä. Itäväylän pohjoisen sillan korjaustyöt käynnistyvät viikon päästä ja Viikintien itäisen sillan työt noin kuukauden kuluttua. Urakan arvioitu valmistumisaika on 31.10.2016.

Helsingin kaupungin tilaaman urakan arvo on noin 3,5 miljoonaa euroa.

KSBR sai mittavan betonirakenneurakan Metsä Groupin biotuotetehtaalle

Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi, Metsä Groupin Äänekoskelle rakennettava biotuotetehdas työllistää kotimaisia betonirakenneosaajia. Vahvasti kasvava Keski-Suomen Betonirakenne (KSBR) on saanut toteutettavakseen tehtaan uuden jätevedenkäsittelylaitoksen maarakennus- ja betonirakenneurakan.

– Järjestämämme urakkakilpailu oli varsin laaja. KSBR valikoitui toteuttajaksi teknistaloudellisten vertailujen ja käytyjen neuvotteluiden pohjalta, kertoo Metsä Fibren biotuotetehtaan rakennuspäällikkö Pekka Salomaa.

Työt kohteessa on käynnistetty ja hankkeen luovutus laiteasennuksia varten on vaiheittain loppusyksyn ja alkuvuoden 2017 aikana. Projektissa rakennetaan jätevedenkäsittelyaltaita, joten rakenteiden teknisen laadun on oltava korkeatasoista.

– Laitoksessa on vaativia betonirakenteita, joiden vedenpitävyys varmennetaan jälkijännittämällä rakenteet, Salomaa kertoo.

Jätevedenpuhdistamo muodostaa tärkeän osan tehtaan ympäristösuorituskyvystä.
– Jätevedenpuhdistus on kaiken kaikkiaan seitsemänvaiheinen ja takaa sen, että tiukat lupaehdot alitetaan. Biotuotetehdas on uuden sukupolven tuotantolaitos, kertoo biotuotetehtaan projektijohtajaTimo Merikallio Metsä Fibrestä.

Urakalla on KSBR:lle iso merkitys.
– Hankkeella on merkittävä työllistävä vaikutus. Kohteessa urakoi kaikkiaan noin 60-70 työntekijää, kertoo KSBR:n tuotantojohtaja Jukka Hanhilahti.

Uuden sukupolven biotuotetehdas

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren 1,2 miljardin arvoinen investointi on maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas.

Tehdas mahdollistaa laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman, jota valmistamaan syntyy ainutlaatuinen yritysten muodostama biotalouden ekosysteemi. Tehdas tuottaa korkealaatuisen sellun ohella monipuolisesti mm. mäntyöljyä, tärpättiä, biosähköä ja puupolttoainetta.

Biotuotetehtaan selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tehdas aloittaa toimintansa syksyllä 2017. Tehtaan työllistävä vaikutus on yli 2 500 työpaikkaa koko arvoketjussa Suomessa.

6,5 miljoonaa euroa tukea seurakuntien rakennushankkeille

Suomen evankelis-luterilaisen kirkkohallituksen täysistunto jakoi rakennusavustusta seurakuntien 70 eri hankkeelle.

Yhteensä tukea jaettiin

  • 4,7 miljoonaa euroa valtion rahoittamaa suojeltujen kirkollisten rakennusten tukea ja
  • 1,8 miljoonaa euroa kirkon keskusrahaston tukea muille seurakuntarakennuksille.

Seurakuntien hakemuksista yli puolet koski suojeltujen kirkollisten rakennusten tukea. Hakemusten määrä oli kaksinkertainen muutamiin edellisiin vuosiin verrattuna.

Hankkeet koskevat olemassa olevien rakennusten kunnostamista. Avustusten kohteina ovat kirkot, seurakuntatalot ja muut seurakuntien toimitilat. Korjattavana ovat yleisimmin katot, julkisivut, lämmitys- tai paloturvajärjestelmä.

Suurin yksittäinen tuki maksettiin Petäjäveden kirkon sisätilakorjaukseen (1 545 000 euroa). Muita huomattavia hankkeita ovat suojeltujen kirkollisten rakennusten ryhmässä Mäntyharjun, Korpilahden ja Imatran Kolmen ristin kirkkojen korjaus sekä muiden toimitilojen ryhmässä Valtimon, Lumijoen ja Kinnulan seurakuntatalojen korjaukset.

Rahoitusmalli uudistunut

Esityksen valmistelussa noudatettiin uudistettuja jakoperusteita. Tukea jaettiin nyt myös seurakunnille, joiden hoidettavana on suojeltuja kirkollisia rakennuksia, kun aiemmin rakennusavustusten myöntäminen on ollut sidottu ainoastaan seurakunnan verotuloihin ja kirkollisten rakennusten määrään.

Kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitus uudistui vuonna 2016. Seurakuntien osuus yhteisöveron tuotosta poistui. Kirkon keskusrahasto saa valtion budjettirahoitusta tiettyjen yhteiskunnallisten tehtävien hoitoon. Rahoituksesta suurin osa tilitetään seurakunnille hautaustoimen kustannusten kattamiseen.

Destian johtama työyhteenliittymä voitti Espoonlahden aseman ja ratalinjan louhintaurakan Länsimetron hankkeessa

Destia Oy:n ja tsekkiläisen Metrostav a.s:n perustama työyhteenliittymä on voittanut Espoonlahden aseman ja ratalinjan louhintaurakan Länsimetron hankkeessa. Urakassa louhitaan Espoonlahden metroasema ja 1 470 metriä rinnakkaista ratatunnelia, kaksi poistumistiekuilua sekä aseman kuilut nykyisen kauppakeskuksen alueella

–  Metrostav a.s on tšekkiläinen louhintaurakoitsija, jonka kanssa olemme tehneet menestyksekkäästi yhteistyötä aikaisemmin Länsimetron LU6E-urakassa. Työt alkavat valmistelevilla töillä heti, itse louhintatyöt kesäkuun alussa, kommentoi Destian Esa Juhantila.

Työt hankkeessa alkavat heti ja urakka valmistuu 2018 alussa. Kaupan arvo on noin 31,5 miljoonaa euroa.

Matinkylästä Kivenlahteen ulottuvan seitsemän kilometriä pitkän osuuden uudet asemat ovat Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Liikenteelle osuus avataan 2020. Liikenne Matinkylään alkaa 15.8.2016.

21-kerroksinen Luminary tuo suurkaupunkiasumisen ratkaisuja Tampereen ydinkeskustaan

luminary_tampere_ilmakuva_kaupunkinakyma

Tampereen korkein asuinrakennus, 21-kerroksinen Luminary, tuo uudistuvan ydinkeskustan alueelle täysin uudentyyppisiä asumismahdollisuuksia, joissa arjen luksus, asumisen sujuvuus ja monipuoliset palvelut ovat tärkeässä roolissa.

Luminary sijoittuu Murtokadun ja Itsenäisyydenkadun kulmaan. Luminaryssa on vaihtoehtoja moniin tarpeisiin kompakteista yksiöistä hulppeisiin lähes 300-neliöisiin ylimpien kerrosten koteihin.

Pihakannen alle rakennetaan kaksikerroksinen parkkihalli 72 autolle. Kokonaisuuteen kuuluvat suojaisa ja avara sisäpiha, talojen välisen osion päällä sijaitseva asukkaiden yhteinen oleskeluterassi sekä alakerrosten yhteinen aulatila.

Uutta on myös palvelujen kytkeminen asumiseen. Luminaryyn on suunniteltu noin tuhatneliöinen liiketila-alue, jonne toivotaan sijoittuvan erityisesti hyvinvointipalveluita, ravintola ja kahvila.

”Tampereen keskusta-alue on suurten muutosten kourissa. Keskusta täydentyy voimakkaasti, ja käynnissä on useita suuria projekteja, jotka paitsi muuttavat kaupungin keskustakuvaa, myös lisäävät keskustan toiminnallisuutta merkittävästi. Tampereen korkeimpana asuinrakennuksena Luminary luo tärkeän maamerkin uudistuvaan keskustaan. Samalla se tukee myös omalta osaltaan kaupungin täydennysrakentamistavoitetta”, kertoo vs. suunnittelujohtaja Elina Karppinen Tampereen kaupungilta.

Kaupunkinäkymä kylpyammeesta

”Luminaryyn on haettu inspiraatiota New Yorkin asuintorneista, ja näin se tarjoaakin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia erilaisesta asunnosta unelmoiville. 21-kerroksisen torniosan ylimpään kerrokseen tulee vain yksi asunto erityistä luksusta haluavalle. Yläkerroksista löytyy uniikkeja koteja, joiden kiintopisteitä ovat isot terassit lasiovineen ja -kattoineen. Myös asuntojen saunaosastot ovat saaneet arvoisensa mittasuhteet, ja muutamista asunnoista voi katsella kaupunkinäkymää suoraan kylpyammeesta”, Skanskan hankekehitysjohtaja Harri Sivukertoo.

Potentiaaliset asukkaat mukana suunnittelussa

Luminarya on alusta asti suunniteltu rohkeammalla visiolla kuin perinteisiä uudisrakennuksia. Asuntoihin luovat tunnelmaa avarat ja avoimet tilaratkaisut, huolitellut sisustusratkaisut sekä osin myös suuret maisemaikkunat. Pienimmätkin yksityiskohdat on tarkoin suunniteltu, ja asuntojen kulmakiviä ovat linjakkaat keittiö- ja kylpyhuoneratkaisut. Vaikka asunnot sijaitsevat Tampereen ydinkeskustassa, nykyaikaiset asuintekniset ratkaisut takaavat oman kodin rauhan.

Suunnittelussa on mukana myös asiakkaiden ääni. Potentiaalisten asiakkaiden ideoita ja tarpeita asuntojen toimivuudesta, palveluista ja arkea sujuvoittavista ratkaisuista selvitettiin työpajoissa. Luminary on herättänyt paljon ennakkokiinnostusta, ja asuntojen ennakkomarkkinointi käynnistyy toukokuussa.

Projektin pääsuunnittelijana toimii Petri Tavilampi ja projektiarkkitehtinä Ingo Pfeifer BST-Arkkitehdit Oy:stä. Luminaryn sisustusarkkitehtejä ovat Mikko Vesanen ja Anna Katriina Tilli MAK Sisustusarkkitehtitoimistosta.

”Luminaryssa laadukkaan korkealla asumisen vastapainoksi on suunnittelussa huomioitu maantason viihtyisät oleskelupaikat, suojaisat terassit ja ulkoportaikko. Yksi Luminaryn tärkeimmistä arvoista toteutuu jo katutasolla: kun saavut kaupungin korkeimman kodin alaovelle, astut asukkaiden yhteiseen, hotellimaiseen aulatilaan. Isojen ikkunoiden ryhmittämä tila avautuu kauniisti eri suuntiin, myös sisäpihalle, joka on vehreä, huoliteltu ja suojaisa keidas. Luminaryssa jo kotiintulo tuntuu luksukselta”, kertoo Petri Tavilampi.

”Luminaryn kodit ovat viimeistä piirtoa myöten suunniteltuja kokonaisuuksia. Huoneistoissa on valolla ja katseella tilaa kulkea harkittujen ovi- ja ikkunalinjojen johdosta. Lisäksi ikkunoita on paljon ja ne ovat suuria, joten kaupunkinäkymät nivoutuvat keskeiseksi osaksi asumista läpi talon. Asuntopohjien suunnittelussa on erityisesti huomioitu toiminnallisuus ja eri tilojen sijainti suhteessa toisiinsa. Lisäksi näissä korostuvat tilantuntu, linjakkuus ja koko rakennuksen laadukas ja moderni ilme. Näiden lisäksi myös sisustukselliset ratkaisut tuovat koteihin ripauksen lisää ylellisyyttä”, kertoo Huvila & Huussi -ohjelmastakin tuttu sisustusarkkitehti Mikko Vesanen.

Peikko toimittaa runkojärjestelmänsä suureen monitoimitalohankkeeseen Ruotsissa

p1agc7rtroc2la4no8r1e5i1l4o5.001

Peikko Groupin ruotsalainen tytäryhtiö Peikko Sverige AB on saanut merkittävän tilauksen runkojärjestelmästä Ruotsin Växsjöhön rakennettavaan ICON-hankkeeseen. Tilaus käsittää 5 kilometriä Deltapalkkeja ja 720 tonnia liittopilareita ja muita rungon teräsrakenteita. Toimitukset ajoittuvatelokuun 2016 ja maaliskuun 2017 välille. Peikko vastaa rakennuksen rungon suunnittelusta ja stabiliteetista.
“On hienoa, että Peikko on mukana tässä suuressa monitoimitalohankkeessa. ICON on arkkitehtonisesti erittäin vaativa kohde. Peikon runkojärjestelmällä kompleksin eri muodot saatiin toteutettua joustavasti. Runkojärjestelmämme on jykevä, mutta samalla nopea asentaa jarakenteellisesti palosuojattu. Se tarjoaa joustavat tilaratkaisut rakennuksen koko elinkaaren ajalle, mikä tämän tyyppisessä monitoimitalohankkeessa on ehdoton vaatimus”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

 

ICON Växjö on osa laajempaa hankekekokonaisuutta nimeltään Arenastaden. ICON-kompleksi käsittää

37 000 m2 ja sen korkein osa on 19-kerroksinen. Monitoimitaloon tulee hotelli, keilahalli, kylpylä, ravintoiloita, toimistotilaa, koulu ja asuinhuoneistoja. Hankekehittäjänä toimii APP Equity AB, rakennessuunnittelusta vastaa HC con AB ja arkkitehtisuunnittelusta Samrén & MånssonAB. Prefabsystem Syd toimittaa betonielementit ja vastaa rungon pystytyksestä. Kohde valmistuu vuonna 2018.

 

 

Rakennusliike Lapti rakentaa OP Ryhmän Pohjola Sairaalan Ouluun

lapti-rakentaa_pohjola-sairaala_oulu_havainnekuva

Lapti rakentaa Oulun Pohjola Sairaalan hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Uudet tilat on suunniteltu vastaamaan sairaalan vaativia tarpeita.

Asuntojen ja toimitilojen sekä terveydenhoito- ja hoivakiinteistöjen rakentamiseen keskittynyt Rakennusliike Lapti Oy on allekirjoittanut urakkasopimuksen OP Ryhmän kanssa Pohjola Sairaalan rakentamisesta Ouluun. Rakennustyöt työmaalla Kiilakivenkuja 1:ssä ovat jo käynnistyneet. Kiinteistö valmistuu keväällä 2017.

Kiilakivenkujalle rakennettavaan kolmikerroksiseen kiinteistöön tulee OP Ryhmän Pohjola Terveys -konseptin mukainen yksityissairaala, joka palvelee sekä henkilö- että yritysasiakkaita. Pääosa 7 000 m2:n tiloista tulee sairaalan käyttöön. Ensimmäinen saman konseptin mukainen sairaala on toiminut Helsingissä Omasairaala-nimellä vuoden 2013 alusta lähtien, ja myös sen nimi vaihtuu elokuun alussa Pohjola Sairaalaksi. Pohjola sairaala avautuu myös elokuussa 2016 Tampereelle. Oulun sairaalan jälkeen sairaalat avautuvat Kuopiossa ja Turussa.

“Tavoitteenamme on mahdollisimman nopean hoitoketjun ja erinomaisen asiakastyytyväisyyden tarjoaminen”, toteaa Omasairaalan toimitusjohtaja Harri Aho. “Sijaintinsa ansiosta paikka on helposti saavutettavissa. Tulevan Pohjola Sairaalan myötä OPn palveluvalikoima täydentyy paikallisesti, ja sen ansiosta pystymme tuottamaan yhä laadukkaampia palvelukokemuksia asiakkaillemme. Sairaalan toimintamallissa vakuutus- ja terveyspalvelut yhdistyvät tavalla, joka tuo asiakkaille konkreettista etua”, Aho jatkaa.

Hanke käynnistyi nopeasti hyvällä yhteistyöllä

Heti käynnistysvaiheessa Oulun Pohjola Sairaala tarjoaa monipuoliset erikoissairaalapalvelut. Lisäksi sairaalalla on oma työterveyshuollon konsepti.

“OP Ryhmällä on paljon kokemusta valtakunnallisena rakennuttajana. Haluamme kiittää erityisesti Oulun kaupunkia poikkeuksellisen sujuvasta lupaprosessista, joka on mahdollistanut hankkeen sujuvan liikkeellelähdön. Oulu on kiinnostava paikka kiinteistösijoittamisen näkökulmasta ja olemme käynnistämässä alueella lähitulevaisuudessa myös muuta uudistuotantoa”, kertoo johtaja Markku Mäkiaho OP Kiinteistösijoituksesta.

”Hanke on teknisesti ja projektina mielenkiintoinen ja vaativa. Toteutamme hankkeen projektinjohtourakkana, joka edellyttää saumatonta yhteistoimintaa rakennuttajan kanssa ”, kertoo Panu Hulkko, Pohjois-Suomen aluejohtaja Rakennusliike Lapti Oy:stä.

“Rakennushankkeella on myös merkittävä työllistävä vaikutus Pohjois-Suomen alueella”, toteaa Hulkko tyytyväisenä.

Hoivakiinteistöjen rinnalle terveydenhoitokiinteistöjä

Lapti on markkinajohtaja hoivakiinteistöjen rakentajana Suomessa. Uutena strategisena linjana on ollut kehittää sairaala- ja terveydenhoitorakentamiskonseptia. Pohjola Sairaala -hanketta pidetäänkin yhtiössä hyvänä jatkumona hoivarakentamisessa. Laptin strategian mukainen laajentuminen terveydenhoitorakentamiseen luo myös uusia työpaikkoja.

”Olemme tyytyväisiä, että Lapti on saavuttanut rakennusliikkeenä sellaisen aseman, että
se koetaan luotettavaksi yhteistyökumppaniksi, joka pystyy toteuttamaan kokoluokaltaan merkittäviä hankkeita.”, kertoo toimitusjohtaja Timo Pekkarinen Rakennusliike Lapti Oy:stä.