Caverion ja Locum laajentavat Managed Services -yhteistyötään 17 sairaalaan ja terveyskeskukseen Tukholmassa

St Erik Ögön Sjukhus

Caverion on solminut uuden Managed Services -kumppanuussopimuksen ruotsalaisen julkisia kiinteistöjä omistavan Locumin kanssa. Caverion ottaa vastuulleen 17 tukholmalaisen sairaalan ja terveyskeskuksen Ylläpidon johtamisen, sisältäen Teknisen huollon ja kunnossapidon. Tilojen pinta-ala on yhteensä 260 000 m2. Viisivuotisen sopimuksen arvo on arviolta yli 10 miljoonaa euroa ja siihen sisältyy optio yhdestä lisävuodesta. Sopimus laajentaa Locumin ja Caverionin nykyistä yhteistyötä.

“Olemme Locumissa tyytyväisiä tekemäämme sopimukseen, jossa palvelujen saatavuus on hyvä ja hintataso kilpailukykyinen”, sanoo Magnus Colling, Locumin hankintapäällikkö.

“Olemme erittäin tyytyväisiä, että yksi suurista asiakkaistamme on päättänyt laajentaa menestyksekästä ja molempia osapuolia hyödyttävää kumppanuuttamme. Olen vakuuttunut, että aiempi kokemuksemme vaativien sairaalakiinteistöjen ylläpidosta hyödyttää meitä merkittävästi tämän asiakkuuden hoitamisessa ja että tarjoamme jatkossakin asiakkaille laadukkaita ratkaisuja”, sanoo Caverionin Ruotsin divisioonajohtaja Thomas Lundin.

Sopimus kattaa kiinteistön kunnossapidon kokonaisvastuun ja seuraavat tekniset tuotealueet: Lämmitys, vesi ja viemäri, Ilmanvaihto ja ilmastointi, Jäähdytys, Sähköistys, Turvallisuus-  ja Automaatiojärjestelmät. Caverionin palvelut sisältävät ympärivuorokautisen valmiuden sekä pitkän aikavälin toimenpiteitä, kuten energiatehokkuuden parantamisen vähintään kolmella prosentilla vuosittain. Monissa kiinteistöissä on teknisesti monimutkaisia järjestelmiä, kuten varavoimajärjestelmiä sekä lääketieteellisten kaasujen käyttöjärjestelmiä, joiden käyttö vaatii erityisosaamista.

Locum on yksi Ruotsin suurimmista kiinteistöhallinnan yrityksistä, jonka kiinteistöportfolioon kuuluu noin 2 milj. neliömetriä kokonaiskerrosalaa Tukholman läänissä. Monet Locumin vuokralaisista ovat julkisen  terveydenhuollon palveluntuottajia. Locum AB:n omistaa Tukholman läänin maakäräjät. Locumin ydinarvot ovat asiakastyytyväisyys, kokonaisvaltainen yritysvastuu sekä kumppanuus.

Locumin kuuluu Caverionin Julkinen sektori -asiakassegmenttiin.

Kesko rakennuttaa K-citymarket Tammiston katolle Suomen suurimman kiinteistökohtaisen aurinkovoimalan

K-citymarket Tammiston katolle rakennettavan aurinkovoimalan huipputeho on 503 kWp. Voimala tuottaa sähköä kiinteistön omaan kulutukseen. Kesko tekee pitkäjänteistä työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja investoimalla aurinkovoimalaan haluaa edistää uusiutuvan energian tuotantoa.

Pariisin ilmastosopimus edellyttää kaikilta toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maailman energiantuotannossa ollaan siirtymässä kohti uusiutuvia energiamuotoja ja hajautettua tuotantoa.

Ilmastonmuutoksen hillintä on yksi Keskon vastuullisuustyön pääteemoista. Kesko on jo pitkään kartoittanut mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvia energialähteitä kauppapaikkahankkeissaan.

Kesko ja Solnet Green Energy Oy ovat sopineet rakentavansa aurinkovoimalan Vantaalla sijaitsevan K-citymarket Tammiston kiinteistön katolle. Aurinkovoimalan rakentaminen alkaa toukokuussa ja aurinkosähkön tuotanto on täydessä käynnissä jo kesäkuun lopussa.

“Vähennämme toiminnastamme syntyviä hiilidioksidipäästöjä energiatehokkailla ratkaisuilla ja siirtymällä uusiutuviin ja vähähiilisiin energiamuotoihin. Haluamme edistää uusiutuvan energian tuotantoa. K-citymarket Tammiston katolle rakennettava aurinkovoimala on hieno edistysaskel ympäristötyössämme”, sanoo Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo.

Aurinkovoimala tuottaa sähköä K-citymarketin omaan kulutukseen

K-citymarket Tammiston voimalasta tulee Suomen suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimala. Aurinkovoimalan huipputeho on 503 kWp (kilowatt peak).

Kiinteistön katolle asennetaan lähes 1 600 aurinkopaneelia. Huipputuotannon aikaan aurinkoisena kesäpäivänä aurinkovoimalalla katetaan noin puolet kiinteistön sähkön kulutuksesta.

“Hankittava aurinkovoimalajärjestelmä on ns. älykäs voimala. Älykkyys takaa parhaan tuoton kaikissa olosuhteissa sekä alhaiset elinkaarikustannukset”, sanoo rakennuttamis- ja ylläpitojohtaja Jukka Anttila Ruokakeskosta.

Asiakkaat voivat ladata sähköautonsa aurinkovoimalla

K-citymarket Tammiston asiakkaat voivat seurata aurinkoenergian tuotantoa reaaliaikaisesti kaupan näyttötauluilta.

Kaupan seinustalla olevasta sähköautojen latauspisteestä voi jatkossa ladata sähköautonsa aurinkovoimalla. Auton lataus onnistuu etäluettavalla K-Plussa-kortilla ja on asiakkaalle maksutonta.

“Tammiston seutu on pääkaupunkiseudun vilkkaimpia kauppapaikkoja. Rakentamalla aurinkovoimalan meille tärkeään kauppapaikkaan, K-citymarket Tammistoon, haluamme kertoa asiakkaillemme vastuullisuustyöstämme. Kun tarjoamme sähköautojen omistajille mahdollisuuden ladata ostosreissun yhteydessä autonsa aurinkovoimalla, autamme myös asiakkaitamme pienentämään omia ympäristövaikutuksiaan”, sanoo Matti Kalervo.

Caverionille 5,3 miljoonan euron kiinteistötekniikan kokonaistoimitus uuteen toimistorakennukseen Norjassa

Caverion ja rakennusliike Skanska AS ovat allekirjoittaneet sopimuksen kiinteistötekniikan kokonaistoimituksesta Norjan merenkulun osaamiskeskuksen (NMK) uuteen toimistorakennukseen Norjan Ålesundissa. Toimitus sisältää Lämmitys-, vesi- ja viemäri-, Ilmanvaihto- ja ilmastointi-, Sähköistys-, Jäähdytys-, Automaatio-, Informaatio- ja viestintäteknologia- sekä Turvallisuusjärjestelmät. Projektin toteutuksen lisäksi Caverionin vastuulla ovat Asiantuntijapalvelut, Suunnittelu ja projektointi sekä Projektin johtaminen. Sopimuksen arvo on noin 5,3 miljoonaa euroa.

Rakennukseen asennetaan Caverionin patentoitu ClimaCeil-ratkaisu. Hyvän sisäilman  energiatehokkaasti takaava ClimaCeil kokoaa tekniset laitteet yhteen paikkaan: ilmanvaihdon, sähkö- ja datakaapelit, sprinklerit sekä putkiston. Lisäksi ClimaCeil voidaan sovittaa helposti rakennuksen moduuleihin, mikä tarkoittaa merkittäviä säästöjä rakennuksen elinkaaren aikana mahdollisesti toteutettavissa muutostöissä.

Nykyistä yrityspuistoa laajentavaan  NMK2- rakennukseen tulee seitsemän kerrosta, joiden kokonaispinta-ala on 15 000 neliötä. Lisäksi kellariin rakennetaan pysäköintitilat. NMK2 yhdistetään kaukolämpöverkkoon, mikä auttaa vähentämään rakennuksen kasvihuonekaasupäästöjä. Rakennuksen vuotuinen sähkönkulutus on vain 115 kWh neliötä kohti.

“Yhteistyö Caverionin kanssa sujuu hyvin. Teemme yhdessä töitä sen eteen, jotta loppukäyttäjät saavat parhaan mahdollisen rakennuksen”, sanoo Skanskan projektipäällikkö Roar Alstad.

“Olemme iloisia voidessamme hyödyntää elinkaariratkaisujen osaamistamme näin jännittävässä projektissa, jossa käytettävät modernit tekniset ratkaisut mahdollistavat ympäristövaikutusten minimoimisen”, sanoo Caverionin Tanskan ja Norjan divisioonan johtaja Knut Gaaserud.

Caverionin toimitus valmistuu lokakuussa 2017.

Skanska kuuluu Caverionin rakennusliikkeet-asiakassegmenttiin.

LVI-tukkumyynnitkin indikoivat rakentamisen elpymistä

LVI-teknisten tuotteiden ensimmäisen kvartaalin myynti nousi 2,6 prosenttia vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna.

Kokonaismyynnin arvo nousi vuoden ensimmäisellä kvartaalilla edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 2,6 prosenttia. Ensimmäisen kvartaalin tukkumyynnin arvo oli tänä vuonna 223 000 meur, kun se viime vuoden alkaessa oli 221 000 meur.

Muutokset_Q1_2016

Kumulatiivinen_Q1_2016

Korjausrakentamisen vahva kysyntä kattaa edelleen suuren osan LVI-teknisten tuotteiden tukkumyynneistä, mutta uudisrakentaminen näyttäisi kolmen hiljaisen vuoden jälkeen nyt toden teolla elpyvän, LVI-Teknisen Kaupan toiminnanjohtaja Magnus Sirén sanoo. – Vaikka ennusteet rakentamisen elpymisestä ovat olleet jo jonkin aikaa varsin positiivisia, on syytä muistaa että lähtötaso on nyt matala, ja pienetkin määrälliset muutokset näyttäytyvät suurina prosenttilukuina.

– LVI-teknisiin tuotteisiin elpyminen vaikuttaa tunnetusti vähintäänkin puolen vuoden viiveellä. Odotukset ovat kuitenkin nyt korkealla koko rakennusalalla. Lähikuukaudet näyttävät, realisoituvatko ne, hän jatkaa.

Tukkumyyntitilastoa ylläpitää LVI-Teknisen Kaupan Liitto ry.

Destia suunnittelee Lempäälän kanava- ja alikulkusillan peruskorjauksen

Destian siltasuunnitteluyksikkö on valittu suunnittelemaan Lempäälän kanava- ja alikulkusillan peruskorjauksen. Kyseessä on 65 vuotta vanha neliaukkoinen teräsbetoninen silta, joka koostuu kahdesta holvikaaresta ja kahdesta kehäsillasta. Siltaa pitkin päärata ylittää Lempäälän kanavan ja sen molemmilla rannoilla kulkevat kevyen liikenteen väylät.

Destian tehtävänä on laatia aluksi sillan korjaamisen esiselvitys, jossa lasketaan sillan kantavuus nykyohjeiden mukaisille rautatiesiltojen kuormille ja vertaillaan erilaisia korjaus- ja uusimisvaihtoehtoja. Esiselvityksen perusteella valitaan yhteistyössä Liikenneviraston asiantuntijoiden kanssa teknis-taloudellisesti paras ratkaisu, josta Destia tekee lopulliset korjaussuunnitelmat. Suunnittelutoimeksianto sisältää myös Lempäälän kanavan ja sen ympäristön betonirakenteiden korjaussuunnittelun.

– Sillan merkittävin ongelma on käyttöikänsä päähän tulleet vedeneristeet, jotka ovat holvisillan rakenteen takia syvällä radan tukikerroksen ja maatäyttöjen alla. Vedeneristeen korjaaminen on välttämätöntä, jotta kosteusrasitus ei heikennä vielä suhteellisen hyvässä kunnossa olevaa betonirakennetta. Lisähaasteita tuo se, että korjaustyö ei saa häiritä vilkkaan rataosuuden junaliikennettä. Siksi korjaus on suunniteltava niin, että työt on mahdollista tehdä vuorokauden mittaisen liikennekatkon aikana, kertoo projektipäällikkö Juha Jalonen Destiasta.

Korjaussuunnitelman esiselvitys valmistuu syksyllä 2016 ja se on jo aloitettu kantavuuslaskennalla. Sillan ja kanavan korjaustyö on alustavasti suunniteltu ajoittuvan vuoden 2017 loppupuoliskolle.

– Sillan alkuperäinen suunnittelija on laskenut vain betonirakenteen kestävyyden 1950-luvun rautatiesiltojen kuormille. Sen jälkeen veturien ja vaunujen painot ovat kasvaneet merkittävästi, erityisesti holvisiltojen stabiliteetin kannalta hankalat pistemäiset pyöräkuormat. Nyt pyrimmekin ottamaan rakenteesta kaiken irti, minkä takia huomioimme myös sillan täyttönä käytetyn säästöbetonin ja maa-aineksen yhteistoiminnan kantavan betonirakenteen kanssa, kertoo sillan kantavuuslaskennasta vastaava suunnittelija Kimmo Julku Destiasta.

SRV jatkokehittämään historiansa suurinta, noin 300 miljoonan euron sairaalahanketta Keski-Suomessa

SRV on valittu Keski-Suomen uuden keskussairaalan jatkokehittäjäksi. SRV voidaan valita kokonaisuudessaan noin 300 miljoonan euron sairaalahankkeen projektinjohtourakoitsijaksi, mikäli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin asettama tavoitehinta saavutetaan. Tällöin kyseessä on SRV:n historian suurin urakka, johon ei sitoudu yrityksen omia pääomia.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus valitsi 26.4. tehdyllä päätöksellä SRV:n uuden keskussairaalan jatkokehittäjäksi. Hankkeen lopullinen tavoitehinta hyväksytään Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksessa 3.6. Jos SRV pääsee tavoitehintaan heinäkuun loppuun mennessä, uuden sairaalan rakentaminen Jyväskylään voi alkaa elo-syyskuussa 2016.

“Tämä on SRV:n historian suurin urakka, johon ei sitoudu omia pääomiamme ja vahvistaa entisestään asemaamme rakentamisen isojen kärkihankkeiden toteuttajana. Tilauskantamme oli läpi viime vuoden ennätystasolla, ja nyt allekirjoitettu esisopimus antaa vahvan uskon siitä, että sama vauhti jatkuu myös tänä vuonna”, Suomen liiketoiminnasta vastaava johtaja Juha Toimelatoteaa.

Uuden keskussairaalan rakentaminen alkaa alkusyksystä 2016, ja rakennus valmistuu vaiheittain vuoteen 2020 mennessä. Uusi sairaala rakennetaan Keski-Suomen nykyisen keskussairaalan läheisyyteen Jyväskylän Kukkumäelle. Suurin osa sairaalan tiloista tulee erikoissairaanhoidon käyttöön, ja osa tiloista varataan Jyväskylän kaupungin perusterveydenhuollon käyttöön.

SRV:llä on vahva kokemus terveydenhuollon ja vaativien erityistilojen rakentamisesta. SRV on rakentanut viime vuosina muun muassa Espoossa sijaitsevan Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen ja Helsingin Meilahdessa sijaitsevan HUSLAB laboratoriorakennuksen.

“Viime vuosina toteuttamamme sairaalahankkeet ovat olleet erittäin onnistuneita ja työ tuottaa luonnollisesti hedelmää. Esimerkiksi HUSLAB laboratoriorakennus valmistui selvästi etuajassa ja nollavirheluovutuksena. Tällä hetkellä rakennamme myös Tampereen yliopistollisen sairaalaan kolmea uudisrakennusta, Helsingissä sijaitsevaa Uutta Lastensairaalaa, vastaamme Naistenklinikan peruskorjauksesta ja laajennuksesta sekä toteutamme Helsingin Kalasatamaan rakennettavaa terveyden ja hyvinvoinnin keskusta”, Toimela jatkaa.

Lopullinen Keski-Suomen uuden keskussairaalan projektinjohtourakkasopimus tullaan allekirjoittamaan elokuun puoleenväliin mennessä. Tällöin täsmennetään myös sopimuksen arvo ja sopimus merkitään SRV:n tilauskantaan. Sopimuksen allekirjoituksen edellytyksenä on, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tekemä päätös on tullut lainvoimaiseksi.

“Keski-Suomessa tehty investointipäätös on historiallinen myös paikallisesti, sillä uuden sairaalan rakentaminen on maakunnan suurin koskaan tehty julkinen investointi”, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen kertoo.

Posted in:

Caverionilta talotekniikan kokonaistoimitus Rantatie Business Parkin laajennukseen Helsingin Kalasatamaan

Rantatien Kasvu-image-source-YIT

(lähde: YIT)

Caverion toteuttaa talotekniikan kokonaistoimituksen YIT:n rakentamaan Rantatie Business Parkin laajennuksen ensimmäiseen vaiheeseen Helsingin Kalasatamassa. Sopimuksen arvoa ei julkisteta. Kiinteistöä kehittää Lindström Invest Oy.

Caverion vastaa rakennuksen talotekniikan toteuttamisesta, mikä käsittää Projektin johtamisen ja Projektin toteutuksen sekä talotekniikan suunnittelun. Talotekniikan kokonaistoimitus sisältää Lämmitys-, vesi- ja viemäri-, Ilmanvaihto- ja ilmastointi-, Jäähdytys-, Sähköistys-, Informaatio- ja viestintäteknologia- sekä Turvallisuus- ja Automaatiojärjestelmät.

“Rantatie Business Parkin laajennus mahdollistui tilaajan ja urakoitsijoiden mutkattoman yhteistyön kautta. Asiakaslähtöisyys on ollut lähtökohtana kaikessa tekemisessä ja samoilla hyväksi havaituilla periaatteilla kohde tullaan viemään hallitusti maaliin tulevan puolentoista vuoden aikana”, sanoo YIT:n yksikönjohtaja Matti Sarikkola.

Rantatien Kasvu -nimisen, noin 6 000 neliömetrin laajuisen toimistotalon sekä maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen käynnistettiin tammikuussa 2016 ja toimistotalo valmistuu vuoden 2017 lopulla. Kiinteistölle haetaan LEED-ympäristösertifikaattia tavoitteena kultataso.

Kalasatamaan nousee uusi työpaikka- ja asuinalue aivan Helsingin ydinkeskustan tuntumaan meren rannalle. Moderni kaupunkimiljöö jatkuvasti kehittyvässä ympäristössä houkuttelee asukkaita ja monipuolista liike-elämää.

YIT kuuluu Caverionin rakennusliikkeet -asiakassegmenttiin.

Kotka Old Portin rakentaminen käynnistyy

Hankkeen edistäjät antoivat lähtömerkin kantasataman raivaustöille

Kotkan vanhaan kantasatamaan suunniteltu suurimittainen outlet- ja viihtymiskeskus alkaa toteutua. Kaavapäätöksistä tehdyt valitukset on vedetty pois, ja nyt päästään töihin kiinni.

Maanantaina 25.4. hankkeen kehittäjät, edistäjät ja tärkeät taustavoimat kokoontuivat kantasatamaan pienimuotoiseen mutta tunnelmaltaan innostuneeseen seremoniaan antamaan lähtölaukauksen suurhankkeen vaatimille kantasataman raivaustöille.

Kotka Old Portin pääkehittäjä GVA Sawyerin toimitusjohtaja Cameron Sawyer tiivisti jo paljon työtä hankkeen eteen tehneiden ajatukset: ”Tämä on historiallinen hetki Kotkalle ja ainutlaatuinen askel kohti Suomessa ennennäkemätöntä outlet-konseptia. Se on paljon muutakin kuin laaja joukko parhaita muotibrändimyymälöitä. Lähestymme vaihetta, jossa voimme alkaa julkistaa hotelli-, ravintola-, kylpylä-, risteily- ym. yrittäjiä, jotka tuovat sisällön Kotka Old Portiin, Suomen ensimmäiseen merelliseen outlet- ja viihtymiskeskukseen. Tällaisissa jättihankkeissa on aina monta mutkaa, mutta nyt tiedämme, että ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2018 alussa.”

Kotka kaupunginjohtaja Henry Lindelöf kiittää kehittäjiä määrätietoisuudesta: ”Oli ratkaisevan tärkeätä, että hanketta ajamaan tuli huippuluokan kansainvälinen kehittäjäryhmä, jolla on ainutlaatuinen kokemus outlet-konseptin tuonnista Eurooppaan. Kotka nousee nyt kansainvälisestikin eturiviin. Teemme kaupungistamme mielenkiintoisen kohteen, johon tullaan viihtymään läheltä ja kaukaa.”

Sawyer kertoo valitusten raukeamisen olleen tärkeä signaali tuleville vuokralaisille: ”Sopimuksia syntyy vauhdilla. Nyt on edessä urakoitsijoiden valinta.”

Pohjola Rakennus Oy Hämeen maanhankintajohtajaksi Henna Korpiluoto

Henna Korpiluoto nimityskuva

Pohjola Rakennus Oy Häme vahvistaa tärkeimmän liiketoiminta-alueensa oman asuntorakentamisen tiimiään panostamalla maanhankintaan

Pohjola Rakennus-konsernin tytäryhtiön Pohjola Rakennus Oy Hämeen maanhankintajohtajaksi on nimitetty 1.4.2016 alkaen diplomi-insinööri Henna Korpiluoto. Henna Korpiluodosta tulee myös Hämeen tytäryhtiön johtoryhmän jäsen.

– Tavoitteenamme on olla kaikilla toimialueillamme johtava rakentaja. Suurin osa liiketoiminnastamme perustuu omaan asuntotuotantoon ja Henna Korpiluodon nimityksellä maanhankintajohtajaksi haluamme varmistaa markkinajohtajan aseman asuntorakentamisessa Hämeen alueella myös tulevaisuudessa, toimitusjohtaja Miikka Routama kertoo.

Henna Korpiluoto on aiemmin toiminut Pohjola Rakennuksessa hankekehityspäällikön tehtävissä. Hän on vastannut aikaisemmin myös mm. Eloisa-konseptin kehittämisestä.

– Hennalla on pitkä historia hankekehityksen puolelta, mikä takaa hyvät lähtökohdat maanhankinnan neuvotteluihin. Heti ensimmäisistä neuvotteluista lähtien pitää tonttitarjousta laskettaessa pystyä näkemään, mitä tontille pystyy järkevästi toteuttamaan. Henna on osoittanut viimeisen vuoden aikana myös hyvää aktiivisuutta ja rohkeutta uusien tonttiaihioiden hakemisessa, Miikka Routama listaa tyytyväisenä.

 

Naantalin uusi monipolttoainevoimalaitos saavutti harjakorkeuden

DCIM100MEDIADJI_0009.JPG

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) rakentaman uuden monipolttoainevoimalaitoksen harjannostajaisia vietettiin Naantalissa 22. huhtikuuta 2016. Allianssimallilla rakennettava CHP-voimalaitos korvaa osittain Naantalin vanhan noin 50 vuotta käytössä olleen hiilivoimalaitoksen. Sähköä ja lämpöä tuottavan uuden voimalaitoksen keskeisiä tavoitteita on lisätä uusiutuvan energian käyttöä.

Rakennustyöt ovat edenneet Naantalissa suunnitellusti. Turbiinilaitoksen ja yhteisten laitteiden rakennusten katto- ja seinäelementit on lähes kokonaan asennettu ja harjakorkeus on saavutettu.
Töitä tehdään jo kaikissa kerroksissa. Polttoaineen käsittelyalueella seulomon, A-ladon, vastaanotto-rakennuksen ja autovaa’an betonirakenteet ovat valmistuneet. Työn alla on hiilisiilon ja -seulomon betonirakennetyöt. Myös olemassa olevaan voimalaitokseen liittyvät työt ovat alkaneet. Päivittäinen työntekijävahvuus työmaalla on keskimäärin 170 henkilöä.

Rakennustöistä vastaa allianssiryhmittymä POLTE, johon kuuluu TSE:n lisäksi A-Insinöörit, Insinööritoimisto AX-LVI ja YIT. Hankkeen toteutusvaihe päättyy voimalaitoksen valmistumiseen vuonna 2017, mistä jatkuu takuuvaihe vuoteen 2019 saakka. Hanke on Suomen ensimmäinen allianssimallilla toteutettu teollisuuden rakennushanke. Tähän mennessä allianssimallia on hyödynnetty lähinnä muutamissa julkisissa infrahankkeissa sekä koulu- ja sairaalahankkeissa.

DCIM100MEDIADJI_0017.JPG

DCIM100MEDIADJI_0007.JPG

”Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin ja allianssi on osoittautunut käytännössä hyväksi tavaksi toimia. Hankkeen ”big roomissa” työmaatoimiston keskiössä on tehty noin 100 kustannuksiin, aikatauluun, turvallisuuteen, laatuun tai ympäristöön myönteisesti vaikuttavaa ideaa tai innovaatiota. Allianssi toteutusmuotona mahdollistaa rakennusalan pysähtyneen tuottavuuden ja parjatun laadun paranemisen, kun osapuolet yhdessä sitoutuvat tavoittelemaan erinomaisia tuloksia. Toiminnallisten tavoitteiden on todettu toteutuvan alliansseissa perinteistä mallia paremmin”, kertoo liiketoimintaryhmän johtaja
Jouni Forsman YIT:ltä.

“Mielestäni työmaan ilmapiiri on ollut hyvä, ja uusista ideoista on voitu keskustella avoimesti koko rakentamisen ajan. Myös siisteys ja työturvallisuus ovat olleet hyvällä tasolla”, sanoo TSE:n toimitusjohtaja Tapani Bastman.

Uudessa CHP-voimalaitoksessa käytetään alan viimeisintä tekniikkaa. Laitoksen biopolttoaineosuus on käynnistysvaiheessa 40 prosenttia ja tavoitteena on nostaa se myöhemmin 60–70 prosenttiin.  Voimalaitoksen investointikustannus on 260 miljoonaa euroa. TSE:n suurimmat omistajat ovat Fortum (49,5 %) ja Turku Energia (39,5 %), joiden lisäksi paikallisia omistajia ovat myös Raision (5 %), Naantalin (3 %) ja Kaarinan (3 %) kaupungit.

Naantalin harjannostajaisissa puheenvuoron käyttivät toimitusjohtaja Risto Vaittinen Turku Energiasta sekä POLTE-allianssiryhmittymän puolesta liiketoimintaryhmän johtaja Jouni Forsman YIT:ltä.
Kaikkiaan tilaisuuteen osallistui yli 200 tilaajan ja allianssiryhmittymän sidosryhmää ja työntekijää.

Posted in: