AYY ja NCC rakentavat opiskelijoille lisää asuntoja Jätkäsaareen

b93bb827d582f7c2_800x800ar

NCC Building ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen Jätkäsaareen rakennettavasta opiskelija-asuntokohteesta.  Kahdeksankerroksiseen taloon tulee 122 asuntoa, muutama liiketila sekä saunatilat yhteiseen käyttöön.

Urakkasumma on yli 11 M €. Rakennustyöt aloitetaan huhtikuun aikana ja kohde valmistuu syyskuussa 2017.

AYY rakennuttaa, NCC rakentaa

Koy Atlantinkatu 7:n suunnittelee Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula. NCC:lle sopimus on luontevaa jatkoa sekä Jätkäsaaren rakentamiselle että yhteistyölle Aalto-yliopistonylioppilaskunnan kanssa.

– Olemme rakentaneet Jätkäsaareen jo yli 15 asuntoyhtiötä. On ollut hienoa olla luomassa uutta kaupunginosaa. Meille on myös kertynyt paljon kokemusta Jätkäsaaren haasteellisista meri-ilmaolosuhteista. Rakentaminen Jätkäsaaressa tulee vielä jatkumaan useita vuosia, NCC:n asuntourakoinnin yksikön johtaja Ilkka Leskelä toteaa.

– AYY on innoissaan päästessään rakennuttamaan uuden kohteen kehittyvään kaupunginosaa keskeiselle paikalle. Jätkäsaaren kohde on mainio lisä asuntotarjontaamme, iloitsee AYY:n hallituksen puheenjohtaja Milja Asikainen.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY on noin 15 000 Aalto-yliopiston opiskelijan palvelu- ja etujärjestö. AYY toimii jäsentensä edunvalvojana erityisesti koulutuspoliittisissa ja opintososiaalisissa asioissa. Opiskelija-asunnot ovat yksi AYY:n keskeisimmistä jäsenpalveluista.

Posted in:

Turun Syvälahden monitoimitalo toteutusvaiheeseen – NCC ja Caverion toteuttajina

9da0df8ba89b4581_800x800ar

Caverionin ja NCC:n muodostama ryhmittymä, Visible, toteuttaa Turun Hirvensalon Syvälahteen allianssimallilla rakennettavan monitoimitalon. NCC vastaa monitoimitalon rakentamisesta ja Caverion talotekniikasta. Monitoimitalon on suunnitellut Verstas Arkkitehdit Oy.

Syvälahden monitoimitaloon tulee tilat noin 800 peruskouluikäiselle koululaiselle, 140 päiväkotilapselle, kirjastolle, nuorisolle, kouluterveydenhoidolle ja neuvolatoiminnalle. Monitoimitalon rakennustyöt ovat alkaneet maaliskuussa 2016 ja se otetaan käyttöön syksyllä 2018.

NCC:lle sopimuksen arvo on noin 18,5 miljoonaa euroa ja Caverionille noin 5 miljoonaa euroa. Hankkeen tavoitekustannus on kokonaisuudessaan noin 28 miljoonaa euroa.

Tavoitteena muuntuvat monikäyttöiset tilat ja uudenlainen oppimisympäristö

Syvälahden monitoimitalon sisätilat tulevat olemaan monikäyttöiset, muunneltavat ja yhteiskäyttöön soveltuvat. Myös pihasta on suunniteltu paikka, jossa viihdytään myös koulupäivien ulkopuolella. Suunnittelutyöhön ovat osallistuneet myös tulevat käyttäjät.

– Syvälahden monitoimitalon tekemisessä on otettu käyttöön niin kaupungille kuin monelle rakennusyrityksellekin uusia toteutusmalleja. Usko ja luottamus kumppaneihin ovat lisänneet innovatiivisuutta, Syvälahden monitoimitalon rehtori Jarmo Salo sanoo.

– Monitoimitalon teknisillä ratkaisuilla olemme halunneet varmistaa hyvän sisäilman sekä miellyttävät ja turvalliset olosuhteet, jotka ovat talon kaikenikäisten käyttäjien kannalta erityisen tärkeitä asioita, sanoo Caverionin Suomen divisioonajohtaja Jarno Hacklin .

Allianssi perustuu saumattomalle yhteistyölle

Syvälahden monitoimitalo toteutetaan allianssimallilla, jonka periaatteita ovat läpinäkyvyys, luottamus, yhteisvastuullisuus sekä yhteinen riskien ja mahdollisuuksien jako.

– Allianssimalli korostaa yhteistoimintaa, jossa kaikki osapuolet työskentelevät yhteisten tavoitteiden hyväksi, hankkeen parhaaksi. Allianssimalli luo myös erinomaiset edellytykset innovointiin, kun osapuolet työskentelevät yhdessä ja informaatio on avointa, kertoo NCC:n aluejohtaja Esa Lehmusvuori .

– Me tekijät eli tilaaja, käyttäjät, Visible, suunnittelijat ja viranomaiset olemme tehneet tiivistä yhteistyötä jo suunnitteluvaiheessa hyödyntäen uusia menetelmiä. Tiiviin yhteistyömme ansiosta olemme onnistuneet löytämään merkittävää kustannustehokkuutta jo allianssin kehitysvaiheessa, unohtamatta kuitenkaan hankkeelle tilaajan osalta asetettuja tavoitteita. Tämä urakkamalli tukee sitä, että kustannustehokas, käyttäjäläheinen ja avoin työtapa tulee jatkumaan myös rakentamisen aikana, painottaa Jari Nieminen , allianssin projektipäällikkö ja NCC:n työmaapäällikkö.

Lujatalolle merkittävä päiväkotikohde Porvoossa

ma-cc-88ntykummun-pa-cc-88iva-cc-88kotikohde

Lujatalo on valittu Mäntykummun päiväkotikohteen projektinjohtourakoitsijaksi Porvoon kaupunginhallituksen päätöksellä 4.4.2016. Noin kuuden miljoonan euron urakka on Lujatalon Kaakkois-Suomen alueelle iso ja strategisesti tärkeä. Brutto-neliöitä kohteessa on 2245 m2.

Uusi päiväkoti toteutetaan projektinjohtourakkana siten, että rakennusurakoitsija vastaa hankkeen toteutuksesta kokonaisuudessaan eli rakennustöiden lisäksi myös maanrakennus-, sähkö-, putki- ilmanvaihto- ja rakennusautomaatiotyöstä. Uusi päiväkoti korvaa vuonna 1979 rakennutun, purettavaksi määrätyn ja kosteusvaurioista kärsineen päiväkodin.

– Olemme hyvin tyytyväisiä Lujatalon valinnasta kohteen urakoitsijaksi, sanoo Lujatalon Kaakkois-Suomen aluejohtaja Mikko Seppä. – Isojen urakoiden tavoitteleminen on meidän strateginen tavoitteemme. Lisäksi tämä on meille hieno hanke projektinjohto-urakkareferenssinä, Seppä jatkaa. Lujatalon strategian mukaista on myös toimia vahvasti maakunnallisena rakentajana kasvukeskuksiin panostamisen lisäksi.

Mäntykummun päiväkotikohteen rakentaminen käynnistyy heti huhtikuun puolessa välissä ja se valmistuu toukokuun puolessa välissä 2017, jolloin uudet, upeat tilat luovutetaan käyttöön. Tämän jälkeen tontilla oleva, vielä nykyisin toimiva päiväkoti puretaan ja piha maisemoidaan kesän aikana. Urakka on täysin valmis elokuussa 2017.

Porvoon kaupunki vastaa kohteen suunnittelusta ja rakennuttajatoimisto HTJ Oy rakennuttamisesta sekä valvonnasta. Uuden päiväkodin suunnitelman lähtökohtana on ollut kuuden hoitoryhmä sijaan kahdeksan hoitoryhmää. Uuden päiväkodin suurempi koko entiseen verrattuna perustuu päiväkodin hyvälle sijainnille lähellä uutta Skaftkärrin asuinaluetta sekä hyville liikenneyhteyksille.

Peab antaa Oulun vanhalle Tekulle uuden elämän

97937f4274204085_800x800ar

Rakennusyhtiö Peab luo ainutlaatuista asumista Oulun keskustassa. Tekun kodit tarjoavat nykyaikaisen asumiskokemuksen alkuperäisillä yksityiskohdilla rikastettuna.

Ennakkomarkkinoinnissa oleva ydinkeskustan kohde toteutetaan parhaiden palvelujen ääreen. Omalla tontilla sijaitseva As Oy Oulun Teku valmistuu osoitteeseen Albertinkuja 20, Oulu. Rakennettavaan 5-kerroksiseen hissilliseen asuinkerrostaloon tulee noin 60 asuntoa ja jonkin verran liiketilaa. Näin Oulun yksi tunnetuimmista rakennuksista saa uuden elämän asuinkerrostalona.

9a97dffb738d1de2_800x800ar

b521b399d623c92a_800x800ar

Oulun teknillinen oppilaitos on 1930-ja 1940-luvun vaihteessa rakennettu kivitalo, jolla on rikas historia. Se on ennen oppilaitoskäyttöä palvellut mm. sotasairaalana.

-Korjaamme vanhan rakennuksen sen alkuperäistä tyylisuuntaa eli funktionalismia kunnioittaen. Uniikkiin kiinteistöön on tulossa erikokoisia nykyaikaisia koteja alkaen tunnelmallisista yksiöistä ja päättyen yli 100 neliömetrin loisteliaisiin, monimuotoisiin huoneistoihin. Suunnitelmien mukaan peruskorjaus alkaa vuonna 2016, ja ensimmäiset uudet asukkaat pääsevät muuttamaan vuoden 2017 loppupuolella. On hieno olla mukana tällaisen ainutlaatuisen kiinteistön kehittämisessä tulevien asukkaiden kodeiksi, kertoo yksikönjohtaja Seppo Klemettilä Peabin Oulun yksiköstä.

Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomi rakentaa NREP:lle Jyväskylään yhteensä 173 asuntoa

NREP:n hallinnoima kiinteistörahasto ja Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomi allekirjoittivat 12.4.16 sopimuksen, jonka myötä Pohjola rakentaa Jyväskylään yhteensä 173 asuntoa.  Kohteiden rakennustyöt käynnistyvät kesällä 2016, ja ne valmistuvat vuoden 2017 loppuun mennessä.

Jyväskylän Kaijanlammen alueelle rakennetaan 134 asuntoa ja Mannisenmäkeen 39 asuntoa. Asunnot toteutetaan NREP:n laatukonseptin mukaisesti normaalia laadukkaammilla materiaaleilla, ja niille odotetaan hyvää kysyntää, koska tehokkaille pienille asunnoille on selkeä tarve.

–        Yhteistyö NREP:n sijoitusrahaston kanssa on yhtiömme strategian mukaista kiinteistökehittämistä. Odotamme innolla pääsevämme toimimaan yhteistyössä kansainvälisen sijoitusrahaston kanssa, Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomen toimitusjohtaja Tomi Jukola toteaa.

–        Asunnot vastaavat hyvin strategiaamme toteuttaa hyvillä sijainneilla laadukkaita mutta kohtuuhintaisia asuntoja. Sijainnit ovat vahvasti kehittyviä ja tarjoavat viihtyisää asumista palveluiden lähellä ja hyvien kulkuyhteyksien varrella, NREP Oy:n johtaja Petri Valkama kertoo.

Pohjola Rakennus Group PRG Oy -konserniin kuuluvan Pohjola Rakennus Keski- ja Itä-Suomen tavoitteena on olla tulevaisuudessa johtava asuntorakentaja Jyväskylän ja Kuopion seudulla. Yrityksellä on tällä hetkellä työn alla 136 asuntoa. Vuoden 2016 aikana on tarkoitus käynnistää n. 250 asunnon rakentaminen.

Peikko toimittaa 3 kilometriä Deltapalkkeja asuinrakentamiskohteeseen Itävaltaan

p1ag4svj7droq1lodn3c15sq1lsm5.001

Peikko Groupin itävaltalainen tytäryhtiö Peikko Austria GmbH on saanut merkittävän Deltapalkkitilauksen. Yhtiö toimittaa 3 kilometriä palkkeja asuinrakentamiskohteeseen Sankt Pölteniin, joka sijaitsee 60 kilometriä Wienin ulkopuolella. Tilaukseen sisältyy myös erilaisia betonirakentamisessa käytettäviä liitososia. Toimitukset alkavat huhtikuussa 2016 ja jatkuvat aina vuoden loppuun asti.

Kohteen hankekehittäjänä toimii BWSG, projektinhallinnasta vastaa SMAQ GmbH (raum & kommunikation GmbH / ARTEC Architekten / wup architektur zt-gmbh wimmerundpartner) ja rakennesuunnittelusta Bollinger, Grohmann & Schneider. Betonielementit toimittaa Oberndorfer. Kohteesta järjestetyn arkkitehtikilpailun voittivat ARTEC Architekten and wup architektur zt-gmbh wimmerundpartner. Kohteen neljä asuinrakennusta on yhdistetty toisiinsa siltojen avulla. Yhteistä asuin pinta-alaa 185 huoneistossa on 15 500 m2. Rakennukset valmistuvat marraskuussa 2017.

“Olemme iloisia saadessamme olla osallisina tässä innovatiivisessa hankkeessa. Tulevaisuudessa muuntojoustavuus tulee nousemaan erittäintärkeäksi tekijäksi myös asuinrakentamisessa. Deltapalkki mahdollistaa pitkät jännevälit ja avoimet muuntojoustavat tilaratkaisut. Tila voidaan käyttää joustavasti eri asuntokokojen tarpeiden mukaan. Deltapalkin mahdollistaman matalan välipohjarakenteen takia tekniset asennukset on helppo toteuttaa ja ne eivät vie huoneistojen kerroskorkeutta.”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

 

 

 

Ikkuna- ja ovivalmistaja Inwido ostaa Lämpöluxin

4825ac24-846d-4402-86df-77a9728fdd4b-main_image

Inwido Finland Oy:n toimitusjohtaja Timo Luhtaniemi. Kuva Inwido Finland Oy

Inwido Finland Oy ja Värmelux Oy:n omistajat ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Inwido ostaa enemmistön yhtiöstä. Värmelux on Lämpölux-tuotemerkistään tunnetun Suomen Lämpöikkuna Oy:n omistaja.

Maanantaina 11.4. allekirjoitetun sopimuksen toteutuminen vaatii kilpailuviranomaisen hyväksynnän. Kaupan toteutuessa Inwido Finland Oy ostaa CapMan Oyj:n hallinnoimalta rahastolta sen omistamat Värmelux Oy:n osakkeet ja yhtiön toimiva johto jää osakkeenomistajiksi noin 17 % osuudella.

Kaupan jälkeen Suomen Lämpöikkuna tulee jatkamaan nykyistä Lämpölux-konseptin mukaista liiketoimintaa tytäryhtiönä osana Inwido-konsernia.

– Toteuttaaksemme kasvustrategiamme investoimme tuotevalikoiman, asennuspalvelun, myynnin ja jakelukanavien kehittämiseen. Kaupan toteutuessa saamme ennen kaikkea asennuksen, myynnin ja näihin liittyvien palveluiden konseptiosaamista, kertoo Inwido Finland Oy:n toimitusjohtaja Timo Luhtaniemi.

– Uuden tuotantokapasiteetin rakentamiselle ei ole tarvetta. Meillä on jo kolme modernia kilpailukykyistä suomalaistehdasta, ja koko toimialan kapasiteetti on nyt riittävällä tasolla jopa ajatellen kysynnän reipasta kasvua.  Investoimalla tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen voimme luoda selvästi enemmän arvoa asiakkaillemme kuin kasvattamalla tuotantokapasiteettia, Luhtaniemi toteaa.

Rakennusteollisuuden kevään suhdannekatsaus: Rakentaminen talouden perävaunusta veturiksi

Rakentaminen kasvaa tänä vuonna selvästi kokonaistuotantoa nopeammin. Moottorina on kaupungistuminen, joka lisää niin asunto- ja liikerakentamisen kuin infrarakentamisenkin tarvetta kasvukeskuksissa. Rakentamisen kokonaismäärä nousee 3–4 prosenttia, Rakennusteollisuus RT ennakoi kevään suhdannekatsauksessaan.

Rakentaminen kääntyi viime vuonna kolmen heikon vuoden jälkeen nipin napin plussalle, 0,2 prosenttia. Tänä vuonna kasvu jatkuu vauhdikkaampana. Käynnissä on useita mittavia yksittäisiä hankkeita, mutta suurilla kaupunkiseuduilla rakentaminen on piristynyt laaja-alaisemminkin.

”Kasvupyrähdystä selittää osaltaan lähtötason alhaisuus edellisvuosien pudotuksen seurauksena. Rakentamisen markkinat ovat kuin lastenvaatteet, niissä on nyt kasvunvaraa. Toisaalta nopea nousu voi kohdata resurssirajoitteita sekä tiettyjen ammattiryhmien että tuotantokapasiteetin suhteen”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen kuvaa tilannetta.

Ensi vuonna rakentamisen kasvu hidastunee 1–2 prosenttiin. Talousnäkymät ovat yhä hauraat, ja rakentamisen voimakkaampi elpyminen edellyttää investointien lähtemistä kunnolla liikkeelle. Rakentaminen on tyypillisesti jälkisuhdanneala, jolle talouden käänteet heijastuvat viipeellä.

Patoutunut asuntokysyntä purkautumassa

Asuntotuotanto vilkastui viime vuonna. Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan asuntoaloitusten kokonaismäärä oli 30 500. Pääkaupunkiseudun osuus kaikista asuntoaloituksista nousi peräti 40 prosenttiin.

Vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen aloituksissa nähtiin jyrkkä nousu, kasvua kertyi 34 prosenttia. Kysyntää on etenkin pienille kaupunkiasunnoille. Asuntorahastojen ja kiinteistösijoittajien lisäksi nyt myös kuluttajat ovat uskaltautuneet asuntokaupoille työttömyystilanteen tasaannuttua. Tämän ansiosta omakotitalorakentamisenkaan ei pitäisi enää supistua kuluvana vuonna.

Asuntoaloitusten odotetaan kasvavan vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna määrä taittunee. Muussa talonrakentamisessa liikerakentaminen on ollut hyvässä nosteessa etenkin pääkaupunkiseudulla, jonne muuttoliike valtaosin kohdistuu. Samoin teollisuusrakentaminen on monen huonon vuoden jälkeen päässyt kiinni kasvuun.

”Talouden noususuhdanne alkaa yleensä pääkaupunkiseudulta, joten toimeliaisuus Etelä-Suomessa on hyväksi koko Suomelle, kun kerrannaisvaikutukset aikanaan leviävät”, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtajaTero Kiviniemi YIT:stä kommentoi.

Infrarakentamisen lähiajan näkymät parantuneet

Infrasektorilla suhdannetilanne on myös jossain määrin helpottunut. Talonrakentamisen pohjatyöt ja perusväylänpidot lisämäärärahat pitävät kasvuvirettä yllä. Infran näkymiä synkentää uusien väyläinvestointien laskeva trendi. Hallituksen kehysriihessä päättämät tie- ja raidehankkeet ovat käynnistettävissä parin seuraavan vuoden aikana, mutta niiden lisäksi näköpiirissä ei ole uusia investointeja koko loppuhallituskaudeksi eikä edes pitkän aikavälin investointisuunnitelmaa. Rahoituksen kohdentuminen saa kuitenkin rakentajilta kiitosta.

”Niukkojen määrärahojen priorisointi osui nyt nappiin. Rahoitusta saavat sekä kasvukeskusten asuntorakentamista helpottavat joukkoliikennehankkeet että sellaiset tie- ja ratahankkeet, joilla poistetaan elinkeinoelämän kannalta keskeisiä pullonkauloja logistiikassa. Tämä on juuri oikeata politiikkaa, jolla kasvua Suomessa saadaan sysättyä käyntiin”, kiittelee Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Rakennusteollisuus RT:n ja INFRAn tekemän Infrabarometrin mukaan alan suhdannetilanne on parantunut kevään edetessä. Vastaajista 70 prosenttia arvioi infrarakentamisen kasvavan kesään mennessä. Myönteisen kehityksen arvioitiin jatkuvan myös loppukesän ja alkusyksyn aikana. Kapasiteetin käyttöaste oli 77 prosenttia, joka on 11 prosenttiyksikköä viime syksyä matalampi taso. Alan yritysten mukaan tarjouspyyntöjä on liikkeellä runsaasti, mikä voi osaltaan johtua tilaajien etupainotteisesta varautumisesta tulevaan. Joka tapauksessa urakoista on edelleen kova kilpailu, ja niiden hintataso säilyy kireänä.

Koko rakentamisen kustannuskehitys on pysynyt maltillisena. Työllisten määrä kääntyi viime vuoden lopulla kasvuun ja alan työttömyys on vähentynyt. Tänä vuonna työllisten määrän odotetaan kohoavan 171 000 henkilöön.

Helsinki etsii rakennuttajia 33 asuntotontille

Helsingin kaupunki etsii rakennuttajia 33 tontille ja noin 1500 uudelle asunnolle. Tonttien hakuaika alkaa perjantaina 8.4.2016. Kaupunkilaiset voivat antaa verkossa ideoita tonttien tuleville rakentajille.

Yleisessä haussa 15 tonttia

Kaupungin yleisessä asuntotonttihaussa on tarjolla 15 tonttia, jotka on tarkoitettu pääasiassa kerrostalorakentamiseen. Tontit sijaitsevat Kalasatamassa, Jätkäsaaressa, Mellunkylässä, Myllypurossa ja Vuosaaressa.

Kullakin tontilla on rakennusoikeutta 1 700 – 10 500 kerrosneliömetriä, yhteensä 61 000 kerrosneliömetriä. Tonteille voidaan rakentaa kaikkiaan noin 800 asuntoa.

Ominaisuuksistaan johtuen tontit soveltuvat erityisesti ammattimaisille rakennuttajille ja rakennuttajakonsulteille. Haku on kuitenkin avoin ja tontteja voivat hakea kaikki kiinnostuneet, jotka katsovat pystyvänsä toteuttamaan niille sopivan rakentamishankkeen.

Etusijalle asetetaan hankkeet, jotka tähtäävät säänneltyyn tuotantoon, kuten valtion tukemien ARA-vuokra-asuntojen tai Hitas-asuntojen rakentamiseen.

Kruunuvuorenrannassa 18 tonttia konsortioille

Yleisessä haussa olevien tonttien lisäksi Kruunuvuorenrannassa on tarjolla kymmenen ja kahdeksan kerrostalotontin kokonaisuudet.

Tonttien toiminnallisten ominaisuuksien ja kaupunkikuvallisen yhtenäisyyden vuoksi ne varataan tonttikokonaisuuksina kahdelle eri hakijakonsortiolle eli rakennuttajaryhmittymälle. Haku onkin suunnattu erityisesti ammattimaisille rakennuttajille, rakennuttajakonsulteille ja rakennusliikkeiden muodostamille konsortioille.

Kruunuvuorenrannan tonteista on tavoitteena luoda yhtenäinen ja toimiva kokonaisuus. Tarkoituksena on, että valitut hakijakonsortiot järjestävät arkkitehtuurikutsukilpailut molemmilla hakualueilla noin vuoden kuluessa varauspäätöksestä.

Kruunuvuorenrannan tonteilla on rakennusoikeutta yhteensä 49 000 kerrosneliömetriä, eli niille voidaan rakentaa noin 700 asuntoa.

Hakuaika ja -lomakkeet

Hakulomakkeet ja tiedot tonteista löytyvät kaupungin internetsivuilta (www.hel.fi/kv/tontti > vireillä olevat tonttihaut ja kilpailut).

Yleisessä haussa olevien tonttien hakuaika päättyy 23.5.2016 klo 15.

Kruunuvuorenrannan tonttien osalta hakuaika päättyy 13.6.2016 kello 15.

Asukkailta kerätään mielipiteitä verkossa

Kaupunkilaiset ja alueiden asukkaat voivat antaa Kerrokantasi-palvelussa palautetta ja ideoita, jotka liittyvät tulevien asuntojen ja niiden pihapiirin rakentamiseen. Kysely on auki 8.4. – 23.5.2016 osoitteessa kerrokantasi.hel.fi.

Tonttien varaamisesta päättävät tänä syksynä kiinteistölautakunta ja kaupunginhallitus. Tontit ovat rakentamisvalmiita alueesta riippuen vuosina 2017–2020.

Taustatietoja:

  • Kaupungin tavoitteena on, että Helsinkiin rakennetaan vuosittain 5500 asuntoa, ja niistä 3600 kaupungin maalle.
  • Uusista tonteista 30–40 prosenttia varataan suoraan kaupungin omalle rakennuttajalle, asuntotuotantotoimistolle. Loput tonteista varataan rakennuttajille pääasiassa vuotuisen asuntotonttihaun kautta. Pienempiä määriä tontteja varataan mm. omakotirakentajille ja ryhmärakentamiseen.
  • Vuoden 2015 lopussa kaupungilla oli varattuna tontteja eri rakennuttajille, rakentajille ja kilpailuihin yli 20 000 asunnon rakentamista varten.
  • Tällä hetkellä varatuista tonteista noin 22 % on varattu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, 36 % välimuodon tuotantoon ja 42 % sääntelemättömään asuntotuotantoon. Jakauma on lähellä kaupungin tavoitetta (20 – 40 – 40 %).
  • Vuonna 2015 Helsingissä valmistui 4 059 uutta asuntoa ja alkoi 5 967 asunnon rakentaminen.

Paroc toimittaa teknisiä eristeitä Äänekoskelle rakennettavaan biotuotetehtaaseen

Paroc on solminut toimitussopimuksen Äänekosken biotuotetehtaan putkisillan ja kaustisointilaitoksen eristeiden toimituksesta hankkeen eristeurakoitsijan PEPT Oy Ab:n kanssa. Toimitukset alkavat toukokuussa ja kestävät joulukuun 2016 loppuun saakka.

”Arvostamme Paroc Oy Ab:n luotettavuutta toimittajana, tuotteiden laatua, teknistä neuvontaa sekä yhteistyön helppoutta ja varmuutta tällaisen vaativan projektin eristetoimittajana,” sanoo Juha Enlund , PEPT Oy Ab:n toimitusjohtaja.

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa uudenlaisen biotuotetehtaan Äänekoskelle. Se on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi, 1,2 miljardia euroa. Sen työllistävä vaikutus on yli 2500 työpaikkaa koko arvoketjussa Suomessa, uusia työpaikkoja syntyy 1500.