Spondan kauppakeskus Ratinan peruskiveen muurataan tamperelaisten tervehdykset

Ratina-Aukio_press

Kuvaoikeudet: Sponda Oyj

Spondan rakennuttaman kauppakeskus Ratinan peruskivi muurataan Tampereella tänään torstaina 12.5.2016 klo 14.00. Juhlallisuudet pidetään kauppakeskuksen rakennustyömaalla Ratinassa. Muuraajina mukana ovat muun muassa Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen, kansanedustaja Arto Satonen ja Spondan toimitusjohtaja Kari Inkinen.

Keväällä 2018 valmistuvasta 53 000 neliömetrin kauppakeskus Ratinasta tulee kaupungin isoin kaupallinen keskus. Ratinassa on kolme kauppapaikkaa; uudisrakennus Valo-Ratina sekä kaksi entisöityä funkkisrakennusta Funkkis-Ratina ja Ranta-Ratina. Rakennuksiin sijoittuvat yli 140 liikettä sekä niitä ympäröivät torialueet luovat ainutlaatuisen yhteisöllisen kaupunkitilan.

Yhteisöllistä kaupunkikulttuuria

Kauppakeskus Ratina haluaa luoda entistä yhteisöllisempää kaupunkikulttuuria tarjoamalla niin yksittäisille ihmisille kuin yhteisöille erilaisia tapoja osallistua Tampereen kehittämiseen.

“Haluamme olla mukana tukemassa yhteisöllistä tekemistä ja haluamme rakentaa kauppakeskuksen, jonka jokainen voi tuntea omakseen, koska on voinut vaikuttaa omalla panoksellaan alueen luomiseen”, kertoo kauppakeskuspäällikkö Visa Vainiola Sponda Oyj:stä. “Kauppakeskus ja sitä ympäröivät alueet tarjoavat erinomaiset puitteet monipuoliseen viihtymiseen, ostoksien tekemiseen ja tapahtumista nauttimiseen”, Vainiola jatkaa.

Seitsemän tamperelaista saa viestinsä peruskiveen

Ensimmäinen askel yhdessä tekemiseen otetaan jo rakentamisvaiheessa keräämällä Ratinan sivustolla yleisön viestejä, jotka ovat niin merkityksellisiä, että niiden halutaan säilyvän ikuisesti. Ideana on, että läheisille osoitetut tervehdykset koostetaan osaksi yhteisöllistä viestiseinää, josta ne ovat luettavissa vielä vuosienkin jälkeen. Viestiseinä tulee koristamaan Ratinan aukion esiintymistasannetta, joka tarjoaa näyttämön moninaisille ulkoilmaesityksille. Ensimmäisten viestien joukosta on valittu seitsemän, jotka pääsevät vielä kunniapaikalle tänään muurattavaan Valo-Ratinan peruskiveen. Näiden viestien kirjoittajat osallistuvat myös peruskiven muuraukseen.

Quattro Mikenti Group ostaa pohjoisen vahvan sähköurakoitsijan Paikallis-Sähkön

aa3776b034cc8c3e_800x800ar

Kimmo Liukkonen, Quattro Mikenti Group

Talotekniikkakonserni Quattro Mikenti Group ostaa Paikallis-Sähkö Oy:n, joka on merkittävä pohjoissuomalainen sähköurakoinnin, sähkötekniikan ja kiinteistöautomaation osaaja. Kauppa kasvattaa Quattro Mikenti Groupin liikevaihdon tänä vuonna jo yli 100 miljoonan euron. Haemme kaupalla yhteistä kasvua ja entistä vahvempaa asemaa Pohjois-Suomessa, kertoo Quattro Mikenti Groupin toimitusjohtaja Kimmo Liukkonen.

Quattro Mikenti Group ostaa vahvan ja perinteikkään pohjoissuomalaisen sähköalan yrityksen Paikallis-Sähkön, jonka päätoimipaikka on Kajaani. Vuonna 1959 perustettu yhtiö urakoi Kainuun, Oulun seudun ja Koillismaan lisäksi sekä Lapissa, Pohjois-Ruotsissa että eri puolilla Etelä-Suomea. Paikallis-Sähkön liikevaihto oli vuonna 2015 noin 13,1 miljoonaa euroa ja se työllistää 116 sähköurakoinnin, sähkötekniikan ja kiinteistöautomaation ammattilaista.

– Paikallis-Sähkön monipuoliset ja korkeatasoiset osaamiset täydentävät mainiosti tarjoomaamme. Lisäksi pystymme vahvistamaan asemaamme koko Pohjois-Suomessa, jossa näemme paljon yhteisiä kasvumahdollisuuksia, Quattro Mikenti Groupin toimitusjohtaja Kimmo Liukkonen kertoo.

– Olemme vaikuttuneita Paikallis-Sähkön vahvasta osaamisesta sähköjärjestelmätoimituksissa ja KVR-hankkeissa sekä suunnittelussa. Toiminta maantieteellisesti laajalla alueella kertoo projektiosaamisesta. Myös erikoissähköosaaminen keskijännite-, muuntaja-, teollisuus- ja kaivoskohteista sekä kiinteistöautomaatiosta on arvokasta. Sähköjärjestelmien maanlaajuinen ennakkohuolto sekä keskusten ja muuntajien lämpö- ja ultraäänimittaukset ovat kiinnostavia uusia palveluita, Kimmo Liukkonen jatkaa.

Paikallis-Sähkön toimiva johto jatkaa tehtävissään ja tulee mukaan Quattro Mikenti Groupin avainhenkilöohjelmaan. Myös kaikki Paikallis-Sähkön työntekijät jatkavat tehtävissään. Yhtiön omistajina tähän saakka toimineet alkuperäisen perustajan Valto Mönkkösen perheenjäsenet ovat jo aiemmin jääneet pois liiketoiminnasta.

– Uskon, että liittyminen Quattro Mikenti Groupiin sujuu helposti. Olemme itse toteuttaneet vuosien mittaan useita yritysostoja, joten yhdistymiset ja kulttuurien kehittämiset ovat meille tuttuja, Paikallis-Sähkön toimitusjohtaja Jukka Kivimäki toteaa.

– Tärkeää on, että tämä antaa Paikallis-Sähkölle uusia eväitä kasvuun. Pystymme tarjoamaan omaa osaamistamme konsernin nykyisille asiakkaille sekä palvelemaan omiamme monipuolisemmin. Asiakkaille yrityskauppa ei aiheuta mitään muutoksia. Samat yhteyshenkilöt palvelevat ja yrityksen nimi ei muutu, Jukka Kivimäki sanoo.

Urbaania asumista viherkattojen alla – asumisoikeusasuntoja Jätkäsaareen

VIHREISTÄ VIHREIN

TA-Yhtiöt rakennuttaa Helsingin Jätkäsaareen ainutlaatuisen asumisoikeustalon, jossa viherrakentaminen on poikkeuksellisen suuressa osassa. Asumisoikeustalon erikoisuus ovat korttelin rakennusten katoille rakennetut viherkattopihat, joilla sijaitsevat muun muassa keittiöpuutarha viljelylaatikoineen ja lasitettuine viherhuoneineen. Rakennusten kadunpuoleisia julkisivuja kaunistaa kasviritilöin ja parvekkeiden istutuslaatikoin sommiteltu viherjulkisivu.

Asumisoikeuskohde on osa Helsingin kaupungin kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa, jossa tutkitaan urbaaniin kaupunkiympäristöön soveltuvaa viherrakentamista niin biologisesta, rakennusteknisestä kuin sosiologisestakin näkökulmasta.

VIHREISTÄ VIHREIN

VIHREISTÄ VIHREIN

VIHREISTÄ VIHREIN

”Vihreän kaupunkitalon tavoitteena on toimia mallina viherrakentamisesta helsinkiläisissä kaupunkiolosuhteissa. Talojen ylimmän kerroksen katot ovat niin sanottuja biodiversiteettikattoja, joilla tutkitaan muun muassa kasvilajiston selviytymistä ja hyönteisten kehittymistä”, kertoo projektipäällikkö Mikael Lönnroth TA-Yhtiöistä.

Länsisatamankatu 36:n asumisoikeustaloon tulee yhteensä 55 modernia asumisoikeusasuntoa. Kahdeksankerroksisen talon seitsemännestä kerroksesta pääsee korttelin asukkaiden yhteiselle kattoviljelyyn ja oleskeluun tarkoitetulle terassille, jossa asukkaat pääsevät viljelemään esimerkiksi vihanneksia ja yrttejä keittiöpuutarhassa. Ylimmän kerroksen yhteissaunatilojen yhteydessä on puutarhamainen vilvoitteluterassi. Yhteiset tilat tarjoavat mahdollisuuden yhteisölliseen vapaa-ajan viettoon.

Rakennuskohteen urakoitsijana toimii Rakennusliike Reponen Oy, pääsuunnittelijana ja arkkitehtinä Talli Oy:n Pia Ilonen ja maisema-arkkitehtinä Loci Oy:n Pia Kuusiniemi. Viherasiantuntijoina toimivat dosentti Susanna Lehvävirta Helsingin Yliopistosta ja hortonomi Taina Suonio Roslings Manor Gardensista. Piha- ja vihertyöt toteuttaa työyhteenliittymä Koiviston Vihertyö Oy ja Vihermali Oy.

Asumisoikeusasuntojen arvioitu valmistumisaika on kesäkuussa 2017. Haku asuntoihin on käynnissä ja jatkuu 21.5.2016 saakka. Asuntoihin voi hakea sähköisesti osoitteessa ta.fi.

Swecolle EPCM-toimeksianto Joutsenoon rakennettavasta natriumkloraatin tuotantolinjasta

Sweco on saanut Kemiralta toimeksiannon natriumkloraattitehtaan suunnittelu- ja hankintapalveluista sekä rakentamisen johtamisesta EPCM-toteutusmallilla. Joutsenon tehtaan investoinnin arvo on 50-60 miljoonaa euroa.

”Olemme Swecolla ylpeitä voidessamme osallistua tämän hankkeen toteuttamiseen. Pitkäaikainen yhteistyömme Kemiran kanssa saa näin jatkoa”, toteaa Sweco Industry Oy:n toimitusjohtaja Erik Skogström.

”Uusi tuotantolinja toteutetaan Kemiran omalla teknologialla ja EPCM-partnerin detaljisuunnittelulla”, kertoo Jarmo Savolainen Kemiralta.

SOIHTU-projekti käynnistyy kesäkuussa 2016 ja tuotantoyksikön odotetaan olevan toiminnassa vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä. Uuden tuotantolinjan rakennuttaminen työllistää rakennusvaiheessa arviolta noin 200 henkilöä.

Natriumkloraatista valmistetaan sellutehtaissa kloorioksidia, jota käytetään sellun valkaisussa. Kemira Chemicalsin Joutsenon tehtaalla tuotetaan myös useita muita sellu- ja paperi-teollisuudessa käytettäviä kemikaaleja.

Caverion ja Sollentunan kunta tekivät sopimuksen palveluiden johtamisesta

Caverion on solminut uuden palveluiden johtamisen sopimuksen Tukholman läänissä sijaitsevan Sollentunan kunnan kanssa. Caverionin vastaa kunnan kiinteistöjen Ylläpidon johtamisesta sekä Teknisestä huollosta ja kunnossapidosta. Sopimuksen piiriin kuuluu noin 70 julkista kiinteistöä, muun muassa kouluja, päiväkoteja, liikuntahalleja ja useita suojeltuja rakennuksia, kuten Edsbergin linna.

Lokakuun 2016 alussa voimaan tulevan nelivuotisen sopimuksen arvo on noin 6 miljoonaa euroa.Sopimukseen sisältyy optio sopimuksen jatkamisesta neljällä vuodella. Kiinteistöjen yhteenlaskettu kerrosala on arviolta noin 170 000 neliötä.

“Kyseessä on erittäin tärkeä julkisen sektorin asiakas, ja tavoitteenamme on pitkä ja molempia osapuolia hyödyttävä kumppanuus. Olemme tyytyväisiä, että asiakas luottaa meihin niin kunnan koulujen hyvästä sisäilmasta huolehtimisessa kuin lukuisten julkisten rakennusten elinkaaren kehittämisessä”, sanoo Thomas Lundin, Caverionin Ruotsin divisioonan johtaja.

Sopimuksen tavoitteisiin kuuluu myös käyttökustannusten pienentäminen ja energiatehokkuuden lisääminen. Sopimus kattaa seuraavat tekniset tuotealueet: Lämmitys, vesi ja viemäri, Ilmanvaihto ja ilmastointi, Jäähdytys, Sähköistys sekä Turvallisuus.

Sollentunassa on noin 70 000 asukasta. Sollentunan kunta kuuluu Caverionin julkisen sektorin asiakkaisiin.

Kehä I:n alle syötetään yli 7000 pilaria

Pääkaupunkiseutua halkova Kehä I on yksi Suomen vilkkaimmin liikennöityjä ja ruuhkaisimpia väyliä. Kehä I:llä kulkee arkena lähes 100 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen ennustetaan kasvavan vilkkaimmilla kohdilla jopa 122 000 autoon vuorokaudessa vuoteen 2030 mennessä.

Kehä I:n kehittämistyöt Espoon rajalta Hämeenlinnanväylälle käynnistyivät maaliskuussa. Espoon kaupungin rajan ja Vihdintien välille rakennetaan lisäkaistat, ja Kehältä Hämeenlinnanväylän pohjoissuuntaan johtavat rampit parannetaan. Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden reittejä korjataan, ja Vihdintien yli Kehän suuntaisesti rakennetaan uusi kevyen liikenteen silta. Kustannukset ovat 19 miljoonaa euroa. Liikenneviraston maksuosuus kustannuksista on 83 prosenttia ja Helsingin kaupungin 17 prosenttia. Pääurakoitsijana toimii Graniittirakennus Kallio Oy.

”YIT toteuttaa aliurakkana Kehä I:n lisäkaistojen ja meluvallin pohjien syvästabiloinnin Vihdintien ja Lintuvaaran välissä”, kertoo urakan vastaava työnjohtaja Markus Välimäki YIT:ltä.

”Vahvistamme pehmeää savimaata uusia lisäkaistoja ja meluvallia varten. Sekoitamme maaperään kalkin, sementin ja kipsin seoksesta koostuvaa sideainetta. Savi, sideaine ja kosteus muodostavat maahan pilareita, jotka lisäävät maaperän kantavuutta ja pienentävät painumaa”, Välimäki kertoo.

Kun maaperään syötetään sideainetta, muodostuu halkaisijaltaan 600 mm:n ja 800 mm:n pilareita. Pilareiden syvyys vaihtelee metristä noin 10 metriin. Pilareita tehdään kahden kilometrin matkalle tarvittaviin kohtiin yli 7000 kappaletta ja yhteensä noin 41000 metriä. YIT:n urakkaan kuuluu pilareiden tekeminen ja laadunvalvontatyö. Työn edetessä suunnitelmia tarkistetaan maaperän ominaisuuksien mukaan. Kehä I:n eteläpuolen pehmeämpi maaperä vaatii laajempaa lujitusta kuin pohjoispuoli. Stabilointi tehdään huhti – kesäkuussa 2016.

Koko Kehä I:n kehittämisurakan Espoon rajalta Hämeenlinnanväylälle on määrä valmistua loppuvuodesta 2017. Siihen asti on siis syytä varautua ruuhkiin. Liikennevirastosta neuvotaan autoilijoita siirtämään matkansa mahdollisuuksien mukaan ruuhka-aikojen ulkopuolelle sekä käyttämään kimppakyytejä ja joukkoliikennettä. Urakan valmistuttua liikenneruuhkiin odotetaan helpotusta, kun väylälle tulee kolme kaistaa molempiin suuntiin.

Caverion toteuttaa Suuren projektin uuteen syöpähoitoihin keskittyvään tutkimuskeskukseen Tanskan Aarhusissa

Caverion on allekirjoittanut tanskalaisen Aarhusin uuden yliopistollisen sairaalan (DNU) kanssa sopimuksen kiinteistötekniikan toimittamisesta Tanskan hiukkashoitokeskukseen (DCPT). Sopimus kattaa Projektin toteutuksen seuraaville tuotealueille: Sähköistys, Lämmitys, vesi ja viemäri sekä sprinklerit (Turvallisuus). Sopimuksen arvo on noin 5,5 miljoonaa euroa.

Kansainvälinen asiantuntijaraati on valinnut Aarhusin yliopistollisen sairaalan uuden tanskalaisen hiukkashoitokeskuksen isäntäpaikaksi. Keskus sijoitetaan DNU:hun, ja siellä hoidetaan eri puolilta Tanskaa tulevia syöpäpotilaita erittäin edistyksellisellä huipputeknisellä sädehoitomenetelmällä. Hoidot tapahtuvat erikoishoitoyksikössä sairaalan pohjakerroksen alapuolella.

Hiukkashoidossa potilaita hoidetaan protoneilla eikä fotoneilla (röntgen) kuten perinteisessä sädehoidossa. Protonihoidon etuna on, että hoidettavan alueen ulkopuolelle kohdistuvaa sädeannosta on helpompi rajata kuin tavallisessa sädehoidossa. Vakavien sivuvaikutusten riskin välttämisen lisäksi protonihoito vähentää lapsilla ja nuorilla uuden, sädehoidon aiheuttaman syövän kehittymisriskiä myöhemmällä iällä.

“Olemme ylpeitä saadessamme osallistua projektiin, jolla varmistetaan, että useammat syöpäpotilaat saavat parempaa hoitoa. Neljän sairaalayksikön sulauttaminen ja niiden muuttaminen yhteen osoitteeseen Aarhusissa on alueen kaikkien aikojen suurin sairaalarakennusprojekti. Aarhusin nykyisen yliopistosairaalan kanssa siitä tulee kattava sairaalakompleksi”, toteaa Caverionin Tanska-Norjan divisioonajohtaja Knut Gaaserud.

Projekti 9 000 neliömetrin kokoisessa keskuksessa käynnistyi maaliskuussa 2016, ja se saadaan päätökseen maaliskuussa 2018. Rakennuttaja on Hoffmann A/S. Projekti kuuluu Caverionin julkisen sektorin asiakassegmenttiin.

Turun Samppalinnan maauimalan peruskorjaus Constille

samppalinna[1][1]

Havainnekuva. Kuvaoikeudet ©Lemmetti arkkitehdit.

Consti Korjausurakointi on aloittanut Samppalinnan uimastadionin peruskorjaustyöt Turussa. Remontissa uusitaan altaiden pintarakenteet ja allaslaitteet sekä parannetaan maauimalan esteettömyyttä. Kesäksi 2017 valmistuvan urakan arvo on 5,5 miljoonaa euroa.

Samppalinnan maauimalan remontti on valtakunnallisesti ainutlaatuinen ja poikkeuksellisen vaativa peruskorjaus. Pääurakoinnista vastaava Consti Korjausurakointi pystyy hyödyntämään kohteessa laajaa kokemustaan vaativasta betonikorjausrakentamisesta ja julkisivukorjaamisesta.

– Uima-allasrakenteiden korjaus taivasalla vaatii tehokkaita suojauksia. Lisäksi paikallavalut on tehtävä tiukkoja laatu- ja tarkkuusvaatimuksia noudattaen, koska 50 metrin altaan on täytettävä arvokisakriteerit, kertoo Varsinais-Suomen aluejohtaja Jukka Lehtonen Constilta.

Tarkoituksena on paitsi uusia vanhentunutta tekniikkaa myös vahvistaa maauimalan alkuperäistä ilmettä.

– Esimerkiksi uima-altaista poistetaan laatat ja betonipinta käsitellään sivelypinnoitteella, Lehtonen sanoo.

Altaiden pintarakenteiden lisäksi remontissa uusitaan allaslaitteet, huoltokäytävät, vuotavat vesieristeet ja pukutilojen kaappijärjestelmät. Samalla maauimalan esteettömyyttä parannetaan, kun isoon altaaseen rakennetaan luiska ja pukutiloista altaalle tehdään hissi. Myös kioskirakennus saneerataan, kassalinjastoa parannetaan ja stadionille rakennetaan uusi huoltorakennus.

Arkkitehti Abel Sandelinin suunnittelema Samppalinnan maauimala valmistui vuonna 1955. Se on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaksi kohteeksi, minkä vuoksi Museokeskus on mukana peruskorjaushankkeessa.

 

:KATSO VIDEO: Suomen suurimman avoimen datakeskuksen peruskivi muurattiin

dc_uusi_lokakuu_2015

Soneran Helsinkiin tulevan datakeskuksen peruskivi muurattiin tänään 4.5.2016 Pitäjänmäellä. Datakeskus valmistuu vuoden 2017 aikana, ja se on valmistuessaan Suomen suurin avoin, kaikille yrityksille palveluja tarjoava datakeskus. Rakennuksessa on yli 30 000 m2 ja sinne mahtuu jopa 200 000 palvelinta. Datakeskuksen kapasiteetti on 24 MW.

Peruskiven muurasivat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, Helsingin kaupunginjohtaja Jussi PajunenjaSoneran toimitusjohtaja Valdur Laid.

Uusien datakeskusten perustaminen on olennaisen tärkeää digitaalisen liiketoiminnan edistämiselle Suomessa.Datakeskus tukee tavoitettamme tehdä Suomesta suotuisa toimintaympäristö digitaalisille palveluille sekä digitaalisuuteen, robotisaatioon ja automatisaatioon perustuvalle liiketoiminnalle”, ministeri Anne Berner sanoo.

”Olemme hyvin iloisia, että Soneran datakeskus tulee Helsingin Pitäjänmäelle. Pitäjänmäellä on jo nyt merkittävä ICT-yritysten keskittymä ja hyvät liikenneyhteydet. Datakeskusten ympärille syntyy tyypillisesti ekosysteemi erilaisista ICT-yrityksistä ja muista pienemmistä tukiorganisaatioista, jotka tuottavat lisähyvinvointia koko pääkaupunkiseudulle”, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.



”Tämä on meille merkittävä investointi, jonka avulla tuemme asiakkaidemme tulevaisuuden tarpeita. Datakeskuspalveluille on kova kysyntä, sillä datakeskuksissa sijaitsee suurin osa digitaalisen infrastruktuurin tietoliikenne-, palvelin- ja tallennuslaitteistoista ja niiden hallinnasta. Me haluamme auttaa asiakkaitamme digitalisoimaan liiketoimintaansa”,
Soneran toimitusjohtaja Valdur Laid sanoo.

Suomen modernein ja energiatehokkain datakeskus

Datakeskuksen työmaa on Helsingin Pitäjänmäellä. Työmaalla on tehty töitä syksystä asti. Kalliota on louhittu 75 000 kuutiota, joka on noin 4000 rekkakuormallista kalliota ja maata.

Soneran datakeskus on valmistuessaan Suomen modernein ja energiatehokkain datakeskus. Siellä käytetään vain uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä ja hukkalämpö kerätään talteen. Datakeskus tuottaa noin 200 MWh lämpöenergiaa vuosittain. Sillä pystyisi esimerkiksi lämmittämään 9000 omakotitaloa vuosittain.

Datakeskus tavoittelee tärkeitä LEED ja CEEDA-sertifikaatteja. Sertifikaattien saaminen ohjaa alusta alkaen suunnittelua ja työtä työmaalla. LEED-sertifikaatissa on esimerkiksi sekä ympäristö- ja talousosa-alue ja sosiaalinen näkökulma.

Skanska rakentaa Villas-lomahuoneistoja Holiday Club Caribian yhteyteen

Holiday Club Villas Caribia

Holiday Club Resorts Oy ja Skanska ovat allekirjoittaneet sopimuksen loma-asuntojen rakentamisesta Turussa sijaitsevan Holiday Club Caribia -lomakeskuksen yhteyteen. Sopimukseen kuuluu 58 uuden Villas-huoneiston rakentaminen.

Loma-asuntojen rakentaminen alkaa touko-kesäkuussa 2016, ja asunnot valmistuvat vuoden 2017 aikana.

Yhden tai kahden makuuhuoneen 39–67 m2:n kokoiset Villas-lomahuoneistot ovat omistajiensa omassa tai heidän perheidensä käytössä. Muina aikoina ne ovat Holiday Club -vuokrauksessa osana Caribian majoitustarjontaa. Näin myös hotellivieraiden on mahdollista majoittua hyvin varusteltuun ja tilavaan lomahuoneistoon.

Caribia on Holiday Club -ketjun seitsemäs kylpylähotelli Suomessa. ”Kasvatamme keskeisellä paikalla sijaitsevan vapaa-ajan ja kokouskeskuksen majoitus- ja aktiviteettitarjontaa merkittävästi”, kertoo Holiday Club Resorts Oy:n johtaja Tapio Anttila. ”Yhteensä investoimme Caribiaan lähes 20 miljoonaa euroa.”

Uudistusten myötä Caribiasta tulee nykyvaatimusten mukainen loma- ja kokouskeskus, joka kutsuu tervetulleeksi myös kaikki Turun talousalueen asukkaat. Hotelliremontti on hyvässä vauhdissa, 175 huoneesta osa on jo ajanmukaistettu ja kaikki huoneet uusivat ilmeensä vuoden 2016 kuluessa.

Hotellin julkisia tiloja on niin ikään uusittu. Classic Pizza Restaurant, O´Learys -sporttiravintola ja Ravintola Robson ovat uusia ravintolakonsepteja ja tarjoavat paitsi maittavaa ruokaa myös viihtyisät tilat rentoon oleiluun niin hotellivieraille kuin päiväkävijöille. Caribian vetovoimatekijöitä ovat tuttu teemakylpylä ja uusi, koko perheen aktiviteettipuisto SuperPark.

Holiday Club investoi lähivuosina useilla eri paikkakunnilla loma-asuntokantansa kasvattamiseen ja ajanmukaistamiseen. ”Rakennamme olemassa oleviin Holiday Club -kohteisiin alkaneella tilikaudella 183 uutta lomahuoneistoa”, toteaa Anttila.

Skanskan ja Holiday Clubin yhteistyöllä on jo vuosien historia. Lokakuussa 2015 valmistui 31 loma-asuntoa Holiday Club Saimaa -kylpylän yhteyteen, ja sitä ennen Skanska on rakentanut Holiday Clubille muun muassa Vuokatin Katinkultaan yhteensä 136 loma-asuntoa kahdessa vaiheessa.

”Toivomme, että yhteistyömme Holiday Clubin kanssa jatkuu myös tulevaisuudessa. Skanskalla on paljon kokemusta loma-asuntojen rakentamisesta. Tästä kertoo sekin, että Holiday Clubille olemme tehneet niitä Tampereen Kylpylän yhteyteen jo 2000-luvun alussa”, toteaa Skanska Talonrakennuksen aluejohtaja Sakari Jämsä.